Browsing by Subject "error"

Tämän tutkielman tavoitteena on selvittää, miten japanilainen televisiomainonta esittää ja rakentaa äitiyttä. Työssä tarkastellaan myös äitiyden esityskäytännöissä viimeisen 20 vuoden aikana tapahtuneita muutoksia. Tarkoituksena on pohtia esityskäytäntöjen syitä Japanin kulttuurin ja yhteiskunnallisen tilanteen kontekstissa. Äitiys nähdään Japanissa yleisesti arvostettuna ja ihailtavana tehtävänä, sekä lämmön ja rakkauden symbolina. Valtio on historiallisesti tukenut ja edistänyt ihannetta naisesta kotona hyvän vaimon ja viisaan äidin roolissa, mutta nykypolitiikassa ajatellaan, että naisten osallistuminen työelämään ajaa yhteiskunnan etua. Perinteinen äitiys on siis muuttumassa. Tutkielman aineisto koostuu 80:sta Japanin televisiossa esitetystä äitihahmon sisältävästä televisiomainoksesta, joista 40 näytettiin vuosina 1995–1996 ja toiset 40 vuosina 2015–2016. Aineistoa tarkastellaan laadullisen ja määrällisen sisällönanalyysin keinoin, ja analyysin apuvälineenä käytetään myös semiotiikkaa. Kehyksenä toimii Judith Butlerin performatiivisuusteoria, jonka mukaan sukupuoli on sosiaalisesti rakennettu illuusio. Teoriaa soveltaen ajatellaan, että käsitykset äitiydestä muuttuvat kytköksissä kulttuurin ja aikakauden normeihin ja ihanteisiin, ja mainonnan esitykset ilmentävät ja tuottavat näitä käsityksiä. Tutkielman tulokset osoittavat, että äitiys on edelleen merkittävä ja arvostettu tehtävä Japanissa. Äitihahmoihin yhdistetään erityisesti rakastaminen, huolehtivaisuus ja lapsen kannustaminen – ankaruuskin kumpuaa välittämisestä. Äidinrakkaus toimiikin toistuvasti mainosten kantavana teemana, jolla pyritään vetoamaan katsojien tunteisiin. Äitihahmojen esittämistä käytetään usein myynnin välineenä yhdistämällä tuotteisiin äidin positiiviset ominaisuudet ja konnotaatiot. Äitihahmot mainostavat usein elintarvikkeita ja kodinhoitoon liittyviä tuotteita, mutta myös teknologiaa. Esimerkiksi kameramainokset vetosivat äidin kautta perheen muistojen säilyttämiseen ja puhelinyhtiöt yhteydenpidon tärkeyteen. Aineiston 1990-luvun mainoksissa äidit esitettiin pääasiassa kotiaskareissa tai hoitamassa lasta. Äidit kuvattiin perheen keskiössä, ja he toimivat huolehtimassa kaikista perheen asioista. 2010-luvulla puolestaan toistuivat perhe-esitykset, joissa äidille olennaista oli perhesuhteiden vaaliminen kodinhoidon sijaan. Sukupuoliroolien eronteko oli vähentynyt ja korostuneen aseman sai vanhempien välinen kumppanuus. Nykypolitiikka tai japanilaisten muutoksessa olevat käsitykset eivät kuitenkaan vielä mainonnassa laajemmilta osin ilmene. Äidit määritellään edelleen pääasiassa lasten ja perheen, ei äidin oman identiteetin kautta. Äitiyttä kuvataan enemmän perinteisen ihanteen kuin todellisen yhteiskunnallisen tilanteen mukaisesti.

Aims. The aim of the study is to research the causes and reasoning for starting vegetarian diet. The research explains how and why one's vegetarianism has begun. In addition, it elaborates on how a vegetarian experiences his or her diet in the surrounding environment. Thirdly, the study focuses on deviations from the vegetarian diet and why and when they occur. The theoretical background of the study is based on the history of vegetarianism and on the consumer food choice model. The research questions are: How and why did the subject's vegetarianism begin? How does a vegetarian experience his or her diet in the surrounding environment? How and why do deviations occur from a vegetarian diet? Methods. The material of the study was collected from two group interviews organised on Facebook. Altogether, thirteen people were involved in the interviews. Eight of them were vegan, three lacto-ovo vegetarians and two lacto vegetarians. Participants were between ages of 23 and 30. Eleven of the entrants were women and two were men. The material was analysed using the content analysis method. Results and conclusions. Fifteen themes stand out from the material. The vegetarianism was usually started in progressive stages. The causes for starting a vegetarian diet are based on ecological matters, ethical matters, animal rights and the individual's health. Usually changing one's diet to vegetarianism was as result of more than one single cause. Family's and friends's opinions are both positive and negative towards one's vegetarian diet. The interviewees are dissatisfied towards the narrow choices of vegetarian meals in restaurants. Also, they criticize the high price level of vegetarian products in food stores. The interviewees agree on the challenges in maintaining the vegetarian diet in social situations (ie. events). But in general, maintaining in the vegetarian diet is seen as easy and effortless. Interviewees are contented towards the diverse variety of vegetarian food options in grocery stores. The deviation to one's vegetarian diet may occur during holidays due to avoidance of conflicts and due to avoidance of food waste. Additionally, an individual may make a deviation to his or her vegetarian diet in case of drugs or stimulants. Many of the interviewees think that deviations to one's vegetarian diet are made using dairy products or eggs but not meat.

Introduction: Attention-deficit hyperactivity disorder (ADHD) is among the most common childhood psychiatric disorders and is marked by persistent, age-inappropriate levels of inattention, hyperactivity and/or impulsivity. The present study examines cortical oscillations in adults diagnosed with ADHD/ADD during administration of T.O.V.A. (Test of Variables of Attention). T.O.V.A. is a continuous performance test (CPT) that measures the ability to sustain attention for a prolonged period of time. The motivation for the study is to contribute to the diagnostic picture of ADHD through the novel combination of T.O.V.A. with an EEG measurement. Parieto-occipital alpha and frontomedial theta are examined in particular as they have been linked to sustained attention as measured in CPTs. Methods: 53 adults diagnosed with ADHD/ADD and 18 healthy controls were recruited. Concomitant T.O.V.A. and EEG was measured. Oscillatory power in theta and alpha bands was compared between groups and between different behavioural conditions. Results & Conclusions: T.O.V.A. performance of healthy controls was more likely to be within normal limits as compared to ADHD/ADD diagnosed adults, and vice versa. There were moderate significant differences in commission errors, RT variability and d’ (response sensitivity) between groups. The control group tended to manifest higher theta synchronisation during correct inhibition trials. Given differences in behavioural performance, this result might be related to a higher sensitivity to task demands in the control group. However, there were no between-groups differences in frontomedial theta power and parietal or frontal alpha power. Further research should compare groups formed on the basis of not only diagnostic status but also of behavioural performance.

Background. Birth asphyxia is a pathological state that occurs if fetal gas exchange is disrupted for an extended period of time during delivery. Prolonged birth asphyxia causes brain damage and can even lead to death, but which in mild and moderate cases causes motor and cognitive disability. One of the brain regions often damaged is the hippocampus, which is known to play a major role in memory processing. Thus, damage to the hippocampus may in part explain the long-term cognitive consequences of birth asphyxia. In the neonatal brain hippocampal network activity is discontinuous, dominated by sharp waves and oscillatory bouts, of which the former are thought to be important for memory consolidation in the adult brain. Later in development sharp waves exhibit fast oscillations called ripples that organise hippocampal activity after learning. The aim of this thesis was to establish how sharp wave signalling in the neonatal hippocampus is affected by birth asphyxia. Methods. A rat model developed at the Laboratory of Neurobiology, University of Helsinki, was used to study birth asphyxia and a putative therapeutic strategy. Neonatal rat pups aged 5-8 days were used in the study. These animals were randomly assigned to one of four experimental groups: naive control, sham control, asphyxia, and graded restoration of normocapnia. Hippocampal network activity was measured in vivo under urethane anaesthesia using local field potential (LFP) recordings 24 hours after the asphyxic insult. Sharp waves were detected and analysed in terms of event counts, timing, size, shape and ripple properties. Results and conclusions. After asphyxia, sharp waves occurred more frequently within clusters than in isolation. In addition, sharp wave ripples were detected for the first time during early neonatal development. In asphyxiated animals, the number and magnitude of detected ripples was statistically significantly decreased. Interestingly, animals that underwent graded restoration of normocapnia after asphyxia were no different from controls, suggesting a protective effect of the treatment. The abnormal SPW development after birth asphyxia may form a mechanism contributing to the emergence of cognitive deficits.

There is very little research on the effects of memory illnesses such as Alzheimer's disease (AD) on the linguistic performance of congenitally deaf sign language users. With spoken language users the effects of AD are often first found in semantics and pragmatics. Deteriorated naming skills are often an early symptom of AD. As the disease progresses the linguistic skills are widely affected and communicating becomes difficult. When studying sign language users results have shown that people with AD have corresponding difficulties of comprehending and producing signed language as spoken language users with Dementia have with spoken language. The aim of this research was to study how two Finnish Sign Language (FSL) users with AD perform in object and action naming tests. The participants were evaluated with the Boston Naming Test (BNT) and the Action Naming Test (ANT) in two consecutive years. Of each performance, the researcher recorded the total score, the number of immediate answers, the time the participant spent on the task and how the answers were given. An analysis of naming errors was made. As a result it was noted that both object and action naming skills of the participants deteriorated as Dementia progressed. Action naming skill were less affected than object naming skill. The participants made more errors and gave less immediate responses in the BNT than in the ANT. Both the signed responses and the method of answering varied with the FSL users with a memory illness: the answers were given either in varying signs, by speaking only or by both speaking and signing simultaneously, or with signs created spontaneously in test situation. Most of the errors were Other errors, especially "I don't know" –answers in both tests. As a result of this study it is clear that there is a need for assessment tests which have been translated into sign language, since the existing naming tests are not necessarily suitable for testing signed language users without a culturally-sensitive translation. This study is the first longitudinal study in Finland focusing on evaluating Finnish Sign Language users with Dementia and the changes in their linguistic skills. It is also one of the first studies internationally on the linguistic changes of sign language users with a memory illness.

There is very little research on the effects of memory illnesses such as Alzheimer's disease (AD) on the linguistic performance of congenitally deaf sign language users. With spoken language users the effects of AD are often first found in semantics and pragmatics. Deteriorated naming skills are often an early symptom of AD. As the disease progresses the linguistic skills are widely affected and communicating becomes difficult. When studying sign language users results have shown that people with AD have corresponding difficulties of comprehending and producing signed language as spoken language users with Dementia have with spoken language. The aim of this research was to study how two Finnish Sign Language (FSL) users with AD perform in object and action naming tests. The participants were evaluated with the Boston Naming Test (BNT) and the Action Naming Test (ANT) in two consecutive years. Of each performance, the researcher recorded the total score, the number of immediate answers, the time the participant spent on the task and how the answers were given. An analysis of naming errors was made. As a result it was noted that both object and action naming skills of the participants deteriorated as Dementia progressed. Action naming skill were less affected than object naming skill. The participants made more errors and gave less immediate responses in the BNT than in the ANT. Both the signed responses and the method of answering varied with the FSL users with a memory illness: the answers were given either in varying signs, by speaking only or by both speaking and signing simultaneously, or with signs created spontaneously in test situation. Most of the errors were Other errors, especially "I don't know" –answers in both tests. As a result of this study it is clear that there is a need for assessment tests which have been translated into sign language, since the existing naming tests are not necessarily suitable for testing signed language users without a culturally-sensitive translation. This study is the first longitudinal study in Finland focusing on evaluating Finnish Sign Language users with Dementia and the changes in their linguistic skills. It is also one of the first studies internationally on the linguistic changes of sign language users with a memory illness.

There is very little research on the effects of memory illnesses such as Alzheimer's disease (AD) on the linguistic performance of congenitally deaf sign language users. With spoken language users the effects of AD are often first found in semantics and pragmatics. Deteriorated naming skills are often an early symptom of AD. As the disease progresses the linguistic skills are widely affected and communicating becomes difficult. When studying sign language users results have shown that people with AD have corresponding difficulties of comprehending and producing signed language as spoken language users with Dementia have with spoken language. The aim of this research was to study how two Finnish Sign Language (FSL) users with AD perform in object and action naming tests. The participants were evaluated with the Boston Naming Test (BNT) and the Action Naming Test (ANT) in two consecutive years. Of each performance, the researcher recorded the total score, the number of immediate answers, the time the participant spent on the task and how the answers were given. An analysis of naming errors was made. As a result it was noted that both object and action naming skills of the participants deteriorated as Dementia progressed. Action naming skill were less affected than object naming skill. The participants made more errors and gave less immediate responses in the BNT than in the ANT. Both the signed responses and the method of answering varied with the FSL users with a memory illness: the answers were given either in varying signs, by speaking only or by both speaking and signing simultaneously, or with signs created spontaneously in test situation. Most of the errors were Other errors, especially "I don't know" –answers in both tests. As a result of this study it is clear that there is a need for assessment tests which have been translated into sign language, since the existing naming tests are not necessarily suitable for testing signed language users without a culturally-sensitive translation. This study is the first longitudinal study in Finland focusing on evaluating Finnish Sign Language users with Dementia and the changes in their linguistic skills. It is also one of the first studies internationally on the linguistic changes of sign language users with a memory illness.

Koulutusvienti on noussut viime vuosina voimakkaasti esiin kansallisessa tavoitteenasettelussa yhtenä keinona lisätä kansallista kilpailukykyä. Hyödyntämätöntä potentiaalia on erityisesti suomalaisen ammatillisen koulutuksen viennissä. Tämä tutkimus käsittelee ammatillisen koulutuksen koulutusvientiä parhaillaan käynnissä olevan tutkintovientikokeilun valossa ja analysoi organisaatioiden koulutusvientiin liittämiä merkityksiä. Koulutusviennistä on suomalaisessa kontekstissa tehty akateemista tutkimusta vähän, joten tutkimusmenetelmiksi valikoituivat menetelmät, jotka soveltuvat erityisesti vähän kartoitettujen aiheiden tutkimiseen. Tutkintovientikokeilussa mukana olevien hankkeiden koordinaattoreita haastateltiin teema- ja asiantuntijahaastattelun keinoin. Aineiston keruussa ja analyysissa sovellettiin ankkuroidun teorian periaatteita. Viennin merkityksiä erilaisille organisaatioille havainnollistettiin Weberin ideaalityypittelyn avulla. Tutkimuksen teoreettisen viitekehyksen muodostavat koulutuspolitiikan uusliberalisoituminen ja koulutuksen kansainvälistyminen. Uusliberaalissa koulutuspolitiikassa koulutukseen sovelletaan liike-elämän käsitteitä ja periaatteita, mikä soveltuu kaupallisesti orientoituneen koulutusviennin tutkimiseen. Tämä tutkimus soveltaa ammatillisen koulutuksen tarkasteluun myös aiemmin lähinnä korkeakoulutuksen kontekstissa tutkittuja kansainvälistymisen motiiveja. Kansainvälistymiseen liittyviä motiiveja tarkastellaan sekä kansalliselta tasolta että organisaatiokohtaisesti. Tutkimuksen keskeisenä tuloksena on, että koulutusvientiin liitetään erityisesti liiketoimintaan, palveluluonteeseen, osaamisen kehittämiseen, yhteistyöhön ja imagon parantamiseen liittyviä merkityksiä niin kansallisesti kuin yksittäisten organisaatioidenkin näkökulmasta. Merkitykset ovat osittain erilaisia erilaisille organisaatioille. Jotkut niistä rakentavat vientiä voimakkaasti osaksi normaalia koulutustoimintaansa, kun taas osa asemoi sen ainakin toistaiseksi lisäpalveluksi. Koulutusviennin suurin merkitys liittyy kaikilla organisaatioilla taloudelliseen toimintaan ja viennistä potentiaalisesti saatavaan liikevoittoon. Liiketoimintaan liittyviä motiiveja pidetään ensisijaisina ja edellytyksenä muiden merkitysten saavuttamiselle. Liiketoimintaan, kansalliseen kilpailukykyyn ja talouskasvuun liittyvät merkitykset korostuvat myös kansallisessa tavoitteenasettelussa. Taloudellisten merkitysten korostuminen ja ammatillisen koulutuksen rahoituksen muutokset ilmentävät uusliberaalien orientaatioiden vaikutusta suomalaisessa koulutuspolitiikassa. Vaikka taloudelliset motiivit korostuvat, ei suomalaista koulutuspolitiikkaa voida kuitenkaan kuvata täysin uusliberalistiseksi, mutta selkeitä vaikutteita on havaittavissa. On huomionarvoista, että ammatillisen koulutuksen koulutusvienti on Suomessa vasta alkuvaiheessa, joten nämä merkitykset kuvaavat tämän hetken tilannetta ja tulevat todennäköisesti muuttumaan vientihankkeiden edetessä.

Tutkimuksen tavoitteena on selvittää paikan identiteetin muodostumista. Tarkastelen aihetta ympäristö-psykologian ja kulttuuritieteiden tutkimussuuntauksien näkökulmien avulla. Tutkittavaksi alueeksi olen valinnut Helsingissä sijaitsevan Arabianrannan. Tutkimuksen lähtökohdaksi muodostui kiinnostus Ara-bianrantaan asuinalueena ja kuinka asukkaat mieltävät alueen identiteetin ja mistä aineksista se koostuu. Tutkimus on aineistolähtöinen teemahaastattelututkimus, jossa haastattelen kymmentä Arabianrannan asukasta. Tutkimuskysymykset liittyvät Arabianrannan tunnuspiirteisiin, eroavaisuuksiin verrattuna muihin asuinalueisiin sekä alueen maineeseen. Ympäristöpsykologian tutkimuskeskiössä on koko ihmiselämän toimintaympäristö ja ihmisen ympäris-tösuhde. Fyysisen ympäristön havainnot yhdistyvät kokemukseen alueesta. Kulttuuritieteellinen tutki-musote painottaa merkityksiä, joita ihminen antaa tilalle ja paikalle. Tutkimuskeskiössä on vuorovaikutus ympäristön ja ihmisen kanssa, kuten ympäristöpsykologiassakin, mutta kulttuuritieteellisessä tutkimuk-sessa huomio kohdentuu merkityksiin ja käsityksiin, joita ihminen kokee tilasta ja paikasta. Analyysissa tutkimuksesta nousi luontevasti esiin kahdeksan eri aihealuetta: hyvä asuinympäristö, epä-viihtyisä asuinympäristö, Arabianrannan tunnuspiirteet, yhteisöllisyys ja elämänvaihe, erot muihin asuin-alueisiin, negatiiviset tekijät, maine sekä koti ja juurtuminen. Tutkimustulokset osoittivat, että esteetti-syys, alueen toiminnallisuus ja luontoympäristö olivat merkittäviä alueen identiteetin muokkaajia. Visuaa-linen ympäristö todettiin kauniiksi, rakennukset yksityiskohdiltaan mielenkiintoisiksi, taideteokset inspi-roiviksi. Ajan kerrostumista ja sen hyödyntämistä esimerkiksi arkkitehtuurissa ja taiteessa pidettiin erityi-sen leimaa antavana, positiivisena ja ylpeyden aiheena. Esteettisyyteen liittyy myös muita aistimuksia kuten kuulo-, haju- ja tuntoaisti. Ihminen kokee kehollisesti ympäristöään ja tämä tuli esiin myös tutki-muksessa. Toiminnallisesti alue vastaa asukkaiden vaatimuksiin. Kaikki aktiviteetit ovat helposti ja no-peasti saatavilla. Tämä arjen vaivattomuus tuli korostuneesti esiin aineistosta. Sijainti, kulkuyhteydet, palvelut, luonto, liikkuminen ja harrastukset olivat helposti saavutettavissa ilman suurta vaivannäköä. Luonnonmaisema ja luonnon läsnäolo koetaan voimakkaasti Arabianrannan erääksi ominaispiirteeksi. Vaihteleva ympäristö, meri ja sopivasti viheralueita, tuo ympäristöön mielenkiintoa ja erityisyyttä. Yksi-tyiskohdat pitävät mielenkiintoa yllä eikä ympäristöön kyllästy. Merkittävin negatiivinen huomio on alueen ahtaus, ja erityisesti uudemmat talot on rakennettu tiiviisti. Alueen maineen katsotaan olevan positiivinen ja alueen arvostettu, joskin katsantokannoissa katsottiin olevan hieman värittyneisyyttä. Ylipäätään kritiikkiä Arabianrantaa kohtaan ei juuri esitetty: alueella arki sujuu ja on helppoa kaikille ikäryhmille. Tulokset osoittivat, että aluetta pidetään tavallisena, mutta alueen ominaispiirteistä ollaan hyvin tietoisia. Alueen saamasta positiivisesta huomiosta julkisuudessa ollaan kuitenkin hyvin ylpeitä.

Tutkimuksen tavoitteena on selvittää paikan identiteetin muodostumista. Tarkastelen aihetta ympäristö-psykologian ja kulttuuritieteiden tutkimussuuntauksien näkökulmien avulla. Tutkittavaksi alueeksi olen valinnut Helsingissä sijaitsevan Arabianrannan. Tutkimuksen lähtökohdaksi muodostui kiinnostus Ara-bianrantaan asuinalueena ja kuinka asukkaat mieltävät alueen identiteetin ja mistä aineksista se koostuu. Tutkimus on aineistolähtöinen teemahaastattelututkimus, jossa haastattelen kymmentä Arabianrannan asukasta. Tutkimuskysymykset liittyvät Arabianrannan tunnuspiirteisiin, eroavaisuuksiin verrattuna muihin asuinalueisiin sekä alueen maineeseen. Ympäristöpsykologian tutkimuskeskiössä on koko ihmiselämän toimintaympäristö ja ihmisen ympäris-tösuhde. Fyysisen ympäristön havainnot yhdistyvät kokemukseen alueesta. Kulttuuritieteellinen tutki-musote painottaa merkityksiä, joita ihminen antaa tilalle ja paikalle. Tutkimuskeskiössä on vuorovaikutus ympäristön ja ihmisen kanssa, kuten ympäristöpsykologiassakin, mutta kulttuuritieteellisessä tutkimuk-sessa huomio kohdentuu merkityksiin ja käsityksiin, joita ihminen kokee tilasta ja paikasta. Analyysissa tutkimuksesta nousi luontevasti esiin kahdeksan eri aihealuetta: hyvä asuinympäristö, epä-viihtyisä asuinympäristö, Arabianrannan tunnuspiirteet, yhteisöllisyys ja elämänvaihe, erot muihin asuin-alueisiin, negatiiviset tekijät, maine sekä koti ja juurtuminen. Tutkimustulokset osoittivat, että esteetti-syys, alueen toiminnallisuus ja luontoympäristö olivat merkittäviä alueen identiteetin muokkaajia. Visuaa-linen ympäristö todettiin kauniiksi, rakennukset yksityiskohdiltaan mielenkiintoisiksi, taideteokset inspi-roiviksi. Ajan kerrostumista ja sen hyödyntämistä esimerkiksi arkkitehtuurissa ja taiteessa pidettiin erityi-sen leimaa antavana, positiivisena ja ylpeyden aiheena. Esteettisyyteen liittyy myös muita aistimuksia kuten kuulo-, haju- ja tuntoaisti. Ihminen kokee kehollisesti ympäristöään ja tämä tuli esiin myös tutki-muksessa. Toiminnallisesti alue vastaa asukkaiden vaatimuksiin. Kaikki aktiviteetit ovat helposti ja no-peasti saatavilla. Tämä arjen vaivattomuus tuli korostuneesti esiin aineistosta. Sijainti, kulkuyhteydet, palvelut, luonto, liikkuminen ja harrastukset olivat helposti saavutettavissa ilman suurta vaivannäköä. Luonnonmaisema ja luonnon läsnäolo koetaan voimakkaasti Arabianrannan erääksi ominaispiirteeksi. Vaihteleva ympäristö, meri ja sopivasti viheralueita, tuo ympäristöön mielenkiintoa ja erityisyyttä. Yksi-tyiskohdat pitävät mielenkiintoa yllä eikä ympäristöön kyllästy. Merkittävin negatiivinen huomio on alueen ahtaus, ja erityisesti uudemmat talot on rakennettu tiiviisti. Alueen maineen katsotaan olevan positiivinen ja alueen arvostettu, joskin katsantokannoissa katsottiin olevan hieman värittyneisyyttä. Ylipäätään kritiikkiä Arabianrantaa kohtaan ei juuri esitetty: alueella arki sujuu ja on helppoa kaikille ikäryhmille. Tulokset osoittivat, että aluetta pidetään tavallisena, mutta alueen ominaispiirteistä ollaan hyvin tietoisia. Alueen saamasta positiivisesta huomiosta julkisuudessa ollaan kuitenkin hyvin ylpeitä.