Browsing by Subject "http://www.yso.fi/onto/yso/p18481"

Tutkimus tarkastelee sitä, miten kuluttajat suhtautuvat ekologiseen asumiseen. Ekologinen asuminen kattaa erilaisia asumisen ympäristövaikutusten vähentämiseen liittyviä ratkaisuja, mutta tässä tutkimuksessa keskitytään rakennuksissa ja asunnoissa käytettäviin uusio- ja kierrätysmateriaaleihin. Kuluttajien tiedot ja asenteet vaikuttavat heidän kulutuspäätöksiinsä. Ekologisen asumisen osalta voidaan olettaa, että ympäristötieto, -asenteet sekä käyttäytyminen ilmenevät vihreänä toimijuutena. Tutkimuksessa tarkastellaan sitä, kuinka paljon kuluttajilla on tietoa ekologisista asumismateriaaleista sekä näkyykö vastaajien asennoituminen heidän käyttäytymisessään. Tutkimus pohjautuu Kuluttajatutkimuskeskuksen toimesta kerättyyn valmiiseen aineistoon, joka on toteutettu sähköpostikyselynä satunnaisotannalla VAV Asunnot Oy:n asukkailta joulukuussa 2011. Kyselyyn vastasi 259 henkilöä. Aineistoa analysoidaan kvantitatiivisin tutkimusmenetelmin. Tutkimustulokset antavat kuvan varsin myönteisesti ekologisiin asumismateriaaleihin suhtautuvasta kuluttajasta ja tulokset ovat pääosin linjassa aikaisempien suomalaisten ympäristötutkimusten kanssa. Vaikka suhtautuminen oli positiivista, ei vastaajilla ollut juurikaan entuudestaan kokemuksia ekologisten materiaalien käytöstä asunnossa tai asuintalossa. Kokemuksien puutteen myötä vastaajilla ei myöskään ollut kovinkaan paljon tietoa oman asunnon tai asuintalon materiaalien aiheuttamista ympäristövaikutuksista. Demografisia tekijöitä vertailtaessa vanhemmat ikäluokat olivat ympäristötietoisempia verrattuna nuorempiin. Terveydelliset ja laadulliset näkökulmat arveluttivat selvästi vastaajia. Esimerkiksi uusio- ja kierrätysmateriaalien vaikutukset sisäilman laatuun ja kalusteiden kestävyys herättivät epäilyksiä. Vastauksissa näkyi myös sukupuolen vaikutus: naisten on selkeästi miehiä helpompaa omaksua vihreä elämäntapa, joka näkyi asenteiden lisäksi muun muassa kierrätyksessä ja jätteiden lajittelussa. Sukupuolen lisäksi myös korkeampi koulutus merkitsi ajoittain myönteisempää suhtautumista. Kaiken kaikkiaan vastaajat vaikuttivat toiminnaltaan varsin ympäristömyönteisiltä ja suurin osa vastaajista olikin valmiita muuttamaan kerrostaloasuntoon, jonka rakentamisessa on käytetty uusioja kierrätysmateriaaleja. Useiden aikaisempien suomalaisten ympäristötutkimusten tapaan havaittiin, että ympäristömyönteisen asennoitumisen ja käyttäytymisen välillä ei ollut kovinkaan voimakasta yhteyttä. Tutkimuksesta saadut tulokset antavat hyvän lähtökohdan kehittää ekologisia asumisratkaisuja, joille kuluttajat vaikuttavat tulosten perusteella olevan varsin valmiita.

Opetuksessa käytettävät robotit ovat alkaneet ilmestyä koulutussektorille hyvää vauhtia viimeisen vuosikymmenen aikana, mutta tutkimus opetusrobottien käytöstä on vielä vähäistä. Tämä tutkimus valottaa uusien opetusrobottien käyttöönottoa selittäviä prosesseja ja kasvattaa ymmärrystä mahdollisista uusien opetusteknologioiden käyttöä edistävistä tekijöistä. Tutkimus selvittää, mitkä tekijät ja prosessit ovat johtaneet siihen, että opettaja on alkanut käyttää uutta opetusrobottia aktiivisesti sen jälkeen, kun hän on tutustunut opetusrobottiin Tampereen yliopiston Opetusrobottien käyttäjäkokemus -pilottitutkimuksessa. Tämä tutkimus tarkastelee erityisesti sitä, minkälainen rooli opettajan omilla henkilökohtaisilla piirteillä, opettajan robottia koskevilla arvioilla sekä sosiaalisilla- ja robotin käyttöä fasilitoivilla tekijöillä on robotin käytössä. Tutkimus testaa robotin aktiiviseen käyttöön johtanutta prosessia kolmella hypoteesilla. Tutkimuksen päähypoteesi on jaettu viiteen erilliseen prosessivaiheeseen, jotka korostavat opettajan henkilökohtaisia piirteiden merkitystä robotin aktiivisen käytön määrittäjinä. Tutkimuksen vaihtoehtoinen hypoteesi 1 puolestaan selittää robotin aktiivista käyttöä robotin teknisen toimivuuden kautta, toisen vaihtoehtoisen hypoteesin korostaessa fasilitoivia tekijöitä. Hypoteesit koskevat kyseisen pilottitutkimuksen lopputulemaan selittäviä tekijöitä, eikä tutkimuksen tuloksista tehdä tutkimuksen ulkopuolelle sovellettavia johtopäätöksiä opetusrobottien käyttöönotosta. Tutkimuksen aineisto pohjautuu Tampereen yliopiston vuonna 2018 toteuttamaan Opetusrobottien käyttäjäkokemukset -pilottitutkimukseen. Tutkimuksen aineisto muodostuu yhden pilottitutkimukseen osallistuneen opettajan käyttäjäkokemusta koskevasta päiväkirja-aineistosta, opettajalle toteutetusta loppuhaastattelusta, opettajan robotin käyttöä edeltäneestä (engl. pre-test), käytön aikana täytetystä sekä tutkimuksen päätyttyä toteutetusta (engl. post-test) kyselystä, hankkeen tutkijoilta sähköpostitse kerätyistä tiedoista sekä muilta tutkimukseen osallistuneilta opettajilta kerätyistä kyselyistä ja haastatteluista. Aineisto on analysoitu kolmella prosessin jäljittämisen menetelmän (engl. process tracing) testillä. Käytetyt testit ovat renkaan läpäisy -testi, savuava ase -testi sekä epäilemättä ratkaiseva -testi. Vain tutkimuksen päähypoteesi sekä vaihtoehtoinen hypoteesi 2, läpäisevät niille asetetut renkaan läpäisy -testit ja näin etenevät seuraaviin testeihin. Osa päähypoteesin vaiheista läpäisee savuava ase -testin, vaihtoehtoisen hypoteesi 2:n epäonnistuessa kyseisessä testissä. Päähypoteesi läpäisee kokonaisuudessaan viimeisen epäilemättä ratkaiseva -testin, mutta ei kumoa fasilitoivien tekijöiden mahdollista merkitystä robotin aktiivista käyttöä määrittävänä tekijänä. Päähypoteesin mukainen prosessi robotin aktiiviseen käyttöön johtaneesta tekijöistä jää voimaan sivuhuomiolla, jonka mukaan fasilitoivat tekijät saattavat olla merkityksellinen robotin aktiivista käyttöä määrittävän prosessin vaihe. Päähypoteesin mukaisesti voidaan todeta että, opettajan hyvien teknologisten valmiuksien mukaiset piirteet ovat olleet välttämättömiä robotin aktiiviselle käytölle. Opettajan piirteisiin nojaavat myönteiset robottia koskevat arviot ovat vähentäneet hänen riippuvuuttaan käyttöä fasilitoivista tekijöistä ja sosiaalisten tekijöiden merkityksen, mikä on mahdollistanut robotin aktiivista käyttöä koskevan toiminta-aikomuksen muodostamisen ja robotin aktiivisen käytön pilottitutkimuksen päätyttyä.