Browsing by master's degree program "Taloustieteen maisteriohjelma"

Logistic regression has been the most common credit scoring model for several decades. The purpose of a credit scoring model is to distinguish good applicants from bad applicants so that the consumer credit can be lent to a person who is likely to repay it. In Finland, households' indebtedness has increased while wage development has stagnated. In addition to mortgage, indebtedness has increased because of the rising number of consumer credit loans. Consumer credit is usually unsecured loans, which are provided by several financial institutions quickly and flexible. Consumer credit is considered to be one of the major causes of default. Systematic risks are still being avoided for now, but the increased number of customers and the fierce competition in the sector can bring new risks that should be anticipated, as insolvent customers are making losses to financial institutions. Developing and deploying new credit scoring models is one of the best ways to hedge against default risks. The prediction accuracy and performance of tree-based credit scoring models have been studied. In many cases, tree-based algorithms have performed better than traditional statistical models such as the earlier mentioned logistic regression. In this master's thesis classical logistic regression is compared to these tree-based algorithms. The most well-known tree-based algorithms have been chosen, which are random forest, discrete Adaboost, real Adaboost, LogitBoost, Gentle Adaboost and Gradient Boosting. These methods use the tree algorithm as the base learner but differ in their iterative processes. The data that has been gathered from a Finnish medium-sized financial company, consists of customer's personal information and their payment behavior of sales finance. It is important to compare how different models predict insolvency in the light of different test statistics. In this thesis, the best-performing models are logistic regression and the Gradient Boosting algorithm. From my research's point of view, it is recommended to develop a credit scoring model based on the Gradient Boosting algorithm. This algorithm discloses different explanatory variables compared to logistic regression. These variables can explain better the causes of insolvency. The results are robust and plausible, because the different tests give similar conclusions.

The aim of this research is to examine the impact of population aging on income inequality in Finland over the time period from 1991 to 2016. The research question is relevant since population aging is a part of reality around the world because of the declining trend in the rate of birth in addition to greater longevity. These vast demographic and socio-economic changes stress the well-being of nations. This study offers some important insights into the discussion of income inequality in Finland as no similar study has been conducted before. Understanding the link between aging and income inequality will help us to direct our attention to where policy decisions might need to be directed if inequality is seen to grow adversely. This study will be carried out by both a decomposition analysis and a shift-share analysis. These methods are commonly used for examining the contribution to inequality of particular characteristics, as they manage to gauge the relative importance of different determinants in overall inequality. These methods will be applied to the traditional inequality measures belonging to the family of generalized entropy (GE), such as the mean logarithmic deviation, Theil’s index, and the half-squared coefficient of variation. The use of multiple different measures in inequality research is recommendable, for they provide information about the distribution from different perspectives, and clarify where in the distribution the change has taken place. In order to study the impact of population aging on income inequality, the population was partitioned into five different age cohorts; 0-39, 40-60, 61-65, 66-70, and 71+, and one- or two-person households were examined in this research. Data for this study was received from the Luxembourg Income Study Database (LIS). Income inequality was investigated by disposable household income, which was equivalized by the square root scale. The decomposition analysis allows us to answer the question of how much of total inequality is attributable to variability in the first subgroup, in the second, etc., and how much to between subgroups. To complement the results from the decomposition analysis, by the shift-share analysis we are able to simulate such a Finland which would have not aged at all since both 1991 and 2000 while other factors remain unchanged at the 2016 level. The results of the decomposition analysis led us to a clear conclusion that variations within groups are much more significant in the formation of total inequality than the variations between groups. In the light of the shift-share analysis, interestingly, the aged Finland is less unequal than the Finland, which would use the population shares of 1991 and 2000. Hence such a study of aging, which only examines changes in population shares ceteris paribus, shows that aging has slowed down the rise of inequality in Finland. This is because the age structure of the years 1991 and 2000 put the most weight on people in most unequal, or second most unequal age group in proportion to other age groups than the population distribution of the year 2016.

Forests have a significant role in preventing climate change. Forests work as a carbon sink and produce also other non-timber amenity values alongside commercial timber. Taking these non-timber amenity values into account while calculating the value of forest will have an effect on choosing an optimal forest management regimes. The Faustmann formula and its extensions are widely explored among forest economists. Most notable extensions of the Faustmann formula include the Hartman extension of non-timber amenity values and the inclusion of carbon storage. Both the Hartman model and the Faustmann model with carbon storage, have previously only been analytically studied separately. In this study, the original Faustmann model, Faustmann model with carbon storage, Hartman model and Hartman model with carbon storage is covered. The entirely novel optimal conditions for the unique and finite rotations for these models are presented. In addition, based on empirically estimated ecological growth models, the numerical examples for all of the economic models included in this study is presented. According to the results, extending the classical Faustmann model to cover carbon storage or (and) non-timber amenity values, lengthens the optimal rotation and increases the bare lad value. Additionally, weaker growing conditions always increase the optimal rotation. Moreover, increasing the interest rate may increase or decrease the rotation, depending on the carbon price.

Tässä tutkielmassa tutkitaan empiirisesti euroalueen optimaalisuutta valuutta-alueena aikaisempaan teoreettiseen kirjallisuuteen nojaten. Tarkastelussa keskitytään kriteeriin, jonka mukaan yhteisvaluutan muodostavien maiden tulisi olla suhdannesykleiltään yhteneväiset. Mundell (1961) määritteli useita kriteereitä optimaalista valuutta-aluetta muodostettaessa ja tässä tutkielmassa on valittu edellä mainittu yksi kriteeri tarkasteltavaksi. Tutkimuksessa hyödynnetään logaritmoitua asukaskohtaista bruttokansantuotetta mittaavaa neljännesvuosittaista aineistoa ja se on jaettu kahteen osaan. Ensimmäinen ajanjakso kattaa ajan ennen euroa (1960:1-1998:4) ja toinen ajanjakso kattaa ajan euron luomisen jälkeen (1999:1-2016:4). Aineisto kattaa euro12-maat, joihin kuuluvat Itävalta, Belgia, Suomi, Saksa, Ranska, Kreikka, Irlanti, Italia, Luxemburg, Alankomaat, Portugali ja Espanja. Tutkimusmenetelminä hyödynnetään yhteisintegroituvuusanalyysia. Maat on analysoitu pareittain niin, että Saksa on aina toisena. Saksa on valittu kontrollimaaksi, koska se on ollut yksi nopeimmin kasvavista euromaista euron luomisen jälkeen. Tutkimuksen perusteella Saksan ja muiden euromaiden väliltä ei löytynyt merkittävässä määrin yhteisintegroituvuussuhteita. Tämä indikoi, että tutkimuksessa käytettävien euromaiden suhdannesyklit eivät ole yhteneväiset Saksan kanssa, eikä euron luominen ole luonut konvergenssia euroalueelle. Keskeisimpänä johtopäätöksenä voidaan todeta, että tämän tutkimuksen perusteella euroalueen maat eivät ole suhdannesykleiltään yhteneväisiä, eikä euroalue siten täytä ainakaan toistaiseksi kaikkia optimaalisen valuutta-alueen kriteereitä. Tässä tiivistelmässä käytetyt lähteet: Mundell, R.A. 1961. A theory of optimum currency areas, American Economic Review, 657-665.

Perustulokokeiluita on järjestetty eri puolilla maailmaa sekä kehittyneissä maissa että kehitysmaissa. Tutkielman tavoitteena on selvittää, miten järjestetyt perustulokokeilut ovat toimineet ja mitä havaintoja niistä on tehty. Tärkeimpiä tutkimuskohteita toteutetuissa kokeiluissa ovat olleet miten esimerkiksi työn tarjonta, terveydentila, kouluttautuminen, kuluttaminen, säästäminen ja byrokratiakokemukset ovat muuttuneet perustulosta johtuen. Olennaista on tiedostaa, että kehitysmaat ja kehittyneet maat eroavat keskenään huomattavasti sosiaalipoliittisen ympäristön, instituutioiden sekä sosiaaliturvan välillä, joten suora vertailu ja johtopäätösten tekeminen on haastavaa. Kehittyneissä maissa eräs päätavoitteista on parantaa työn tarjonnan kannustimia sekä yksinkertaistaa sosiaaliturvajärjestelmää ja purkaa kannustinloukkuja. Kehitysmaissa puolestaan vähentää köyhyydestä johtuvia ongelmia sekä parantaa elinolosuhteita. Lisäksi tulee ottaa huomioon, että kokeiluita on järjestetty eri vuosikymmenien aikana, joten myös tällä on ollut vaikutusta havaittuihin tuloksiin. Perustulosta keskusteltaessa on myös tärkeää määritellä perustulon käsite, koska se on moniulotteinen ja voi tarkoittaa useaa eri asiaa. Perustulo puhtaana mallina on pitkälti teoreettinen, joten realistisempana pidetään osittaista perustuloa. Keskeisimpiä teorioita, joita tutkielmassa on käytetty, liittyvät työn tarjonnan kannustimien sekä talousteorian ja perustulon väliseen yhteyteen. Lisäksi on tarkasteltu substituutio- ja tulovaikutusta, joka kuvaa henkilön valintatilannetta tarjotun työn määrän ja palkkatason muutoksen välillä. Järjestetyt kokeilut ovat olleet malliltaan kenttäkokeita, joilla saattaa olla erilaisia heijastusvaikutuksia ja myös näihin liittyvä teoria on olennaisessa osassa. Tutkielma on rakenteeltaan kirjallisuuskatsaus, joten tutkielmassa käytetty menetelmä on aiheen käsittelyä hyödyntäen tieteellistä kirjallisuutta. Tärkeimpiä käytettyjä lähteitä tutkielmassa on Kankaan ym. (2016; 2019; 2020) raportit perustuloon liittyvistä yleisistä tekijöistä ja kokeiluista sekä teorian osalta Burtlessin (1986) ja Moffittin (2003) julkaisut. Järjestettyjen kokeiluiden pohjalta saaduista tuloksista on havaittavissa, että kehitysmaiden osalta ne ovat olleet yleisesti ottaen positiivisia tarkastelun kohteena olevissa muuttujissa. Kehitysmaiden kohdalla havaintoihin täytyy kuitenkin suhtautua varauksella, sillä olemattomasta sosiaaliturvasta johtuen on odotettavaa saada aikaan positiivisia vaikutuksia. On kuitenkin kyseenalaista, johtuvatko myönteiset tulokset itse perustulon vaikutuksesta vai ainoastaan maksetusta tulonsiirrosta. Kehittyneiden maiden kohdalla saaduista tuloksista on huomattavissa, että työn tarjonta ei lisääntynyt, se pysyi joko muuttumattomana tai vähentyi. Henkilöiden terveydentilaan ja hyvinvointiin perustulo näyttää vaikuttaneen positiivisesti, kuten myös eräisiin muihin muuttujiin. Perustuloon liittyvä keskustelu on lisääntynyt viime aikoina ja uusia kokeiluita järjestetään eri maissa. Järjestetyt kokeilut ovat olennaisia, koska henkilöiden valinnat saattavat todellisuudessa poiketa mallien ja teorioiden antamista ennusteista ja tästä johtuen perustulokokeilut kenttäkoe muodossa ovat ainoa tapa selvittää siitä johtuvia vaikutuksia. Perustuloon ja sen mahdolliseen käyttöönottoon liittyy vielä paljon kysymyksiä, mutta järjestettyjen kokeiluiden avulla on saatu paljon hyödyllistä tietoa tulevaisuutta ajatellen.

Tutkimuksessa tarkastellaan pörssilistautumisista saatuihin ylituottoihin vaikuttavia tekijöitä sijoittajanäkökulmasta. Listautumisiin liittyvä alihinnoittelu on jo ennalta tunnettu ilmiö, ja siihen liittyviä syitä on tarkasteltu jo runsaasti, mutta tässä tutkimuksessa tarkastellaan ilmiön toista puolta. Tarkoitus on selvittää eri taloudellisten tekijöiden vaikutusta saatuihin ylituottoihin, eli lisätä ymmärrystä siitä, onko pörssilistautumisista saatavia ylituottoja mahdollista ennakoida listautumishetken taloustilanteen perusteella, sekä siitä, onko ensimmäisen vuoden ylituottoja mahdollista ennakoida ensimmäisen kaupankäyntiviikon perusteella. Tutkimuksen pääaineistona toimii Suomessa, Ruotsissa, Tanskassa ja Islannissa vuosina 2011–2021 tapahtuneet pörssilistautumiset, sekä kuhunkin listautumiseen liittyvä inflaatio-, bruttokansantuotteen kasvu- ja ohjauskorkodata. Listautumisia koskeva data on poimittu Nasdaqin internetsivuilta. Muu analyysissä käytetty data on poimittu eri tietokannoista. Yhteen koottu data on jatkokäsitelty ja analysoitu Excelillä. Listautumisista saatuja ylituottoja tarkastellaan visuaalisesti maittain eriteltynä eri aikaväleillä, ja eri tekijöiden sekä saatujen ylituottojen välistä korrelaatiota ja kausaalisuutta tarkastellaan osa-aineistoittain regressionanalyysin ja Granger-kausaalisuustestin avulla. Tuloksia on havainnollistettu erilaisin graafein ja taulukoin. Tutkimustulokset ovat hieman yllättäviä. Saatujen ylituottojen ja eri taloudellisten tekijöiden välillä ei näyttäisi olevan merkittävää korrelaatiota eikä kausaalisuutta. Inflaation, bruttokansantuotteen ja ohjauskorkojen osalta tulokset vaihtelevat aikaväleittäin ja maittain, ja tuloksissa on paljon hajontaa. Merkkejä sekä positiivisesta että negatiivisesta korrelaatiosta on havaittavissa, mutta ainakaan tällä aineistolla ei tilastollisesti merkittävällä tasolla. Ensimmäisen viikon ja vuoden yliutuottojen välillä näyttäisi olevan jonkinasteista positiivista korrelaatiota. Merkittävää kausaalisuutta ei tarkasteluun valittujen muuttujien osalta ole havaittavissa. Sen sijaan Granger-kausaalisuustestin mukaan eri muuttujien välinen kausaalisuus on valitulla luottamustasolla lähes olematonta, eli mikään valituista muuttujista ei selitä saatuja ylituottoja tilastollisesti merkittävällä tasolla. Tutkimuksen tulokset eivät ole täysin odotusten mukaisia, mutta jonkinasteista korrelaatiota eri tekijöiden ja saatujen ylituottojen välillä näyttäisi kuitenkin olevan mahdollista eritellä. Vaikka ylituottojen varsinainen ennakointi on selvästi haastavaa, voi kohtalaisen yksinkertaisella tarkastelulla ehkä hieman parantaa todennäköisyyksiä. Keskittymällä ylituottojen sijasta nimellisiin tuottoihin, voitaisiin havaita mahdollisesti selkeämpiä tuloksia, mutta tällöin myös tutkimuksen painopiste muuttuisi merkittävästi. Sen sijaan olisi mielenkiintoista laajentaa tutkimuksen aineistoa koskemaan useampia eri maita tai pidempää aikaväliä. Tällöin eri tekijöiden vaikutukset voisivat havainnollistua selkeämmin. Olisi myös mielenkiintoista havainnoida lisää eroavaisuuksia eri maiden ja vuosien välillä.

This thesis studies the effects of delayed discharge fees in Finland. Excessive lengths of hospital stays are a significant source of inefficacy in the health care system. Delayed discharge occurs when a patient who is medically fit to leave the hospital cannot do so for non-medical reasons. In Finland, several hospital districts have implemented financial fees to curb delayed discharges. As the fees were not adopted simultaneously everywhere, it provides a desirable research setting. I use a staggered difference-in-difference design to study how the delayed discharge fees reduce the length of hospital stays and the probability of urgent hospital readmission using patient-level data. I presume that the fees work as an incentive to increase the supply of post-acute care beds. Hence, the implementation of delayed discharge fees would lead to fewer delays and consequently shorter hospital days and early access to post-acute care. Previous literature suggests that there exists an inverse correlation between delayed discharges and the availability of post-acute care beds. In addition, there is evidence that health care providers react to financial incentives. However, the existing literature documents contradicting results on the effects of the delayed discharge fees. The chosen identification strategy does not yield valid results when using the length of stay as a dependent variable. My results suggest that the parallel trends assumption does not hold. The pre-treatment trends persist even after controlling for group-specific variables. I find that the delayed discharge fees reduce the probability of readmission for elderly hip-fracture patients. The effect is modest in size but increases over time. After six years from the implementation, the effect of the fees is -0.059 per cent. The classical two-period difference-in-difference model concludes that the decrease in probability associated with the delayed discharge fees is - 0.018 per cent. Although significant, the reduction in probability is small. Hence strong conclusions should be avoided. My results suggest that delayed discharge fees could have positive implications on patients’ health but that their effects be further studied.

Value added taxes (VAT) are a central tool for collecting consumption taxes in Finland and worldwide. Still, VAT system has its shortcomings. Dishonest companies can exploit the system to evade taxes or apply for unjust tax deductions. This thesis investigates the effectiveness of an augmented VAT mechanism, reverse charge, on value added tax compliance. Reverse charge mechanism transfers the liability for remitting VAT in business-to-business transactions to the purchaser, instead of the seller. In this thesis, I conduct theoretical and empirical analysis of reverse charge. First, I employ a tax evasion model to predict how firms change their behavior when reverse charge policy is adopted. Then, I examine how VAT reverse charge affects firms' reporting behavior using administrative data on Finnish firms' VAT returns. Reverse charge policy was adopted in the Finnish construction industry in 2011. I compare the outcomes of construction firms to similar companies, with a Differences-in-Differences design, to capture the effect of the policy on VAT compliance. The findings indicate a 3.87% increase in reported tax liabilities by construction firms once the policy is adopted, suggesting enhanced tax compliance. Sensitivity analysis shows that the results hold under moderate violations of the parallel trends assumption. This thesis contributes to the existing economic literature by showing novel evidence on the firm level effects of reverse charge. I also illustrate another market structure where tax revenue can be increased by changing who remits taxes to the government.

Tutkielman tavoitteena on selvittää, miten rikokset vaikuttavat kerrostaloasuntojen hintoihin Helsingissä. Lisäksi tutkielmassa ollaan kiinnostuneita siitä, vaikuttavatko rikokset asuntojen hintoihin eri tavalla erilaisilla sosioekonomisilla alueilla. Rikosten vaikutuksia hintoihin tutkitaan myös rikosnimikkeittäin. Vastaavaa kirjallisuutta on julkaistu ulkomailla ja tutkimuksessa on tarkoitus myös vertailla saatuja tuloksia niihin. Tutkielman ensimmäinen osuus keskittyy perehdyttämään lukijan aiheesta olemassa olevaan kirjallisuuteen, sekä Helsingin asuntomarkkinoiden ja rikollisuuden ominaispiirteisiin. Rikollisuuden tasoa ja kehitystä vertaillaan myös aiemmassa kirjallisuudessa esiintyneisiin maihin. Kriminologian kirjallisuuden avulla pohjustetaan aineiston mahdollisia puutteita. Lisäksi kriminologian kirjallisuudesta etsitään syitä sille, miksi rikokset voisivat vaikuttaa hintoihin eri tavalla eri alueilla. Tutkimuksen aineisto on saatu Kiinteistönvälitysalan keskusliiton (KVKL) hintapalvelusta, Poliisihallitukselta sekä Tilastokeskukselta. Aineisto on pääasiallisesti postinumeroaluetasolla, kuitenkin sisältäen myös useamman postinumeroalueen alueita. Aineistoa hyödynnetty vuosilta 2013-2016 ja käytettävissä olevien havaintojen määrä on 25 538 kappaletta. Asuntokauppa-aineistosta on poistettu uudiskohteet. Tutkimusmenetelmät perustuvat pohjimmiltaan hedonisten hintojen teoriaan ja hedoniseen regressiomalliin. Asuntojen voidaan teorian perusteella ajatella olevan ominaisuuskombinaatioita ja jokaisen ominaisuuden implisiittinen hinta voidaan estimoida sopivalla aineistolla. Asuinalueen rikosten määrän ja rikosasteen voidaan ajatella olevan yksi asunnon ominaisuus. Hedonista regressiomallia estimoidaan tutkimuksessa kahdella eri tapaa. Ensimmäiseksi muodostetaan lineaarinen regressiomalli ja estimoidaan sen parametrit pienimmän neliösumman (PNS) menetelmällä. PNS-estimaattorit saattavat olla kuitenkin harhaisia johtuen esimerkiksi puuttuvan muuttujan harhasta. Tästä syystä tutkielmassa käytetään myös instrumenttimuuttujamenetelmää ja kaksivaiheista pienimmän neliösumman (2SLS) menetelmää. Tutkimuksen tulosten perusteella ei voida poissulkea rikosten vaikutusta asuntojen hintoihin, mutta vaikutukset näyttävät olevan joka tapauksessa kohtuullisen pieniä. Alueellisen väkivaltarikosasteen vaikutusta hintoihin voidaan pitää todennäköisempänä kuin alueellisen omaisuusrikosasteen vaikutusta. Ei ole myöskään selkeästi havaittavissa, että rikokset vaikuttaisivat merkittävästi eri tavoin eri sosioekonomisilla alueilla.

Goals: It’s been stated that one possible reason for faster revival of Swedish economy compared to Finnish after financial crisis could be found in the differences of wage formation and Sweden’s more flexible wages. The essential difference in wage formation between the countries is in meaning of wage norm that is reference point in Sweden and minimum raise in Finland. The goal of this thesis is to provide new data of wage flexibility in Sweden and also compare wage flexibility between Finland and Sweden during 1996‒2018. Aim is also to ponder whether Finland could learn something from Swedish wage formation model. Methods: Swedish data set belong to IFAU and it consists wage information of workers between 15- and 65-years-old. R. Uusitalo has given the Finnish numbers for this thesis, and they are from Statistics Finland data set that covers workers of all ages. The used analysis are surveying the basic statistics and distribution graphs, and regressions. Analysis only include full-time workers. Results: Waged were found rigid in both countries during 1996‒2018, and especially downward rigidity was pronounced. Distributions were skewed to the right, and there were more extreme values than in normal distribution. Finnish wages were more flexible than Swedish ones during the whole survey period: distributions were wider, kurtosis smaller and extreme values were higher. More over Swedish wage changes centered much more tightly towards median wage change. After financial crisis Swedish wage changes clustered even more around median wage increase and phase of wage increases decelerated in a manner that allowed median wage change to stay above inflation rate, and real wage growth continued during 2010’s. Median wage change fluctuated considerably more in Finland according to economic situation and inflation. There was some clustering around median after financial crisis, but not as much as in Sweden. There was a positive and powerful connection between companies’ economic success and wages in both countries. There was also a connection between companies’ economic success and wage change in both countries, but coefficients and coefficients of determination (R2) were so modest that practically wage changes seem to be quite rigid regarding companies’ economic success. Conclusions: It’s possible that stricter wage discipline and rigidity in Sweden found in this thesis has actually assisted Sweden to recuperate economically from financial crisis. It seems that Finland has not been able to follow the benchmark such as set in Sweden. It appears that there is even grated wage solidarity in Sweden after financial crisis, and that is something Finland could learn and take advantage in the future.