Browsing by study line "Socialpsykologi"

Mental health problems are increasing, and adolescents are particularly sensitive to the development of psychological complaints. The aim of this thesis was to find out if the experience of psychological complaints among Finnish-Swedish adolescents can be explained by their experience of family support, peer support, classmate support and loneliness. It was also examined whether associations between social support and psychological complaints can be explained by loneliness. In addition, it was investigated if there are differences in experiences of psychological complaints, social support and loneliness between Finnish-Swedish youth living in the city and in the countryside. A sample of 599 Finnish-Swedish youth from grades 5, 7 and 9 completed the Health Survey of School-aged Children (HBSC) in 2018. As statistical analysis methods of this thesis, Spearman's rank correlation analysis, multiple linear regression analysis, mediation analysis, independent t-test and chi2 test were used. The results showed that family support and classmate support significantly and negatively predicted psychological complaints, that is, lower levels of family and classmate support was associated with higher levels of psychological complaints. Loneliness predicted psychological complaints significantly and positively, which means that higher levels of loneliness was associated with higher levels of psychological complaints. Peer support was not directly related to psychological complaints. Girls experienced psychological complaints to a significantly greater extent than boys according to several analyzes, and one of the analyzes also indicated that pupils in grade 9 experienced significantly higher levels of nervousness than pupils in grade 5. Among pupils in grades 7 and 9, those who lived in rural areas experienced more irritability or bad mood than those living in urban areas. Perceived socioeconomic status predicted psychological complaints significantly and negatively among pupils in grades 7 and 9. According to the results, the relationship between social support from family, peers and classmates, and psychological complaints could partly be explained by loneliness. There were no significant differences between Finnish-Swedish youth living in cities and those living in rural areas in terms of psychological complaints, social support or loneliness when pupils from all three grades were included in the analyzes. This thesis contributes to new knowledge about the well-being of Finnish-Swedish youth and could encourage development of health-promoting activities. Longitudinal research is needed in order to gain a deeper understanding of whether lower levels of social support and experiences of loneliness may be risk factors for the development of mental health problems.

Gestational diabetes mellitus (GDM) is a condition of glucose intolerance with onset or first recognition during pregnancy, and it poses multiple health risks for both the mother and the child. The prevalence of GDM is increasing globally and effective interventions are needed to reduce the associated risks. Mobile health (mHealth) solutions have a great potential in answering this need since they are cost-effective and able to reach large groups of people. mHealth solutions might be especially effective for management of chronic conditions that require patient behavior change. Investigating intervention acceptability has an important part in the process of developing successful interventions. The aim of this thesis is to investigate the prospective acceptability of an mHealth intervention for GDM from the perspective of its potential recipients. The thesis also seeks to find out whether there are any associations between technological experience and perceptions of intervention acceptability as well as ways in which the intervention acceptability could be improved. The thesis utilizes data collected in the first phase of the eMOM GDM study, a research project with the aim of developing an mHealth intervention to support the self-management of GDM. The application acceptability was studied with semi-structured interviews with 10 women currently diagnosed with GDM. Previous technological experience was self-reported by the participants in a background questionnaire. Theory-driven content analysis was used to analyze the interviews. The results show that the intervention has high prospective acceptability from the perspective of the potential participants. For most of the domains of acceptability there is still room for improvement, and several ideas for further improving the intervention’s acceptability are discussed. The results could also indicate a possible relationship between technological experience and mHealth intervention acceptability. This thesis contributes to the development of an intervention by providing insight on the factors influencing intervention acceptability and ideas on how to improve it. The results also provide valuable information for developing future mHealth solutions for GDM. The potential association between technological experience and intervention acceptability are interesting regarding all mHealth intervention development and should be studied further.

Yhdenvertaisuus- ja monimuotoisuustyö on kasvattanut suosiotaan organisaatioissa maailmanlaajuisesti ja vakiintunut osaksi yritysten henkilöstöhallintoa. Lisääntyneen työsyrjintää ja rasismia koskevan yhteiskunnallisen keskustelun myötä suosio on kasvanut viime vuosina myös Suomessa. Kriittisessä tutkimuksessa on kuitenkin osoitettu monimuotoisuustyöhön ja sitä käsittelevään tutkimukseen liittyvän valtaprosesseja, joiden vuoksi sen on väitetty voivan jopa ylläpitää eriarvoistavia valta-asetelmia. Työn taustoituksessa tehdään katsaus näihin kriittisiin teoretisointeihin keskittyen erityisesti valkoisuuden valtarakenteeseen. Monimuotoisuustyön on esimerkiksi teoretisoitu ylläpitävän rodullista valtajärjestystä valkoisuuden ensisijaistamisen ja naamioimisen kautta ja tuottamalla alisteisia identiteettejä rodullistetuille. Tässä tutkimuksessa kiinnostus suuntautuu siihen, miten valtaprosesseja vastustetaan. Tutkimuksessa analysoidaan asiantuntijatehtävissä toimivien PoC-henkilöiden puhetta monimuotoisuustyöstä ja tarkastellaan, minkälaisia merkityksenantoja ja identiteettejä he rakentavat. Puhe kytketään aiempiin kriittisiin keskusteluihin tarkastelemalla, miten se asettuu vastapuheeksi valtamekanismeille. Tutkimuksen teoreettis-menetelmällisessä viitekehyksessä vastapuheen käsite yhdistetään kriittisen diskursiivisen psykologian analyyttiseen lähestymistapaan. Kriittisen diskursiivisen psykologian myötä analyysi kohdentuu siihen, miten merkityksiä tuotetaan valmiiden ymmärtämisentapojen varaan. Vastapuheen osalta lähestymistapa havainnollistaa, miten sitä voidaan tuottaa sekä haastamalla että hyödyntämällä valmiita diskursseja. Identiteettiä tarkastellaan subjektiposition käsitteen kautta. Lisäksi sovelletaan positiointiteoriaa, jonka avulla huomio kiinnitetään identiteettien vaihtelevuuteen osana merkityksenantoa ja vastapuhetta. Aineisto koostuu seitsemästä yksilöhaastattelusta. Aineisto ohjaa tutkimusprosessin suuntaa: tutkimusongelman tarkempi rajaus sekä teoreettis-menetelmällinen kehys muodostuvat aineiston alustavassa analyysissä. Haastattelupuheessa monimuotoisuustyö liitetään keskusteluun työelämän rasismista ja määritellään rasisminvastaisuuden tavoitteen kautta. Puheessa vastustetaan monimuotoisuustyön kehyksessä PoC-henkilöille tarjoutuvia toiseuttavia, homogeenisia sekä passiiviseksi ja alisteiseksi asettavia identiteettejä rakentamalla aktiivista toimijapositiota ja sivulta seuraavan auktoriteetin subjektipositioita. Subjektipositioiden avulla myös haastetaan monimuotoisuustyössä toistuva oletus valkoisesta toimijasta ja ei-valkoisesta toiminnan kohteesta ja konstruoidaan monimuotoisuustyöstä antirasistista projektia, jonka kohteena on ymmärryksen lisääminen. Analyysissä ilmenee, miten valtavirtakäsityksiä haastetaan hyödyntämällä moninaisia, keskenään ristiriitaisiakin diskursiivisia strategioita ja positioita. Kytkemällä puhetta strategisesti valtavirtadiskursseihin, haastatteluissa vastustetaan monimuotoisuustyön henkilöitymistä ”monimuotoisiksi” tunnistettuihin kehoihin ja vaaditaan huomion siirtämistä valkoisuusnormin määrittelemään työelämään ja sen purkamiseen. Tutkimuksessa ilmenee, miten PoC-henkilöt joutuvat vastustamaan työelämän valkoisuusnormia myös näennäisesti eriarvoisuutta purkavan monimuotoisuustyön kontekstissa. Tämä osoittaa, ettei monimuotoisuustyö ole välttämättä vastavoima rasismille, vaan voi pitää sisällään myös rodullista eriarvoisuutta ylläpitäviä mekanismeja. Valtaprosessit eivät kuitenkaan ole pysyviä, vaan myös jatkuvan neuvottelun kohteena. Vastapuheen kautta huomio suuntautuu sekä työn tarpeeseen että vaadittavaan muutokseen. Edistääkseen yhdenvertaisuutta, monimuotoisuustyössä on keskityttävä eriarvoistavien valtarakenteiden tunnistamiseen ja niitä ylläpitävien mekanismien purkamiseen.

Tutkielmassa tarkastellaan Viking Lineen liitettyjä sosiaalisia representaatioita yritysmielikuvien ja yritysvastuullisuuskäsitysten kautta. Tutkielman teoreettinen näkökulma on sosiaalipsykologinen, koska yritysmielikuvia ja vastuullisuustulkintoja lähestytään sosiaalisten representaatioiden teorian viitekehyksestä. Sosiaalisten representaatioiden teorian avulla ihmiset tekevät yhdessä uusista asioista itselleen ymmärrettävämpiä ankkuroimalla ne johonkin itselleen jo tuttuun asiaan ja käsittämällä asiaa siten arkiajattelun kautta. Sosiaalisia representaatioita muodostetaan etenkin sellaisista sosiaalisesti relevanteista asioista, joilla on jokin tarkoitus tai merkitys ihmisten elämässä. Teorian luonut Serge Moscovici määritteli sosiaaliset representaatiot arvojen, ideoiden ja käytäntöjen järjestelmäksi, jolla on kaksi erilaista toimintamuotoa. Ensinnäkin sosiaaliset representaatiot luovat järjestystä, jonka avulla mahdollistuu yksilöiden orientoituminen sosiaaliseen ja materiaaliseen maailmaan. Toisaalta sosiaaliset representaatiot mahdollistavat yhteisön jäsenten keskinäisen kommunikaation tarjoamalla koodistot sosiaalisen vaihdon luokitteluun ja nimeämiseen. Tutkielman aihe liittyy ajankohtaiseen tieteelliseen ja yhteiskunnalliseen keskusteluun yritysmielikuvista ja ennen kaikkea yritysvastuullisuudesta. Yritysvastuullisuuden voidaan sanoa olevan 2010- luvun trendi, joka ei osoita hiipumisen merkkejä, vaan päinvastoin, yritysvastuullisuudesta on tulossa kiinteä osa yritysten luontaisia ja arkipäiväisiä toimintatapoja. Yritysvastuullisuuden voidaan katsoa koostuvan kolmesta päävastuusta: ympäristövastuusta, sosiaalisesta vastuusta ja taloudellisesta vastuusta. Näiden päävastuiden alle sijoittuu puolestaan satoja pienempiä vastuullisuuden osa-alueita konkreettisine vastuullisuustekoineen. Vastuullisesti toimimalla yritykset voivat saavuttaa esimerkiksi sitoutuneita asiakkaita, vahvistaa brändi- ja markkina-arvoa sekä saavuttaa taloudellista lisäarvoa yritykselle. Asiakkaat näkevät yritysvastuullisuuden enenevissä määrin erottautumistekijäksi yritysten välillä haluten mahdollisuuksien mukaan käyttää vastuullisesti toimivien yritysten tuotteita ja palveluita. Viking Line toteuttaa vastuullisuutta monipuolisesti aina itse suunnittelemistaan maailman ilmastoviisaimmiksi kutsutuista uusista risteilyaluksista, ruokahävikin minimoimiseen ja opiskelijoiden työharjoittelun mahdollistamiseen. Tutkielman aineistona käytettiin kymmenen (10) Viking Linen risteilymatkustajan haastattelua. Haastattelut toteutettiin yksilöhaastatteluina strukturoidun haastattelulomakkeen avulla. Aineisto analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin avulla ja analyysi pyrki vastaamaan tutkimuskysymyksien kautta siihen, mihin Viking Line ankkuroidaan, miten Viking Line objektivoidaan ja tekevätkö ihmiset Viking Linea ymmärrettäväksi myös vastuullisuuden kautta. Tutkielman tulosten mukaan Viking Line näyttäytyy risteilyasiakkaille ennen kaikkea tuttuna ja turvallisena toimijana risteilymatkustamisen kontekstista. Turvallisuus näyttäytyy turvallisien alusten ja ammattitaitoisen merenkulun sekä avoimen viestinnän kautta. Näin ollen turvallisuuden voidaan katsoa kuuluvan osaltaan yritysvastuullisuuteen. Sen sijaan analyysistä nousi esiin se kiinnostava seikka, että risteilyasiakkaat eivät juurikaan olleet tietoisia Viking Linen tekemistä monipuolisista vastuullisuusteoista. Tunnistamalla risteilyasiakkaiden tarpeet ja odotukset vastuullisuusviestintään liittyen, yrityksen on mahdollista kehittää esimerkiksi markkinointiviestintäänsä, sillä strategisen vastuullisuusviestinnän avulla yrityksen on mahdollista parantaa markkina-arvoaan entisestään ja samalla saavuttaa taloudellista lisäarvoa.

Tutkielman tavoitteena on selventää koronapandemiasta aiheutuneen uhan kokemuksen ja hallituksen koronatoimiin luottamisen välistä dynamiikkaa Suomessa ja Italiassa. Aiempaan yhteiskunnallisten uhkien ja poliittisen luottamuksen väliseen tutkimukseen perustuen tutkielmassa oletetaan koronasta aiheutuneen uhan kokemuksen johtavan voimakkaampaan hallituksen koronatoimiin kohdistettuun luottamukseen. Lisäksi tutkielmassa oletetaan, eritoten integroidun uhkateorian ja sosiaalisen identiteetin näkökulman oletuksiin nojaten, uhan kokemuksen olevan yhteydessä myös voimakkaampaan kansalliseen samastumiseen, jonka puolestaan oletetaan johtavan suurempaan poliittiseen luottamukseen. Lisäksi tutkielmassa tutkitaan sitä, vaikuttaako poliittinen orientaatio muokkaavasti edellä kuvattuihin yhteyksiin. Oletettuihin yhteyksiin perustuen muodostettiin kaksi mallia: mediaatiomalli ja moderoitu mediaatiomalli. Tutkielmassa käytetty aineisto koostuu alkuvuodesta 2020 Suomessa ja Italiassa kerätystä kyselytutkimusaineistosta. Muuttujien välisiä yhteyksiä tarkastellaan regressioanalyysin sekä regressioanalyysiin perustuvan ehdollisen prosessianalyysin keinoin, joka mahdollistaa mediaation ja moderaation samanaikaisen tarkastelun. Lisäksi muuttujien muodostamiseen ja deskriptiiviseen tarkasteluun käytettiin korrelaatioanalyysiä. Analyysit tehtiin maittain. Hypoteesien toteutumisessa oli merkittäviä maakohtaisia eroja, asetettujen hypoteesien saadessa tukea Italian aineistossa, kun taas Suomen aineistossa hypoteesit eivät saaneet lainkaan tukea. Italian aineistossa uhan kokemus oli yhteydessä sekä korkeampaan poliittiseen luottamukseen että voimakkaampaan kansalliseen samastumiseen, joka puolestaan oli yhteydessä korkeampaan poliittiseen luottamukseen. Poliittinen orientaatio puolestaan vaikutti Italiassa muokkaavasti uhan kokemuksen ja poliittisen luottamuksen väliseen suoraan yhteyteen. Tarkasteltaessa yhteyksiä poliittisen orientaation eri tasoilla Italian aineistossa sekä suora että kansallisen identiteetin välittämä epäsuora yhteys toteutui poliittisen orientaation saadessa vasemmistoon tai poliittisesti keskelle sijoittumiseen viittaavia arvoja. Suomen aineistossa ei havaittu tältä osin tilastollisesti merkitseviä yhteyksiä. Vaikka tutkielma koskettaa vain pientä hetkeä jo pitkään jatkuneessa kamppailussa koronavirusta vastaan, se kohdistuu hyvin kriittiseen ajankohtaan; ensimmäisen koronakevään alkuun, jolloin uhan kokemus ja tarve poliittiselle luottamukselle olivat korkeimmillaan. Aiemmassa uhan kokemuksen ja poliittisen luottamuksen välisen yhteyden tutkimuksessa on saatu hyvin ristiriitaisia tuloksia. Kansallisen identiteetin välittävän vaikutuksen tutkiminen lisää ymmärrystä uhan kokemuksen ja poliittisen luottamuksen välisestä monimutkaisesta ja tärkeästä dynamiikasta. Lisäksi poliittisen orientaation muokkaavan vaikutuksen tutkiminen lisää tietoa siitä, miten voitaisiin mahdollisesti saavuttaa laajempaa kansallista solidaarisuutta ja koheesiota yhteisiä ponnistuksia vaativien uhkien edessä.

Organisationer strävar till att stöda sina anställda till att må bra och prestera på ett önskat sätt som gynnar organisationens framgång. Med den så kallade HR-verksamheten erbjuder organisationer verktyg och olika åtgärder för att personalen ska klara av sina arbetsuppgifter och trivas i arbetsmiljön. Denna kvantitativa studie undersöker samband mellan anställdas upplevelser om fyra olika HR-praxis och teamprestation samt hur sambanden påverkas av engagemang och stress. De fyra HR-praxis som studeras är rekrytering, belöning, skolning och utvecklingssamtal. Då tidigare studier om HR-praxis ofta talar om ett optimistiskt eller pessimistiskt perspektiv då man studerar verksamhetens effekter, kommer också denna avhandling att behandla dessa två perspektiv. Data till avhandlingen har samlats in i oktober år 2017 genom en enkätundersökning i ett multinationellt företag. Anställda i företaget har besvarat påståenden om nöjdhet med de fyra verksamhetsområden samt subjektiva upplevelser om teamprestation, engagemang och stress. Med fyra medierande analyser studeras upplevelser om varje praxis skilt och sambanden mellan teamprestation undersöks via de medierande variablerna stress och engagemang, som representerar anställdas välmående i modellen. Resultaten visade att det finns positivt samband mellan upplevelser om HR-praxis och teamprestation via engagemang. Å andra sidan fanns det också signifikanta samband mellan upplevelser om HR-praxis och teamprestation via stress, men dessa var negativa. Det innebär att verksamheten ökar på upplevelser om teamprestation via engagemang, men försämrar upplevelser om teamprestation via stress. Därmed stöder resultaten det optimistiska perspektivet som menar att både individen och organisationen gynnas av en välfungerande HR-praxis. Avhandlingen bidrar med mer kunskap om betydelsen av verksamheten för organisatorisk framgång och välmående anställda.

This master’s thesis focuses on any potential differences in how people with a high number of narcissistic personality traits present themselves and their self-image by using conversation analytic methods and utilizing Goffman’s theory on facework. Narcissistic personality traits are considered in this thesis as potentially atypical in interactional practices. The concept of face is used in demonstrating the public self-image that people create in social interaction. Every interaction is a possibility to work against the threats to the face by conducting facework. The research suggests that persons with a high number of narcissistic personality traits seem to be particularly sensitive to the presentation of self in social interaction. According to studies, narcissism appears to differ in social interaction from ordinary facework in the utilization of recognition. Conversation analysis qualitatively analyzes social interaction. The focus is on rules, patterns, and sequential actions. Conversation analysis is considered a technical method, however focusing on a very detailed level to the intersubjective meaning of the actions in the specific interaction. The research question is, how are the differences in the facework of narcissistic and non-narcissistic personalities characterized in face-to-face interaction? The empirical research in this thesis is based on research project called Facing Narcissism which explores narcissistic personality features in face-to-face social interaction. The data was collected from conversations between persons with a high number of narcissistic personality traits and persons with a low number of narcissistic personality traits. The data was analyzed by using conversation analytical methods. According to the research, narcissistic personalities might not benefit from the facework provided by the respondent and might be unable to benefit from the reciprocal facework. The empirical study of the thesis shows possible atypical facework by reversing the valence of the story. The extracts analyzed in the empirical research present that the persons with a high number of narcissistic personality traits might present themselves in a favorable light throughout the story by using the reverse of the valence in the story and self-sufficient face-saving actions. The discussion shows that more research is needed on the relationship between personality traits and interactional processes.

Suomen evankelis-luterilainen kirkko on omassa energia- ja ilmastostrategiassaan sitoutunut tavoittelemaan hiilineutraaliutta vuoteen 2030 mennessä. Päästäkseen tavoitteeseensa kirkko pyrkii kannustamaan kaikkia seurakuntia sitoutumaan kirkon omaan ympäristöjärjestelmään eli ympäristödiplomiin. Kirkon ja seurakuntien ympäristötoimijuus ei kuitenkaan tapahdu ristiriidattomalla kentällä, kun niihin kohdistetaan erilaisia odotuksia niin jäsenten, luottamushenkilöiden, työntekijöiden, kuin muunkin yhteiskunnan suunnalta. Tässä tutkielmassa tarkasteltiin seurakunnan työntekijöiden asennoitumista seurakunnan ympäristötoimijuutta kohtaan. Tutkielmassa hyödynnettiin laadullisen asennetutkimuksen teoreettis-metodologisia lähtökohtia. Laadullinen asennetutkimus pohjaa diskursiivisen psykologian ja edelleen sosiaalisen konstruktionismin viitekehykseen ja siinä asenteet ymmärretään kognitiivisesta valtavirtatutkimuksesta poiketen sosiaalisesti rakentuviksi ilmiöiksi. Tutkielman aineisto kerättiin haastattelemalla seitsemää Seinäjoen seurakunnan työntekijää puolistrukturoidun virikehaastattelun avulla. Haastattelussa haastateltaville esitettiin kuusi väittämää, joita he saivat kommentoida ja pohtia vapaasti. Aineiston tulkinnassa hyödynnettiin asenteen, ympäristötoimijuuden ja diskurssin käsitteitä. Tutkimuksen perusteella seurakunnan hyväksytystä ympäristötoimijuudesta piirtyy melko hienovarainen, sovitteleva ja neuvotteleva kuva. Seurakunnan työntekijät ilmaisivat pääosin myönteisiä asenteita työnantajansa ympäristötoimijuutta kohtaan ja lähtökohtaisesti he pitivät seurakunnan aktiivista ympäristötoimijuutta itsestään selvänä ja hyväksyttävänä asiana. Samalla he kuitenkin esittivät kommenteissaan tietynlaisia reunaehtoja sille, minkä näkivät olevan hyväksyttävää ympäristötoimintaa seurakunnalle. Nuo reunaehdot olivat paikoin melko jyrkkiä ja rajasivat siten voimakkaastikin seurakunnan ympäristötoimijuutta. Tutkimuksen tulokset vahvistavat käsitystä siitä, että seurakunta toimii ristiriitaisten odotusten keskellä ja sen täytyy tasapainoilla toisaalta ympäristöasioissa edelläkävijänä ja esimerkkinä toimimisen ja toisaalta kaikkien seurakuntalaisten huomioon ottamisen välillä.

Tämän tutkielman tavoitteena on ymmärtää, mitä 1970-1990 luvuilla syntyneet kuurot ajattelevat kuurojen yhteisön kokemasta kollektiivisesta traumasta. Lisäksi tutkielmassa tutkitaan 1970-1990 luvuilla syntyneiden kuurojen ajatuksia ja kokemuksia kuuroihin sisäkorvaistutteesta ja sen vaikutuksista viittomakieliseen yhteisöön. Tutkielman teoreettisena viitekehyksenä toimii kollektiivisen trauman teoria, jonka mukaan ryhmän kokema trauma aiheuttaa syvän, kaikkia ryhmän jäseniä koskettavan reaktion yhteisössä. Tutkielman aineisto kerättiin syys-talvella 2022-2023 ja se analysoitiin essentialistista temaattista analyysia käyttäen, mikä mahdollisti tutkielmaan osallistuneiden henkilöiden kokemusten, tarkoitusten ja todellisuuden raportoimisen aineistolähtöisesti. Analyysissa havaittiin neljä teemaa. Kollektiivinen trauma oli välittynyt vastaajille joko perheen sisäisesti tai ryhmätasolla. Yhteisön kokemiin vääryyksiin viitattiin muun muassa julmina ihmisoikeusrikkomuksina. Vastaajien oman kokemukset viittomakielen käytöstä ja kuuroudesta olivat pääsääntöisesti positiivisia. Vastaajien suhtautuminen sisäkorvaistutteeseen vaihteli positiivisesta neutraaliin ja negatiiviseen. Esiin nousi vastaajien negatiivisesti virittynyt kokemus terveydenhuollon työntekijöiden kanssa asioinnista. Tutkimus tarjoaa tärkeää tietoa siitä, mitä 1979-1990 luvuilla syntyneet kuurot ajattelevat sisäkorvaistutteesta ja sen vaikutuksesta viittomakieliseen yhteisöön ja kuurojen kokemasta kollektiivisesta traumasta. Edellä mainitut tulokset ovat linjassa aiempien tutkimustulosten kanssa. Tuloksia voidaan hyödyntää muun muassa terveydenhuollon henkilöstön koulutuksessa ja palveluiden kehittämisessä.

This thesis explores social representations of nature and happiness in nature among Finnish youth. Even though the concepts of happiness and nature are common in daily exchanges, they remain difficult to define, and little is known of their usage among laypeople. Similarly, nature’s effects on well-being are well documented, but how happiness occurs in nature has not been examined through social representations. Finland is an interesting country to study these phenomena, as Finland is often portrayed through its unique nature, and has been ranked as the happiest country in the world for three consecutive years. The purpose of this thesis is to examine how Finnish youth discuss happiness in nature, and whether there are distinctive shared social representations. The study used Moscovici’s Social Representations Theory as a theoretical framework. The theory’s purpose is to explore laypeople’s conceptions of everyday phenomena, making it suitable for this research. The research was part of a bigger LUODE-project, funded by the European Social Fund. LUODE aims to develop multidisciplinary collaboration and service innovations for youth. University of Helsinki’s role was to better understand the everyday lives of the youth and this research contributes to the latter aim. The participants consisted of 15-16-year-old Lahti 9th graders (n=355). They first saw a marketing video of Finland aimed at foreign visitors, in which the main theme was the experience of happiness in nature. They were then asked to write their responses to a paper questionnaire, with questions like “What does the video say about happiness in your opinion? Discuss, whether nature makes you happy? Why yes? Why not?”. Responses varied in length from one word to lists, and from sarcastic comments to personal, even poetic, descriptions of happiness in nature. This research will focus on their personal accounts, and when combined, these created shared social representations. The research questions were: What are the shared ideas the youth have about nature, and of happiness in nature? How are these social representations objectified or anchored? Do the youth have shared social representations about nature, and more specifically about happiness in nature? As a result of the research questions, the analysis identified two main themes. First, nature was defined through shared lay perceptions, and nature in the societal context of Finland. It was clear that there was not just one simplistic definition of nature among the youth. Instead, their descriptions varied from common objectifications of nature, like cleanliness, forests, and summer cabins, to societal issues including the national welfare system, and global issues like climate change. Second, happiness in nature was experienced in a holistic manner: nature was a place for peace of mind, for activities, and for sensory engagement. These representations of happiness revealed holistic, and multisensory experiences of happiness when spending time in nature. The results show that Finnish youth go to nature to relax, be active, and be mindful and that their experiences in nature involve multisensory approaches, which all contributed to their experiences of happiness. Multisensory experiences as social representations may offer new insights for future research. These representations explicate how detailed and varying the everyday terms of happiness and nature are. Nature served as an important milieu for daily moments of happiness among the youth. Finnish youth also criticized the claims in the video and discussed the influence of the Finnish welfare system as well as climate change in their responses. The current study proposes that these holistic and multisensory methods to experience happiness in nature should be taken into account when planning well-being interventions, city planning, and nature preservation.