Browsing by Title

As playing video games or gaming has become a growing hobby worldwide, so too has research into “gaming addiction” received more scholarly attention. While the field of “gaming addiction” research is somewhat fractured and researchers disagree on how to define and measure the phenomena that some people seem to play too much video games, or lose control over their gaming habits, the MMORPG-genre of video games have consistently been found to be over-represented when studying players with addiction-like symptoms or problematic gaming behaviour. Using a social constructionist perspective and Critical Discursive Psychology tools for analysis, this thesis aims to analyse how World of Warcraft-players, a popular MMORPG, discuss and construct gaming addiction on a forum focused on the game. Even as gamers used different ways to construct gaming addiction, either allowing it to exist or not, most of the discourses identified in the forum discussions work to shield gamers or gaming as a hobby from the negative connotations inherent in the word “addict” or “addiction”. Thus, this study aims to contribute to the nascent field of studying “gaming addiction” from a social sciences perspective.

Tutkielmassa esitellään Eulerin gammafunktio ja siihen liittyviä keskeisiä tuloksia. Gammafunktio on kertomafunktion yleistys reaaliluvuille lukuun ottamatta ei-positiivisia kokonaislukuja. Tutkielma liittyy matemaattisen analyysin alaan, joka käsittelee reaaliarvoisia funktioita. Tutkielmassa käytetään lauseita, jotka on todistettu matematiikan perusopinnoissa, joten ne oletetaan tunnetuiksi. Kertomafunktion yleistäminen oli 1600-luvulla merkittävä interpolaatio-ongelma, jota pohtivat monet suuret matemaatikot. Vuonna 1729 Euler ratkaisi ongelman esittämällä gammafunktion äärettömänä tulona ja seuraavana vuonna esitti sen integraalimuodon. Tämä integraalimuoto esitellään nykyisin yleensä ensimmäisenä, kun puhutaan gammafunktiosta. Tutkielman alussa perustellaan, miksi gammafunktio on sellainen kuin se on. Gammafunktion eri esitysmuotoja esitellään kronologisessa järjestyksessä tukeutuen oivaltaviin näkökulmiin, minkä jälkeen gammafunktio määritellään tarkasti. Gammafunktioon liittyvät keskeiset lauseet todistetaan. Tärkeimpänä lauseena Bohrin-Mollerupin lause, jonka mukaan kaikista kertomafunktion yleistyksistä vain gammafunktio on logaritmisesti konveksi. Viidennessä luvussa todistetaan gammafunktiolle Weierstrassin tuloesitys, johon liittyy oleellisesti myös Eulerin-Mascheronin vakio. Weierstrassin tuloesitystä käytetään tutkielmassa muissa todistuksissa. Tämän jälkeen esitellään joitakin esimerkkejä ja sovelluksia. Gammafunktiota sovelletaan erittäin laajasti monilla aloilla. Se on keskeinen työkalu toki analyysissä, mutta myös tilastotieteessä, todennäköisyyslaskennassa ja lukuteoriassa. Tutkielmassa esitellään vain osa näistä sovelluksista. Gammafunktion avulla saadaan laskettua myös n-ulotteisen pallon tilavuus. Tutkielman lopuksi esitellään kompleksiarvoinen gammafunktio. Luvussa esitellään myös gammafunktion yhteys Riemannin zetafunktioon. Tämä analyyttisen lukuteorian sovellus on gammafunktion yksi tärkeimmistä sovelluksista.

Täsmäviljelyn yleistyminen on lisännyt tarvetta maaperän spatiaalisen vaihtelun kartoittamiselle, ja tämän myötä markkinoille on tullut erilaisia maaperäkartoitusmenetelmiä. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, pystytäänkö gammasäteilyn mittaamiseen perustuvalla SoilOptix-maaperäkartoitusmenetelmällä estimoida pellon sisäistä pH-arvon, helppoliukoisen fosforin sekä mangaanin vaihtelua. Tutkimus toteutettiin Forssassa sijaitsevalla peltolohkolla, jossa yhteensä 48 mittauspisteen maa-analyysituloksista ja SoilOptix-menetelmän pistemäisistä estimaateista tehtiin korrelaatioanalyysejä ja pistekaavioita. Myös gammasäteilyraakadatan toistettavuutta havainnoitiin visuaalisesti. Työn toinen tavoite oli selvittää, vähensikö peltolohkolle tehty täsmäkalkitus pellon sisäistä satovaihtelua ja ravinnevaihtelua. Tämän selvittämiseksi analysoitiin puimurin satokartoitusaineistoja vuoden 2020 kevätrapsin (Brassica napus ssp. oleifera (Moench) Metzg.) ja vuoden 2022 kevätvehnän (Triticum aestivum L.) puinneista. SoilOptix-menetelmällä ei pystytty estimoida peltolohkon sisäistä vaihtelua minkään koejäsenen osalta. Kalkitus ei oleellisesti vähentänyt peltolohkon sisäistä satovaihtelua, mutta ravinnevaihtelua se vähensi. Eri vuosien gammasäteilyn raakadatassa oli samankaltaisuuksia visuaaliseen havainnointiin pohjautuen. Syyt heikkojen korrelaatioiden taustalla eivät ole ilmeiset, ja ne vaatisivat lisätutkimusta. Erityinen kiinnostuksen kohde olisi menetelmässä kerätyn raakadatan lukuarvot, joita ei tässä tutkimuksessa saatu tarkastella. Johtopäätöksenä todetaan selvä lisätutkimuksen tarve menetelmälle.

In my Master's Thesis, I have researched interviews made by the leader of the Tarun Bharat Sangh organisation, Rajendra Singh, between the years 2001, 2002, 2009, 2012, 2014 and 2015. Rajendra Singh has been working with environmental issues in Rajasthan, India, since the year 1984, and he has been awarded with several awards for his work. My research method is rhetorical analysis, which means that I look at the interviews of Rajendra Singh, and analyse what type of rhetorical devices he uses when presenting his arguments. My research aims to answer the question, what kind of persuading and empowering rhetoric does Rajendra Singh use when talking about the environmental issues of India and their solutions, and what kind of argumentative positions does he take in relation to public power, society and media. It is also my goal to see, whether there has been any change in his position during these years, and are there stylistic differences in those interviews that he has answered in Hindi and those that he has answered in English. By researching Singh's argumentative positions, I want to find out the core message of these interviews - in other words, what is Singh's solution to solving water-related environmental issues in India. I want to see whether a community-based conservation of the environment and going back to the past is the only cure for these issues, or what kind of solutions does he propose. In order to analyse Singh's rhetoric, I utilize the list of rhetorical devices presented by Arja Jokinen (1999). These devices, however, are not sufficient to analyse Hindi language material, so I have added the concept of religious rhetoric. Religious rhetoric is used commonly in India when there is a need to appeal to people when discussing environmental issues. Singh uses different kinds of persuading and empowering rhetorical devices to get his audience to support his positions. He argues, that our current lifestyle is not sustainable and that we should question our current habits and strive for a self-sufficient basis of life. He believes that taking care of the environment is everyone's responsibility, and that we need co-operation between societies and the government, in order to solve India's environmental issues in a sustainable way. Development and conservation belong together, and India should also utilize it's native wisdom by looking for solutions in traditional methods.

The Khwe San, the residents of Bwabwata National Park (BNP), were hunter-gatherers who used to acquire their food by hunting and collecting veld food in the past. However, they are not allowed to practice their traditional methods anymore due to the status of the park as a national park and the army trying to prevent increased poaching in the bush. Nowadays they are highly dependent on food aid provided by the Namibian government. In addition, small-scale subsistence agriculture is practiced but due to drought and wild animals, harvests are insufficient to meet required food demand on a daily basis. The objective of this research was to investigate gardening opportunities of the Khwe San in the Eastern part of BNP. The data were collected through semi-structured interviews with 38 respondents and several stakeholders. Four different groups were found which were home gardeners, community gardeners, participants of gardening workshop and non-gardeners. The data were analysed using a thematic content analysis, a SPPS statistic programme and a sustainable rural livelihoods framework. In addition, one positive deviance gardener was selected, and his production methods is described in more detail. The main results highlighted the importance of having gardens. All the respondents indicated that gardening is important or very important in terms of food production and income generation. However, the majority of the residents are willing to have home gardens due to the challenges of community gardens in the past e.g. the lack of cooperation, jealousy and stealing as well as the lack of needed goods. Current challenges are that there are only one or two water sources in each village and the distances from the boreholes to gardens are long, which complicates irrigation. In addition, poor fences and lack of seeds and tools are the major challenges that home gardeners face. Future training should include specific things because the interviews showed that the general gardening knowledge is presented. As a conclusion, the focus of gardening should be on home gardens, not on community gardens due to their challenges. However, in order to make gardening sustainable, several activities need to be addressed, including an active agriculture extension officer for monitoring, training on specific things and seed distribution provided by the government. In addition, the gardening support needs to be aimed to dedicated people who are willing to practice gardening

Syftet med avhandlingen var att med statistiska metoder utreda ifall, och i så fall hur och hur kraftigt LIR-gårdarnas gårdsarealer påverkar dess lönsamhet. I den första delen undersöktes hur gårdens nettovinst per hektar i medeltal påverkas av gårdsarealen. I den andra delen undersöktes hur styckkostnaden för vårvete, maltkorn, vårraps och havre påverkas av gårdsarealen. Dessutom jämfördes gårdsarealens påverkan på lönsamheten med andra variablers påverkan för att ge proportioner åt fenomenet. Enligt teorin om stordriftsfördelar skulle styckkostnaderna sjunka till följd av att företagets storlek växer. Vid en viss storlek har alla fördelar utnyttjats och styckkostnaden börjar stiga igen då företaget växer ytterligare. Kurvan som beskriver styckkostnaden i förhållande till företagets storlek kallas för LRAC-kurvan och vanligtvis antar den en U- eller L-form beroende på hurudana stordriftsfördelar det finns att utnyttja. Materialet bestod av LIR-gårdarnas ekonomiska resultat för åren 2006 till och med 2015. LIR står för lantbrukssällskapets individuella rådgivning och är en rådgivartjänst som erbjuds av Nylands svenska lantbrukssällskap åt växtodlingsgårdar i Nyland. Det totala antalet observationer var 602. Metoden som användes var multipel linjär regressionsanalys. Som estimator användes OLS och WLS. Med hjälp av denna metod estimerades modeller som förklarade nettovinsten per hektar och styckkostnaden för tidigare nämnda grödor med bl.a. gårdsarealen som oberoende variabel. Regressionsanalyserna erhöll relativt höga förklaringsgrader. Den L-formade LRAC-kurvan visade sig passa bäst för det undersökta materialet. Gårdsarealen hade en signifikant inverkan på den beroende variabelns variation i fyra regressionsanalyser av fem. De andra variablerna förutom gårdsarealen som ingick i regressionsmodellerna verkade också signifikant påverka den beroende variabeln. Sammanfattningsvis innebär undersökningens resultat att gårdsarealen inverkar signifikant positivt på lönsamheten. Det förekommer inte heller starka antydningar om att det förekommer stordriftsnackdelar på de undersökta gårdarna. Däremot verkar odlingsgrödan göra skillnad ifall det finns stordriftsfördelar att utnyttja eller inte. Det kunde också konstateras att andra variabler har en större betydelse för lönsamheten än vad gårdsarealen har.

Gastropares är en komplikation vid diabetes och definieras som en fördröjning av magsäckens tömningshastighet. Allmänna symptom är uppsvälldhet, snabb mättnadskänsla, illamående och uppkastning. Gastropares är en av de mest allvarliga komplikationerna vid diabetes och eftersom det tidigare gjorts förhållandevis lite forskning om komplikationen finns det ett intresse av vidare studier i ämnet. Målet med avhandlingen är att analysera sjukdomsbilden vid gastropares hos patienter med typ 1-diabetes. Utöver diagnosen gastropares undersöks också förekomsten av gastrointestinala symptom hos studiepopulationen. Studien utförs på Folkhälsans forskningscenter, som har tillgång till ett omfattande patientmaterial på patienter med typ 1-diabetes via FinnDiane-studien. Analysen gav en prevalens för gastropares på 7,2% och en prevalens för besvärliga gastrointestinala symptom på 7%. Det framkom att patienter med gastropares generellt har betydligt mera gastrointestinala symptom, lider av mera diabetiska komplikationer och att patienterna kan kopplas till en del övriga faktorer som hög ålder, lång diabetesduration, högt blodtryck och lågt BMI. Ytterligare diskuteras problematiken kring diagnostisering av gastropares, bland annat av den orsaken att komplikationen saknar en egen diagnoskod i det vårdanmälningssystem som används för tillfället. Till följd av svår diagnostisering och avsaknad av diagnoskod finns en risk att symptom i mag- och tarmkanalen inte får tillräckligt med uppmärksamhet.

Tutkielmassa selvitetään, miten Yhdysvalloissa v. 1830 järjestäytynyt Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkko (MAP-kirkko, mormonit) ymmärtää juutalais-kristillisen käsityksen, jonka mukaan ihminen on luotu ad imaginem Dei. Koska käsitteet imago Dei ja deifikaatio liittyvät yhteen niin mormonismissa kuin ns. perinteisessä kristinuskossakin, tutkielma on samalla selvitys mormonien jumalallistumiskäsityksen nikealaisesta paradigmasta poikkeavista piirteistä. Tutkimusmenetelmänä on systemaattinen analyysi, jonka avulla pyritään avaamaan mormonien imago Dei -käsitystä strukturoivat metafyysiset uskomukset ja rakenteet. Mormonien imago Dei -käsitystä myös verrataan yksityiskohtaisesti nikealaiseen imago Dei -teologiaan ja erityisesti Martin Lutherin imago Dei -teologiaan. Tutkielman lähteinä käytetään MAP-kirkossa keskeisinä ja arvovaltaisina pidettyjä opetusjulkaisuja ja opillisia selontekoja, joista osa on moderneja ja osa klassisia. Näitä ovat mormonismin perusteita käsittelevä oppikirja Gospel Principles (2009), MAP-kirkon perustaneen Joseph Smithin pitämät, Jumalan olemusta käsittelevät saarnat The King Follett Discourse (1844) ja The Sermon in the Grove (1844) sekä MAP-kirkon ylimmän johdon opilliset julkilausumat The Origin of Man (1909), The Father and the Son (1916), ”Mormon” View of Evolution (1925) ja The Family (1995). Oppi Jumalan kaltaiseksi tulemisesta on mormonismissa yhtä keskeinen kuin Lutherin teologiassa. Deifikaation luonteen, toteutumisajankohdan ja metafyysisen perustan mormonismi näkee kuitenkin radikaalisti eri tavalla kuin Luther. Keskeisiä syitä tähän ovat mormonismin finiittinen ja antropomorfinen jumalakäsitys sekä pelagiolainen ja ei-mystinen pelastuskäsitys ja niihin liittyvät epätraditionaaliset käsitykset luomisesta, lankeemuksesta, sovituksesta ja uskosta sekä ihmisen ontologisesta asemasta ja ratkaisuvallasta coram Deo. Mormonismin mukaan ihminen on luotu Isä Jumalan ja hänen puolisonsa kuvaksi, eikä Isän, Pojan ja Pyhän Hengen kuvaksi, kuten Lutherin teologiassa. Mormonismi käsittää Jumalan eli ”taivaallisen Isän” ruumiilliseksi, perheelliseksi ja lisääntymiskykyiseksi olennoksi, jolla on ”taivaalliseksi Äidiksi” kutsuttu jumalallinen puoliso. Ihminen puolestaan on näille ”taivaallisille Vanhemmille” pre-eksistenssissä syntynyt ”henkilapsi”, joka on inkarnoitunut maan päälle suorittamaan Jumalalta saamaansa tehtävää kehittyä kohti jumalallisten vanhempiensa kaltaisuutta. Tätä tarkoitusta varten henkilapsi-ihmisen on otettava vastaan MAP-kirkon julistama evankeliumi ja noudatettava sen lakeja ja toimituksia, joihin kuuluu mm. MAP-kirkon opetuksen mukaisen avioliiton solmiminen ja perheen perustaminen. Mikäli MAP-kirkon jäsen noudattaa ”evankeliumin periaatteita” riittävän kuuliaisesti koko elämänsä ajan, hänet katsotaan viimeisellä tuomiolla kelvolliseksi palaamaan Jumalan luokse ja tulemaan kaikessa Jumalan ja hänen puolisonsa kaltaiseksi eli saamaan ”korotus”. Korotetut ihmiset ovat ylösnousseita jumalia, jotka elävät Jumalan luona ikuisesti iankaikkisina perheinä ja joilla on myös kyky saada uusia henkilapsia. Lisäksi heillä on oikeus jatkaa Jumalan luovaa ja pelastavaa toimintaa tai liittyä siihen. Mahdollisuus Jumalan kaltaisuuteen perustuu mormonismissa Jumalan ja ihmisen väliseen ontologiseen sukulaisuuteen. Koska ihminen on kirjaimellisesti Jumalan jälkeläinen, hän on perinyt kyvyn kehittää itsessään taivaallisten Vanhempiensa jumalallisia ominaisuuksia. Lutherin teologiassa mahdollisuus Jumalan kaltaisuuteen perustuu partisipatoriseen ja energeettiseen unioon, johon Jumala antautuu ex nihilo luodun ihmisen kanssa sulasta armosta lahjoittamalla hänelle uskon. Mormonismissa usko on paljolti synonyymi Jumalan tahdon mukaiselle toiminnalle, kun taas Lutherin teologiassa usko on yliluonnollinen kvaliteetti, joka mahdollistaa Jumalan tahdon mukaisen toiminnan. Jumalan kaltaiseksi tuleminen edellyttää mormonismissa myös Kristuksen sovitustyötä. Sovitus ei kuitenkaan takaa Jumalaan uskovalle ihmiselle Jumalan kaltaiseksi tulemista vaan pelkästään kuolemattomuuden. Jumalan kaltaiseksi tuleminen riippuu siitä, käyttääkö ihminen oikein ”tahdonvapauttaan” eli onko hän kuuliainen evankeliumin laeille ja toimituksille. MAP-kirkon uskon mukaan ihmisellä on pelastuskysymyksessä vapaa ratkaisuvalta, myös ja eritoten lankeemuksen jälkeen. Mormonismin mukaan Jumalan kaltaisuus on eskatologinen palkinto, joka annetaan tuonpuoleisuudessa vain niille Jumalaan uskoville, jotka ovat omalla toiminnallaan osoittautuneet kelvollisiksi tulemaan Jumalan kaltaisiksi. Lutherin teologiassa Jumalan kaltaisuus on kaikille Jumalaan uskoville tarkoitettu maanpäällinen lahja, jonka tarkoitus on vapauttaa alustavasti ihmisen sidottu ratkaisuvalta. MAP-kirkko ei tunne Lutherille luovuttamatonta oppia uskonvanhurskaudesta, jonka mukaan syntinen ihminen julistetaan ja tehdään Jumalan kaltaiseksi ja Jumalalle kelpaavaksi sola gratia, per fidem ja propter Christum.

Ultrasonic guided lamb waves can be used to monitor structural conditions of pipes and other equipment in industry. An example is to detect accumulated precipitation on the surface of pipes in a non-destructive and non-invasive way. The propagation of Lamb waves in a pipe is influenced by the fouling on its surface, which makes the fouling detection possible. In addition, multiple helical propagation paths around pipe structure provides rich information that allows the spatial localization of the fouled area. Gaussian Processes (GP) are widely used tools for estimating unknown functions. In this thesis, we propose machine learning models for fouling detection and spatial localization of potential fouled pipes based on GPs. The research aims to develop a systematic machine learning approach for ultrasonic detection, interpret fouling observations from wave signals, as well as reconstruct fouling distribution maps from the observations. The lamb wave signals are generated in physics experiments. We developed a Gaussian Process Regression model as a detector, to determine whether each propagation path is going across the fouling or not, based on comparison with clean pipe. This binary classification can be regarded as one case of the different fouling observations. Latent variable Gaussian Process models are deployed to model the observations over the unknown fouling map. Then Hamiltonian Monte Carlo sampling is utilized to perform full Bayesian inference for the GP hyper-parameters. Thus, the fouling map can be reconstructed based on the estimated parameters. We investigate different latent variable GP models for different fouling observation cases. In this thesis, we present the first unsupervised machine learning methods for fouling detection and localization on the surface of pipe based on guided lamb waves. In these thesis we evaluate the performance of our methods with a collection of synthetic data. We also study the effect of noise on the localization accuracy.

Tutkielma ristivalottaa seksuaali- tai sukupuolivähemmistöön kuuluvien muslimitaustaisten turvapaikanhakijoiden sosiaalista lokaatiota, jota ulossulkeminen sekä siirtymä tunnusomaisesti määrittävät edelleen. Tutkielmaa varten haastateltujen irakilaisten turvapaikanhakijoiden elettyjen kokemusten kautta pohditaan, kuinka sosiaaliset kategoriat kuten ”homo”, ”rotu/etnisyys”, ”muslimi” ja niiden risteämät muovaavat pakolaisuuden kokemusta sekä asemoi tutkimuskohteen alisteisesti moninaisissa yhteyksissä. Tutkielmassa tarkastellaan kuinka homoseksuaalit muslimipakolaiset neuvottelevat identiteettejään ja kuinka he rakentavat niitä diskursiivisesti. Lisäksi pohditaan, millainen itseymmärrys siitä muotoutuu ja kuinka se suhteutuu länsimaiseen seksuaaliepistemologiaan. Tämän kvalitatiivisen tutkielman teoreettinen lähtökohta on intersektionaalisuus sekä queer-teoria, joiden lisäksi identiteetti määritellään itseymmärrykseksi, joka väistää ”identiteetin” mukanaan kuljettaman käsitteellisen painolastin ja soveltuu siten paremmin poikkikulttuuriseen intersektionaaliseen analyysiin. Taustoittavana materiaalina käytettiin lehtiartikkeleita, teoksia ja tutkimusartikkeleita, jotka käsittelevät homoseksuaalisuutta islamilaisessa maailmassa sekä queer-muuttoliikettä ja -pakolaisuutta. Tutkielmaa varten haastateltiin neljää Suomeen vuosina 2015–2016 saapunutta irakilaista homoseksuaalia turvapaikanhakijamiestä sekä yhtä samaan aikaan saapunutta irakilaista turvapaikkaa hakenutta transnaista. Haastatteluissa sovellettiin puolistrukturoitua menetelmää, jonka avulla oli mahdollista ottaa mukaan mahdollisesti esiin nousevia uusia aihepiirejä, mutta silti pysyä alkuperäisen tutkimusaiheen puitteissa. Analyysi esitetään keskustelua jäljittelevänä kerrontana, joka pyrkii tavoittamaan aihealueen kompleksisuuden, mutta osoittaa kuitenkin moninaisia merkityksiä, rakenteita, konteksteja sekä vaikutuksia. Tutkimustulokset ovat linjassa aihepiirin aiemman tutkimuksen kanssa ja viittaavat homoseksuaalin muslimimaahanmuuttajan moninkertaisesti alisteiseen asemaan, johon keskeisimpinä vaikuttavat yhdessä tai erikseen rasismi, heteroseksismi ja kansallismielisyys. Lopuksi ”homomuslimimaahanmuuttaja” näyttäytyy ”mahdottomana” lokaationa ja siten häirikköhahmona, joka tarjoaa queer-näkökulman normatiivisen järjestyksen epäoikeudenmukaisuuksien paljastamiseksi.