Browsing by Title

The thesis gives an overview of indoor air pollution sources, health effects, and the detection of the fungal markers in indoor environment. In the experimental part of the thesis, solid phase extraction-liquid chromatography-tandem mass spectrometry method was developed for the quantitative analysis of 23 fungal secondary metabolites. The method was used to analyze the condensate water in indoor air from two sick houses in the Southern part of Finland. Furthermore, the practice was used to find other possible fungal marker compounds. The concerns of the indoor air pollution have been steadily increasing for the past couple decades since the prevalence of the irritative symptoms, such as skin, eye and respiratory track problems, that have been increasing without any clear reasoning. These symptoms are therefore being referred as building related symptoms since no other functionality have been discovered to be responsible for those. The general sources that could be linked to the cause of these symptoms are comfort parameters, material and burning related sources, and microbial metabolism products. From the microbes, the fungal species exhibit biggest concerns related to the indoor air quality since the growth of the fungus in the suitable conditions can lead to sizeable emissions of the particles and secondary metabolites which might be toxic, irritating or otherwise unhealthy. The traditional way of detecting the fungal contamination has required highly trained professional who investigates the interiors of the suspected contaminated house with the help of a moisture detector. When the contaminated spot is detected, the expert would conduct a visual inspection, and take a sample of the fungal growth for the microscopic analysis. Since then, methods focusing on the detection of the fungal particles and compounds have been developed. These include the collection of the bioaerosols and the detection of the volatile organic compounds originating from the fungal metabolism. However, there are challenges and limitations on these methods such as dependencies on time, low concentrations, and other pollution sources having similar chemical profiles than the fungal sources. Therefore, diverse ways to analyze the chemical profile of the sick houses is needed. Consequently, in the experimental part of this thesis, the method was developed to analyze fungal secondary metabolites from the condensate of the indoor air. The investigation consisted of the two fungal contaminated sick houses and from the one reference laboratory air sample. The results revealed twelve compounds to be elevated in the indoor air compared to the outdoor air and seven of these compounds were not detected in the reference sample. From these seven compounds, the studied amino acids and caffeine were the most promising fungal marker compounds since these compounds had consistently larger concentrations indoors than outdoors. Furthermore, the precursor ion scan revealed nine more potential marker compounds.

Pre-eklampsia on istukkaperäinen raskaudenajan häiriö, joka laskee äidin ja lapsen selviytymistodennäköisyyttä raskaudesta. Taudille tyypillisiä oireita ovat odottavan äidin korkea verenpaine ja tämän virtsan proteiinipitoisuus. Monitekijäisen taudin syyt tunnetaan vielä heikosti. Taudin perinnöllisyystutkimuksessa yksi kiinnostava kohde on ollut verisuonten kasvutekijäreseptoria koodaava geeni FLT1, jonka tuottaman proteiinin s-Flt1:n korkeat pitoisuudet assosioituvat tautiin. Geenin läheisyydestä tunnetaan yhden nukleotidin polymorfismi, jonka tietty muoto sitoo p53-proteiinia tehokkaasti. p53:n ilmentymisen tiedetään olevan koholla pre-eklampsiassa. Tutkimuksessa selvitettiin tapaus-verrokkitutkimuksena joukolta pre-eklamptikkoja ja näiden terveiltä verrokeilta genotyypit tutkittavan polymorfismin kohdalta perimän ja sairastavuuden mahdollisen yhteyden varalta. Tutkittavien seeruminäytteistä eristettyä perimäainesta monistettiin PCR-tekniikalla, ja DNA sekvensoitiin tarkan emäsjärjestyksen selvittämiseksi. Genotyyppien ja sairastavuuden sekä sairauden kannalta oleellisten kliinisten muuttujien mahdollisesta yhteydestä suoritettiin assosiaatioanalyysi Fisherin tarkkaa testiä käyttäen. Tuloksista ei löytynyt tilastollisesti merkitseviä assosiaatioita lukuun ottamatta s-Flt1-tasoja, joiden kohdalla kynnysarvon alittavien tasojen ja T-alleelin välillä nähtiin pieni viitteellinen yhteys sekä lasten että äitien kohdalla. Tulokset ovat ristiriidassa aiempien tutkimusten pohjalta luodun tutkimushypoteesin kanssa. Tutkimus aiheesta on vielä varhaista, mikä vaikeuttaa tulosten suhteuttamista.

Tässä tutkielmassa selvitetään, kuinka venäläiset kuluttajat suhtautuvat funktionaalisiin elintarvikkeisiin. Funktionaaliset elintarvikkeet ovat Venäjällä verrattain uusi ilmiö ja kuluttajien asenteet tuotteita kohtaan yhä vakiintumattomia. Tutkimuksen kannalta keskeisiä aiheita ovat kuluttajien asenteet teknologisesti muokattuja elintarvikkeita kohtaan, elintarvikkeen terveysväitteen merkitys tuotteen lisäarvon muodostumisen kannalta sekä venäläisten kuluttajien yleinen suhtautuminen terveysväittämällä varustettuja elintarvikkeita kohtaan. Suhtautumista selvitettiin venäläisille kuluttajille suunnattuna internet-kyselynä. Tutkielman aineisto koostuu 159 vastauksesta, jotka analysoitiin tilastollisia työkaluja apuna käyttäen. Tutkimuksen tulosten perusteella voidaan todeta, että Venäjällä ollaan hyvin kiinnostuneita funktionaalisista elintarvikkeista, mutta käsite ”funktionaalinen elintarvike” ei ole kuluttajille juuri itsessään tuttu. Saatujen tulosten mukaan suurin osa kuluttajien funktionaalisiin elintarvikkeisiin liittyvistä epäilystä kohdistuu hyvin periaatteellisiin kysymyksiin, esimerkiksi uusi valmistusteknologia saattaa saada valintatilanteessa merkittävää painoarvoa. Funktionaalisten elintarvikkeiden omaksumisessa korostuu kuluttajan luottamus niin tieteelliseen tutkimukseen, tuotteiden valmistajiin kuin tuotteiden markkinoijiin. Tulosten mukaan kuluttajat harvemmin luottavat markkinointikampanjoihin, joten erityisesti asiantuntijoiden rooli tiedonvälittäjänä on tärkeä. Terveydenhuollon ammattilaisilla nähdään olevan olennainen rooli kuluttajien tietoisuuden kasvattamisessa Venäjällä, sillä elintarviketeollisuuden yritykset koetaan liian puolueellisina todenmukaisen informaation levittämiseen. Lisäksi tulokset osoittavat, että terveysväitteen nähdään tuovan tuotteelle lisäarvoa. Motivaatio tuotteen käytölle syntyy kuitenkin ainoastaan siinä tapauksessa, mikäli kuluttaja ymmärtää terveysväitteen ja tuotteen terveysvaikutus tuntuu itselle merkitykselliseltä. Venäjällä suomalaisia elintarvikkeita pidetään saatujen tulosten perusteella korkealaatuisina, ja tuotteen suomalainen alkuperä lisää kuluttajien luottamusta funktionaalisen elintarvikkeen toimivuuteen. Hyvin Suomessa menestyneet funktionaaliset elintarvikkeet luovat uskoa alaan kohdistuville suurille odotuksille, ja saadut tutkimustulokset lisäävät toivoa menestystarinoihin myös Venäjällä.

Kultakomplekseja on katalyysikemiassa perinteisesti käytetty aktivoimaan alkyynien, alleenien ja alkeenien π-sidoksia nukleofiilistä additiota varten. Kultakomplekseja, joissa on halogeeniligandeja, kutsutaan yleensä esikatalyyteiksi. Näistä voidaan muodostaa aktiivinen katalyytti luomalla kultaioniin vapaa koordinointipaikka vaihtamalla vahvasti koordinoiva halogeeni-anioni ei-koordinoivaan anioniin. Ligandeissa mahdollisesti esiintyvän funktionaalisen osan tarkoituksena on korvata vastaionien käyttö koordinoitumalla heikosti kultaan. Hypoteesin mukaan funktionaalinen ryhmä kykenisi spontaanisti irtautumaan kultaytimestä ja näin ollen luomaan vapaan koord inointipaikan katalysoitavalle substraatille. Kirjallisuuskatsauksessa tarkastellaan alkuun organokultakompleksien toimintaa homogeenisessä katalyysissä sekä vastaionien merkitystä katalyyttiseen aktiivisuuteen. Tämän jälkeen tarkastellaan syvemmin funktionaalisten NHC-kultakompleksien ominaisuuksia, kuten niiden funktionaalisen osan kykyä koordinoitua kultaytimeen katalyyttien aktivoimiseksi. Samalla tarkastellaan myös missä reaktioissa ja minkälaisella menestyksellä funktionalisoituja NHC-kultakomplekseja on käytetty. Muutamassa tapauksessa kultakomplekseja onnistuttiin aktivoimaan NHC-ligandien funktionaalisuuden ansiosta. Kokeellisessa osuudessa syntetisoitiin ksyleeni- ja pyridiinipohjaisilla linkkereillä sekä suojatulla amiinifunktionaalisuudella varustettuja NHC-ligandeja. Vastaavien kulta(I)- ja kulta(III)- kompleksien katalyyttistä aktiivisuutta tutkittiin alkynyylifuraanin toisiintumisreaktiossa, terminaalisen alkynyylihapon ja propargyyliamidin syklisointireaktioissa sekä imiinisynteesissä. Valmistetut katalyytit osoittivat vaihtelevaa aktiivisuutta eri reaktioissa.

Denna avhandling utgör en granskning av funktionen och tolkningen av material adverse change-klausuler (hädanefter ”MAC-klausuler”) i företagsförvärvsavtal, på vilka finländsk lag tillämpas. Den tidperiod som kan uppstå mellan företagsförvärvsavtalets undertecknande och företagsförvärvets verkställande kan anses medföra en mängd olika riskscenarion för köpare som ämnar ingå företagsförvärv, i synnerhet med tanke på den stundande osäkerheten i världsekonomin. Analysen tar i första hand sikte på MAC-klausuler i egenskap av conditions precedent. Med hjälp av dylika MAC-klausuler i företagsförvärvsavtal kommer avtalsparterna överens om att köparens skyldighet att verkställa företagsförvärvet villkoras, med avseende på eventuella väsentliga negativa förändringar i köpobjektet under tiden mellan företagsförvärvsavtalets undertecknande (signing) och företagsförvärvets verkställande (closing). I forskningen kommer innebörden av MAC-klausuler, såsom de vanligtvis är formulerade, och deras olika beståndsdelar och begreppsval att granskas. Som en del av funktionsanalysen undersöks riskallokeringen mellan köpare och säljare i ljuset av MAC-klausuler samt hur MAC-klausuler kan anses fungera som en omförhandlingsmekanism för köpare. Som stöd för denna analys används en rättsekonomisk synvinkel. I brist på finländsk offentlig rättspraxis om MAC-klausuler i företagsförvärvsavtal kommer en närmare granskning av den amerikanska tolkningsmodellen att utföras. Här kommer fokus framförallt att ligga på tolkningen av begreppet material (väsentlig), som förorsakat de största tolkningssvårigheterna i den amerikanska rättspraxisen. I syfte att klarlägga den finländska tolkningen av MAC-klausuler anlyseras ifrågavarande klausuler utifrån finländsk tolkningslära. I samband med detta undersöks även villkoren för att en finländsk domstol skall kunna utnyttja den amerikanska tolkningsmodellen av MAC-klausuler. Efter att ytterligare ha granskat möjligheterna att på basis av lärorna om ändrade förhållanden ingripa i avtalsbundenheten, ställs frågan om det kan anses motiverat för finländska domstolar att införa lika stränga krav gällande tillämpningen av MAC-klausuler som införts i den senare amerikanska rättspraxisen.

Funktion approksimointimenetelmiä käytetään karkeasti jaoteltuna kahdessa eri tilanteessa. Ensimmäinen näistä on jonkin tunnetun funktion korvaaminen toisella helpommin käsiteltävällä funktiolla siten, että se jossakin ympäristössä kuvastaa riittävän hyvin alkuperäisen funktion käyttäytymistä. Polynomifunktiot sopivat tähän tarkoitukseen erinomaisesti, sillä ne ovat jatkuvia, derivoituvia ja verrattaen helposti käsiteltäviä. Tärkeä lähtökohta polynomeilla approksimoinnille on Weierstrassin approksimaatiolause, joka todistetaan kahdella eri tavalla luvuissa 2 ja 4. Lisäksi esitetään Weierstrassin esimerkki kaikkialla jatkuvasta, ei missään derivoituvasta funktiosta. Luvuissa 3 ja 4 esitellään kaksi polynomia, Taylorin ja Bernsteinin polynomit, joilla voidaan approksimoida tunnettua funktiota. Approksimoinnin toinen asetelma on, että approksimoitavasta funktiosta tunnetaan vain arvoja yksittäisissä pisteissä ja tavoitteena on muodostaa funktio, jolla saadaan informaatiota näiden pisteiden väliltä. Tällä tavalla voidaan esimerkiksi analysoida kokeellisia mittaustuloksia tai muodostaa malleja ja ennusteita. Luvussa 5 esitellään interpolaatiota ja Lagrangen interpolaatiokaava annettujen pisteiden kautta kulkevan polynomin muodostamiseksi. Approksimaation virheen minimoinnista kerrotaan luvussa 6 ja esitellään Chebyshevin polynomi, jolla saadaan tasaisia approksimaatioita minimoiden maksimivirhe. Lopuksi annetaan Remezin algoritmin muodossa esimerkki menetelmästä, jolla voidaan etsiä funktiolle tällaista pienimmän maksimivirheen polynomiapproksimaatiota.

Nämä syventävät opinnot koostuvat 3 osasta. Tutkimusosa käsittelee furosemidin imeytymistä Eudragit-hartseja sisältävistä enteromatriksirakeista. Kahta tutkittua valmistetta verrattiin kaupalliseen Lasix retardiin. Ruoka vähensi furosemidin imeytymistä kaikilla valmisteilla. Matriksityyppisillä rakeilla pitenivät myös viive imeytymisen alkamiseen ja aika huippupitoisuuden saavuttamiseen sekä huippupitoisuudet olivat alhaisemmat. Eri hartsien välille ei saatu tilastollisesti merkittäviä eroja. Tutkimusosa II:ssa verrattiin ibuprofeenin imeytymistä hydrofiilisistä enteromatriksikapseleista, jotka sisälsivät hydroksipropyylimetyyliselluloosaa (HPMC) ja eri määriä kaliumkarbonaattia. Valmisteille ei saatu tilastollisesti merkitseviä eroja ruoan kanssa tai ilman annettuna. Ainut ero saavutettiin 30 mg kaliumkarbonaattia sisältävällä valmisteella, kun sen aika huippupitoisuuden saavuttamiseen oli ruoan kanssa huomattavasti lyhyempi kuin ilman ruokaa. Kirjallisuuskatsauksessa käsitellään kivun fysiologiaa ja ei-steroidien anti-inflammatoristen kipulääkkeiden käyttöä koiralla ja kissalla. Katsauksessa rajoitumme lähinnä Suomessa markkinoilla oleviin lääkeaineisiin.

Litteraturöversikten behandlar fiskens immunologi, olilca sätt att vaccinera fisk samt olika typer av vaccin mot furunkulos. Furunkulos är en bakteriell fisksjukdom som förorsakas av Aeromonas salmonicida ssp. salmonicida. I över femtio år har man försökt utveckla vaccin mot furunkulos. Först på 1990-talet har man lyckats framställa effektiva vacciner mot furunkulos. Försöksdelen består av ett fältförsök där man vaccinerade 40 000 st regnbågslaxar med ett injicerbart furunkolosvaccin som har en bio-olja som adjuvant och inaktiverade Aeromonas salmonicida ssp.salmonicida - bakterier som antigen i fiskens bukhåla. Odlingen där försöket ufördes hade föregående år 1993 haft ett kliniskt utbrott av furunkulos. Man följde med utvecklingen av specifika antikroppar i serumet under 6 månader efter vaccineringen. Estimeringen av specifika antikroppar utfördes med DS-ELISA och agglutinationsmetoden. Nivån specifika antikroppar steg betydligt jämnfört medkontrollgruppen. Skillnaden var som störst 1,5 månad efter vaccineringen. Kontrollgruppens antal specifika antikroppar steg inte närnnvärt under fdrsöksperioden. Det förekom inget kliniskt utbrott av furunkulos på odlingen under forsöksperioden vilket ledde till att man inte kunde beräkna någon relativ överlevnadsprocent för forsöksgruppema. Enligt litteraturen ger en förhöjd nivå specifika antikropparmot Aeromonas salmonicida ssp.salmonicida -bakterier ett skydd mot furunkulos. Vacciner som har en olja som adjuvant kan fororsaka en rätt våldsam lokal inflammation vid infektionsstället. Vid obduktion av vaccinerad fisk fann man lindriga biverkningar i de flästa fiskarna. Dessa biverkningar bestod av adheranser mellan bukfett, inre organ och bukvägg. Adheranserna gick lätt att frigöra i samband med fiskslakten och de påverkade inte fiskens kvalitet som livsmedel. Man kunde inte konstatera någon skillnad i tillväxt mellan kontrollerna och de vaccinerade fiskarna. Förutom fältförsöket estimerade man nivåerna av specifika antikroppar för tre olika grupper av regnbågslaxar som hade vaccinerats med två olika oljebaserade dubbelvacciner mot furunkulos och vibrios. Två av grupperna var vaccinerade med samma vaccin men den ena gruppen ett år tidigare änden andre. Ingen statistiskt betydande skillnad kunde konstateras mellan gruppernas nivå av specifika antikroppar.

Finland is officially a bilingual country; having Finnish and Swedish as its national languages. However, in 2022 more than 9.79% of the population had another language as their home language (Statistics Finland, 2023). Despite the continuous increase in the use of other languages as home languages, research shows that monolingual practices are a norm in Finnish classrooms due to teachers’ lack of preparation and knowledge (Alisaari et al., 2019a; Shestunova, 2019). The research task of this study is to analyse the type of preparation that Finnish class teachers get to address multilingual situations, as well as define how translanguaging, a specific approach to multilingualism, is conceptualised in Finnish teacher education. The study consists of an individual interview and a focus group where four participants discussed. The participants were teacher educators who work and do research in different Finnish universities. Interviews were analysed using an inductive content analysis approach, where five categories and 57 codes were identified by using a constructivist paradigm. It was found that class teachers do not get enough preparation to address multilingual situations in Finland. Class teachers feared not having their classroom under control and the potentially problematic use of languages other than Finnish. Moreover, the contents learnt at the university were not related to enhancing the use of every language in class, and translanguaging was conceptualised from a monolingual approach. This study indicates that there is a need for more mandatory university courses related to multilingualism. It is also recommended that future research not only focus on teacher educators but also class teachers and their work by doing e.g., ethnographic research. Lastly, Swedish-speaking Finns’ perspective should also be examined.

Tieteen- ja politiikanaloilla on viime vuosina esiintynyt kasvavissa määrin mielenkiintoa biotaloustermiä kohtaan. Viime aikoina julkaistuihin poliittisiin dokumentteihin kuuluvat eri valtioiden ja kansainvälisten organisaatioiden kuten Euroopan unionin ja OECD:n biotalousstrategiat. Tähänastinen aiheeseen liittyvä tutkimus on keskittynyt lähinnä eri biotalousstrategioiden sisältöjen tutkimiseen. Lisäksi biotalouden määritelmään ja tulevaisuuteen liittyviä tutkimuksia erityisesti teknologisestä näkökulmasta on tehty jonkin verran. Tutkimuksia biotalouden sosiaalisesta puolesta, kuten sen eri sidosryhmien näkemyksistä biotalouden kehittymiseen ei sen sijaan ole juurikaan tehty. Biotalousstrategioiden onnistuneen toteutuksen varmistamiseksi on tärkeää, että eri sidosryhmät hyväksyvät biotalouskonseptin ja jakavat samansuuntaiset visiot sen tulevaisuudesta. Näin ollen on tärkeää ymmärtää miten eri toimijat käsittävät konseptin ja kuinka se mahdollisesti vaikuttaa heidän tuleviin toimiinsa. Tämä tutkimus auttaa hahmottamaan miten biotalouskonsepti ymmärretään Suomen kuitupohjaisella pakkaussektorilla ja millaisena eri sidosryhmät näkevät tulevaisuuden kehityksen. Tutkimus perustuu kirjallisuuskatsaukseen sekä laadulliseen analyysiin, jota varten on haastateltu 14:ää biotalouden asiantuntijaa. Tutkimus on ensimmäisiä laatuaan, joten sidosryhmät valittiin tarkoituksena kattaa sektori laajasti. Painotus asetettiin kuitenkin teollisuuden edustajille, jotta riittävä ymmärrys tulevaisuuden kehityspoluista liiketoiminnan näkökulmasta olisi mahdollista saavuttaa. Muita sidosryhmiä tutkimuksessa edustivat tutkimus, julkinen hallinto ja kansalaisjärjestöt. Tulokset osoittavat, että, sidosryhmien ymmärrys biotalouskonseptista oli samantapainen. Konseptin taloudelliset motiivit tunnistettiin tärkeäksi tekijäksi, vaikka myös ympäristöön liittyviä kestävyystekijöitä nostettiin laajasti esille. Keskityttäessä tarkemmin joihinkin aiheisiin, haastateltavien mielipiteet alkoivat erota toisistaan. Suurimmat erot hyväksyttävyydessä ja asenteissa löytyivät teollisuuden edustajien ryhmän sekä sen ja muiden sidosryhmien välillä. Teollisuuden edustajien näkemykset ulottuivat optimistisista näkemyksistä erittäin skeptisiin ja turhautuneisiin näkemyksiin biotaloudesta ja sitä kuvailtiinkin usein markkinointiterminä. Kuitenkin eri kestävyystekijöiden huomioiminen koettiin tulevaisuuden kilpailukykyä parantavana tekijänä. Muut sidosryhmät jakoivat positiivisen näkemyksen biotaloudesta sektoreita yhdistävänä konseptina. Tutkimus osoitti, että kaikki sidosryhmät on huomioitava biotalouskonseptin tulevaisuuden kehityksessä. Brändien omistajat koettiin kaikkein potentiaalisimmiksi muutoksen synnyttäjiksi, mutta heidän näkemykset puuttuivat tästä tutkimuksesta. Tutkimus keskittyi biotalouden operatiivisiin toimijoihin, jota voidaan pitää toisena tutkimusta rajoittavana tekijänä, koska se heikentää tutkimuksen luotettavuutta strategisesta näkökulmasta. Lisäksi osassa haastatteluissa ei päästy haastateltavan omien tarkoitusperien yli vaan haastattelut jäivät siltä osin pinnallisiksi, haastateltavien omia asemiaan suojeleviksi.