Browsing by study line "General track"

Eläkejärjestelmä on merkittävä osa sosiaaliturvaa ja väestön ikääntyessä sen rooli on kasvanut entisestään. Vuonna 2005 voimaan tullut eläkeuudistus sisälsi lain, jonka nojalla ammattiin valmistavan tutkinnon ajalta on voinut karttua etuutta, joka maksetaan työeläkkeen yhteydessä. Tämä opiskeluajalta karttuva eläke on viime vuosina noussut keskusteluun yhtenä mahdollisista leikkauskohteista tulevissa eläkeuudistuksissa. Aiheesta on saatavilla melko niukasti tutkimustietoa, johon tämä tutkielma pyrkii vastaamaan. Tutkielmassa tarkastellaan, mikä on tämän etuuden merkitys eläketurvan kannalta. Tutkielman aineisto perustuu Eläketurvakeskuksen tutkimusaineistoon Suomessa työeläkevakuutetuista henkilöistä. Aineiston perusteella tarkastellaan vuoden 2005 jälkeen eläkkeeseen oikeuttavan tutkinnon suorittaneiden ominaisuuksia ja lukumääriä. Lisäksi tutkitaan, miten tutkinnon suorittamisen ajalta karttuva etuus vaikuttaa eläketurvaan. Tähän käytetään jo eläkkeellä olevan ikäkohortin työ- ja kokonaiseläkkeitä, sekä suhteellisia ja absoluuttisia tuloeroja eläkkeissä ja tutkitaan sitä, mikä vaikutus näihin on, kun lisätään teoreettisesti arvioitu tutkinnon suorittamisesta karttunut eläke. Samankaltainen tarkastelu tehdään myös kahdelle nuoremmalle ikäkohortille, jotka eivät vielä ole siirtyneet eläkkeelle. Näiden kohdalla tarkastelun kohteena on eläkkeiden sijasta kohortin työeläkekarttumat. Tutkimuksen tuloksien perusteella odotettavissa on, että tutkinnon suorittamisesta karttuvan etuuden vaikutukset eläkejärjestelmään tulevat näkymään kunnolla vasta vuosikymmenten päästä, kun ansaitut etuudet tulevat täydellä laajuudellaan järjestelmän maksettavaksi. Vaikutukset eläketurvaan vaihtelevat eläkkeen määrän ja tutkinnon tason mukaan jonkin verran. Suurimman suhteellisen hyödyn opiskeluajalta karttuvasta eläkkeestä näyttäisivät saavan vanhemman kohortin eläkkeiden tarkastelun perusteella ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet ja nuorempien kohorttien työeläkekarttumien tarkastelun perusteella alemman korkeakoulututkinnon suorittaneet. Analyysin tulokset viittaavan siihen, että suhteelliset tuloerot eläkeläisten kesken kapenevat hieman tutkinnon suorittamisesta karttuvan etuuden vaikutuksesta. Tarkastelussa huomataan kuitenkin, että Kansaneläkelaitoksen maksamat kansaneläke ja takuueläke tasoittavat jo valmiiksi eläkejakaumaa, jolloin tutkinnon suorittamisesta karttuvan eläkkeen suhteellinen vaikutus on pienempi.

Tässä tutkielmassa tutkitaan empiirisesti euroalueen optimaalisuutta valuutta-alueena aikaisempaan teoreettiseen kirjallisuuteen nojaten. Tarkastelussa keskitytään kriteeriin, jonka mukaan yhteisvaluutan muodostavien maiden tulisi olla suhdannesykleiltään yhteneväiset. Mundell (1961) määritteli useita kriteereitä optimaalista valuutta-aluetta muodostettaessa ja tässä tutkielmassa on valittu edellä mainittu yksi kriteeri tarkasteltavaksi. Tutkimuksessa hyödynnetään logaritmoitua asukaskohtaista bruttokansantuotetta mittaavaa neljännesvuosittaista aineistoa ja se on jaettu kahteen osaan. Ensimmäinen ajanjakso kattaa ajan ennen euroa (1960:1-1998:4) ja toinen ajanjakso kattaa ajan euron luomisen jälkeen (1999:1-2016:4). Aineisto kattaa euro12-maat, joihin kuuluvat Itävalta, Belgia, Suomi, Saksa, Ranska, Kreikka, Irlanti, Italia, Luxemburg, Alankomaat, Portugali ja Espanja. Tutkimusmenetelminä hyödynnetään yhteisintegroituvuusanalyysia. Maat on analysoitu pareittain niin, että Saksa on aina toisena. Saksa on valittu kontrollimaaksi, koska se on ollut yksi nopeimmin kasvavista euromaista euron luomisen jälkeen. Tutkimuksen perusteella Saksan ja muiden euromaiden väliltä ei löytynyt merkittävässä määrin yhteisintegroituvuussuhteita. Tämä indikoi, että tutkimuksessa käytettävien euromaiden suhdannesyklit eivät ole yhteneväiset Saksan kanssa, eikä euron luominen ole luonut konvergenssia euroalueelle. Keskeisimpänä johtopäätöksenä voidaan todeta, että tämän tutkimuksen perusteella euroalueen maat eivät ole suhdannesykleiltään yhteneväisiä, eikä euroalue siten täytä ainakaan toistaiseksi kaikkia optimaalisen valuutta-alueen kriteereitä. Tässä tiivistelmässä käytetyt lähteet: Mundell, R.A. 1961. A theory of optimum currency areas, American Economic Review, 657-665.

Perustulokokeiluita on järjestetty eri puolilla maailmaa sekä kehittyneissä maissa että kehitysmaissa. Tutkielman tavoitteena on selvittää, miten järjestetyt perustulokokeilut ovat toimineet ja mitä havaintoja niistä on tehty. Tärkeimpiä tutkimuskohteita toteutetuissa kokeiluissa ovat olleet miten esimerkiksi työn tarjonta, terveydentila, kouluttautuminen, kuluttaminen, säästäminen ja byrokratiakokemukset ovat muuttuneet perustulosta johtuen. Olennaista on tiedostaa, että kehitysmaat ja kehittyneet maat eroavat keskenään huomattavasti sosiaalipoliittisen ympäristön, instituutioiden sekä sosiaaliturvan välillä, joten suora vertailu ja johtopäätösten tekeminen on haastavaa. Kehittyneissä maissa eräs päätavoitteista on parantaa työn tarjonnan kannustimia sekä yksinkertaistaa sosiaaliturvajärjestelmää ja purkaa kannustinloukkuja. Kehitysmaissa puolestaan vähentää köyhyydestä johtuvia ongelmia sekä parantaa elinolosuhteita. Lisäksi tulee ottaa huomioon, että kokeiluita on järjestetty eri vuosikymmenien aikana, joten myös tällä on ollut vaikutusta havaittuihin tuloksiin. Perustulosta keskusteltaessa on myös tärkeää määritellä perustulon käsite, koska se on moniulotteinen ja voi tarkoittaa useaa eri asiaa. Perustulo puhtaana mallina on pitkälti teoreettinen, joten realistisempana pidetään osittaista perustuloa. Keskeisimpiä teorioita, joita tutkielmassa on käytetty, liittyvät työn tarjonnan kannustimien sekä talousteorian ja perustulon väliseen yhteyteen. Lisäksi on tarkasteltu substituutio- ja tulovaikutusta, joka kuvaa henkilön valintatilannetta tarjotun työn määrän ja palkkatason muutoksen välillä. Järjestetyt kokeilut ovat olleet malliltaan kenttäkokeita, joilla saattaa olla erilaisia heijastusvaikutuksia ja myös näihin liittyvä teoria on olennaisessa osassa. Tutkielma on rakenteeltaan kirjallisuuskatsaus, joten tutkielmassa käytetty menetelmä on aiheen käsittelyä hyödyntäen tieteellistä kirjallisuutta. Tärkeimpiä käytettyjä lähteitä tutkielmassa on Kankaan ym. (2016; 2019; 2020) raportit perustuloon liittyvistä yleisistä tekijöistä ja kokeiluista sekä teorian osalta Burtlessin (1986) ja Moffittin (2003) julkaisut. Järjestettyjen kokeiluiden pohjalta saaduista tuloksista on havaittavissa, että kehitysmaiden osalta ne ovat olleet yleisesti ottaen positiivisia tarkastelun kohteena olevissa muuttujissa. Kehitysmaiden kohdalla havaintoihin täytyy kuitenkin suhtautua varauksella, sillä olemattomasta sosiaaliturvasta johtuen on odotettavaa saada aikaan positiivisia vaikutuksia. On kuitenkin kyseenalaista, johtuvatko myönteiset tulokset itse perustulon vaikutuksesta vai ainoastaan maksetusta tulonsiirrosta. Kehittyneiden maiden kohdalla saaduista tuloksista on huomattavissa, että työn tarjonta ei lisääntynyt, se pysyi joko muuttumattomana tai vähentyi. Henkilöiden terveydentilaan ja hyvinvointiin perustulo näyttää vaikuttaneen positiivisesti, kuten myös eräisiin muihin muuttujiin. Perustuloon liittyvä keskustelu on lisääntynyt viime aikoina ja uusia kokeiluita järjestetään eri maissa. Järjestetyt kokeilut ovat olennaisia, koska henkilöiden valinnat saattavat todellisuudessa poiketa mallien ja teorioiden antamista ennusteista ja tästä johtuen perustulokokeilut kenttäkoe muodossa ovat ainoa tapa selvittää siitä johtuvia vaikutuksia. Perustuloon ja sen mahdolliseen käyttöönottoon liittyy vielä paljon kysymyksiä, mutta järjestettyjen kokeiluiden avulla on saatu paljon hyödyllistä tietoa tulevaisuutta ajatellen.

Tutkimuksessa tarkastellaan pörssilistautumisista saatuihin ylituottoihin vaikuttavia tekijöitä sijoittajanäkökulmasta. Listautumisiin liittyvä alihinnoittelu on jo ennalta tunnettu ilmiö, ja siihen liittyviä syitä on tarkasteltu jo runsaasti, mutta tässä tutkimuksessa tarkastellaan ilmiön toista puolta. Tarkoitus on selvittää eri taloudellisten tekijöiden vaikutusta saatuihin ylituottoihin, eli lisätä ymmärrystä siitä, onko pörssilistautumisista saatavia ylituottoja mahdollista ennakoida listautumishetken taloustilanteen perusteella, sekä siitä, onko ensimmäisen vuoden ylituottoja mahdollista ennakoida ensimmäisen kaupankäyntiviikon perusteella. Tutkimuksen pääaineistona toimii Suomessa, Ruotsissa, Tanskassa ja Islannissa vuosina 2011–2021 tapahtuneet pörssilistautumiset, sekä kuhunkin listautumiseen liittyvä inflaatio-, bruttokansantuotteen kasvu- ja ohjauskorkodata. Listautumisia koskeva data on poimittu Nasdaqin internetsivuilta. Muu analyysissä käytetty data on poimittu eri tietokannoista. Yhteen koottu data on jatkokäsitelty ja analysoitu Excelillä. Listautumisista saatuja ylituottoja tarkastellaan visuaalisesti maittain eriteltynä eri aikaväleillä, ja eri tekijöiden sekä saatujen ylituottojen välistä korrelaatiota ja kausaalisuutta tarkastellaan osa-aineistoittain regressionanalyysin ja Granger-kausaalisuustestin avulla. Tuloksia on havainnollistettu erilaisin graafein ja taulukoin. Tutkimustulokset ovat hieman yllättäviä. Saatujen ylituottojen ja eri taloudellisten tekijöiden välillä ei näyttäisi olevan merkittävää korrelaatiota eikä kausaalisuutta. Inflaation, bruttokansantuotteen ja ohjauskorkojen osalta tulokset vaihtelevat aikaväleittäin ja maittain, ja tuloksissa on paljon hajontaa. Merkkejä sekä positiivisesta että negatiivisesta korrelaatiosta on havaittavissa, mutta ainakaan tällä aineistolla ei tilastollisesti merkittävällä tasolla. Ensimmäisen viikon ja vuoden yliutuottojen välillä näyttäisi olevan jonkinasteista positiivista korrelaatiota. Merkittävää kausaalisuutta ei tarkasteluun valittujen muuttujien osalta ole havaittavissa. Sen sijaan Granger-kausaalisuustestin mukaan eri muuttujien välinen kausaalisuus on valitulla luottamustasolla lähes olematonta, eli mikään valituista muuttujista ei selitä saatuja ylituottoja tilastollisesti merkittävällä tasolla. Tutkimuksen tulokset eivät ole täysin odotusten mukaisia, mutta jonkinasteista korrelaatiota eri tekijöiden ja saatujen ylituottojen välillä näyttäisi kuitenkin olevan mahdollista eritellä. Vaikka ylituottojen varsinainen ennakointi on selvästi haastavaa, voi kohtalaisen yksinkertaisella tarkastelulla ehkä hieman parantaa todennäköisyyksiä. Keskittymällä ylituottojen sijasta nimellisiin tuottoihin, voitaisiin havaita mahdollisesti selkeämpiä tuloksia, mutta tällöin myös tutkimuksen painopiste muuttuisi merkittävästi. Sen sijaan olisi mielenkiintoista laajentaa tutkimuksen aineistoa koskemaan useampia eri maita tai pidempää aikaväliä. Tällöin eri tekijöiden vaikutukset voisivat havainnollistua selkeämmin. Olisi myös mielenkiintoista havainnoida lisää eroavaisuuksia eri maiden ja vuosien välillä.

The purpose of this thesis is to gain insight into the effects of different transaction and price setting methods and network structures in an intermediation network setting on profit allocation between their agents. The paper will be formulated as a literature review, and while every discussed intermediation model is not covered in detail, the goal is still to provide a clear outline on the topic. The focus is mostly in network models with exogenously determined connections between agents that restrict the trade, although search models, where the trade is restricted by randomizing the encounters between agents, are also discussed. The presented models are divided into three categories based on the restrictions placed on their intermediaries. First, we will look at models where intermediaries are not allowed to trade with each other. Next are models where intermediaries are allowed to trade with each other, causing intermediation chains to form. Lastly, we look at models where intermediaries are not exogenously separated from buyers. We will see that the results of intermediation network models are very sensitive to changes in the models' premises. Two largest contributors to the profit distribution between the agents in the models are the way the bargaining game between trading partners is modelled and how connections between agents in the model are restricted, which is directly tied to the restrictions on the trading partners of the intermediaries. The former on the other hand splits the models roughly into two categories, one utilizing a predetermined surplus split between the trade partners and the other using a strategic bargaining game. A pre-determined surplus split, depending on how even it is, usually favours agents further along the chain. The results of having a strategic bargaining game are largely dependent on positions of the agents in the network, where agents who can exploit competition between other agents can usually extract higher profits. In some models, the ability of intermediaries to make a positive profit is also tied to their necessity for the efficiency of the trade.

In this thesis the influential oil market model proposed by Kilian and Murphy (2014) is studied with statistical identification. The identification method used provides point identification in the set defined by restrictions used in the earlier literature. This method allows us to obtain point estimates for the price elasticity of oil production which has been the source of differences in the results of the earlier literature. Additionally, the importance of oil market shocks in explaining the changes in oil prices is studied with the identified models. The earlier literature suggests that oil demand shocks are more important drivers of oil prices than oil supply shocks. Studies allowing for higher levels of price elasticity of oil production find oil production shocks to be relatively more important than the studies using low upper bounds for this elasticity. According to microeconomic studies, higher levels of price elasticity of oil production could be explained by increases in shale oil production. Identification of the oil market SVAR model is achieved by extracting the model which maximizes the independence of the structural shocks. This optimization task can be challenging. Hence the performance of the estimation can be improved with prior knowledge about the structural shocks by inclusion of restrictions into the optimization problem. In this thesis the distance covariance measure is used to measure the independence of the structural shocks. The distance covariance measure is minimized to obtain the model with the most independent structural shocks in the set defined by the restrictions. The constrained optimization problem is solved with external penalty optimization method. Two distinct minima are obtained from the optimization task which suggest different dynamics for the oil market shocks. The first optima suggest that the price elasticity of oil production is close to zero. The other optima suggest higher levels for this elasticity. Both optima suggest that the elasticity of oil production differs in response to different shocks. With the first optima supply shocks are found to be more important drivers of oil prices than found in the earlier literature. With the second optima the importance of production shocks is found to be more similar to the results obtained in the earlier literature. Additionally, speculative shocks are found to be important drivers of the oil prices with this optimum. The method which uses external penalty optimization method is compared to the method based on sampling used earlier in the literature. It is found that the method based on sampling finds less independent structural shocks than the method based on external penalty optimization method.

The aim of this thesis is to study the normality of Finnish privately owned timberland returns and assess the risk level under value-at-risk and conditional value-at-risk frameworks. The motivation behind the normality assumption of timberland returns is that modern portfolio theory requires the asset returns to follow a normal distribution. If the chosen assets do not follow this assumption, the modern portfolio theory is not a valid framework for the analysis. In addition, the modern portfolio theory uses variance as a risk measure, which does not consider the skewness or excess kurtosis of the asset returns. Hence, we study the return of Finnish timberland assets under value-at-risk and conditional value at-risk frameworks. The theoretical framework is based on four different value-at-risk and conditional value-at-risk estimation methods: historical, Gaussian, modified and extreme value theory based. The chosen timeframe is from January 1995 to December 2018 and the data is for six different roundwoods: logs and pulpwood of Birch, Spruce and Pine. The main finding is that the Finnish privately owned timberland returns are non-normally distributed. This is, because the return series exhibit excess kurtosis and skewness. In addition, different value-at-risk and conditional value-at-risk estimation methods give differing results due to the non-normality. Value-at-risk and conditional value-at-risk illustrate the risk of the Finnish privately owned timberland better than variance. In conclusion, the risk of the Finnish privately owned timberland is still moderate, but the normal distribution underestimates it.

Suomi on perinteinen hyvinvointivaltio, jonka uudelleenjakava politiikka kaventaa kansalaisten tuloeroja. Tässä tutkielmassa keskitytään tuloerojen mittaamisen perusteisiin ja esitetään kritiikkiä suosituimmalle tuloeromittarille, Gini-kertoimelle. Tuloeroja ja niiden kehitystä tarkastellaan vuokra- ja omistusasujien välillä. Lisäksi huomion kohteena ovat ryhmien sisäiset erot. Ryhmätasoinen tarkastelu tuottaa syvemmän näkymän julkisen vallan politiikan vaikutusten arvioinnille. Gini-kerroin on yleisimmin käytetty tuloeromitta, mutta sen käyttöön liittyy useita haasteita. Merkittävin niistä on, että Gini-kerrointa ei voi hajottaa osiin mittaamaan ryhmien välisiä eroja. Tässä tutkielmassa ryhmien välisiä tuloeroja mitataan käyttäen kahta yleisintä yleistettyä entropiamittaa, MLD-mittaa sekä Theilin mittaa. Nämä mittarit ovat dekomponoitavissa. Tutkimusaineistona on käytetty Luxembourg Income Study -tietokannan kotitalousaineistoa Suomesta ajanjaksolta 1987–2016. Aineisto sisältää kattavasti tietoja kotitalouden eri tulolajeista sekä demografisista tekijöistä. Tuloeromittarin tulokäsite on ekvivalentti käytettävissä oleva tulo. Tutkielmassa havaitaan, että vuokra- ja omistusasujien väliset erot selittävät enenevissä määrin kokonaistuloeroja. Omistusasujien keskuudessa tuloerot ovat merkittävässä laskussa. Samaan aikaan vuokra-asujien tuloerokehitys on ollut päinvastaista. Vuokra-asujien sisäisten tuloerojen kasvun lisäksi, ryhmän väestöosuus on kasvanut sekä tulojakauma leventynyt. Tällä tutkielmalla haluan herättää keskustelua Gini-kertoimen käytöstä ja osoittaa ryhmien välisten erojen tarkastelun tärkeyden tuloerojen mittaamisessa.

In the last few decades, socially responsible investing has taken a significant position in the financial market. Asset managers that have a responsible investment strategy can be considered to have an advantage on the market. This is because e.g. institutional investors have gotten more pressure from society and stakeholders to invest responsibly and therefore seek asset managers who can do this for them. Megatrends like global warming, urbanization, and air and water pollution, are part of the reason why investors seek more responsible investment opportunities. Socially responsible investing is in practice analysis of environmental, social and governance factors, so called ESG analysis. Companies are given scores based on their performance in each of these sectors. There is no one right way to do this, so investors can choose to do their own ESG analysis or buy it from ESG rating agencies, e.g. Morningstar or MSCI. In Finland, socially responsible investing has made progress in the last years. Finland, together with the other Nordic countries, can be considered to be forerunners in the field of responsible investing. The United Nations has set up principles for companies and investors on how to operate responsibly, the PRI (principles for responsible investment), and 38 companies/investors in Finland are signatories to the United Nations PRI. There is a prejudice, that in order to invest responsibly, one has to give up returns. In fact, many researches show that with a responsible investment strategy and by doing ESG analysis, an investor can get better risk-return-ratios in their portfolio. One reason for this is that, companies that operate responsibly, and have considered environmental, social and good corporate governance factors in their management, are doing better and have a better possibility to prevent and deal with crises. In this research, I show, that ESG analysis bring added value to managing portfolios and doing investment decisions. I do this by covering previous researches on the subject, as well as showing trough case studies how an investor could benefit from ESG analysis to avoid big losses. The conclusion is, that the benefits from integrated ESG analysis outweighs the costs of it.

Suomessa on laajasti eri urheilulajeissa käytössä ikäryhmäjako, jossa saman kalenterivuoden aikana syntyneet lapset harrastavat samassa ikäryhmässä. Ikäerot ikäryhmän sisällä voivat olla kuitenkin merkittäviäkin, sillä esimerkiksi alkuvuodesta syntyneet ovat voivat lähes vuoden toisia vanhempia. Suhteellisen iän ilmiöllä (relative age effect) tarkoitetaan etua, jonka suhteellisesti vanhemmat saavat ollessaan ikäryhmänsä vanhimpia. Suhteellisen iän on havaittu vaikuttavan nuorten arviointiin monin eri tavoin. Suhteellisesti vanhemmat esimerkiksi arvioidaan todennäköisemmin korkean potentiaalin omaaviksi pelaajiksi, jonka vuoksi heillä on paremmat mahdollisuudet saada käyttöönsä laadukkaampia resursseja kuten valmennusta, pelikavereita ja olosuhteita. Tutkimuksissa onkin havaittu, että suhteellisesti nuoremmat ovat aliedustettuna eri lajien edustasoilla eli parhaissa juniorisarjoissa, nuorten maajoukkueissa ja ammattilaistasolla. Tässä tutkimuksessa selvitetään, ovatko alkuvuonna syntyneet yliedustettuina Suomessa jääkiekon junioriharrastajien keskuudessa 2000-luvun aikana ja voimistuuko ilmiö, kun otoksena on lahjakkaimmat juniorit. Lisäksi tutkitaan, esiintyykö ilmiö Suomessa jääkiekon ammattilaistasolla. Tutkielman aineistona käytetään tietoja suomalaisten jääkiekkopelaajien syntymäajoista kausilta 2004-2016 sekä väestön syntymäaikoja vuosilta 1983-2013. Suhteellisen iän ilmiön esiintymistä voidaan tutkia vertaamalla havaintoarvoja eli pelaajien syntymäaikojen havaittuja frekvenssejä ja väestön syntymäaikojen jakauman perusteella odotettuja frekvenssejä. Tähän tarkoitukseen tutkimuksessa käytetään khiin neliö -testiä. Aineisto on poikkeuksellisen laaja aiheen tutkimukseen. Kattavan aineiston ansiosta on mahdollista tutkia ilmiön ilmenemistä kaikkien lajia harrastavien joukossa, eikä vain edustustason pelaajien keskuudessa. Tutkielmassa tehdyn tilastollisen vertailun perusteella havaitaan, että junioreiden osalta suhteellisen iän ilmiö on tilastollisesti merkittävä poikapelaajien mutta ei tyttöpelaajien joukossa. Tämän tutkimuksen aineistoista voimakkaimmin ilmiö havaittiin Pohjola-leirille valittujen pelaajien otoksissa, joissa ensimmäisellä neljänneksellä syntyneet ovat keskimäärin 16,9 prosenttiyksikköä yliedustettuina. Myös ammattilaisten osalta tutkimuksessa havaittiin selkeä alkuvuodesta syntyneiden yliedustus. Jääkiekkoammattilaisista ensimmäisellä neljänneksellä syntyneitä on keskimäärin noin 7,5 prosenttiyksikköä enemmän kuin väestöstä keskimäärin. Ilmiön vaikutukset eivät rajoitu pelkästään urheiluun, vaan ilmiöstä on tehty selkeitä havaintoja myös muualla yhteiskunnassa. Aiheesta on paljon tutkimuksia erityisesti koulumaailmasta niin kansainvälisesti kuin Suomestakin. Aikuisten keskuudessa ilmiö on havaittu ammattilaisurheilijoiden lisäksi myös esimerkiksi politiikassa, jossa alkuvuodesta syntyneillä on havaittu huomattavasti korkeampi todennäköisyys tulla valituksi eduskuntaan. Olisikin tärkeää miettiä, miten ilmiön esiintymistä voitaisiin Suomessa ehkäistä lasten ja nuorten keskuudessa urheilussa ja koulumaailmassa, jolloin vaikutukset mahdollisesti lieventyisivät myös muualla yhteiskunnassa.