Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "http://www.yso.fi/onto/mesh/D012151"

Sort by: Order: Results:

  • Överlevnad efter lyckad återupplivning från prehospital pulslös elektrisk aktivitet 
    Silfvast, Catharina (2020)
    Akut hjärtstopp är den vanligaste dödsorsaken i västländerna. Av prehospitala patienter med hjärtstopp överlever endast 7-8%. Speciellt initialrytmen pulslös elektsik aktivitet (PEA) har en väldigt dålig prognos. På senare tid har man märkt att incidensen av PEA ökat samtidigt som prognosen blivit något bättre. Trots det är överlevnaden fortfarande låg. Avsikten med denna studie är att kartlägga hurdana patienter som återfår spontan cirkulation (ROSC) efter prehospitalt PEA inom Nyland samt att beskriva faktorer som påverkar överlevnaden. Detta är en retrospektiv observationsstudie där data samlades för hand från läkarhelikoptern Medi-Helis (nuförtiden FinnHEMS 10) Vanda basens pappersjournaler mellan åren 2010 - 2013. Ur journalerna identifierades alla över 18 år gamla patienter som prehospitalt fått hjärtstopp med initialrytmen PEA, uppnått spontan cirkulation och överlevt till sjukhuset. Sammanlagt inkluderades 90 patienter i studien, var av 64 var män och 26 kvinnor. Patienterna hade en medelålder på 67,5 år och ROSC uppnåddes i medeltal på 19 minuter. Etiologin bakom initialrytmen PEA är bred och patienterna i regel mångsjuka. En 90 dygns överlevnad tyder på en god fortsatt prognos. Varken kön eller ålder påverkade signifikant överlevnaden i denna studie. Självständiga patienter med god cerebral prestationsförmåga vid tidpunkten för hjärtstoppet har en större sannolikhet att överleva. Även en kort ROSC tid korrelerar positivt med prognosen. (208 ord)
  • Palovammojen hoito pediatrisilla potilailla 
    Laatio, Jenni (2018)
    Tutkielmassa tarkastellaan palovammojen hoitoa lapsilla. Tavoitteena oli tehdä katsaus tämän hetkisistä hoitokäytännöistä lasten palovammojen hoidossa. Aluksi tehtiin yleinen kirjallisuuskatsaus. Tämän jälkeen systemaattinen kirjallisuuskatsaus, analyysi ja tiivistys tärkeimmistä hoitomenetelmistä. Katsauksessa analysoitiin 34:ä tutkimusta, jotka käsittelivät nestehoitoa, inhalaatiovammoja, infektiosuojausta, kivunhallintaa, hypermetaboliaa sekä palovammahaavojen hoitoa. Palovammat jaetaan syvyyden mukaan pinnallisesta punoituksesta koko kudoksen läpi menevään vammaan. Ensimmäisen ja toisen asteen vammat re-epitelisoituvat asianmukaisella hoidolla, mutta kolmannen ja neljännen asteen vammat tarvitsevat ihosiirteen. Potilaan nesteytyksen määrä riippuu palovamman laajuudesta. Inhalaatiovamma voi syntyä, jos potilas on ollut suljetussa tilassa altistuessaan palovammalle. Palovamma aiheuttaa elimistöön katabolian. Tämän normalisoimiseksi käytetään hypermetaboliaa rajoittavia lääkkeitä. Haavojen hoito mahdollisimman kivuttomasti on yksi tärkeimmistä tavoitteista lapsipotilaiden kohdalla traumatisoitumisen ehkäisemiseksi. Palovammojen komplikaationa voi syntyä monielinvaurio. Nesteytys palovamman jälkeen aloitetaan varhain. Palovamman lopullinen laajuusarvio on tärkeä, jotta vältyttäisiin yli- tai alinesteytyksen aiheuttamilta komplikaatioilta. Antibioottiprofylaksian käyttöä ilman infektion merkkejä ei ole todettu tarpeelliseksi. Kipua lapsilla hoidetaan tehokkaasti morfiinilla tai fentanyylillä, joko tasavälein annosteltuna tai havainnoidun tarpeen mukaisesti. Hypermetabolian hoidossa propranololilla aikaansaatu syketason lasku vähentää elimistön lepoenergian kulutusta ja kataboliaa. Oksandrololilla on saatu aikaan jopa anabolisia vaikutuksia. Pamidronaatilla on pystytty säilyttämään rangan mineraalisisältö. Laajat palovammat aiheuttavat hyperglykemiaa. Insuliinilla on saatu suotuisa vaste lepoenergian kulutukseen sitä pienentämällä. Haavojen hoidossa parhaat tulokset kivun ja re-epitelisaation osalta on saatu Mepilex Ag:llä, Aquacelilla, DuoDermilla ja Transcytella.
  • Sydänpysähdys leikkaussalissa 
    Lind, Emmi (2018)
    Leikkaussalissa tapahtuvat sydänpysähdykset ovat harvinaisia ja vakavia tapahtumia. Aiheen tutkiminen on tärkeää, jotta osattaisiin tunnistaa potilaat, joilla on suurentunut riski sydänpysähdykselle leikkauksen aikana, ja pystyttäisiin ennakoimaan näitä tilanteita. Tähän tutkimukseen kerättiin vuosilta 2010–2014 Meilahden sairaalan leikkausosastolla tapahtuneet sydänpysähdystapaukset ja koottiin tietojärjestelmistä tietoja potilaista sekä sydänpysähdystapahtumasta. Tarkoituksena oli kartoittaa, minkälaisia taustatekijöitä sydänpysähdyksiin liittyy ja millaisia sydänpysähdyksiä leikkauksen aikana tapahtuu. Lisäksi selvitetiin tähän liittyvää kuolleisuutta. Näitä tuloksia verrattiin sitten kirjallisuuden esittämien tuloksien kanssa. Leikkaussalissa sydänpysähdyksen saaneet potilaat olivat keskimäärin iäkkäitä ja miehiä oli aineistossa naisia enemmän. Suurin osa sydänpysähdyksistä tapahtui päivystyksellisesti tehdyissä leikkauksissa, joista moni tehtiin hengenpelastavalla tarkoituksella. Potilaat olivat lähtökohtaisesti kriittisesti sairaita ja huonossa kunnossa. Sydänpysähdykset olivat yli puolissa tapauksista hitaasti eteneviä tilanteita ja sydänpysähdyksen ajauduttiin potilaan tilan pikku hiljaa heiketessä. Syinä korostuivat suurien verisuonien sairaudet ja niistä aiheutuneet verenvuodot, sydänperäiset akuutit tapahtumat sekä hengitystien ja riittävän hapensaannin turvaamisen ongelmat kuten myös itse leikkauksen aiheuttamat ongelmat, kuten verenvuoto. Viidesosaa potilaista ei lähdetty elvyttämään huonon lähtötilanteen ja ennusteen vuoksi. Kuolleisuus leikkaussalissa oli 70 % siellä sydänpysähdyksen saaneilla. Erityisesti riskiä vaikuttivat nostavan potilaan huono tila ennen leikkausta, leikkauksen päivystyksellisyys sekä tietyt sydänpysähdyksen alkurytmit. Tutkimuksessa esiin nousseet tulokset ovat pääosin linjassa kansainvälisen kirjallisuudessa julkaistujen tuloksien kanssa. Tarkempi riskin arvio ja tuloksien soveltaminen käytännöntyöhön vaativat kuitenkin vielä tarkempaa ja laajempaa tutkimusta.

Yhteystiedot

HELSINGIN YLIOPISTO