Browsing by Subject "http://www.yso.fi/onto/yso/p22220"

Syftet med denna avhandling är att lyfta fram ett socialarbetarperspektiv på hur sexualitet, sexuella preferenser eller genus upplevs påverka bemötandet i professionella kontexter och arbetsgemenskaper i socialt arbete. Ett ytterligare syfte är att redogöra för organisatoriska förändringsbehov utifrån ett kritiskt och queerteoretiskt perspektiv. Forskningsfrågorna för avhandlingen är: Vad framkommer ur socialarbetares berättelser om upplevelser och bemötande på arbetsplatsen som präglats av sexualitet, sexuella preferenser, könsidentitet eller könsuttryck? Hur lyfts heteronormativa maktstrukturer fram i socialarbetarnas minnesberättelser och vilka konsekvenser har dessa för den enskilda individen? samt Vilka organisatoriska förändringsbehov kan identifieras ur ett queerteoretiskt perspektiv? Avhandlingen har en narrativ ansats med socialarbetares minnesberättelser som datainsamlingsmetod. Under november 2023 bidrog fem socialarbetare med berättelser som analyserades narrativt utifrån Labov & Waletzkys analysmodell. Analysen återspeglades mot queerteoretiska och heteronormativa perspektiv och diskuterar rådande normer samt förändringsbehov för ökad delaktighet och jämlikhet. De socialarbetare som delgav sina berättelser i studien upplevde på generell nivå en trygg, jämlik och accepterande atmosfär, dock öppnade berättelserna även upp för erfarenheter inom arbetsgemenskaper som präglats av heteronormens makt. Begrepp och meningsformuleringar öppnade upp för binära uppfattningar om kön och normativt beteende. Dessa kom till uttryck genom forskningsdeltagarnas erfarenhet av heteronormativa perspektiv, identitetstillskrivningar och anpassningsstrategier. Kunskapsbidraget öppnar upp en subjektiv nivå på hur heteronormativa strukturer upplevs av, eller påverkar HLBTQI+ -individer på socialbyrån. Avhandlingen gynnar queerforskning i socialt arbete och bidrar med komplexa och svårfångade nyanser som kräver djupgång i empirin. Ur ett queerteoretiskt perspektiv belyser avhandlingen organisatoriska och strukturella hinder för jämlikhet som med fördel kan beaktas i utvecklingen av mer inkluderande praktiker. För enskilda socialarbetare bidrar denna studie med en inblick i hur heteronormativa ramverk dominerar. En ökad känsla av medvetenhet ger utrymme för kritiska diskussioner och belyser problemområden och utvecklingsbehov.

Objectives. The meaning of this Master's thesis is to analyze the development, transformation and meanings of teachers' professional identity in narratives produced by teachers covering memorable students. The study pursues to explain how teachers' professional identity is built in narratives, explain the meanings connected to teachers' professional identity, and specify factors between teacher and student encounters. Teachers' different roles are constructed to structure the variety of features in the profession of a teacher. The frame of reference for the study is an encounter -point of view, in which the concepts of identity and otherness are intertwined. Methods. The study is qualitative by its nature and based on the constructivist philosophy of science. The material consists of five narratives produced by teachers covering memorable students. The narratives were collected in spring of 2014 and consist of a total of 15 pieces. The data was processed by analyzing the content through narrative analysis after which it was possible to perceive a narrative model of the culture of teachers. Through themes and classification I reconstructed this model producing four fictional narratives, in which the original themes occurred. I interpreted each narrative on the basis of the theoretical framework, and analyzed the identities, roles as well as the possibility for encounters constructed in the narratives. Next, I examined the common features of the narratives produced by teachers, after which I considered concrete answers to the research questions. Results and discussion. Through the model stories conveyed an image of the shared values and beliefs of teachers. Teachers' values appear to be founded on traditional basis and characterized by the teacher's personal identity. Teachers' professional identity can be interpreted consisting of the roles of an enhancer, educator, teacher and supporter. The narratives conveyed a contradictory world in which teachers are balancing between these roles, and strive to build their own professional identity in the context of the model story. The narratives, which show characteristics of encounters, shared similar descriptions of the teacher's desire to help and understand the challenging situation of a pupil. In encounters the identities of the teacher and student confront, and both are heard and understood.

Startup-yritykset ja -yrittäjät ovat saaneet paljon huomiota viime vuosina. Startup-yritykset vaikuttavat kansantalouden kilpailukykyyn. Digitalisaatio, pyrkimys innovaatioiden löytämiseen ja työpaikkojen luomiseen sekä työelämän murros kokonaisuudessaan ovat vaikuttaneet startup-yritysten aseman kasvuun myös Suomessa. Startup-yrittäjät ovat usein näkyviä keulahahmoja yrityksissään ja yritykset henkilöityvät vahvasti yrittäjiin. Startup-yrittäjistä kerrotaan yhä enemmän tarinoita niin mediassa kuin elokuvissa ja kirjoissakin. Startup-yrittäjyyden tutkimus on vielä vähäistä etenkin sosiaalipsykologiassa. Tutkimuksessa tarkastellaan startup-yrittäjän yrittäjäidentiteettiä ja sen rakentumista tarinoissa. Tavoitteena on ymmärtää, miten startup-yrittäjien identiteetti rakentuu kertomusten kautta ja näin syventää ymmärrystä startup-yrityksistä ja -yrittäjyydestä ilmiönä. Tutkimus asemoituu osaksi ajankohtaista yhteiskunnan menestyjien ja eliitin tutkimusta. Startup-yrittäjien identiteetin rakentamista ja yrittäjätarinoita tarkastelemalla voidaan ymmärtää paremmin myös nyky-yhteiskuntaa ja sen ihanteita. Viitekehyksenä toimii narratiivinen analyysi ja ajatus identiteetin narratiivisesta rakentumisesta. Yrittäjyystutkimusta on tehty paljon narratiivisella otteella ja se edustaa sosiaalisen konstruktionismin lähestymistapaa. Yrittäjäidentiteetti voidaan määritellä yksilön itsemäärittelyiksi suhteessa yrittäjän rooliin ja kategoriaan. Tutkimuskysymyksinä ovat 1) Millaisia tarinoita startup-yrittäjistä kerrotaan? ja 2) Miten startup-yrittäjät ja kirjan kirjoittajat rakentavat startup-yrittäjän yrittäjäidentiteettiä kertomissaan tarinoissa ja millaisena yrittäjäidentiteetti näyttäytyy? Aineistona on kuusi tarinaa kirjasta Exit - 15 inspiroivaa tositarinaa suomalaisista yrittäjistä, jotka loivat menestyksen tyhjästä (Mäenpää & Kiviranta 2019). Tarinoista on muodostettu tiivistelmät ja niitä on analysoitu narratiivisesti rakenne- ja sisällönanalyysin avulla. Tarinoista tunnistettiin kymmenen identiteettiteemaa, joiden nähdään rakentavan startup-yrittäjän yrittäjäidentiteettiä: lapsuudesta asti opittu yrittäjyys, itsensä toteuttaminen ja autonomia, vahva usko ja sinnikkyys, määrätietoinen tai sattumanvarainen menestyminen, kova työnteko, kaikkensa antaminen ja riskinotto, yhdessä tekeminen ja verkostoituminen, yhteiskunnan palveleminen, tunne-elämykset sekä uteliaisuus. Tarinoiden rakenne noudattaa progressiivista sankaritarinan muotoa ja identiteettiteemat tukevat sankaritarinaa. Yrittäjäidentiteetille merkityksellisiä ovat suhteet sijoittajiin ja kanssayrittäjiin, kun taas asiakkaat jäävät pieneen rooliin. Startup-yrittäjät näyttäytyvät protestanttisen työmoraalin mukaan töitä tekevinä suomalaisina sankareina. Samalla he näyttäytyvät individualistisina kansainvälisen asteikon sankareina, jotka ovat saavuttaneet ”amerikkalaisen unelman”. Startup-yrittäjien tarinoita ja niissä muodostuvaa kuvaa startup-yrittäjän yrittäjäidentiteetistä tarkastellaan suhteessa aiempaan yrittäjäidentiteettitutkimukseen, tutkimukseen startup-yrittäjäidentiteetin narratiivisesta rakentumisesta, tutkimukseen suomalaisista menestyneistä yrittäjistä, sekä tutkimukseen identiteetin rakentumisesta julkisuudessa ja mediassa. Lisäksi startup-yrittäjän identiteettiä tarkastellaan individualistisen ja relationistisen yrittäjyyskuvan näkökulmasta. Tulokset vastaavat monilta osin aiempia tutkimustuloksia sekä startup-yrittäjistä että yleisesti yrittäjistä, ja sankarimyytistä. Startup-yrittäjien identiteetissä painottuu individualistisuus, mutta sankaruutta luodaan myös relationistisella kielellä. Identiteetti rakentuu yhteiskunnallisessa ja kulttuurisessa kontekstissa ja kiinnittyy moninaisesti arvoihin ja ihanteisiin, sekä perinteisen yhdysvaltalaisiin että suomalaisiin ihanteisiin.

Tämän maisterintutkielman aiheena on Venäjän sotahistoriallisen seuran (RVIO) tuottamien patsaiden rooli Venäjän hallinnon harjoittamassa historiapolitiikassa, joka on kokenut uuden nousun 2000-luvulla Vladimir Putinin valtakautena. Historiapoliittinen kenttä koostuu useasta näennäisesti riippumattomasta toimijasta, jotka kaikki kuitenkin ajavat hallinnon asettamia päämääriä ja ovat osa keskitettyä nk. historiapoliittista strategiaa. Tutkielman tavoitteena on selvittää, miten seuran tuottamat historianarratiivit heijastelevat historiapoliittista strategiaa. Tutkimuskohteeksi on valittu seuran keskeinen toimintamuoto, patsaat ja muistomerkit, ja näiden tuottamat narratiivit. Tutkielman aineisto on RVIO:n toimintaa vuosina 2012–2020 käsittelevän toimintaraportin patsaita käsittelevät osuus. Tutkielman metodi on narratiivinen analyysi. Keskittymällä RVIO:n itse tuottamaan aineistoon ilmenee mielenkiintoisella tavalla, miten seura itse suhtautuu omaan toimintaansa, ja minkälaista historiakuvaa se pyrkii tuottamaan. Samalla tutkielmassa kiinnitetään huomiota tämän historiakuvan sisäisiin ristiriitaisuuksiin, jotka ovat läsnä myös hallinnon historiapoliittisessa strategiassa. Analyysin perusteella aineistossa on tunnistettavissa kolme päänarratiivia: 1) Venäjän sivilisaation jatkuvuus 2) sankaruus 3) uhriasema. Päänarratiivien lisäksi tutkielmassa eritellään historian näennäisen demokratisoitumisen alajuoni, joka tukee päänarratiiveja. Näin RVIO:n tuottamat narratiivit heijastelevat Venäjän historiapoliittisen strategian tärkeimpiä piirteitä ja tutkielman johtopäätös on, että RVIO on osa tämän strategian toteutusta.