Browsing by master's degree program "Elintarviketalouden ja kulutuksen maisteriohjelma"

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää kuluttajien käsityksiä tuontielintarvikkeiden kestävyydestä sekä kestävyyden merkitystä kuluttajan ostopäätöksessä. Tutkimuksessa kiinnitettiin huomiota vain kestävyyden ympäristönäkökulmaan ja ympäristöystävällisyyteen. Erityisesti tutkimuksessa huomioitiin kuluttajien asenteita sekä motiiveja tuontielintarvikkeita ja niiden kestävyyttä kohtaan. Kuluttajien valinnoilla on vaikutusta ympäristöön ja kestävyyteen, mikä on tärkeä asia tulevaisuuden kannalta. Tutkimuksen lähestymistapa oli kvalitatiivinen tutkimus, joka suoritettiin teemahaastattelu tutkimusmenetelmällä. Tutkimuksen teoria pohjautuu itseohjautuvuusteoriaan sekä asenne- ja motivaatioteorioihin. Haasteltavana oli yhdeksän nuorta suomalaista kuluttajaa. Haastatteluille muodostettiin haastattelurunko, joka mukaili teorian elementtejä. Haastatteluilla pyrittiin selvittämään kuluttajien suhtautumista tuontielintarvikkeiden kestävyyteen ja omaan kulutukseen vaikuttavia asenteita, motiiveja ja yhteisön vaikutusta. Analysointimenetelmänä käytettiin sisältöanalyysiä. Tutkimuksen haastatteluiden perusteella haastateltavalle kuluttajaryhmälle tuontielintarvikkeiden kestävyys ei ole erityisen tuttu aihe, mutta jokainen valitsisi kestävämmän tuotteen, jos sellainen olisi tiedossa. Halu suosia kestäviä tuotteita ei kuittenkaan näkynyt aina käytännössä. Haastateltavien ostopäätöksissä ei ollut kestävyys erityisen tärkeässä roolissa ja kotimaista suosittiin muista syistä. Helppous, hinta ja ulkoiset asenteet ja motivaatiot johtivat yleisimmin kestäviin ratkaisuihin eikä sisäiset asenteet tai motiivit olleet kestävien valintojen tekijänä. Kulutusta ohjasi enemmän kulutustottumukset ja hinta kuin kestävyys. Kuluttajien tietoutta lisäämällä voitaisiin saavuttaa kestävämpiä kulutusmalleja.

The objective of this master’s thesis is to explore the values that are most important for consumers pursuing financial independence. This thesis also examines value conflicts related to the pursuit of financial independence. The theoretical approach is based on Schwartz's theory of universal basic values and their interrelations. Previous research has shown that consumers pursuing financial independence seek to increase their leisure time, improve their quality of life, enable them to withdraw from the labor market, escape unsatisfactory work and resist consumerism. No previous studies examining the values of those pursuing financial independence have reportedly been conducted. The research material consists of Finnish blog posts about financial independence. A total of 53 blog posts about financial independence from 23 different authors were collected from online blogging websites. Theoretical thematic analysis was used as the method of analysis. The analysis was conducted from an essentialist point of view. The most important values for bloggers pursuing financial independence were self-direction, benevolence, and universalism. A unifying factor of these three values is that in Schwartz's value theory they are positioned on the same value dimension of self-transcendence. Two value conflicts were found in the data. The first value conflict was a conflict between the values of universalism and benevolence in relation to the values of power and achievement. Another value conflict was a conflict between the value of self-direction in relation to the values of tradition and conformity. Based on the results, more flexible working time arrangements, better management, greater meaningfulness of work and a greater sense of control could reduce the exit of these consumers from the labor market. Ecological products and services that increase leisure time, improve well-being, and enhance personal financial management are some examples of goods, which could potentially be targeted at consumers pursuing financial independence.

The Scandinavian countries are behind the EU’s plastics recycling targets for consumer plastic packaging waste. Packaging design plays a major role in achieving recycling targets, as it can influence the sorting carried out by the consumer and the success of the recycling. This master's thesis examines the factors that influence the design for recyclability of labeled food plastic packaging. The sorting conducted by the consumer and the plastics processed at the recycling plant determine the success of the recycling, i.e., a high-quality recyclate with several ends use options. Furthermore, packaging design can enable the consumer to separate the parts of the packaging and allow recyclability. The thesis aims to raise awareness of the importance of packaging design and factors related to recyclability to increase the recycling rate, a legislative target by the EU. In particular, the aim is to understand the role of packaging designers and other decision-makers working with packaging design. The thesis examines the role of the label in plastic packaging and the recycling process and thus leads to new knowledge discovery about the meaning of the label. Eight experienced packaging designers were interviewed for this thesis, and an online survey was conducted for decision-makers participating in the packaging design process. The respondents (N = 23) worked with packaging design either as designers, in printing houses, or in a commercial role. The literature review of the thesis deals with two types of plastic waste treatment in the Scandinavian countries - primary, i.e., recycling of PET bottles, and secondary, i.e., recycling of other, non-deposit plastic packaging. The key difference between these flows is their value due to their differences in quality. Recycled PET bottle material is a valuable raw material for new bottles, while other packaging is made into products unfit for the food products. This does not support the principles of a circular economy and thus does not meet companies' sustainability commitments. The findings show uncertainty within design choices, as it's sometimes unclear who is responsible for ensuring the packaging recyclability. The level of knowledge of those working with packaging design about plastic recycling and the importance of labels also varied significantly. More guidance was needed, although there are several guides on the markets to ensure a better recycling rate, such as the design guide provided by the Finnish Plastics Recycling, which was also evaluated in interviews. However, few participants were aware of these guides. On the other hand, many felt they were necessary and wanted more available information on the importance of packaging design for recyclability. Theoretically, the thesis serves as a comprehensive overview of the factors affecting recyclability that had not previously been brought together. Looking at the role of the label in both food plastic packaging and the recyclability process brings novelty. The thesis also contributes to rectifying the lack of information found in the literature review by guiding designers to familiarize the design guide evaluated. The thesis was commissioned by UPM Raflatac.

Ihmisten ruoankulutustottumuksilla on suuri vaikutus ympäristöön, minkä vuoksi tulee tarkastella tekijöitä, joiden avulla ympäristöystävällistä ruoankulutusta voidaan edesauttaa. Tuuppaaminen on yksi tavoista, jonka avulla kuluttajien toimintaan ja ruoankulutukseen voidaan vaikuttaa. Tuuppaamisessa pyritään muokkaamaan valintaympäristöä ja ohjaamaan ihmisten päätöksiä kohti valittuja päämääriä. Tuuppaamista on kuitenkin myös kritisoitu liittyen sen oikeutukseen ja eettisyyteen. Tutkielmassa keskitytään tarkastelemaan kulutusta ruoan verkkokaupassa. Ruoan verkkokaupan käyttö on ollut kasvussa viime vuosina, ja kulutus verkkokaupassa voi olla erilaista verrattuna perinteiseen ruokakauppaan. Tutkielman tavoitteena oli lisätä tietämystä kuluttajien käytöksestä verkkokaupassa. Tutkielma pyrki vastaamaan siihen, minkälaisena kuluttajat kokevat erilaiset tuuppausmenetelmät ja niiden vaikutuksen ympäristöystävällisen kulutuksen edesauttamisessa, sekä mitä etuja ja uhkia he kokevat tuuppaamiseen liittyen suomalaisessa ruoan verkkokaupassa. Tutkielma toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja tutkimusmenetelmäksi valittiin puolistrukturoitu haastattelu. Haastatteluihin osallistui yhteensä kahdeksan kuluttajaa. Haastateltaviksi valittiin kuluttajia, joilla oli aikaisempaa kokemusta ruoan verkkokaupan käytöstä sekä jonkin verran taustatietoa ympäristöystävällisestä kulutuksesta. Aineiston analysointimenetelmänä käytettiin laadullista sisällönanalyysiä, joka toteutettiin teemoittelun avulla. Tutkielman tuloksena todettiin, että tuuppausmenetelmillä voidaan vaikuttaa kuluttajien toimintaan ruoan verkkokaupassa ja että etenkin tuotteiden kategorisoinnilla ja tuote-ehdotuksilla on vaikutusta ostopäätöksiin. Tuuppaamisella voidaan myös mahdollisesti edesauttaa ympäristöystävällistä kulutusta. Tuuppaamisessa tulee kuitenkin kiinnittää huomiota siihen, miten ja minkälaisten menetelmien avulla tuuppaaminen toteutetaan. Yleinen suhtautuminen tuuppaamiseen oli melko positiivinen, vaikka tuuppaamiseen liittyen koettiin myös uhkia.

Tämä tutkielma tarkastelee, mitkä ovat ne mainosmuodot, jotka podcast ympäristössä välittävät mainostajan viestin kuluttajalle kaikista tuloksellisimmassa ja käyttäjäkokemukseltaan miellyttävimmässä muodossa. Toiseksi tutkimuksessa selvitetään, miten eri tavoin podcastissa tuotetut kaupalliset sisällöt vaikuttavat kuluttajien ostoaikomuksiin. Kolmantena tutkimuksen tavoitteena on selvittää se, johtaako mainosten välttäminen podcastin välttämiseen ja missä kulkee kuuntelijan ”ärsytysraja”. Tutkielman pääpaino on suomalaissa podcasteissa, joista ei toistaiseksi ole vielä tehty juurikaan tutkimuksia. Tavoitteeseen päästään analysoimalla ja vertailemalla tutkimuksen aineistoja, sekä tarkastelemalla aikaisemmin tehtyjä tutkimuksia ja jo julkaistua kirjallisuutta. Tutkimuksen lähestymistavaksi valittiin kvalitatiivinen tutkimus. Tutkimusta varten haastateltiin kuutta aktiivisesti podcasteja kuuntelevaa henkilöä. Tutkimus toteutettiin teemahaastatteluina, käyden läpi viisi ennalta suunniteltua teemaa. Haastatteluiden teemat käsittelivät (1) kuuntelutottumuksia, (2) motiiveja kuunteluun, (3) podcastien sisältöä, (4) kaupallisuutta sekä (5) uskottavuutta. Tutkimuksen perustella näyttäisi siltä, että erityisen tärkeää on löytää vaikuttaja, jonka arvot ja kohderyhmä kohtaavat yrityksen edustamien arvojen kanssa, jotta kohdeyleisöä kiinnostaa vaikuttajan ja yrityksen tekemä yhteistyö. Toinen tulosten perusteella tärkeäksi noussut ominaisuus on aitous: on tärkeää että podcastaajan mainostama tuote tai palvelu sopii tälle itselleen tai muuten yhteistyö ei tunnu kuuntelijasta uskottavalta. Tehdyn kirjallisuustutkimuksen perusteella voidaan esittää, että luonnollisesti toteutettu tuotesijoittelu saa kuluttajat kiinnostumaan tuotteesta ja että halu tuotteen kokeiluun syntyy varmemmin kuin perinteisessä mainonnassa. Jatkotutkimuksena olisi mielenkiintoista selvittää kvantitatiivista dataa esimerkiksi tietyn podcast-yhteistyön tuloksista

Leafy vegetables are quickly perishable foods that are usually stored in bright lighting and transparent packaging. They contain a lot of bioactive components, which are easily destructed by lighting. Rocket (arugula) contains a lot of vitamin E, vitamin C and folate and there are not many studies about rocket. The aim of this study was to investigate how lighting affects the vitamins and quality of rocket during storage. In addition to lighting, the effect of different packaging materials, their light transmittances and their perforations to rocket’s sensory quality and tocopherols contests were studied. The hypothesis of the study was that when stored under lighting, the spoilage of samples is faster than when stored in dark and that perforated bags have the weakest preservation of sample quality and vitamins. Rocket samples were stored under three different lighting conditions which were continuous darkness, continuous fluorescent light (65 μmols-1m-2) and continuous LED light (125 μmols-1m2). The rocket was packaged in five different plastics (OP20, OP20-30-35, PET12-PE40, OPP20CP30, PET30-PE40) and there were perforated and non-perforated versions of them. A weeklong storage test was carried out in a chamber with constant conditions (5 °C, RH 40–50 %) and measurements were performed on days 1, 5 and 7. The tocopherol content of rocket was analyzed from lyophilized day 7 samples later by HPLC. The results of this study imply that lighting reduces the color and sensory quality of the packaged rocket, so the hypothesis was partly fulfilled. However, the spoilage was not significantly faster in the perforated materials. Lighting affected the gas composition of the bags through photosynthesis and respiration, as the oxygen and carbon dioxide concentrations remained unchanged, while in the dark the oxygen content decreased, and the carbon dioxide content increased. The quality of the rocket was best preserved in dark, as in LED and fluorescent light the samples lightened and yellowed faster and the structure of the samples deterioraetd. When stored in dark, non-perforated materials retained the alpha-tocopherol content of the rocket better than the perforated materials. Conversely, when stored in light, rocket packed in perforated materials had higher alpha-tocopherol contents than the those packed innon-perforated materials. The maximum differences in alpha-tocopherol contents between the rocket samples in different lighting conditions were 180 µg/g for the samples in non-perforated materials and 50 µg/g for the samples in perforated materials. The opaque materials (OPP20-CPP30 and PET30-PE40) retained the sensory quality of the rocket better than the transparent ones. There were no significant differences in alpha-tocopherol contents between the samples in different materials.

Kiinnostuksen yrityksen kestävyyttä kohtaan voidaan katsoa lisääntyneen merkittävästi viimeisen kahden vuosikymmenen aikana (Meuer, Koelbel & Hoffman, 2019). Kiinnostus on kasvanut sellaisten maailmanlaajuisten ongelmien kuten ilmastonmuutoksen johdosta, mutta myös siksi, että kansa odottaa yritysten tarjoavan ratkaisuja näihin ongelmiin (Benn, Edwards & Williams, 2014). Yrityksen kestävyyteen liittyy kuitenkin monenlaisia haasteita, joista yksi keskeisimmistä on kestävyyden määritelmään ja mittaamiseen liittyvä epämääräisyys. Se on yksi niistä tekijöistä, jotka monimutkaistavat ja hidastavat yritysten kehitystä kohti kestävää toimintaa ja vihersiirtymää. Viime vuosina yhteisymmärrys on kuitenkin kasvanut ja kestävyyden jako kolmeen ulottuvuuteen, eli taloudelliseen, sosiaaliseen ja ympäristölliseen, voidaan katsoa olleen ollut 1990-luvulta alkaen yleisin filosofia yritysmaailman kestävyydessä (Caradonna, 2022, s. 171-172). Käytännössä sitä ei kuitenkaan voida edelleenkään pitää itsestäänselvyytenä, mitä tulee yritysten harjoittamaan raportointiin ja mittaamiseen, sillä yhä edelleenkään ei ole olemassa yleistä standardia, jota kaikki yritykset noudattaisivat. Tämän tutkimuksen on tarkoitus lisätä tietoisuutta ja ymmärrystä liittyen yritysten harjoittaman kestävyysraportoinnin monimuotoisuuteen ja haasteisiin. Tutkimuksen ensimmäisessä osassa keskitytään termien vastuullisuus ja kestävyys historiaan ja nykytilaan. Toisessa osassa käydään läpi kestävyyden mittaamista ja raportointia sekä muutamia yleisimpiä kestävyysstandardeja, joita tutkimuksen aineiston yritykset sekä yritykset yleisesti käyttävät kestävyysraporteissaan. Viimeinen teoriaosuus puolestaan käsittelee vahvan ja heikon kestävyyden käsitteitä sekä yrityksen kestävyyden tasoja. Tutkimuksessa haetaan vastauksia kysymyksiin: 1. Onko eläinperäisen ja kasviperäisen maitoalan yritysten kestävyysraporteissa käytetyissä raportointistandardeissa eroja? 2.Ilmentävätkö eläinperäistä ja kasviperäistä maitoa valmistavat yritykset raporteissaan vahvaa vai heikkoa kestävyyttä, ja mikä on yritysten kestävyyden taso? Tutkimuksen empiirinen aineisto koostuu kahden ruotsalaisen maitotuotteita valmistavan yrityksen, Arlan ja Oatlyn, yritysvastuu- ja kestävyysraporteista aikajaksolta 2018-2022.Yritykset eroavat toisistansa siinä, että Arla valmistaa eläinperäisiä maitotuotteita ja Oatly puolestaan kasviperäisiä. Raporttien analysointiin ja vertailuun on käytetty kriittistä sisällönanalyysiä, joka on kvalitatiivinen tutkimusmenetelmä. Kriittisellä sisällönanalyysin menetelmällä voidaan analysoida dokumentteja, kuten raportteja, systemaattisesti ja objektiivisesti. Sen avulla tutkittava aineisto ja siinä esiintyvä ilmiö kuvataan sanallisesti tiivistetyssä muodossa johtopäätösten tekemistä varten. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että eläinperäisen ja kasviperäisen maitoalan yritysten raportoinnissa on eroja, mitä tulee käytössä olevien kestävyysstandardien määrään ja raporttien ilmentämään yrityksen kestävyyden tasoon. Tutkimuksen tuloksien pohjalta voidaan sanoa, että tutkimuksen kohteena oleva eläinperäisen maitoalan yritys käytti määrällisesti enemmän kestävyysstandardeja, mutta sen määrittelemä kestävyyden taso oli alhaisempi verrattuna kasviperäisen maitoalan yritykseen, joka puolestaan käytti vähäisempää määrää kestävyysstandardeja mutta jonka määrittelemä kestävyyden taso oli korkeampi. Toisaalta myös yhteneväisyyksiä havaittiin: raportointi oli systemaattista, eli molemmat yritykset raportoivat ympäristöllisestä ja sosiaalisesta ulottuvuudesta ja käytössä oli esimerkiksi samoja kestävyysstandardeja. Hankalaa tulosten muiden samalla tai eri toimialalla toimivien yritysten raportointiin vertailusta ja suhteuttamisesta teki vastaavien tutkimusten vähäisyys. Tutkimustulosten vahvistamiseksi aiheesta tulisi tehdä lisää tutkimusta, niin yritysten sisäisistä kestävyyskäytännöistä kuin raportoinnistakin, jotta parhaat kestävyys- ja raportointikäytännöt löydetään ja niitä voidaan kehittää entistä toimivammiksi ja kestävyyteen ohjaaviksi.

Coffee is one of the largest commodities in the world and Finland is known to be a coffee nation. There are a lot of inequalities in coffee cultivation and climate change is also causing various problems now and in the future. Various organizations have sought to improve working conditions for farmers and help with the problems caused by climate change by setting up various responsibility labels and certifications. These measures aim to guarantee better wages and safer working conditions for workers. The aim of this master's thesis was to find out the grounds on which young consumers buy coffee. The study also sought to find out in what situations coffee is consumed and the importance of responsibility and sustainability labels in consumption. There has not been much research on the subject, so it is interesting to study it. In addition, sustainability is a topical and important topic to explore. The theoretical framework of the study was based on the food choice model and the model of factors influencing coffee consumption. The study was conducted as a qualitative study and a semi-structured thematic interview was chosen as the method. A total of ten people participated in the study. The participants were all 18-30 year old coffee drinkers from the Helsinki metropolitan area. Both men and women participated in the interviews. The material collected in the interviews was analyzed using thematic design. The results of the study showed that the main consumption situations were breakfast, after-meal and coffee consumed in the afternoon. In situations of coffee consumption, there was a strong emphasis on sociality and coffee was often enjoyed with others. The most important purchase criteria were the taste of the product and the price-quality ratio. Willingness to experiment was variable, and routines often strongly influenced the selection of the product. Sustainability labels were high-quality, but also more expensive products, which also affected the willingness to buy labeled products. Based on the results of this study, among young consumers, responsibility labels do not seem to play a major role in coffee selection. According to this study, young consumers would also like more information from companies about their responsibility measures.

Ilmastokriisin uhatessa ja yhteiskunnallisten ongelmien lisääntyessä yritysten tulisi kiinnittää yhä enemmän huomiota toimintaansa ja siihen, miten yritys ympäröivässä yhteiskunnassa vaikuttaa. Viinialan odotetaan kasvavan tulevaisuudessa, joten sektorin vastuullisuuteen on syytä kiinnittää huomiota. Tämän tutkielman tavoitteena on selvittää, millainen rooli maahantuojilla on viinin arvoketjussa ja sen vastuullisuudessa. Tutkimus vastaa myös kysymykseen siitä, mitä asioita viinin maahantuontiyritykset ottavat toimijasuhteissaan huomioon ja missä määrin eri toimijasuhteet vaikuttavat maahantuojien vastuullisuustoimiin. Tarkastelussa hyödynnetään toimijuusteoreettista näkökulmaa, joka käsittelee erityisesti toimijasuhteita ja esittelee muun muassa kaksoisagentin käsitteen. Toimijasuhteisiin liittyy erilaisia toimijaodotuksia ja -sopimuksia. Toimijuusteoria antaa mielenkiintoisen näkökulman viinin arvoketjun tarkasteluun, sillä maahantuojien voidaan katsoa toimivan ketjussa kaksoisagentteina, jolloin ne samanaikaisesti palvelevat päämiehiään ja toimivat itse päämiehenä toimittajilleen. Maahantuojia yhdistäviä päämiehiä ovat Alko, kuluttajat ja ympäristö. Tutkimuksen tulosten perusteella viinin maahantuojat ovat keskeisiä koordinoijia arvoketjussa sekä vastuullisuusarvojen eteenpäin viemisessä ja niiden toteuttamisessa. Vastuullisuus ohjaa maahantuojien toimintaa niin omien arvojen kuin päämiesten odotusten täyttämisen näkökulmasta. Maahantuojien arvoissa nousivat esiin yhtä lailla sosiaalinen, ympäristöllinen kuin taloudellinen vastuullisuus. Tutkimuksen mukaan maahantuojien vaikutusmahdollisuudet vastuullisuuteen ovat rajalliset, mutta merkittävät. Toimintatavat, kuten pitkät yhteistyösuhteet, arvojen välittäminen, auditoinnit ja sertifikaatit, auttavat maahantuojia varmistumaan toimittajien vastuullisuustoimien toteutumisesta ja agentteihin kohdistuvien odotusten täyttymisestä. Tutkimus syvensi ymmärrystä viinin maahantuojien roolista ja vaikutusmahdollisuuksista arvoketjun vastuullisuudessa. Lisäksi se toi esille keskeisiä tekijöitä viinin arvoketjun toimijasuhteista, erityisesti siinä, miten Alko ja tuottajat vaikuttavat maahantuojien työhön. Tutkimus täyttää tärkeän tutkimusaukon, koska mahdollinen viinien vähittäismyynnin laajeneminen Alkon ulkopuolelle edellyttää jatkotutkimusta, jota nyt tehty tutkimus on omiaan taustoittamaan. Tulevaisuuden tutkimuksessa voitaisiin syventyä tarkastelemaan tarkemmin arvoketjun eri toimijoiden rooleja ja vaikuttavuutta vastuullisuuden näkökulmasta. Erityiskysymys voisi olla, miten Alkon päämiesasema, tai sen puuttuminen, vaikuttaa viinin arvoketjun vastuullisuuteen.

Tutkin pro gradu työssäni ihmisten käytänteitä ja rutiineja arjen kulkuneuvovalintoihin liittyen. Taloyhtiöiden tarjoamat yhteiskäyttöautot osoittautuivat kiinnostavaksi tutkimusaiheeksi, sillä ne eivät ole yleistyneet kuluttajien käytössä palveluiden olemassaolosta huolimatta. Tavoitteena oli tutkia, millaisia käytänteitä ja rutiineja kuluttajien arkielämän kulkuneuvovalintoihin liittyy, miten rutiineihin vaikuttavat elementit vaikuttavat kulkuneuvon valintaan ja miten käytänteitä voisi muuttaa, jotta ihmiset omaksuisivat yhteiskäyttöautot osaksi arkirutiineja. Tutkimukselle oli tarve, koska jakamistalouden markkinoille on ennustettu suurta kasvua lähitulevaisuudessa, mutta Suomessa palvelujen käyttö on yleistynyt hitaasti. Tutkimuksen taustateoriana käytettiin käytäntöteoriaa, joka sopii arkielämän ja sen rutiinien tutkimiseen. Työssäni hyödynnettiin käytäntöteoriassa käytettyä kolmijakoa, missä arjen käytäntöä tarkastellaan materiaalien, kompetenssien sekä merkityksien ja symbolien kautta. Käytin kolmijakoa tutkimusten tulosten analyysin pohjana. Tutkimus toteutettiin teemahaastatteluin, ja sen aineisto kerättiin keväällä 2019. Tutkimuskohteena olivat sellaiset helsinkiläiset, joilla on mahdollisuus käyttää yhteiskäyttöautoja taloyhtiöissä. Tutkimuksessa selvisi, että haastateltavat antavat monia erilaisia merkityksiä arjen kulkuneuvolle. Haastateltavat listasivat ensisijaiseksi arjen kulkuneuvokseen oman auton, polkupyörän ja julkisen liikenteen. Materiaalielementeistä esiin nousivat valittu kulkuneuvo, matkaan tarvittavat muut investoinnit kuten pyöräilyvarusteet, sekä perheellisillä vastaajilla lastentarvikkeet. Kompetensseista eniten keskusteltiin kulkuneuvon varaamisesta, mikä on välttämätöntä yhteiskäyttöauton kanssa. Varaamista ei kuitenkaan vaadita muiden kulkuneuvojen käytössä. Kulkuneuvon valinnalle löytyi erilaisia merkityksiä. Auton omistajat arvostivat auton tuomia mahdollisuuksia ja sen helppoutta. Polkupyöräilijälle työmatka oli liikuntaa, omaa aikaa ja harrastus. Julkisen liikenteen käyttäjille matka-aika oli rauhoittumista kiireen keskellä ja helppo tapa liikkua keskustaan. Jotta arjen kulkuneuvon valintaan liittyviä rutiineja voisi muuttaa, tulisi palvelua tarjoavien yritysten yhdessä taloyhtiöiden ja kaupungin kanssa kehittää palvelujaan vastaamaan paremmin arjen tarpeita. Haastateltavien mielipide yhteiskäyttöautoista oli, että ne ovat liian kalliita, hankalia käyttää ja varata, niitä on vaikea parkkeerata ja yhteiskäyttöhyödykkeiden uhkana on, että muut käyttäjät sotkevat yhteisen auton. Yhteiskäyttöautoa ei pidetty realistisena vaihtoehtona muille arjen kulkuneuvoille. Autoista tulisi tiedottaa enemmän, infrastruktuuria tulisi kehittää ja asukkaille tulisi mahdollistaa nykyistä halvempi autojen käyttö.