Browsing by study line "Lantbruksekonomi"
Now showing items 61-70 of 70
-
(2023)Euroopan Unioni (EU) on asettanut ilmastotavoitteekseen leikata kokonaiskasvihuonekaasupäästöjään vuodesta 1990 vuoteen 2030 mennessä vähintään 55 %. Vuonna 2020 kokonaiskasvihuonekaasupäästöjä oli onnistuttu leikkaamaan noin 30 % vuoteen 1990 verrattuna. EU:n maataloussektori, joka tuottaa noin 12 % EU:n kokonaispäästöistä, ei ole onnistunut leikkaamaan päästöjään yhtä tehokkaasti ja sen tulisi tehostaa ilmastotoimiaan tukeakseen EU:n yhteistä päästövähennystavoitetta. Maataloussektorin ilmastotoimia ohjaava yhteinen maatalouspolitiikka (CAP) ei ole pystynyt vastaamaan asetettuihin haasteisiin, ja tarve tehokkaammille ilmastotoimille on merkittävä. Tällaisia toimia tutkitaan osana Baltic Sea Action Groupia toimivassa Carbon Action-yhteistyössä. Yhteistyön tavoitteena on tutkia kestäviä ja kannattavia keinoja maatalouteen, joita viljelijöiden olisi mielekästä toteuttaa. Osana tätä yhteistyötä toimiva TWINWIN-hanke tutkii luonnon monimuotoisuuden vaikutusta pellon hiilensidontaan. Monimuotoisuutta toteutetaan peltokokeessa ohran kanssa viljeltävillä kahdeksalla eri aluskasvilla, joilla monimuotoisuutta toteutetaan neljällä eri tasolla. Saatuja tuloksia verrataan kasvustoon, jossa ohra kasvaa ilman aluskasveja. Tässä tutkielmassa tarkastellaan hankkeessa käytettyjen aluskasvien taloudellisia vaikutuksia. Maataloudessa tilatasolla yhtenä merkittävänä päätöksentekoon vaikuttavana tekijänä on toiminnasta saatava mahdollinen taloudellinen hyöty. Aluskasvien houkuttelevuutta peilataan niiden taloudellisiin vaikutuksiin. Aluskasvien taloudellisia vaikutuksia tutkitaan suorien taloudellisten vaikutusten, maaperän tuottokyvyn sekä maaperän hiilivaraston muutosten kautta. Työn aineistona on TWINWIN-hankkeessa kerättyä aineistoa vuosilta 2019–2021. Tutkielman tuloksista selvisi, että aluskasveilla voidaan saavuttaa sekä positiivisia, että negatiivisia taloudellisia vaikutuksia verrattuna ohrakasvustoon ilman aluskasvia. Vaikka tuloksia voidaan pitää lyhyen tarkastelujakson vuoksi lähinnä suuntaa antavina, kävi selkeästi ilmi, miten iso merkitys oikean aluskasvin valinnalla on taloudellisiin vaikutuksiin. Lisäksi todettiin, että vähintään yhtä tärkeässä roolissa on pitkäjänteinen, suunnitelmallinen ja jatkuva aluskasvien käyttö osana viljelykiertoa. Aluskasvien käytöstä saatavat hyödyt näkyvät vasta pidemmällä aikajänteellä taloudellisessa tuloksessa. Aluskasveissa on eittämättä paljon potentiaalia hyödynnettäväksi niin ilmastotoimien, kuin viljelijöiden kannalta. Positiiviset taloudelliset vaikutukset toimivat tehokkaana kannustimena ilmastotoimien tekemiselle. Aluskasveista saatavien taloudellisten hyötyjen todentaminen helposti omaksuttavaan muotoon vaikuttamistyön kautta, on tässä suhteessa erittäin suuressa roolissa.
-
(2020)I Finland fungerade ett statligt skördeförsäkringsprogram mellan åren 1976-2015. Programmet täckte majoriteten av odlingsgrödorna och samtliga lantbrukare deltog kostnadsfritt i programmet. Det var dock mycket ineffektivt och hela 60% av de finländska gårdarna hade aldrig erhållit ersättning ur programmet. Orsaken var att hela gårdens skördeförluster på samtliga grödor måste vara under en låg nivå för att redogöra för en ersättning. Detta var sällan verkligheten på gårdarna. Reformen i EU:s gemensamma jordbrukspolitik (CAP) år 2015 innebar bredare EU stöd för privata-statliga samarbeten på skördeförsäkringsmarknaden. Som en följd av detta avslutades det statliga programmet i Finland i syfte att ge rum för privata försäkringsbolag på marknaden. Denna övergång skedde dock aldrig och idag är det enbart ett stort försäkringsbolag som erbjuder skördeförsäkringar överhuvudtaget. Den totalt stagnerade marknaden för skördeförsäkringar Finland bör återupplivas, därav denna avhandling. Syftet med denna avhandling var att undersöka hur en indexskördeförsäkring baserat på väderfenomenen nederbördsmängd samt medeltemperatur, skulle fungera i Finland. De statistiska sambanden mellan ovannämnda variabler och skördenivåerna vårvete och korn granskades i syfte att undersöka ifall en tillräckligt stark korrelation förekommer mellan dem. En nederbördsförsäkring simulerades även med en lämplig kalkylmodell. Materialet för regressionsanalysen samt korrelationstesten bestod av lokala skördenivåer och nederbördsmängder insamlade av Sydvästra skördekontrollföreningen, som är en medlemsförening i Nylands Svenska Lantbrukssällskap. Data gällande medeltemperaturen samt övrig nederbördsmängd härstammar från Meteorologiska institutets arkiv. Det förekom en medelmåttigt stark korrelation (r 0.52) mellan vårvete och nederbördsmängd Mellan kornskörden och nederbördsmängden var korrelationen inte signifikant och med ett r 0.29 Medeltemperaturen var signifikant, medelmåttigt negativt korrelerad med både vårvete- och kornskördarna. Med vårvete var korrelationsvärdet r -0,496 och med korn -0,432. Den negativ korrelationen lär bero på det faktum att heta växtperioder även fört med sig perioder av torka vilket påverkat skördenivåerna negativt. Resultaten från regressionsanalysen gav en förklaringsgrad på 0.468 vilket innebär att 46.8% av variationen i vårveteskörden kan förklaras med nederbördsmängden och medeltemperaturen. Nederbördsmängden hade den största inverkan på skördenivån eftersom dess p värde var signifikant t.om. på en 1% signifikansnivå. Med en kalkylmodell simulerades en nederbördsindexförsäkring. Nederbördsdata från alla 15 NTM centraler i Finland undersöktes. Resultaten visar att det vore lönsamt för försäkringsbolagen eftersom utbetalningar inte sker varje år. Förekomsten av systemisk risk är dock närvarande och måste tas i beaktande i prissättningen. För försäkringstagaren vore det även lönsamt eftersom försäkringen ger utbetalningar i de fallen då torka påverkat skördenivåerna mycket negativt. Sammanfattningsvis kunde konstateras att eftersom en påvisad efterfråga för indexförsäkringar samt en korrelation mellan variablerna finns, skulle en sådan fungera. Det krävs mer forskning i vilka variabler som minimerar risken och korrelerar maximalt med skördenivåerna. Data på lokalnivå behövs granskas eftersom hela ladets medeltal nödvändigtvis inte korrelerar med enskilda gårdars.
-
(2018)During the last years there have been concerns about farmers’ well-being at work. These concerns are caused by the weak profitability and mental load of farming and they are justified because farmers’ well-being at work and ability to work has been found to be weaker than in the other occupational groups. The farm work might sometimes be lonely, and farmers might not see their signs of exhaustion. In this case it could be helpful if organizations working in agriculture could notice the situation and advice farmers where they could get help. This kind of early support is one good way to assist farmers’ well-being at work. This study was conducted for the Farmers’ Social Insurance Institution Mela in the Support the Farmer Project to help to develop an early support model. The project’s objective is to help farmers instantly and to offer early support. The underlying goal of the project is to aggregate different organizations to implement an early support model. This organization form is called Support the Farmer Organization Network. The aim of this study was to examine how to make this Organization Network functional. The study investigated visions related to the network and social support by eight organizations working in agriculture in Central Finland. The research data was collected in theme interviews and a web survey. After the interviews had been recorded and transcribed, the whole research data was analysed by using thematizing and typecasting. The theoretical framework for this study was social network theory and the research theme was approached from a network management perspective. Based on this research, the farmers’ situation raises concern and early support is considered important. Participation in the Organization Network was considered positively however, early support should not be too time consuming. To work the Support the Farmer Organization Network requires a coordinator who should activate the regional organizations to implement early support. In order for the regional organizations to commit themselves to early support, the organizations’ contact persons should participate in the networks’ events. Based on the results, the Support the Farmer Organization Network seems to have good possibilities to be functional.
-
(2023)Den globala uppvärmningen är ett problem som påverkar oss alla och det har det fastställts mål för att minimera den. Parisavtalet, vars huvudsakliga mål är att hålla temperaturökningen under 2°C jämfört med före industrialiseringen, är en av de mest betydande överenskommelserna för att hålla den globala uppvärmningen begränsad. Eftersom lantbruk ofta ses som en miljöbov finns det incitament att minska utsläppen inom den sektorn. Ett sätt är ibruktagandet av kolbindande odlingsmetoder. Med ökad kolbindning kan lantbrukssektorn omvandlas från en utsläppskälla till en kolsänka. Kolbindning inom lantbruk syftar på växternas förmåga att binda koldioxid från atmosfären som lagrat kol i marken. Eftersom koldioxid är den mest betydelsefulla växthusgasen är detta speciellt intressant. Kolbindning gynnas av metoder som minskad bearbetning, odling av fånggrödor, odling av fleråriga växter och odling av höstgrödor. För att metoderna ska tas i bruk i större utsträckning behövs incitament, och där kunde ekonomiskt stöd per ton bunden koldioxid utgöra ett alternativ. Ersättning kan fås i form av stöd, eller som betalning från privata företag. Finland följer EUs gemensamma lantbrukspolitik och det finns inga stöd specifikt för kolbindning, men ett flertal av de kolbindande metoderna ingår i miljöstödet och berättigar till ett förhöjt stöd. Däremot kan privata företag erbjuda direkt ersättning åt lantbrukaren ifall hen binder sig att följa ett flerårigt program som prioriterar kolbindning. Arbetets mål är att undersöka hur en ersättning för kolbindning påverkar lantbrukarens täckningsbidrag, samt vad som skulle kunna klassas som en skälig storlek på ersättningen. Undersökningen görs med täckningsbidrag för en 4-årig växtföljd där gröngödslingsvall, vår- och höstvete, samt sockerbeta ingår. Jag skapar två scenarion för att jämföra konventionell odling med kolbindande odling. Som kolbindande metoder använder jag lätt bearbetning, fånggrödor, och odling av flerårig växt. Priset valde jag enligt EU ETS marknadspriser för koldioxid och mängden för bunden koldioxid grundar sig på schablonvärden. Undersökningen visar att oberoende vilken gröda i växtföljden och oberoende av priset för den bundna koldioxiden, så är täckningsbidraget åtminstone lika stort i det kolbindande scenariot som i det konventionella scenariot. För höstvete och sockerbeta är täckningsbidragen med kolbindning högre även då ingen ersättning för den bundna koldioxiden erbjöds på grund av ökat stöd för fånggrödor och minskat gödselbehov efter odling av dem. Alltså ger kalkylerna alltid en högre lönsamhet i det kolbindande scenariot än i det konventionella. I min undersökning har jag inte tagit i beaktande någon effekt på skörden, eftersom resultaten från tidigare studier gett olika resultat, men förutom en möjlig påverkan på skörden uppvisar de kolbindande odlingsmetoder minska erosion och avrinning, och förbättra markstrukturen. Att basera ersättningens storlek på koldioxidens marknadspriser skulle vara skäligt för lantbrukaren, men i sådana fall måste ett företag som fungerar som mellanhand räkna med en marginal för att själv skapa vinst. Eftersom mitt arbete endast tar i beaktande två scenarion för växtföljden behövs det vidare forskning med fler scenarion och kolbindande metoder för att skapa en bättre helhetsbild. På grund av varierande resultat om kolbindningens effekt på skörden behövs det vidare forskning om sambandet mellan dem.
-
(2024)Maatalous on hyvin riskialtis toimiala. Keskeinen yrittäjän kohtaama markkinariski on hyödykkeiden hintariski. Hintojen heilahtelun voimakkuutta voidaan kuvata termillä volatiilisuus, joka luo markkinan toimijoille hintariskejä. Viime aikoina maailmanmarkkinahinnat ovat heilahdelleet voimakkaasti erilaisten konfliktien, kuten Ukrainan sodan myötä, kasvattaen hintariskejä. Hintariskejä on perinteisesti pystytty pienentämään johdannaisinstrumenteilla, kuten termiini- ja futuurisopimuksilla. Tutkielman tavoitteena on tutkia viljamarkkinan historiallista volatiilisuutta noin kolmentoista vuoden tarkastelujaksolla, ja arvioida leipävehnän hintavolatiilisuutta kotimaassa ja Euroopassa. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää erityisesti viljamarkkinan johdannaisinstrumenttien taustaa, mahdollisuuksia ja käytettävyyttä osana suojautumista viljamarkkinan hintavolatiilisuudelta Suomessa. Aineistona käytettiin Luonnonvarakeskuksen julkista dataa. Tutkimuksessa tarkasteltiin ja havainnollistettiin aineistojen hintakehitystä ja historiallista volatiilisuutta tarkastelujaksolla, sekä laskettiin Naantalin spot-hintojen ja Matifin futuurihintojen välinen korrelaatio ja basis tarkastelujaksolla futuurisopimusten käytettävyyden ymmärtämiseksi. Tulosten mukaan Matifin futuurinoteeraukset ovat volatiilimpia kuin Naantalin sataman spot-hinnat. Tutkimuksen perusteella leipävehnän volatiilisuus lisääntyi markkinahäiriöiden, kuten vuoden 2010 heikkojen sääolosuhteiden, ja vuonna 2022 alkaneen Ukrainan sodan seurauksena. Volatiilisuus oli keskimääräistä suurempaa aineiston alku- ja loppupäässä, lisäten maatalousyrittäjän hintariskejä. Tutkimuksen aineistot osoittivat vahvaa korrelaatiota, ja myös aikaisemmat tutkimukset osoittavat, että kotimaan ja manner-Euroopan viljan hinnat korreloivat keskenään. Tutkimus kuitenkin osoittaa, että hintasarjojen lyhytaikaiset, kuten viikkokohtaiset hintaerot (basis) voivat muodostua suuriksi, vaikka pidemmällä aikavälillä hintanoteeraukset seuraisivatkin toisiaan, ja osoittaisivat vahvaa korrelaatiota. Tämä heikentää futuurisuojauksen toimivuutta ja houkuttelevuutta. Johtopäätöksenä termiinisopimusten todettiin vastaavan tällä hetkellä parhaiten yrittäjien markkinariskeiltä suojautumisen tarpeisiin Suomessa. Termiini- ja muut hintasopimukset ovat yleisiä mahdollisuuksia osana sopimusviljelyä. Ailahtelevassa markkinassa yrityksen johtaminen, markkinatuntemus ja ammattitaito korostuvat, jotta myynnit ja suojaukset osataan ajoittaa oikein. Ilmastonmuutos ja kiristynyt geopolitiikka lisäävät todennäköisesti jatkossakin yrittäjän tarvetta suojautua markkinoilla.
-
(2022)Suomalaiset viljelijät tekevät tyypillisesti viljalajista riippuen noin 10–30 prosentille sadosta hintakiinnityksiä. Viljelysopimukset ovat keino viljakaupan toimijoille hankkia raaka-ainetta ja käydä kauppaa kotimaassa ja kansainvälisesti. Tämä tutkimus keskittyy viljelysopimuspäätöksiin vaikuttaviin tekijöihin, joita oletetaan olevan enemmän kuin yleisesti oletettu pelkkä hinta. Tutkimuskysymykseen vastattiin analysoimalla tutkijan luomasta kyselystä dataa faktorianalyysillä ja ristiintaulukoinnilla. Lisäksi tuloksia tukee jonkin verran kyselyn avoimista kysymyksistä saadut vastaukset. Tutkimuskyselyyn vastasi 263 viljelijää eri puolilta Suomea. Datasta ajettiin samankaltaisuutta maksivoiva faktorianalyysi ja pääkomponenttianalyysi ja valittiin empiirisin perustein toinen, jolla tehtiin vielä rajatusti vain viljelysopimuksia tekevistä viljelijöistä faktorianalyysi. Tuloksien perusteella viljelijät jakautuvat neljälle eri faktorille, jotka ovat ”hintariski” tai ”hinnanhallinta”, ”sopimusasiat”, ”tilan talous” ja ”tuotannollinen riski”. Tuloksissa ei ollut merkittävää eroa kaikkien viljelijöiden ja vain viljelysopimuksia tekevien viljelijöiden kanssa. Erot tulivat lähinnä suuremmasta määrästä faktorien sisältämissä tekijöissä, joita oli enemmän faktoria kohti vain viljelysopimuksia tekevien viljelijöiden otannassa. Ristiintaulukoinnilla saatiin osoitettua varastokapasiteetilla olevan merkitystä viljelysopimuspäätöksiin. Etäisyys ostajan varastolta osoittautui merkityksettömäksi tekijäksi. Merkittävimpänä johtopäätöksenä voidaan pitää sitä, että viljelijät tekevät hintakiinnitettyjä viljelysopimuksia muidenkin syiden kuin hinnan perusteella. Viljelijät saattavat hyödyntää viljelysopimuksia talouden suunnittelussa. Tulokset antavat aihetta pohtia sopimusmallien kehittämistä Suomessa. Tutkimustuloksia joudutaan pitämään suuntaa antavina, koska faktorianalyysin luotettavuus kärsi alhaisista merkitsevyysasteista. Tutkimus kuitenkin antaa suuntaa viljelysopimuspäätöksiin vaikuttavista tekijöistä ja tutkimus tuotti myös useita jatkotutkimusmahdollisuuksia.
-
(2024)Agricultural and forest land use is critically affecting and effected by sustainability challenges both globally and in Finland. One way to aid the situation is through increasing the amount and comprehensiveness of rural land valuations. This can be done for instance by expanding the assessments of underrepresented ecosystem services with the help of participatory valuation methods. Albeit utilising existing methods for this purpose would already provide significant help, participatory valuations could be developed even further by applying virtual reality (VR) value elicitation. Although the utilisation of VR as a versatile study tool has been suggested by several authors, the studies and applications are thus far scarce, though slowly increasing. Hence, this thesis sets out to provide new insights into the implementation of VR and its unique benefits over other methods in the specific case of rural land valuations. The method employed in this paper is integrative literature review, as it gives opportunities to combine literature about other valuation methods and VR’s proven effects and reflect these on rural land valuation studies’ findings and stated future needs of this sector. Central findings demonstrate VR’s potential as a value elicitation tool in rural land valuations by virtue of its ability to offer immersive experiences and render almost any kind of environment accessible. Immersion can help in learning and subsequent value formation, consequently changing intent to behave as well as alter actual behaviour. Therefore, the use of VR can affect both stated and observable values and can affect value study results significantly. On the other hand, accessibility allows participation for all kinds of people regardless of limitations relating to knowledge level, or mental or physical capabilities. Hence, VR can grant access to significantly more people to nature areas otherwise rural, unfamiliar, hard to explore, hard or impossible to get to, or that exist in the past and in the future. In sum, by providing opportunities for increased amount and ease of participation, as well as holistic well-informed valuations, VR offers possibilities to support and drive the sustainability transition and transformation of Finnish rural land use sector. Although findings are promising, more research and practical application of VR are needed. Based on the potential of virtual reality in combination of the needs in rural land use sector, this thesis introduces some example scenarios where VR value elicitation could be used and be useful. The premises of all scenarios are rooted in existing studies, as this can help in gaining information on the applicability, as well as comparability of VR to other established value eliciting methods. This aims to enhance the robustness of VR as a study tool, as robustness can be seen as one of the weak points of VR value elicitation currently.
-
(2024)Lannoitekustannukset voivat vuositasolla kattaa jopa lähes puolet maatalousyrityksen tarvikekustannuksista. Lisäksi viimeisten vuosikymmenten ja etenkin 2020-luvun aikana markkinoilla on nähty nopeita ja rajuja muutoksia lannoitteiden hinnoissa. Maatalousyrittäjien onkin tarpeen sopeutua hintojen vaihteluihin ja pyrkiä minimoimaan niistä aiheutuvat haitat. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli ensiksi selvittää keinoja, joilla maatalousyrittäjät voivat suojautua hintavaihtelulta. Toiseksi tavoitteena oli selvittää, onko yhdistelmälannoitteiden hinnoittelussa ollut havaittavissa kausittaista vaihtelua, jota maatalousyrittäjät olisivat voineet hyödyntää lannoitteiden hankinnassa. Kolmanneksi tarkasteltiin eri ostostrategioiden vaikutusta lannoitekustannuksiin vuosina 2000–2023. Tutkimuksen aineistona käytettiin Tilastokeskuksen julkaisemaa maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksiä. Aineisto jaettiin segmentteihin siinä esiintyvien rakenteellisten katkosten perusteella. Tämän jälkeen aikasarjasta analysoitiin kausivaihtelun esiintymistä hyödyntäen autokorrelaatiofunktiota ja tilastollisia testejä. Kausivaihtelun havainnoinnin jälkeen verrattiin eri ostostrategioiden keskimääräisiä kustannuksia ja määritettiin näin historiallisesti kannattavin ostostrategia. Lopuksi tarkasteltiin eri ostostrategioiden välisten erojen tilastollista merkitsevyyttä. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että yhdistelmälannoitteiden hinnoissa on esiintynyt kausittaista vaihtelua, jota maatalousyrittäjät ovat voineet hyödyntää suunnitellessaan lannoitteiden ostoajankohtia. Ostamalla kaikki vuoden tarvittavat yhdistelmälannoitteet heinäkuussa, on lannoitekustannuksissa säästänyt vuosittain keskimäärin noin 6,8 %. Hajauttamalla lannoiteostot ajallisesti kahteen ostokertaan, on maatalousyrittäjä voinut säästää kustannuksissa keskimäärin 0,6-5,3 %, mikäli puolet lannoitteista on ostettu lannoitevuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Toisaalta eri ostostrategioiden välillä ei ollut tilastollisesti merkitseviä eroja. Johtopäätöksinä todettiin, että vaikka eri ostostrategioiden väleillä ei ollut tilastollisesti merkitseviä eroja, maatalousyrittäjän on ollut kannattavinta ostaa lannoitteet heinäkuussa. Toisaalta maatalousyrittäjä on voinut ostaa yhdistelmälannoitteet kahdessa erässä, esimerkiksi heinäkuussa ja tammikuussa. Tällöin puolet lannoitteisiin käytettävästä pääomasta on voitu sijoittaa muualle puoleksi vuodeksi, ja lannoitekustannukset ovat silti olleet keskimääräistä alhaisemmat. Tutkimuksen tulokset eivät kuitenkaan ole suoraan hyödynnettävissä ostostrategian valitsemiseen, sillä menneisyydessä tapahtunut hintavaihtelu ei välttämättä toteudu tulevaisuudessa.
-
(2021)Maatalouden rakennemuutoksen seurauksena suomalaisten maatilojen määrä vähenee ja tilakoot kasvavat. Tilakokojen kasvaessa yhä useampi maatila tutkii mahdollisuuksia yhtiöittää yritystoimintaansa. Yhtiömuotoisten maatilojen määrän noustessa myös niiden yrityskaupat ovat määrältään yleistymässä. Maatilojen yrityskauppoja on tehty pääasiassa suku-polvenvaihdoskauppoina, jolloin niistä maksettavat kauppahinnat eivät ole aina linjassa niistä saatavien tuottojen kanssa. Tutkielman tavoitteena oli selvittää, miten yhtiömuotoisen maatilan arvo määräytyy, kun arvon määräytymisperusteina käytetään talousteoriaan perustuvia arvonmääritysmenetelmiä. Käytettävät arvonmääritysmenetelmät olivat substanssiar-vomenetelmä, vapaan kassavirran menetelmä ja taloudellisen lisäarvon menetelmä. Lisäksi tavoitteena oli luoda Excel-laskuri, jonka avulla nämä arvot pystyttiin laskemaan. Arvonmäärityksen näkökulmana käytettiin ainoastaan tilinpäätös-tiedoista saatavaa informaatiota. Tutkielman teoriaosuus koostui käytettyjen arvonmääritysmenetelmien teoriasta, pää-oman tuottovaatimuksen määräytymisperusteista sekä tilinpäätöksen teoriasta. Tutkielma suoritettiin tapaustutkimuksena, jolloin yritykseksi valikoitiin yksi suomalainen yhtiömuotoinen maatila. Aineis-tona käytettiin Suomen Asiakastiedosta saatavaa tilinpäätösinformaatiota. Arvonmääritystä varten työstettiin Excel-pohjainen laskuri, jonka avulla pystyttiin laskemaan case-yrityksen arvo kolmella eri menetelmällä ainoastaan tuloslas-kelma- ja tasetietoja hyödyntäen. Tutkielman tulokset olivat linjassa aikaisempien tutkimusten tulosten kanssa. Kaikki kolme menetelmää antoivat toisis-taan poikkeavat tulokset. Substanssiarvomenetelmä antoi case-yritykselle pienimmän arvon ja sitä voidaan pitää enin-tään yrityksen pohja-arvona. Taloudellisen lisäarvon malli antoi hieman korkeamman arvon kuin substanssiarvo, koska se otti oman pääoman lisäksi huomioon vuosittaiset lisävoitot diskontattuna nykyhetkeen. Korkeimman arvon antoi vapaan kassavirran menetelmä, sillä siinä yrityksen pääomarakenne ei vaikuttanut arvotukseen kovin vahvasti, vaan pääpaino oli case-yrityksen tuottokyvyssä. Kaikkien kolmen arvonmääritysmenetelmän todettiin olevan herkkiä erilaisille muutoksille. Substanssi- ja taloudellisen lisäarvon malli reagoivat vahvasti oman pääoman muutoksiin. Vapaan kassavirran malliin vaikutti puolestaan vahvasti kassavirtojen kasvuoletukset. Pääoman tuottovaatimuksella todettiin olevan myös suuri merkitys taloudellisen lisäarvon- ja vapaan kassavirran mallin antamille tuloksille. Tutkielmassa huomattiin, että vapaan kassavirran- ja taloudellisen lisäarvon mallissa tulisi ottaa jollain tavalla enemmän huomioon yrityksen kilpailukyvyn ylläpitäminen. Tutkielman ede-tessä myös huomattiin, että pääoman tuottovaatimuksen määräytymistä on olisi syytä tutkia enemmän.
-
(2021)Meat is an important source of protein, but the negative environmental impact of meat production is significant. Discussion around meat consumption is often heated, and plant-based protein products are primarily seen as an option to lower the environmental impact of a diet. The production processes for different kinds of meats vary notable. The differences in environmental impacts of diverse production animal species can be explained by three factors: feed conversion ratio, the differences in monogastric and ruminant digestive systems and differences in reproduction traits. Choosing broiler instead of red meat can mitigate the environmental impact of a diet. Environmental impacts of the different meat production processes have been analysed using Life Cycle Assessment. Life Cycle Assessment investigates the use of resources and the green house gas emissions of a livestock production process to evaluate its climate-friendliness. Corporate Social Responsibility is also used as a pivotal theory in this research. The results of Life Cycle Assessment can be used to include sustainability in a company’s strategy, or in communication about Corporate Social Responsibility. The goal of the thesis was to investigate how aware and interested Nordic 24-30-year-old young adults are about the environmental impacts of meat production. Nordic young adults were chosen as the target group, because the Nordic countries are generally seen as the forerunners of sustainability. Young adults were selected because they represent the future way of consuming. The goal of the thesis was to answer following questions: 1. Do the Nordic young consumers feel the need to reduce meat consumption for climate reasons? 2. Do the Nordic young consumers find broiler an appealing source of protein? Four young consumers were interviewed from three different countries: Finland, Sweden, and Denmark. Although the participants of the study showed awareness and knowledge of the negative environmental impacts of meat production, only three of them had made changes to their diet for environmental reasons. Nine of the 12 interviewees supposed that broiler is more environmentally friendly than red meat. Animal welfare issues in broiler production processes lowered the interest towards broiler as a protein source. All four Danish interviewees avoided conventional broiler because of the welfare issues. The upsides of broiler as a source of protein are low fat content, affordable price, and good taste. The living conditions and slaughter process of broilers have great deficiencies, which decreased its appeal amongst the young consumers.
Now showing items 61-70 of 70