Browsing by Title

In this study polymeric fluorescence quenchers were studied. The focus was on the quenching efficiency assessed with Stern-Volmer -plotting. Poly(4-vinylpyridine) and poly(nitrostyrene), poly(allylamine) and two other polymers were used as quenchers. Measurements with other than poly(nitrostyrene) were conducted in DMF. The measurements in aqueous solutions were conducted with different pH and with water and methanol as solvents for the pyrene. Using methanol as the solvent for pyrene made possible variation of pyrene concentration. Poly(4-vinylpyridine) was found to be an excellent quencher of fluorescence in aqueous solutions at pH 3.5, as was also poly(nitrostyrene) in DMF solutions. The Stern-Volmer -plot showed linear dependency of intensity ratio to quencher concentration, whereas the other polymeric quenchers tested showed downwards curvature implying that perhaps the polymer conformation prevents the fluorophore quencher interactions. Also the quenching of fluorescence was found to be independent of pH.

En este estudio se analiza la recepción de la versión original y localizada de un videojuego entre dos públicos diferentes: los anglohablantes y los hispanohablantes. El videojuego en cuestión es Crash Bandicoot 3: Warped, un videojuego de plataformas estadounidense publicado en 1998. El foco del estudio se centra en la variación dialectal en ambas versiones del videojuego y su posible influencia en las percepciones sobre los personajes del videojuego. Para examinar la variación dialectal se analiza el discurso de siete personajes que se expresan oralmente en el videojuego. Con el propósito de reconocer los rasgos dialectales presentes en su habla, se recurre a diferentes obras de dialectología del inglés y del español. Los resultados demuestran que existe variación dialectal en ambas versiones, aunque el número de personajes cuyo discurso se caracteriza por un rasgo distintivo es mayor en la versión original. El objetivo del segundo análisis es ilustrar las diferencias de percepción entre anglohablantes e hispanohablantes sobre los personajes del videojuego y averiguar si se deben a los cambios que el videojuego sufrió en el proceso de la localización. El material de análisis consiste en 136 comentarios de YouTube sobre ambas versiones del videojuego. Los resultados obtenidos revelan que existen diferencias significativas entre los dos grupos, algunas de las cuales pueden explicarse por la variación dialectal y la modificación de los textos. No ha sido posible determinar la causa de todas las diferencias debido a la falta de contexto

This thesis comprises a close reading of Jim Dodge’s novel Stone Junction (1999), an examination of whether the monomyth framework can be applied to protagonist Daniel Pearse’s quest, a categorisation of the novel as fully or partially belonging to certain genres, comparisons between genre features, and an analysis of the correlations between the genre and monomyth elements. The monomyth, a tool for analysing myths presented by Joseph Campbell in his seminal work The Hero with a Thousand Faces (1949), consists of stages of initiation, separation and return, each of which is composed of subsections. Starting and ending points of each of the monomyth’s stages and subsections are identified in Stone Junction, as are the positionings of genre features. The genres considered are Bildungsroman, Künstlerroman, Magic Realism, Mystery Fiction, Detective Fiction, the Crime Novel and the Road Novel. All monomyth stages occur in Stone Junction, whereas some subsections are absent, incomplete or do not appear in chronological order. However, this is not found to significantly reduce the applicability of the monomyth theory to the novel. All the above genres, too, occur in Stone Junction, with the exception of Künstlerroman. Some genre features are present throughout, while others are distinguishable in some parts. No one genre feature or monomyth component is found to dominate, and each element is observed to contribute in its own distinct way to the novel. Stone Junction owes much of its strength to the way Dodge has combined the genre features with the monomyth framework.

In the broader discussion on the depiction of various immigrant and diasporic communities in American literature, queer diasporic experiences are often pushed to the margins. The compulsory heteropatriarchy and cisnormativity propagated by nationalist circles in the hostland and the mainstream diaspora tend to exclude the complicated relationship of queer diasporic subjects with themselves and their community. Zeyn Joukhadar’s The Thirty Names of Night (2020) and Zaina Arafat’s You Exist Too Much (2020) explore the nuanced status of queer Arab Americans in the USA and their ancestral land in these novels. The Thirty Names of Night depicts the stories of three generations of Syrian Americans through the lens of Nadir, a transgender man living in New York, who comes to terms with his gender identity and the trauma of his mother’s death after discovering the journal of a renowned Syrian American artist. On the other hand, You Exist Too Much foregrounds the experiences of an unnamed, bisexual Palestinian American woman and her quest for her mother’s love against the backdrop of colonialist trauma. In this thesis, I analyze the queer diasporic experiences of Arab American characters and the way their quest for individual diasporic selfhood is tied to their connection to the community and finding their place in it. I draw on Dan Smyer Yu’s conceptualization of “diasporic selfhood” and Anne Marie Fortier’s study on “queer migrations” to scrutinize Nadir and Arafat’s narrator and how their connection to or disconnection from their respective communities explicates their sense of self. Moreover, I also incorporate Sandra Kim’s research on the concept of “postmemory” to understand how magical symbols, fabulist elements, and familial trauma underscore the characters’ transgenerational diasporic trauma, which is passed on from first-generation Syrian and Palestinian immigrants to later generations. Through this intersectional theoretical framework, I study the diverse depiction of queer Arab American experiences in the novels and the way the authors represent the importance of belonging to a diasporic community in actualizing the characters’ queer diasporic selfhood.

Tässä tutkielmassa tarkastelen Ranskan korkeimman tasa-arvonneuvoston sukupuolistereotyypittömän viestinnän periaatteiden toimeenpanoa Questionner le monde -oppikirjassa. Se on ensimmäinen koulumaailmaan suunnattu kirja, joka kiinnittää huomiota tasa-arvoa koskeviin kysymyksiin. Tutkin oppikirjassa esiintyvistä ihmisnimityksistä koostuvaa 634 sanan kokonaisuutta ja niiden muotoa suhteessa kirjaan eksplisiittisesti sovellettuihin periaatteisiin. Aineistoanalyysi pohjautuu ranskan kieliopillisen suvun ominaispiirteiden ja kielelliseen tasa-arvoon pyrkivien kielimuotojen teoreettiseen esittelyyn. Tämän lisäksi käsittelen teoriaosuudessa kielellisen tasa-arvon poliittista ulottuvuutta. Tutkimus pohjautuu olettamukseen, jonka mukaan kieliopillinen suku vastaa biologista sukupuolta. Pääosin kvantitatiivista näkökulmaa soveltava analyysi osoitti, että sukupuolistereotyypittömän viestinnän periaatteet ovat ohjanneet oppikirjan tekoa jossain määrin. Naisten ja miesten yhtäläisen representoinnin tavoite on saavutettu vain osin, sillä ihmisnimityksistä valtaosa on maskuliinisukuisia. Sama havainto toistuu myös ammattinimikkeiden kohdalla. Inklusiivisen kirjoitusmuodon osuus on tässä kontekstissa häviävän pieni, vaikka kyseinen kirjoitusmuoto onkin yksi kirjaan sovelletuista periaatteista. Kolmantena analyysin kohteena ollut ”identtisinä” tai ”vastaavina” pidettyjen sanojen toistamisen feminiini- ja maskuliinimuodossa osoittautui tavoitteeksi, jonka toimeenpano jättää parantamisen varaa. Tämänkaltaisten sanojen toistaminen aakkosjärjestyksessä toteutui puolestaan pääosin kiitettävästi. Nimitysten tutkiminen osana niiden kontekstia selitti kuitenkin, että monet niistä esiintyvät oppikirjassa spesifissä merkityksessä. Sukupuolittavien termien käyttö paikoitellen ja näin ollen vain osittaiseksi jäävä sukupuolistereotyypittömän viestinnän pyrkimysten toimeenpano perustuu tähän. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että tasa-arvonneuvoston ohjeiden huomioon ottamiselle ei ole laadittu yhdenmukaistavia ja valtuuttavia linjauksia. Kielipoliittisen tilanteen tarkastelun valossa voimme todeta, että oppikirjassa toimeenpantujen periaatteiden noudattaminen heijastelee Ranskan politiikkaa kielellisen tasa-arvon suhteen. Toisin sanoen kielipoliittisten linjausten puuttuminen johtaa yhteiskunnan tasolla ilmentyvään vaihtelevuuteen tasa-arvoistavien kielimuotojen käytössä.

In a quickest detection problem, the objective is to detect abrupt changes in a stochastic sequence as quickly as possible, while limiting rate of false alarms. The development of algorithms that after each observation decide to either stop and declare a change as having happened, or to continue the monitoring process has been an active line of research in mathematical statistics. The algorithms seek to optimally balance the inherent trade-off between the average detection delay in declaring a change and the likelihood of declaring a change prematurely. Change-point detection methods have applications in numerous domains, including monitoring the environment or the radio spectrum, target detection, financial markets, and others. Classical quickest detection theory focuses settings where only a single data stream is observed. In modern day applications facilitated by development of sensing technology, one may be tasked with monitoring multiple streams of data for changes simultaneously. Wireless sensor networks or mobile phones are examples of technology where devices can sense their local environment and transmit data in a sequential manner to some common fusion center (FC) or cloud for inference. When performing quickest detection tasks on multiple data streams in parallel, classical tools of quickest detection theory focusing on false alarm probability control may become insufficient. Instead, controlling the false discovery rate (FDR) has recently been proposed as a more useful and scalable error criterion. The FDR is the expected proportion of false discoveries (false alarms) among all discoveries. In this thesis, novel methods and theory related to quickest detection in multiple parallel data streams are presented. The methods aim to minimize detection delay while controlling the FDR. In addition, scenarios where not all of the devices communicating with the FC can remain operational and transmitting to the FC at all times are considered. The FC must choose which subset of data streams it wants to receive observations from at a given time instant. Intelligently choosing which devices to turn on and off may extend the devices’ battery life, which can be important in real-life applications, while affecting the detection performance only slightly. The performance of the proposed methods is demonstrated in numerical simulations to be superior to existing approaches. Additionally, the topic of multiple hypothesis testing in spatial domains is briefly addressed. In a multiple hypothesis testing problem, one tests multiple null hypotheses at once while trying to control a suitable error criterion, such as the FDR. In a spatial multiple hypothesis problem each tested hypothesis corresponds to e.g. a geographical location, and the non-null hypotheses may appear in spatially localized clusters. It is demonstrated that implementing a Bayesian approach that accounts for the spatial dependency between the hypotheses can greatly improve testing accuracy.

Tutkielmani käsittelee tanssi- ja musiikkiperinteen roolia Perun afrikkalaisperäisen väestön kulttuurin ja identiteetin rakentumisessa. Tarkastelen afroperulaista tanssia ja siihen tiiviisti liittyvää musiikkia kulttuurisina representaatioina, jotka ihmisten mielikuvissa ja käsityksissä selkeimmin edustavat afroperulaisuutta. Pohdin sitä, millainen merkitys traditioiden ylläpitämisellä ja uudistamisella on yhteisön kulttuurisen identiteetin muodostumiselle ja miten tämä on vaikuttanut syrjittyyn vähemmistöön kuuluvien asemaan perulaisessa yhteiskunnassa. Tarkastelen myös ilmiön historiallista taustaa vasten, miten kulttuurien vuorovaikutuksessa syntynyt tanssi- ja musiikkiperinne on kehittynyt ja millaisena se näyttäytyy nykypäivän kontekstissa. Afroperulainen tanssi- ja musiikkiperinne syntyi siirtomaa-ajalla, kun eri puolilta Afrikkaa tuotujen orjien traditiot sekoittuivat keskenään ja alkoivat ottaa vaikutteita eurooppalaisten ja alkuperäiskansojen kulttuureista. Afroperulainen traditio sellaisena kuin se tänä päivänä tunnetaan, muodostui kuitenkin vasta 1950-luvulla, kun katoamassa olleita perinteitä alettiin systemaattisesti elvyttää. Tuon ajan afroperulaisilla artisteilla oli pyrkimys löytää uudelleen afrikkalaiset juurensa ja paikkansa afrikkalaisessa diasporassa, tutkimalla ja rekonstruoimalla afroperulaista kulttuuria olemassa olevista aineksista. Tanssi- ja musiikkiperinteen elvyttäminen ja tunnetuksi tekeminen vaikuttivat vahvasti mustan diasporan marginaaliin kuuluvien afroperulaisten kulttuurisen tietoisuuden heräämiseen ja identiteetin muodostumiseen. Tarkastelen afroperulaisen identiteetin rakentumista erityisesti Stuart Hallin ajatusten pohjalta. Hallin mukaan diasporinen identiteetti tuottaa ja uusintaa jatkuvasti itseään muutosten ja erojen kautta. Afrikkalaiseen diasporaan kuuluvia yhdistää tietynlainen fragmentoitumisen kokemus, joka voidaan saada kuvitteellisella tavalla yhtenäiseksi esittämällä Afrikka näiden hajaantuneiden kansojen äidiksi. Tämä imaginaarinen uudelleenyhdistyminen voi tapahtua esimerkiksi tanssin ja musiikin kautta. Latinalaisen Amerikan identiteettien ja kulttuurien rakentumiseen ovat vaikuttaneet kolme läsnäoloa : afrikkalainen, eurooppalainen ja amerikkalainen. Atlantin puoleisissa kulttuureissa afrikkalaiset vaikutteet ovat läsnä selkeimmin, kun taas Andien maissa korostuu Uuden Maailman läsnäolo. Afroperulainen traditio on kaikkien kolmen kulttuurisen läsnäolon synteesi, mikä tekee siitä vaikeasti määriteltävän, mutta mielenkiintoisen ja ainutlaatuisen. Tutkimusaineistoni muodostuu teemahaastatteluista, jotka on toteutettu kolmen kuukauden kenttätyössä Perussa keväällä 2008. Haastattelin yhteensä 14 henkilöä, jotka toimivat afroperulaisen kulttuurin parissa joko harrastuksen tai työn puolesta. Haastattelujen lisäksi keräsin aineistoa osallistuvan havainnoinnin avulla muun muassa osallistumalla aktiivisesti tanssiryhmien toimintaan ja tapahtumiin, joissa afroperulainen tanssi ja musiikki olivat olennaisesti mukana. Empiiristä tiedonhankintaa helpotti ja täydensi vuosien kokemus afrotanssien opiskelusta ja opettamisesta. Tutkielmani osoittaa, että tanssi ja musiikki ovat tärkeitä afroperulaisuuden representaatioita, mutta ne samalla myös jatkuvasti tuottavat ja muokkaavat afroperulaista kulttuuria ja identiteettiä. Tanssin ja musiikin esittämisen ja vuorovaikutuksen kautta afroperulainen kulttuuri tulee näkyväksi ja olemassa olevaksi, mikä puolestaan vaikuttaa etnisen identiteetin rakentumiseen ja kulttuurisen resistanssin vahvistumiseen. Kulttuuri-identiteettiä myös muokataan toistamalla afrikkalaista läsnäoloa vahvistavia diskursseja, joita ovat esimerkiksi tanssikoreografioissa, runoudessa ja laululyriikoissa esiintyvä orjuuden tematiikka sekä keholliseen perimätietoon liittyvät stereotypiat, kuten käsitykset afrotaustaisten sisäsyntyisestä rytmitajusta ja tanssitaidosta. Uutta afroperulaista identiteettiä luodaan dialogissa sekä transnationaalin afrodiasporan että ympäröivän monikulttuurisen yhteiskunnan kanssa. Se pohjaa omaan historiaansa, mutta ei pysy muuttumattomana. Sama pätee afroperulaiseen tanssi- ja musiikkiperinteeseen, joka pitää juuristaan kiinni, mutta on samalla vuorovaikutuksessa ympäröivän todellisuuden kanssa. Samalla kun omia traditioita luodaan ja rekonstruoidaan, myös kulttuurista identiteettiä rakennetaan ja muokataan yhä uudestaan.

This Master’s thesis describes observations and understandings of one single discussion thread produced by drug-users in a Finnish pro-drug internet site. The research questions are: what is quitting drugs in this context and what is peer support in relation to quitting drugs in this context? The purpose of this thesis is, on the basis of the data map out both the subjective understandings about 'quitting' drug-use as well as forms of 'peer support.' that this anonymous and virtual environment offers for the drug-users. This data for this qualitative research is a discussion thread found online: the thread being one out of 4402 threads. This anonymous pro-drug internet site has over 2000 members, it is founded and maintained by drug users and has an informative function, distributing expertise for the online drug-user community. The members vary from marginalized problem users to recreational users. The discussion thread has been founded in the spring of 2012, it consist of 628 comments and has been viewed over 44 000 times. The data contains of 66 340 words and there are approximately 100 respondents. This thesis is written with an ethnographic touch: respecting both the culture of the online group, the vocabulary as well as the mutual understandings in the discussion. The theoretical framework is built on E. Goffmans Interaction ritual, Forms of talk and Stigma. Respectively the term ambiguous agency is utilized in the theoretical framework. The analysis is executed using two completing methodological tools: thematic analysis and actantial model by A. Greymas. Results show that there is in fact active agency occurring towards harm reduction in the ungoverned pro-drug internet site. In defining quitting drug use a spectrum of variations of definitions were found. These definitions or goals varied from not using at all to just using occasionally and from quitting altogether to moderating or adjusting the use; the main intention being taking control of ones use of drugs. Four type stories could be extracted from the data concerning of the recovery process: whether it is to continue use, to grow up to stop the use or to maintain sobriety. Also several different forms of peer support were taking place on the internet site: besides the social aspects of sharing the same experience, also the power of the written word and the therapeutic aspect of the diary like writing. The main result was that the role of the internet site and the discussion was to function as a supporting 'extension of self' for the quitter only to then outgrow both the discussion as well as group. The final stage of sobriety being reaching independency and leave both the drug life as well as the online peer support forum behind. It seems that the ungoverned discussion is a valuable tool in the drug quitting process for the respondents. As this tool may not work for everyone it does function for functional users that are comfortable in the online environment, that identify themselves with the drug-users and at last consider drug-users as peers. To these the forum and thread offer an irreplaceable as well as cost-effective tool of support in the quitting process adding ungoverned value to the harm reduction function.

Suomennan ja arvioin Qumranin neljännen luolan tekstilöytöihin sisältyvän tekstin 4Q512 fragmentaarista tekstiä ja sen sisältöä sen parhaiten säilyneiden palstojen osalta. Tutkimuksen tavoitteena on saada aikaan hyvä suomenkielinen käännös kyseisestä tekstistä ja arvioida sen rekonstruktiota ja sisältöä ja sitä, miten hyvin sisältö vastaa tekstin otsikkoa. Pohdin tutkimuksessani myös rituaalisen ja moraalisen puhtauden suhdetta tekstissä käytetyn termistön ja sisällön pohjalta. Vertaan termien käyttöä heprealaisen Raamatun termeihin ja muihin Qumranin liikkeen teksteihin, erityisesti kahteen toiseen puhtausteemaa käsittelevään tekstiin. Tutkielmasta käy ilmi, että käännetyssä tekstiosuudessa on selkeästi sekä liturgista, että ohjeistavaa tekstiä. Sitä ei voi kuitenkaan pitää sääntötekstinä. Sen voi mielestäni lukea liturgisten tekstien ryhmään, vaikka se ei sitä pelkästään olekaan. Tekstiä voi myös kuvata tilannekohtaisena ohjetekstinä henkilölle, joka käy läpi rituaalisen puhdistautumisen eri vaiheita. Näitä vaiheita ovat muun muassa vedessä kastautuminen, puhdistusvedellä pirskottaminen sekä ylistysosuudet, jotka rytmittävät tekstiä, jossa esitetään sinä-muotoista kiitosta Jumalalle erilaisista aiheista. Kiitoksen aiheet ovat esimerkiksi kiitosta Jumalan armosta ja hänen puhdistavasta työstään. Tämä työ voi olla joko rituaalisesta epäpuhtaudesta puhdistamista tai vapauttamista synnistä. Edellisten lisäksi kiitetään myös erottautumisesta epäpuhtaudesta, mikä vahvistaa käännöstekstin yhteyttä Qumranin liikkeeseen, jonka piirissä haluttiin erottautua epäpuhtaudesta; henkilöistä tai paikoista. Moraalisen ja rituaalisen puhtauden yhteyden tai erillisyyden suhteen arvioin erilaisia näkemyksiä tutkielmani ja aiempien tutkimusten pohjalta. Työni kohteena olevaa tekstiä käytetään usein esimerkkinä siitä, miten rituaalinen ja moraalinen puhtaus ovat rinnasteisia tai jopa toinen toisistaan riippuvaisia. Päädyn johtopäätökseen jonka mukaan moraalisen aspektin, esimerkiksi synnin tunnustamisen näkyminen kääntämässäni tekstissä, ei tarkoita sitä, että nämä kaksi, moraalinen ja rituaalinen, olisivat joka puhdistautumistilanteessa läsnä yhtä aikaa. Kuvaan tekstiä tilannekohtaisena ohjetekstinä, jolloin moraalisuuteen liittyvien termien ja lauseiden mukana olo voi olla tarkoitettu vain määrättyyn tilanteeseen. Tekstistä ei voi tehdä johtopäätöstä, että nämä kaksi olisivat riippuvaisia toisistaan. Mikäli näin olisi, tulisi myös toisissa, Qumranin liikkeen rituaalista puhdistautumista käsittelevissä, puhtausteksteissä olla viittauksia moraaliseen puhtauteen. Ehdotan lopuksi kysymyksen asettelua, jonka avulla Qumranin liikkeen piirissä voi ymmärtää paremmin puhtauden, rituaalisen tai moraalisen, suhdetta liikkeen toimintatapoihin ja itseymmärrykseen. Qumranin liikettä ja sen tekstejä tulisi tarkastella siitä näkökulmasta, minkä vastauksen eri tekstit antavat moraalisen tai rituaalisen epäpuhtauden ongelmaan. Onko vastaus vesiriitti, polttouhri tai kenties liikkeen piiriin kuuluvan yhteisön hyväksyntä ja löytyykö molempiin epäpuhtauksiin samoja vai erilaisia vastauksia. Tällöin tarkastelukulma on enemmän puhtaus ja miten se saavutetaan kuin epäpuhtaus. Samalla nousisi esiin se, mikä on puhtauden tavoite. Mahdollinen tällainen tavoite nousee tutkimuksessa esiin, nimittäin pyhäkön tai alttarin puhtaus, joka merkitsee paikkaa, jossa Jumalan voi kohdata.

Tutkimuksen taustalla ovat kysymykset Euroopan Unionin vallitsevasta demokratiavajeesta. Maailmansotien jälkeisenä rauhanprojektina pidetty EU on viime vuosina tullut tienristeykseen, jossa näkemyserot ovat kasvaneet. Ongelmaksi ovat nousseet jäsenmaiden kansalaisten vähäinen kiinnostus ja heikko osallistuminen EU:n toimintaan. EU:n laajentumisen myötä kysymykset yhteisestä identiteetistä ja julkisuudesta ovat nousseet esiin, erityisesti integraation legitimoimiseksi. Tutkimuksessa tarkastelun keskiössä ovatkin eurooppalaisen identiteetin ja julkisuuden käsitteet, joiden voi katsoa liittyvän tiiviisti EU:n toiminnan oikeuttamiseen. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä toimii eurooppalaisesta identiteetistä ja julkisuudesta käyty akateeminen keskustelu. Keskeisinä lähteinä identiteettiä koskevassa luvussa ovat Benedict Andersonin ja Thomas Rissen näkemykset. Julkisuutta käsittelevässä osassa puolestaan tukeudutaan erityisesti Jürgen Habermasin ja Hannu Niemisen teoreettisiin pohdintoihin. Käsitteitä yhdistäviä piirteitä ovat muun muassa kansallisvaltion kehys sekä ajatus eurooppalaistumisesta. Identiteetti ja julkisuus nähdään tutkimuksessa toisiinsa kietoutuneina, eikä näitä käsitteitä ole vastaavalla tavalla yhdistetty ennen tätä tutkimusta. Tutkimuksessa on konstruktivistinen näkökulma. Sen mukaan todellisuus, eli tässä tapauksessa eurooppalainen identiteetti ja julkisuus, eivät ole valmiiksi olemassa olevaa, vaan ne ovat kuviteltuja ja jatkuvasti liikkeessä. Kielellisten diskurssien avulla ne tehdään olemassa olevaksi todellisuudeksi. Tutkimuksen empiirisessä osassa tarkastellaan eurooppalaisen identiteetin ja julkisuuden rakentumista Euroopan komission viestintästrategiassa diskurssianalyysin keinoin. Tutkimuskohteeksi komissio soveltuu EU:n toimielimistä parhaiten, sillä se ajaa koko unionin, eikä esimerkiksi kansalaisten etuja. Viestintästrategiana toimivat kolme erillistä asiakirjaa. Asiakirjoja analysoimalla pyritään selvittämään millä tavoin Euroopan komissio puhuu eurooppalaisesta identiteetistä ja julkisuudesta ja miten komissio vastaa eurooppalaisen identiteetin ja julkisuuden haasteisiin. Aineistosta välittyy kuva EU:n halusta tulla lähemmäs jäsenmaiden kansalaisia ja ottaa heidät tasavertaisina kumppaneina mukaan yhteiseen integraatioprojektiin. Aineistosta löytyy neljä selkeää eurooppalaista identiteettiä ja julkisuutta rakentavaa diskurssia. Näitä ovat haastediskurssi, yhteisyysdiskurssi, kumppanuusdiskurssi sekä näiden kolmen yhdessä muodostama legitimiteettidiskurssi. Haastediskurssissa puhutaan erilaisista EU:n kohtaamista haasteista, kuten kuilusta päättäjien ja kansalaisten välillä. Identiteettiä rakentavassa diskurssissa korostetaan yhteistä historiaa, arvoja sekä EU:lle ominaista monimuotoisuutta. Julkisuutta rakentavassa kumppanuusdiskurssissa tuodaan esiin kaksisuuntaisen viestinnän tärkeyttä ja aktiivista kansalaisuutta. Keskeisenä tutkimustuloksena on havainto legitimiteetin tiiviistä yhteydestä eurooppalaiseen identiteettiin ja julkisuuteen. Toisin sanoen, ilman eurooppalaista identiteettiä ja julkisuutta ei EU voi oikeuttaa olemassaoloaan. Tutkimuksen perusteella voidaan sanoa, että merkittävin seikka eurooppalaisen identiteetin ja julkisuuden syntymisen ja sitä myötä unionin legitimiteetin ja integraation kehittymisen kannalta liittyy siihen, missä määrin kansalaiset ja heidän näkemyksensä otetaan huomioon.