Browsing by study line "ingen studieinriktning"

Aphasia is a language disorder caused by damage to the brain. People with aphasia can have difficulty in speech comprehension and production as well as reading and writing. There is considerable diversity in the patterns of speech and language impairment among patients with aphasia. Recovery from aphasia is highly variable, but there are three distinguishable phases: the acute, subacute, and chronic phase. Stud-ies have shown that some people with aphasia can learn novel words. Studying novel word learning in people with aphasia helps understand the role of new learning in recovery from aphasia. Previous studies from the chronic phase of aphasia suggest that semantic processing skills and novel word learning are linked. There is some evidence that aphasia severity and short-term verbal memory affect novel word learning ability. The objective of this study is to compare the speech and language skills and the novel word learning ability of people in the early stages of aphasia. The speech and language impairment pattern of the study participants was evaluated with the WAB (Western Aphasia Battery). The subtests Spontaneous speech, Auditory verbal comprehension, Naming and Word finding, Repetition, Reading and Writing were used as the measures for different language abil-ities. Novel word finding was evaluated with a computer-aided novel word learning task. The word learn-ing task included a practice session and two tests. The results from the tests were used as the measure for novel word learning ability. Receptive novel word learning was correlated with comprehension skills. This result strengthens the view that intact semantic processing is important in receptive novel word learning. Writing skills were also cor-related with receptive novel word learning, but reading skills were not. Repetition, naming, and spontane-ous speech were not correlated with receptive novel word learning.

Alustataloudella tarkoitetaan uutta talouden alaa, jossa alustayhtiöt tarjoavat käyttäjilleen alustan, jolla käyttäjät voivat myydä tarjoamiaan tuotteita ja palveluita. Esimerkkejä tällaisista alustoista ovat Airbnb, Wolt, Foodora ja Uber. Alustatalous on tuonut mukanaan useita verotuksellisia haasteita, jotka liittyvät erityisesti tiedonkulkuun alustojen ja veroviranomaisten välillä. Verohallinnolla ei ole nykyisen lainsäädännön puitteissa väylää vaatia ja vastaanottaa tietoja alustalla taloudellista toimintaa harjoittavien käyttäjien tuloista yksilöityjä jälkikäteisiä tietopyyntöjä lukuunottamatta. Tällä hetkellä vastuu tulojen ilmoittamisesta on siis täysin verovelvollisilla. Heistä moni ei tuloja ilmoita joko tietämättömyydestään tai siksi, että tietää, että kiinnijäämisen riski on tämänhetkisessä tilanteessa pieni. Ilmiöön liittyy vahvasti siis myös harmaan talouden lisääntyminen. Tässä tutkielmassa keskitytään näihin haasteisiin ja niiden ratkaisemiseen pääosin henkilö- ja arvonlisäverotuksessa. Varsinainen tutkimuskysymys kuuluu seuraavasti: millaisia vero-oikeudellisia haasteita alustatalous on tuonut Suomelle, ja miten näitä voitaisiin tulevaisuudessa ratkaista. Tutkimusmenetelmä on pääosin lainopillinen, mutta myös oikeusvertailevaa näkökulmaa hyödynnetään mahdollisten ratkaisujen löytämisessä muista Pohjoismaista. Oikeuskäytäntöä ei tuoreesta aiheesta ole vielä ehtinyt Suomessa syntyä, joten varsinaisia ohjeita verolainsäädännön käytännön soveltamiselle alustatalouden kohdalla ei ole vielä päässyt syntymään. Soveltaminen ja työssäkin käytetyt esimerkit perustuvat siis pitkälti lainsäädännön lisäksi Verohallinnon luomiin ohjeisiin. Nykyinen lainsäädäntö ei ole selvästikään riittänyt alustoilla ansaittujen tulojen jäljittämiseen ja tehokkaaseen verottamiseen. Myös OECD ja Euroopan unioni ovat huomioineet haasteet, joten nämä kansainväliset tahot voivat osaltaan auttaa Suomea eteenpäin tilanteen ratkomisessa. Todennäköisintä on, että asia korjataan erityisesti veromenettelylain 15 §:n sivullisen yleistä tiedonantovelvollisuutta laajentamalla. Toinen tutkielmassa esitelty ratkaisu tiedonantovelvollisuuden laajentamisen rinnalla olisi pienimuotoisen toiminnan verovapaus. Muut Pohjoismaat näyttävät tässä esimerkkiä.

Tutkielman aihe on amatonormatiivisuus Suomen hallituksen koronarajoitustiedotteissa. Amatonormatiivisuudella tarkoitetaan sitä yhteiskunnassa vallitsevaa oletusta, että elämän fokus olisi tai pitäisi olla avioliitto tai romanttinen parisuhde. Amatonormatiivisuutta on tutkittu vähän ja termi ei ole tunnettu. Amatonormatiivisuus kuitenkin koskettaa kaikkia ja aihe on ajankohtainen pandemian vuoksi. Tutkin amatonormatiivisuutta Suomen hallituksen koronarajoitustiedotteiden kautta, koska ääriolosuhteet paljastavat helpommin yhteiskunnassa olevia rakenteita. Mediassa keskusteltiin paljon hallituksen asettamista koronarajoituksista, jotka aiheuttivat hämmennystä siitä ketä saisi tavata kodin ulkopuolella. Aikaisemmin on tutkittu miten monogaamiset ja romanttiset parisuhteet laitetaan muunlaisten läheissuhteiden edelle lainsäädännössä, mutta pandemia tuo tähän uuden näkökulman. Tutkimuskysymykseni onkin siis millaista läheissuhdemallia rakennetaan hallituksen koronatiedotteissa ja niiden kritiikissä? Analyysimateriaalina on hallituksen koronarajoitustiedotteet koskien Uudenmaansulkua (2020) ja suuniteltua ulkoliikkumiskieltoa (2021) Näiden lisäksi on myös käyty läpi THL:n korona-aiheisia suosituksia juhlapyhien ajalle. Analyysissa on käytetty menetelmänä diskurssianalyysia. Hallituksen aineistoa on tärkeä tutkia, koska hallituksen käyttämillä diskursseilla on suora kirjaimellinen vaikutus kaikkiin ihmisiin ja konkreettisia seurauksia heidän elämäänsä.. Hallituksen koronarajoitustiedotteita on tärkeä tutkia niiden sisällyttämän vallan vuoksi, mutta ne voivat myös kertoa yleisesti ympäröivästä yhteiskuntamme ja kulttuurimme normeista ja arvoista. Koronapandemia on jo itsessään tärkeä tutkimusaihe, koska se on vaikuttanut miljoonien ihmisten elämään niin monelta osin jo parin vuoden ajan. Tällaisen kriisitilanteen tutkiminen voi selkeämmin paljastaa yhteiskunnan rakenteita ja valtasuhteita, kun tutkitaan hallituksen toimeenpanemia määräyksiä ja rajoituksia. Tutkielma jatkaa keskustelua tuoden uusia näkökulmia liittyen amato- ja parisuhdenormatiivisuuteen. Hyödynnän teorioita suhdepyramidista, onnellisuuden skriptistä sekä ydinperheen ideaalista. Analyysin perusteella väitän, että hallituksen määräämät rajoitteet ovat amatonormatiivisia, ja että hallitus laillisesti suosii monogaamisia parisuhteita ja väheksyy muunlaisia läheissuhteita, esimerkiksi ystävyyssuhteita.

Estimating the error level of models is an important task in machine learning. If the data used is independent and identically distributed, as is usually assumed, there exist standard methods to estimate the error level. However, if the data distribution changes, i.e., a phenomenon known as concept drift occurs, those methods may not work properly anymore. Most existing methods for detecting concept drift focus on the case in which the ground truth values are immediately known. In practice, that is often not the case. Even when the ground truth is unknown, a certain type of concept drift called virtual concept drift can be detected. In this thesis we present a method called drifter for estimating the error level of arbitrary regres- sion functions when the ground truth is not known. Concept drift detection is a straightforward application of error level estimation. Error level based concept drift detection can be more useful than traditional approaches based on direct distribution comparison, since only changes that affect the error level are detected. In this work we describe the drifter algorithm in detail, including its theoretical basis, and present an experimental evaluation of its performance in virtual concept drift detection on multiple datasets consisting of both synthetic and real-world datasets and multiple regression functions. Our experi- ments show that the drifter algorithm can be used to detect virtual concept drift with a reasonable accuracy.

Euroopan unionin sisämarkkinat mahdollistavat tavaroiden, palvelujen, henkilöiden ja pääoman vapaan liikkuvuuden. Yhä suurempi joukko ammattihenkilöitä hyödyntää sisämarkkinoiden vapaata liikkuvuutta harjoittaakseen ammattiaan toisessa jäsenvaltiossa joko pysyvästi tai tarjotakseen palveluitaan väliaikaisesti ja satunnaisesti. Vaikka kyse on jatkuvasti kasvavasta ilmiöstä, ammattipätevyyden tunnustamista koskevaa oikeustieteellistä tutkimusta ei ole kattavasti tehty. Tämän lainopillisen tutkielman tarkoituksena on ollut vastata tähän puutteeseen luomalla yleiskäsitys siitä, miten ammattipätevyyden tunnustamista säännellään EU-oikeudessa. Tutkimusteemaa on lähestytty ensin luomalla katsaus ammattipätevyyden tunnustamisen historiaan ja siihen, miten sisämarkkinat ja ammattipätevyyden tunnustamista koskeva sekundaarinormisto ovat kehittyneet. Erityisesti unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä syntynyt vastavuoroisen tunnustamisen periaate on vaikuttanut merkittävällä tavalla tutkintotodistusten, tutkintojen ja muiden muodollista pätevyyttä osoittavien asiakirjojen vastavuoroiseen tunnustamiseen ja sitä voidaankin pitää ammattipätevyyden tunnustamisen perustana. Tämä kehitys on johtanut voimassa olevan ammattipätevyysdirektiivin syntymiseen, joka on keskeisin ammattipätevyyden tunnustamista sääntelevä EU-oikeuden instrumentti. Tutkielmassa on keskitytty ennen kaikkea ammattipätevyysdirektiivin keskeisen sisällön käsittelyyn, minkä lisäksi tutkielmassa on nostettu esiin siihen liittyviä haasteita. Ammattipätevyyden tunnustaminen perustuu oletukseen siitä, että ammattihenkilöt voivat hyödyntää perussopimuksen turvaamia perusvapauksiaan. Unionin perusvapaudet eivät kuitenkaan ole luonteeltaan absoluuttisia, sillä niitä voidaan rajoittaa perussopimuksen tunnustamilla rajoitusperusteilla sekä unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä syntyneillä, yleiseen etuun liittyvillä pakottavilla vaatimuksilla. Tutkielmassa on arvioitu näitä rajoitusperusteita unionin lainsäädännön ja oikeuskäytännön valossa. Tutkielman lopuksi on vastattu tutkielman alussa esitettyihin kysymyksiin ja arvioitu tutkielmassa tehtyjä havaintoja erityisesti oikeusvarmuuden näkökulmasta sekä pohdittu ammattipätevyyden tunnustamiseen liittyviä tulevaisuuden näkymiä.

In this sociolinguistic study that applies multimodal critical discourse analysis (MCDA) methods the aim was to examine what kinds of ideas of health are expressed in the American dietary guidelines and what kind of health discourse these ideas are a part of. Based on Machin and Mayr’s (2012) ideas on semiotic resources, linguistic and visual patterns, that can communicate ideas, ideologies, power patterns, attitudes and other messages, the study focuses on ten pages of the Dietary Guidelines for Americans, 2020-2025. The expressed sentence structures and word choices, among other visual and linguistic factors, are evaluated, and then connected to the sociocultural background. This qualitative sociolinguistic study found that through the choices the authors and other creators of the U.S. dietary guidelines report 2020-2025 have made, the Guidelines express neoliberal health views and contribute to health discourse that has the potential to sustain similar views. Linguistic and visual analysis concludes that especially the individual’s responsibility and freedom are underlined in the Guidelines’ language and content. The analysis also notes the contrasting expression of the role of the environmental factors, such as the food and retail establishments and manufacturers, and the multimodal aspects that in addition to the neoliberal discourse of health express other discourses of health.

Social networks represent a public forum of discussion for various topics, some of them controversial. Twitter is such a social network; it acts as a public space where discourse occurs. In recent years the role of social networks in information spreading has increased. As have the fears regarding the increasingly polarised discourse on social networks, caused by the tendency of users to avoid exposure to opposing opinions, while increasingly interacting with only like-minded individuals. This work looks at controversial topics on Twitter, over a long period of time, through the prism of political polarisation. We use the daily interactions, and the underlying structure of the whole conversation, to create daily graphs that are then used to obtain daily graph embeddings. We estimate the political ideologies of the users that are represented in the graph embeddings. By using the political ideologies of users and the daily graph embeddings, we offer a series of methods that allow us to detect and analyse changes in the political polarisation of the conversation. This enables us to conclude that, during our analysed time period, the overall polarisation levels for our examined controversial topics have stagnated. We also explore the effects of topic-related controversial events on the conversation, thus revealing their short-term effect on the conversation as a whole. Additionally, the linkage between increased interest in a topic and the increase of political polarisation is explored. Our findings reveal that as the interest in the controversial topic increases, so does the political polarisation.

This dissertation is a thematic analysis of the concept of gender in the European Union’s Gender Action Plan III. The Gender Action Plan III (GAP III) is the European Union’s action plan on gender equality and women's empowerment (European Commission 2020). I argue that as a Gender Action Plan, gender is a crucial concept of said action plan and as such should be clearly defined. I further argue that gender should not be limited to women and men. I use thematic analysis and Feminist Critical Discourse Analysis to analyse the language and the meaning of the language that deals with gender (equality) in the GAP III. The theoretical framework of this dissertation consists of the theory and literature on Feminist Foreign Policy (FFP). FFP literature is useful because the GAP III can be analysed (and criticised) over a lot of the same themes as governmental feminist foreign policies (Aggestam & Bergman Rosamond 2018; Bernarding & Lunz 2020; Scheyer & Kumskova 2019). These themes include for instance: the concept of gender and militarism (Ibid.). FFP theory and literature aids me in finding relevant themes and issues in the GAP III. As I analyse the concept of gender in the GAP III, I find that it is defined rather insufficiently. I find that it is often reduced to women and girls. I conclude that the GAP III begins with gender but ends up with women and girls.

Phage lysins are enzymes that degrade bacterial cell wall. A wild-type Lactococcus lactis strain LAC460 secretes three phage lysins, LysL, LysP, and LysT, encoded by three different prophages. Unlike common phage lysins, these enzymes do not break down the host's cell wall. Therefore, these lysins can attack other L. lactis strains and behave like bacteriocins, antimicrobial proteins. The binding of a phage lysin to bacterial cell wall requires a specific cell wall binding domain (CBD) in the lysin. However, nothing about the CBDs of LysL, LysP and LysT is known. This study aimed to determine the CBDs of these three lysins and the target specificity of the lysins. Putative CBD regions of the lysins were fused with green fluorescent protein (GFPuv). GFPuv-CBD-LysL and GFPuv-CBD-LysT were ligated into the pASG-IBA4 vector and cloned in Escherichia coli DH5α. After all, only the construction of the GFPuv-CBD- LysL was successful resulting in fluorescent transformants. To analyse the binding of GFPuv- CBD-LysL to cells of different L. lactis strains, the fusion proteins were mixed with the LysL sensitive L. lactis MG1614, LysL resistant L. lactis LM0230, and the LysL producing LAC460 cells. With fluorescence microscope it could be seen that the GFPuv-CBD-LysL decorated the cell surface of L. lactis MG1614 with green fluorescence, but LM0230 and LAC460 cells remained non-fluorescent. The fluorescence of the cells was also measured with a fluorometer, showing strong fluorescence from MG1614, but nothing from the other two strains. This showed that the fusion protein specifically bound to the MG1614 cell surface, but it did not bind to the LysL resistant strain LM0230 or the LysL producer LAC460 cell. In conclusion, the results demonstrate that the C-terminus of LysL contains a specific cell wall binding domain. In addition, the results provide an explanation for how LAC460 can secrete LysL without autolysis, as phage lysins not able to bind onto peptidoglycan are unable to lyse cells.

Interest towards indoor air quality has increased for several decades from human health perspective. In order to evaluate the quality of indoor air in terms of volatile organic compound (VOC) levels, robust analytical procedures and techniques must be used for indoor air VOC measurements. Since indoor building materials are the greatest source of indoor VOC emissions, same kind of procedures must be used for analysis of emission rates from building materials and their surfaces. Theory part of this thesis reviews background of VOCs and human health, legislation and guideline values, common building materials with emissions and used sampling techniques/approaches for indoor air sampling and surface material emission rate sampling & analysis. Discussed sampling techniques include, for example, material emission test chambers, field and laboratory test emission cells, solid phase microextraction (SPME) fibre applications and Radiello passive samplers. Also new innovative approaches are discussed. Used common analysis instruments are Gas Chromatography (GC) with Mass Spectrometer (MS) or Flame Ionization Detector (FID) for VOCs and High-Performance Liquid Chromatography-Ultraviolet/Visible light detector (HPLC-UV/VIS) for carbonyl VOCs (e.g. formaldehyde) after suitable derivatization. Analytical procedures remain highly ISO 16000 standard series orientated even in recent studies. In addition, potential usage of new modern miniaturized sample collection devices SPME Arrow and In-tube extraction (ITEX) used in experimental part of this thesis are discussed as an addition to indoor air and VOC emission studies. The aim of the experimental part of this thesis was to develop calibrations for selected organic nitrogen compounds with SPME Arrow and ITEX sampling techniques and test the calibration with indoor and outdoor samples. A calibration was successfully carried out with SPME Arrow (MCM-41 sorbent), ITEX (MCM-TP sorbent) and ITEX (Polyacrylonitrile (PAN) 10 % sorbent) with permeation system combined with GC-MS for the following selected organic nitrogen compounds: triethylamine, pyridine, isobutyl amine, allylamine, trimethylamine, ethylenediamine, dipropyl amine, hexylamine, 1,3-diaminopropane, 1-methyl-imidazole, N, N-dimethylformamide, 1,2-diaminocyclohexane, 1-nitropropane and formamide. The overall quality of the calibration curves was evaluated, and the calibrations were compared in terms of linear range, relative standard deviation (RSD) % for accepted calibration levels and obtained Limits of Detection (LOD) values. Also, ways to improve the calibrations were discussed. The calibration curves were tested with real indoor and outdoor samples and quantitative, as well as semi-quantitative, results were obtained.