Browsing by Title

Tämän tutkielman kantava kysymys on, kuinka eläminen sekä katolisen kirkon että amerikanitalialaisen järjestäytyneen rikollisuuden, mafian, piirissä on vaikuttanut elokuvaohjaaja Martin Scorseseen ja siihen, kuinka hän kuvaa syntiä, katumusta ja sovitusta elokuvassaan Sudenpesä. Vahvat amerikanitalialaiset juuret omaava Scorsese, joka haaveili ryhtyvänsä katoliseksi papiksi, eli nuoruutensa kahden täysin erilaisen maailman välissä. Yhtäältä häntä kiinnosti alamaailman salamyhkäinen ja jännittävä elämä, kun taas toisaalta hän halusi elämäänsä ryhtiä sekä järjestystä osallistumalla kirkon toimintaan. Vaikka Scorsese ei saanut katolista kasvatusta, hän uppoutui katolisen kirkon menoihin harkiten vakavasti pappisvihkimyksen ottamista. Samaan aikaan hän kuitenkin vietti aikaa kotikatunsa Elizabeth Streetin rikollisten kanssa nähden elämän karumman puolen. Vanhetessaan Scorsese huomasi, ettei institutionaalisen kirkon toiminta ole sitä, mitä hän uskoi sen olevan, joten hän irrottautui kirkon huomasta suunnaten kiinnostuksensa elokuvien pariin. Työssäni tarkastelen Scorsesen vuonna 1973 julkaistua elokuvaa Sudenpesä, jota pidetään hänen ensimmäisenä merkittävänä julkaisuna. Tavoitteenani on tarkastella, kuinka kirkon vaikutuspiiristä eronnut, ja osittain jopa kirkkoa kohtaan katkeroitunut, ohjaaja projisoi omat elämäkokemuksensa elokuvan päähenkilöön Charlie Civelloon. Työssäni vastaan siihen, kuinka Scorsesen uskonnollinen tausta ja kaduilla opitut tiukat mafiakoodit ovat vaikuttaneet siihen, miten elokuvan julkaisun aikaan 31-vuotias Scorsese kokee synnin, katumuksen ja sovituksen teemat. Tutkimukseni kuudennessa pääluvussa käyn läpi katolisen kirkon virallisia dogmeja synnistä, katumuksesta ja sovituksesta, kun seitsemännessä pääluvussa selvitän amerikanitalialaisuuden historiaa ja sen yleistä suhtautumista katoliseen uskoon. Kahdeksas luku tarkastelee amerikanitalialaisia rikollisia ja mafiaa sekä organisoidun rikollisjärjestön ja katolisen kirkon välistä suhdetta. Päästäkseni lähelle Scorsesen juuria tutkin yhdeksännessä luvussa hänen biografiaansa, jossa tarkastelen hänen lapsuuttaan ja nuoruuttaan kahden erilaisen maailman välissä. Pyrin tällä pääsemään mahdollisimman lähelle Scorsesen ajatuksia tutkittavia teemoja kohtaan. Käyttämieni metodien pääpaino on biografisessa kirjallisuudentutkimuksessa. Tarkastelen Sudenpesää William Schrererin kehittelemän suunnan valossa. Biografismin psykologisemmassa suuntauksessa teosta tutkitaan eletyn, perityn ja opitun kautta. Biografismin tukena käytän myös Francois Truffaut n kehittelemää versiota auteur-teoriasta, jonka mukaan ohjaaja oli tekijä, joka vaikuttaa sekä teoksen kuviin että teksteihin.

Tämän tutkielman kiinnostuksen kohteena on asuinympäristön yhteys eroajatuksiin. Asuinympäristöllä tässä tutkielmassa tarkoitetaan maaseutu- ja/ tai kaupunkiympäristöä. Aiemman tutkimuksen perusteella tiedetään, että maaseudulla asuvilla eroriski on pienempi ja eroajatuksia vähemmän kuin kaupungissa asuvilla. Syyt eroajatuksissa esiintyvään asuinympäristöjen väliseen vaihteluun ovat kuitenkin vielä epäselvät. Eroajatuksissa esiintyvälle asuinympäristöön liittyvälle vaihtelulle tutkielmassa haetaan selitystä tutkittavien arvomaailmojen eroista. Tutkimusasetelma ammentaa siten modernisaatiotutkijoiden näkemyksestä, jonka mukaan arvot muuttuvat yhteiskunnallisen kehityksen vanavedessä. Täten niillä maantieteellisillä alueilla, joita yhteiskuntamuutos on koskettanut viimeisenä, voidaan yhä ajatella olevan nähtävissä aikaisemmalle yhteiskuntamuodolle ominaisia arvoja. Tutkielmassa selvitetään, kuinka asuinympäristö on yhteydessä eroajatuksiin. Tämän lisäksi tutkitaan, voidaanko eroajatuksissa esiintyvää kaupungin ja maaseudun välistä vaihtelua selittää tutkimushenkilöiden sosiodemografisilla piirteillä ja/ tai arvomaailmojen eroilla. Lopuksi tutkielmassa vielä arvioidaan, onko asuinympäristön yhteys eroajatuksiin samanlainen miehillä ja naisilla. Tämän tutkielman aineistona käytetään Väestöliiton vuonna 2013 keräämää poikkileikkausaineistoa (Perhebarometri 2013). Aineisto on kerätty väestörekisteristä poimitulla satunnaisotannalla ja se sisältää tietoja vuonna 2005 avo- tai avioliiton solmineista suomalaisista. Aineistosta hyödynnetään 1766 henkilön vastaustietoja. Ensisijaisen selittävän muuttujan, eli asuinympäristön yhteyttä eroajatuksiin tarkastellaan ristiintaulukoinnin ja logistisen regressioanalyysin avulla. Lisäksi asuinympäristön yhteyttä eroajatuksiin elaboroidaan vakioimalla sosiodemografisia muuttujia. Tutkielmassa tarkastellaan myös selittävätkö Perhebarometri-kyselytutkimuksesta operationalisoidut arvomittarit asuinympäristön ja eroajatusten välistä yhteyttä. Myös sukupuolten mahdollisiin eroihin kiinnitetään huomiota. Analyysien tulosten perusteella asuinympäristö on yhteydessä eroajatuksiin. Asuinympäristön ja eroajatusten välillä on havaittavissa selvä gradientti. Eroajatukset ovat yleisempiä pienissä- ja suurissa kaupungeissa asuvilla kuin maaseudulla asuvilla. Suurissa kaupungeissa asuvien eroajatusten veto on noin 1,6-kertainen suhteessa maaseutuympäristössä asuvien eroajatusten vetoon. Tutkimusväestön sosiodemografiset piirteet selittävät eroajatuksissa olevasta asuinympäristöön liittyvästä vaihtelusta kuitenkin huomattavan osan. Tässä tutkielmassa käytetyistä arvomittareista moraaliarvot selittävät asuinympäristön ja eroajatusten välistä yhteyttä parhaiten. Sosiodemografiset tekijät ja arvot puolestaan selittävät puolestaan yhdessä asuinympäristön ja eroajatusten välisen yhteyden käytännössä kokonaan. Myös sukupuolten välinen interaktiotermi nousee tutkimuksessa tilastollisesti merkitseväksi (p=.03). Ristiintaulukoimalla tehty jatkotarkastelu kuitenkin osoittaa, että asuinympäristö on tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä eroajatuksiin vain naisilla. Suurissa kaupungeissa asuvien naisten eroajatusten veto on noin 1,9-kertainen suhteessa maaseutuympäristössä asuvien naisten eroajatusten vetoon. Tutkielmassa käytetyistä arvomittareista tasa-arvon merkitystä mittaavat mittarit selittävät naisilla asuinympäristön ja eroajatusten välistä yhteyttä parhaiten. Sosiodemografiset tekijät ja arvot selittävät myös naisilla eroajatuksissa olevan asuinympäristöön liittyvän vaihtelun käytännössä kokonaan, mutta tulokset eivät ole aivan yhtä selviä kuin koko aineistolle tehdyssä analyysissa. Tulos asuinympäristön ja eroajatusten välisestä yhteydestä on linjassa arvomuutosta käsittelevän tutkimuskirjallisuuden kanssa, jonka mukaan arvot muuttuvat yhteiskunnallisen kehityksen vanavedessä. Tästä syystä maaseutuympäristössä painottuvat ”traditionaalisemmat”- ja kaupunkiympäristössä ”modernimmat” arvot. Asuinympäristön merkitystä arvoja selittävänä tekijänä ei tule kuitenkaan liioitella, koska arvoihin vaikuttavat asuinympäristön lisäksi myös monet muut tekijät.

Objectives Perinatal risk factors, e.g. low birth weight (< 2000g), can cause neuropsychological or cognitive deficits which are observable into adulthood. This pro gradu thesis examines the association of low birth weight with executive function deficits in adulthood (research question 1). Low birth weight can also cause problems in social life and life management manifesting as alcohol over consumption or dependency on: therefore alcohol use was investigated (research question 2). Alcohol consumption and executive functions can be related; an increace in alcohol use could impair executive functions, and vice versa (research question 3). Methods The age of the subjects ranged from 39 to 45 years. 86 of the subjects (61 women, 25 men) were born at a low weight. Other perinatal risk factors (low Apgar score, respiratory distress, neurological symptoms, hypoglycaemia, hyperbilirubinemia, meningitis, sepsis, or maternal diabetes) – group consisted of 328 subjects (148 women, 180 men) and 83 subjects in the control group (46 women, 37 men). Executive function was assessed using the Behavior Rating Inventory of Executive Function – Adult Version (BRIEF-A) (n = 497). Alcohol consumption was assessed by the Alcohol Use Disorders Identification Test (AUDIT) (n = 460). The subjects completed the BRIEF-A questionnare at the end of the neuropsychological examinations and the AUDIT via the Internet or in paper form. Results and conclusions The groups differed from each other in the level of executive functions, with the low birth weigth -group being the weakest. Statistically significant differences were shown in overall executive function, in the regulation of behavior and emotions, in shifting, in planning/organization and in working memory. The observed deficits in executive functions may be due to developmental defects or deficiencies in the brain structures sometimes associated with low birth weight. In terms of alcohol use, the groups did not differ from each other. There was however, an association between the level of alcohol use and the level of executive functions: as executive functions weaken, alcohol consumption increases, and vice versa.

The purpose of this study was to find out if there is a relative age effect on school success and learning to learn skills in the Finnish school system. In addition, this study aims to find out if the possible differences in school success and learning to learn skills lead to differences in the academic self-concept and differences in the teachers and the parents' beliefs about child's possibility to succeed at school. The data of this study is a part of learning to learn data collected by the Centre of Educational Assessment (the University of Helsinki). The participants of the study were children and their teachers and parents in one school grade in all elementary schools in the city of Vantaa, including Finnish and international schools. This longitudinal data has been collected in the years 2010, 2013 and 2016, when the pupils were first-, third- and sixth-graders. The pupils (N=2569) part consisted of learning to learn assignments in the all grade. They answered beliefs and attitude questions in the third and the sixth grade additionally. The part of the teachers and parents consisted of the background questions and propositions of the children's learning and social skills. The data was analyzed with SPSS Statistic 24 program. Used analysis methods were Spearman correlation coefficient, Chi square and cross tabulation, Kruskal-Wallis test and Linear regression analysis. According to this study date of birth affects both school success and learning to learn skills in first, third and sixth school grade. The differences are the biggest at the beginning of school and decrease during the years. The relative oldest pupils also have a little bit higher attainment in mathematics and Finnish language and they were more able in part of learning to learn task than the youngest peers in the sixth grade. The relative youngest pupils have more special education needs than their older peers. Although relative age had an effect to educational attainment and learning to learn skills, it does not affect academic self-concept.

Suomessa poikii vuosittain n. 70 000 liharotuista lehmää ja hiehoa. Vaikeaksi luokiteltavia poikimisia on noin 1500 ja vasikoita menetetään satoja. Vaikea poikiminen tuottaa eläimelle kipua ja rasitusta sekä aiheuttaa kustannuksia karjanomistajalle. Yleisesti lihakarjan eläinvalinnan tavoitteena on tuottaa kohtuullisella syntymäpainolla hyvin kasvavia teuraseläimiä. Tässä tutkimuksessa oli suomalaisen charolais-lihakarjan havaintoaineistoa vuosien 2002–2012 väliltä. Mukana oli 27 271 syntymäpainohavaintoa, 7717 vuodenpainohavaintoa ja 2774 poikimavaikeushavaintoa, joista estimoitiin perinnölliset tunnusluvut. AI–REML-menetelmää käyttäen laskelmat toteutettiin monen ominaisuuden maternaalimallilla DMU-ohjelmalla. Kiinteinä tekijöinä olivat sukupuoli, vasikan sukupuoli, syntymäkausi, poikimaikäluokka ja karja–vuosi-tekijä. Tavoitteena oli saada geneettistet korrelaatiot kolmelle tutkimuksessa mukana olevalle ominaisuudelle, jolloin eläinvalintaa voitaisiin tehostaa poikimavaikeuksien vähentämiseksi. Charolais-rodusta otettiin mukaan ensimmäinen poikiminen, koska oletuksena oli, että silloin havainnoissa olisi vaihtelua. Tuloksista havaittiin, että syntymäpainon ja poikimavaikeuden välillä oli melko voimakas positiivinen geneeettinen korrelaatio. Vuodenpainon ja poikimavaikeuden välillä oli lievä positiivinen geneettinen korrelaatio. Tavoitteena ollutta kolmen ominaisuuden maternaalimallia tuotettuja perinnöllisiä tunnuslukuja ei saatu poikimavaikeuden osalta. Poikimavaikeuden maternaalinen periytymisaste oli lähellä nollaa, joten menetelmä ei tuottanut siitä tulosta. Tulokset vastasivat hyvin aikaisempien tutkimusten tuloksia, joten sillä perusteella niitä voidaan pitää luotettavina. Samalta ajanjaksolta estimoitiin geneettiset trendit kaikille kolmelle ominaisuudelle. Tulos osoitti, että syntymäpainon suunta oli lievästi nouseva, vuodenpaino oli kasvanut ja poikimavaikeudet vähentyneet. Geneettisten trendien perusteella eläinvalinnat olivat tuottaneet haluttua tulosta.

Objectives. Childhood ADHD has been linked to dysfunctions in executive functioning, lower level of education and poorer occupational functioning in young adulthood but long-term developmental course of ADHD beyond 30 years age is still poorly understood. The present study examines executive functioning, level of education, current employment and subjective working capacity at the age of 40 in adults who have had perinatal risks related ADHD in childhood. Associations between executive function tests and occupational functioning are also examined. Methods. The present study is part of a larger longitudinal birth cohort research project examining long-term effects of perinatal risk factors. The cohort has been followed since 1970's. The present sample includes individuals with perinatal risks associated childhood ADHD (n = 31), individuals with perinatal risk factors without childhood ADHD (n = 145) and control individuals without perinatal risks or childhood ADHD (n = 36). Executive functioning was examined by using traditional neuropsychological tests as well as computerized assessment methods. Results and conclusions. Adults with perinatal risks related childhood ADHD had poorer functioning in some of the executive function tests. Poorer performance was detected especially in the area of cognitive flexibility. Adults with perinatal risks but without childhood ADHD did not differ from controls in executive functioning which suggests that perinatal risks alone without ADHD symptoms do not affect executive functioning in adulthood. The group with perinatal risks related childhood ADHD also had lower education level compared to controls. No significant associations were found between executive function tests and occupational functioning. It appears that childhood ADHD with perinatal risk factors can have mild long-term effects to executive functioning extending to 40 years age. This emphasizes the significance of early support directed to risk groups.

Raskaudenaikainen päihteidenkäyttö on globaali ongelma ja voi vahingoittaa sikiön tervettä kehittymistä erittäin vakavasti. Suomessa raskaudenaikainen päihteiden, erityisesti alkoholin, käyttö on todettu sikiön kehityshäiriöiden merkittävimmäksi yksittäiseksi syyksi ja ainoaksi, joka olisi täysin ennalta ehkäistävissä. Alkoholi vaurioittaa sikiön elinten kehittymistä läpi raskauden ja kaikkein vakavimmin vaurioituneet lapset diagnosoidaan ns. FAS-lapsiksi. Tämän pro gradu -tutkielman lähtökohta on tarkastella syntymättömän lapsen oikeutta terveyden suojaan. Lähestyn tätä aihetta sikiön perustavanlaatuisten oikeuksien näkökulmasta suhteessa odottavan äidin itsemääräämisoikeuteen. Tarkastelen tilannetta ennen kaikkea raskaana olevan naisen tahdonvastaista hoitoa koskevien edellytysten täyttymisen näkökulmasta erityisesti Suomen perustuslain ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen perus- ja ihmisoikeuksien näkökulmasta syntymättömältä lapselta puuttuvan oikeussubjektistatuksen huomioiden. Tämän vuoksi tutkielmani lähdeaineisto on säädöspainotteinen. Tutkimukseni rakentuu pääasiallisesti ongelmakeskeiselle lainopille, jonka lähtökohta on raskaudenaikainen alkoholinkäyttö ja sen aiheuttamat vauriot. Lainopin lisäksi tutkimuksessani on myös oikeuspoliittisen de lege ferenda -tutkimuksen piirteitä. Pyrin kartoittamaan mahdollista ratkaisumallia, jolle oikeudellinen sääntely voisi tulevaisuudessa perustua. On epäilemättä sikiön ja pitkällä tähtäimellä äidinkin etu, että sikiön tervettä kehittymistä pystytään suojelemaan siinäkin tilanteessa, jossa äidin oma tahdonvoima ei siihen riitä. Tämän lisäksi sikiön terveen kehittymisen suojelu on myös yhteiskunnan etu. Elämä on oikeushyvistä se kaikkein tärkein ja luovuttamattomin. Terveyden suojelu on samalla myös elämän suojelua. Sikiön elämän suojan rinnalle tulisi tulevaisuudessa nostaa sikiön terveyden suoja. Ihmisarvo on ihmisoikeuksista tärkein ja kaikkien ihmisoikeuksien perusta. Myös syntymättömällä lapsella on ihmisarvo, jota on kyettävä suojelemaan lainsäädännöllisin instrumentein sivistysvaltiossa, joka on sitoutunut kunnioittamaan kaikkia ihmisoikeuksia.

Tässä kohorttitutkimuksessa selvitetään, mitä kirkonkirjat kertovat vuonna 1839 syntyneiden taipalsaarelaispoikien elämästä kirkon jäseninä. Päähuomio kohdistuu siihen, miten ikäluokan pojat ovat osallistuneet kirkon toimintaan elämänsä aikana. Tutkimuskysymys sisältää useita alakysymyksiä muun muassa siitä, millaisia eroja poikien välillä on esimerkiksi rippikoulussa, ja onko poikien aktiivisuudessa kirkon toimintaan osallistumisessa eroavaisuuksia. Tutkimuksessa tarkastellaan myös kirkollisiin toimituksiin kuten kasteeseen, avioliittoon ja hautaan siunaamiseen liittyviä käytäntöjä. Tarkastelun kohteena on ennen muuta koko pitäjää ja sukupolvea koskettava analyysi yksittäisten henkilöiden tarkastelun sijasta. Kirkon toimintaan tässä tutkimuksessa katsotaan kuuluvaksi kirkossa ja ehtoollisella käymisen lisäksi kirkolliseen kansanopetukseen ja siihen liittyviin kuulusteluihin sekä kirkollisiin toimituksiin osallistuminen ja kirkon alaisuudessa eläminen. Myös koko ikäluokan avainkokemuksia pyritään selvittämään lähinnä tarkkailemalla poikkeuksia seurakunnan elämän normeista. Tutkimuksen pääasiallisia lähteitä ovat Taipalsaaren seurakunnan kirkonarkiston aineisto, kuten rippikirjat ja lastenkirjat sekä kastettujen, rippikoululaisten ja kuolleiden luettelot. Tutkimuskysymysten ja historiallisen taustan selvittämiseksi on tutkimuksen apuna käytetty myös muita kirkonarkiston lähteitä kuten kiertokoulujen pöytäkirjoja, nimiluetteloita ja naapuriseurakuntien kirkonkirjoja. Tutkimuksen keskeisimpiä tuloksia on se, että Taipalsaarella noudatettiin vakiintuneita tapoja esimerkiksi lasten kastamisessa ja muissakin kirkollisissa toimituksissa. Syntymän ja kasteen sekä kuoleman ja hautaansiunaamisen välinen aika pyrittiin pitämään lyhyenä. Avioliittoon vihkiminen on Taipalsaarella itäisen Suomen perinteistä poiketen tapahtunut hyvin usein huhtikuussa. Kirkkoherra Wenellin toteuttama alkukoulu-uudistus näyttää tuottaneen hedelmää, sillä kaikki tutkimuksen pojat ovat käyneet kiertokoulua, vaikka kouluun pääsemisessä on ollut eriarvoisuutta poikien asuinpaikan vaikuttaessa koulunkäynti-ikään. Ripille taipalsaarelaispojat ovat päässeet keskimäärin 16-vuotiaina ja vain harvat pojista ensimmäisellä yrittämällä. Ehtoollisellakäyntivelvollisuuden on suurin osa pojista suorittanut mallikkaasti käymällä vähintään kerran vuodessa ehtoollisella. Kinkeriaktiivisuus sen sijaan laskee 1870-luvulle tultaessa luultavasti kirkkokurisäännösten lieventyessä. Vuonna 1839 syntyneistä 38 pojasta 29 haudattiin Taipalsaarelle. Koko ikäluokan poikien keski-ikä oli 43,1 vuotta.

Google Trends -palvelun tarjoamaa hakuintensiteettiaineistoa on hyödynnetty kansainvälisessä tieteellisessä tutkimuksessa lähes kaksi vuosikymmentä. Suomessa sen käyttö on rajoittunut yhteiskunnallisessa tutkimuksessa lähinnä taloustieteellisiin sovelluksiin, kuten työttömyyden mallintamiseen. Yhdysvalloissa Google Trends -dataa on hyödynnetty syntyvyyslukujen ennustamiseen koronapandemian alkuvaiheilla. Syntyvyyslukujen ennustaminen lähitulevaisuuteen on vaikeaa äkillisten ja yhteiskunnallisesti merkittävien käännekohtien tapahtuessa. Tässä työssä selvitettiin onko hakukoneaineiston avulla mahdollista parantaa syntyvyyden ennustemallien tarkkuutta Suomessa. Aineistona käytettiin Tilastokeskuksen tarjoamaa tietoa kuukausittain elävänä syntyneiden lasten lukumäärästä aikavälillä tammikuu 2010 - heinäkuu 2022. Aineisto jaettiin kaikkiin elävänä syntyneisiin lapsiin ja esikoisina syntyneisiin lapsiin. Hakutermien hakuintensiteettiaineisto ladattiin R-ohjelmistolla Google Trends -palvelusta. Tutkittavat hakutermit liittyvät raskauden alkuvaiheisiin eli sanoihin, joita todennäköisesti haetaan raskauden alkuvaiheessa. Historiallisesta datasta muodostettua SARIMA-ennustemallia verrattiin SARIMAX-ennustemalliin, johon oli lisätty hakutermit ulkoisina selittävinä tekijöinä. Tulosten perusteella ennustemallin tarkkuus parani esikoisaineistolla 4 % ja kaikkien syntyneiden aineistolla 10 % lisäämällä hakutermit ulkoisina selittävinä tekijöinä. Pandemian alkuvaiheen kohdalla hakutermit sisältävä ennustemalli ei kuitenkaan parantanut ennusteen tarkkuutta, kun taas loppukeväästä 2021 eteenpäin hakutermien lisääminen ennustemalliin paransi ennusteen tarkkuutta. Hakutermien välillä oli eroja ja osa jopa heikensi ennustemallin tarkkuutta. Parhaiksi ennustemalleiksi valikoitui useamman hakutermin sisältävät ennustemallit. Tulosten perusteella hakukoneaineistoa voidaan käyttää väestötieteellisten ilmiöiden mallintamiseen Suomessa. Harvinaisempien hakutermien ja tarkemman alueellisen rajauksen hyödyntämiseen liittyy kuitenkin rajoitteita.

The city as a cultural environment offers an interesting visual angle to food and restaurant culture as well the research of the development of the reputation and image of the area. The purpose of this thesis is to represent, analyze and interpret the restaurant supply and culture in the North Side of the Long Bridge of Helsinki as well as the changes in the restaurant reputation in the Vaasankatu restaurant culture in between the 1974 and 2017. The framework was formed by the survey of the restaurants and their special features in the North Side of the Long Bridge of Helsinki. The research focused also of the change of the restaurant reputation and the factors that influenced on it. Three different research methods were used in this thesis. In January 2018 an interview was executed of the five restaurant owners and employees. They were asked how they saw the restaurant reputation of Alppiharju and Vaasankatu area and what type of changes they have seen on it. Eat.fi –service was used to investigate the restaurant supply of the North Side of the Long Bridge of Helsinki and Töölö area. I also studied whether the selection of the restaurants differs in between these areas. In addition to this I used the mappings of the business premises in Vaasankatu during the years 1974 and 2017 and studied the changes in these during these years. The doctoral thesis of the formation of the labor society in the North Side of the Long Bridge of Helsinki of the professor Heikki Waris was utilized in this study. A qualitative content analysis was used in the analysis of the research materials. As a result a description of the restaurant culture and image as well as the influencing factors was formed of the Alppiharju district and especially the Vaasankatu area. The restaurant supply in the Vaasankatu area was similar to Töölö area in the year 2017. The selection has remarkably increased and diversified since 1974 in the Vaasankatu area. In spite of this Vaasankatu is still known as street of bars and restaurant reputation is fairly modest. The restaurant owners saw the district attempting in the restaurant culture point of view. They were also hoping that the restaurant reputation of this area will develop in a positive way as the Kalasatama and Pasila districts will expand.