Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "yrittäjät"

Sort by: Order: Results:

  • Larduet, Mira (2017)
    Maahanmuuttajayrittäjät perustavat suuren osan pääkaupunkiseudun uusista yrityksistä. Yrittäjyys on maahanmuuttajille tärkeä työllistymisen väylä ja integroitumisen kanava. Yritykseen kohdistuva rikollisuus haittaa yritystoimintaa ja sitä kautta integroitumista. Tutkielman tavoit-teena on selvittää, millaista rikollisuutta maahanmuuttajien yrityksiin yrittäjien omien kokemusten ja käsitysten mukaan kohdistuu ja kohdistuuko yrityksiin rasistisesti motivoitunutta rikollisuutta. Tutkielmassa pohditaan myös maahanmuuttajayrittäjien suhdetta poliisiin ja alttiutta tehdä rikosilmoituksia heihin kohdistuneista rikoksista. Tämän tutkimuksen teoreettinen viitekehys nojaa vahvasti sosiologisen kriminologian teoriaan; Lawrence E. Cohenin ja Marcus Felsonin kehittämään rutiinitoimintojen teoriaan sekä siihen nojaavaan tilannetorjunta-ajatteluun. Tutkielma on laadullinen empiirinen tutkimus, jonka aineisto muodostuu kuuden maahanmuuttajayrittäjän ja neljän asiantuntijan haastattelusta. Tutkielman analyysimenetelmänä on käytetty temaattista sisällönanalyysia ja lähilukua. Tutkimuskohdetta lähestyttiin faktanäkökulmasta. Tutkimus osoitti faktanäkökulman toimivan aihepiirin laadullisessa analyysissa, jossa haastattelurunko laadittiin kriminologisen teorian pohjalta. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että maahanmuuttajayrittäjien kokemukset yrityksiinsä kohdistuvasta rikollisuudesta ovat pääsääntöisesti linjassa kriminologisen rutiinitoimintojen teorian sekä aikaisemman tutkimuksen kanssa. Välittömän ympäristön siisteyttä ei kuitenkaan aluksi pidetty keskeisenä rikosriskiin vaikuttavana tekijänä. Haastattelun jatkuessa myös lähiympäristön rooli nousi esiin. Yrittäjät katsovat yrityksen sijoittumisalueen vaikuttavan huomattavasti sen kokemaan rikosriskiin. Tutkimuksen tuloksista nousee erityisesti esiin, että maahanmuuttajayrittäjät pyrkivät ennalta ehkäisemään yrityksiinsä kohdistuvaa rikollisuutta mm. ulkoisella olemuksellaan ja käyttäytymisellään. Haastateltujen yrittäjien mukaan rikosten motiivina voi olla rasismi ja viha, mutta myös kateus sekä kantaväestön että muiden maahanmuuttajaryhmien taholta. Myös yrittäjän etnisellä taustalla ja ihonvärillä koetaan olevan vaikutusta rikosriskiin, vaikka yrittäjät uskovat, että rasistisesi motivoituneen rikollisuuden osuus on maahanmuuttajayrittäjiin kohdistuvasta kokonaisrikollisuudesta pieni. Haastatellut yrittäjät ovat kriittisiä suhteessa poliisiin. Tulevaisuudessa tarvitaan lisää laadullista tutkimusta eri maahanmuuttajayrittäjäryhmien kokemasta rikollisuudesta, sekä määrällinen kyselytutkimus, joka mahdollistaa vertailun muihin yrittäjäryhmiin ja keskimääräiseen rikosriskiin.
  • Pohjanvaara, Eira (2011)
    Tutkielman lähtökohdat ja tavoite Tutkielma käsittelee thaimaalaisia yrittäjiä Helsingissä. Thaimaalaisten määrä Suomessa kasvoi nopeaa vauhtia 1990-luvun puolivälissä thaimaalais-suomalaisten avioliittojen suosion kasvaessa. Thaimaalaisten yrittäjien lukumäärästä ei ollut tilastoja, mutta Helsingin keskustassa ja sen liepeillä thaimaalaisten etnisten tuotteiden ja palveluiden tarjoajien läsnäolo oli silmiinpistävää. Thaimaalainen liiketoiminta oli tyypillisesti pienimuotoista. Yrittäjä työllisti vain itsensä tai korkeintaan muutaman ulkopuolisen työntekijän. Miksi thaimaalainen maahanmuuttaja perusti yrityksen? Onnistuiko hän elättämään itsensä ja perheensä yritystoiminnassa pitkällä aikavälillä? Miten he selittävät liiketoiminnan onnistumisia ja epäonnistumisia? Onko thaimaalaisten maahanmuuttajien eetoksesta löydettävissä taustamuuttujista riippumaton tarina, jolla he selittävät toimintaympäristönsä syy- ja seuraussuhteita? Lähtöhypoteesini on että tällainen thaimaalaisyrittäjien jakama eetos on löydettävissä. Tutkielman teoreettinen viitekehys on kontrolliodotusteoria. Kontrolliodotuksen käsite viittaa yksilön käsitykseen siitä, mikä ohjaa hänelle tärkeitä tapahtumia. Yksilöt eroavat toisistaan sen mukaan kuinka paljon he uskovat tapahtumien seurausten riippuvan heidän omista kyvyistään (sisäinen kontrolliodotus) ja kuinka paljon he uskovat itsensä ulkopuolisten tekijöiden vaikuttavan tapahtumien kulkuun (ulkoinen kontrolliodotus). Kontrolliodotusteoriaan liittyy vahvasti hypoteesi, jonka mukaan yrittäjät uskovat sisäiseen kontrolliodotukseen enemmän kuin muu väestö keskimäärin. Aineisto ja metodi Aineisto koostuu neljäntoista eri henkilön haastatteluista. Kielelliset ongelmat puolustavat tutkielman suurta haastateltavien määrää. Haasteellisen kohteen vuoksi aineistoa kerätään monella eri menetelmällä. Aineistoa kerätään kontrolliodotuksia tutkivat kyselylomakkeen avulla haastatellen, teemahaastatteluilla ja vapaamuotoisemmissa kohtaamisissa. Aineistoa luokitellaan diskurssianalyysin tapaan. Huolellinen diskurssianalyysi kuitenkin vaatisi kielellisesti luotettavan ja yhtenäisen aineiston. Puutteellisen kielitaidon ja usean kielen rinnakkaiskäytön vuoksi analyysissa on vahvana piirteenä kuvaileva, etnografinen lähestymistapa. Keskeiset tulokset ja johtopäätökset Analyysi etenee kontrolliodotus kerrallaan kuvaten, kuinka kontrolliodotusteoria istuu aineistoon. Kontrolliodotusteoria osoittautuu mielekkääksi tavaksi avata maailmankuvan vaikutuksia liiketoiminnalliseen ajatteluun, todistaen myös sen, että kyselykaavakkeen ja asennetutkimuksen keinoin aineisto olisi jäänyt kovin ohueksi. Aineiston perusteella voidaan väittää, että thaimaalainen maahanmuuttajayrittäjä uskoo vahvasti sisäisen kontrollin lisäksi ulkoiseen yritystoiminnan kontrolliin. Juju on siinä kuinka hän yhdistelee erilaisia kontrollin lähteitä liiketoiminnallisiin ja elämän hallintaan liittyviin tarkoituksiin.