Browsing by discipline "Public Health"
Now showing items 21-24 of 24
-
(2014)This study assessed the prevalence and number of antimicrobial prescriptions and defined daily doses (DDDs) in patients with eating disorders. Patients (N=1592) treated at the Eating Disorder Unit of the Helsinki University Central Hospital were compared with matched controls (N=6368) on the prevalence and numbers of prescriptions and DDDs of antimicrobial drugs. The analyses were made using various regression models. Patients with bulimia nervosa and binge-eating disorder had higher prevalence of prescription than their matched controls (OR 1.67, 95% CI 1.34-2.07 and OR 2.58, 95% CI 1.44-4.61, respectively). They also had generally larger number of DDDs. Patients with anorexia nervosa did not generally differ from their controls in the use of antimicrobial drugs. The findings of this study demonstrated the increased use of antimicrobial medication in patients with bulimia nervosa and binge-eating disorder. The elevated number of infections in these patient populations might be associated with binge-eating related hyperglycemia.
-
(2016)Tutkimuksessa analysoitiin kahden nikotiiniriippuvuusmittarin, 'Wisconsin Inventory of Smoking Dependence Motives' (WISDM) ja 'Fagerström Test for Nicotine Dependence' (FTND), välisiä yhteyksiä. Aineistona käytettiin vanhempaa suomalaista kaksoskohorttitutkimusta, joka alkoi vuonna 1975. Kyseisestä tutkimuksesta hyödynnettiin vuonna 2011 tehtyä kyselyä, jossa nykyisiä ja entisiä tupakoitsijoita pyydettiin vastaamaan sekä FTND- että WISDM-nikotiiniriippuvuusmittareihin sisältyviin kysymyssarjoihin. Kaksosia analysoitiin yksittäisinä henkilöinä, mutta heidän keskinäistä riippuvuuttaan korjattiin tilastollisesti. Tässä tutkimuksessa otettiin huomioon vain henkilöt, jotka tupakoivat nykyisin tai ovat joskus tupakoineet säännöllisesti. Kaksostutkimuksessa käytetyssä WISDM-mittarissa oli kolme ulottuvuutta. Kunkin ulottuvuuden yhteyttä FTND-mittariin tutkittiin vuorollaan regressioanalyyseissä. Analyysit tehtiin erikseen entisille (n = 2221-2360) ja nykyisille tupakoitsijoille (n = 1388-1498). Lisäksi riippuvuusmittareiden välisiä yhteyksiä vakioitiin eri muuttujilla, joita olivat ikä, sukupuoli, siviilisääty, koulutus ja alkoholin käyttö. Tulokset osoittivat, että WISDM-ulottuvuuksista erityisesti ensisijaiset riippuvuusmotiivit -ulottuvuus on voimakkaasti yhteydessä FTND-mittariin. Kaikkien WISDM-ulottuvuuksien yhteys FTND-mittariin oli voimakkaampi nykyisillä kuin entisillä tupakoitsijoilla. Vakioinnit eivät merkittävästi vaikuttaneet mittareiden väliseen yhteyteen. WISDM-mittari – erityisesti sen ensisijaismotiivit-ulottuvuus - näyttää mittaavan luotettavasti nikotiiniriippuvuutta suomalaisessa aikuisväestössä.
-
(2017)Vakavaa ja pitkäkestoista laihuushäiriötä sairastavat potilaat ovat pitkään jääneet hoidon ulkopuolelle, koska ei ole tiedetty miten heitä tulisi hoitaa. Viime aikoina asiaa on alettu tutkia. Suomenkielinen kirjallisuus aiheesta on kuitenkin erittäin vähäistä. Tämän kirjallisuuskatsauksen tarkoitus on koota yhteen vakavaa ja pitkäkestoista laihuushäiriötä käsittelevä kirjallisuus ja tutkimustieto. Katsausta varten tehtiin systemaattinen tiedonhaku Medline –tietokannasta. Lisäksi tehtiin käsihakuja ja tunnistettiin aiheeseen liittyviä artikkeleita lähdeluetteloista sekä uutuusvalvonnasta. Vakavaa ja pitkäkestoista laihuushäiriötä sairastavat voivat parantua tai ainakin oirekuva voi helpottua. Laihuushäiriön taudinkulussa ei ole tunnistettu kohtaa, jossa hoidosta ei enää olisi apua. Tutkimusnäyttöä on psykoterapioiden, erityisesti kognitiivis-behavioraalisen psykoterapian, tehosta. Hoidossa on syytä pyrkiä elämänlaadun parantamiseen ja tämän toteutuu parhaiten nostamalla painoa ja vähentämällä syömisoireita ja muita psyykkisiä oireita. Tarvitsemme kuitenkin lisää laadukkaita satunnaistettuja vertailututkimuksia, joiden avulla voimme rakentaa potilaille laadukasta ja näyttöön perustuvaa hoitoa. Lisäksi tarvitsemme yhtenäisen määritelmän vakavalle ja pitkäkestoiselle laihuushäiriölle, jotta tutkimukset olisivat vertailukelpoisia.
-
(2011)Ensisynnyttäjien keski-ikä on noussut erityisesti korkeasti koulutettujen henkilöiden keskuudessa. Äidin iän kasvaessa hedelmällisyys heikkenee ja riski raskauskomplikaatioihin sekä mm. syntyvän lapsen kromosomaalisiin poikkeavuuksiin suurenee. Myös isän iällä on vaikutusta. On harkittu annettavan hedelmällisyysneuvontaa, jolla tiedotettaisiin vanhempien iän vaikutuksesta hedelmällisyyteen, raskauden kulkuun ja syntyvän lapsen terveyteen. Siitä, miten ihmiset suhtautuisivat hedelmällisyysneuvontaan ei ole tutkimustietoa. Neuvonta saatettaisiin mm. kokea liialliseksi puuttumiseksi yksityiselämään. Tämän lisensiaatin tutkielman aihe oli kehittää toimiva kyselylomake, jonka avulla voitaisiin selvittää ihmisten suhtautumista hedelmällisyysneuvontaan. Tutkielmaan kuului myös lähetekirjeen kehittäminen sekä sen ja kyselylomakkeen testaaminen. Kyselylomakkeen testaaminen toteutettiin Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön Tampereen Kalevantien toimipisteessä tammikuussa 2011. Osallistujiksi valittiin 33 opiskelijaa, jotka saivat täyttää kyselylomakkeen paikan päällä tai palauttaa sen postitse. Kyselylomakkeen palautti 26 henkilöä eli 79%. Kyselylomake lähetekirjeineen koettiin toimivaksi. Hedelmällisyysneuvontaa kohtaan vastaanotto oli positiivista. Vaikka kaikki vastaajat eivät olleet itse kiinnostuneita hedelmällisyysneuvonnasta, he eivät tyrmänneet sen tarjoamista muille. Äkillinen muutos elämäntilanteessa saisi useammankin kiinnostuneeksi. Hedelmällisyysneuvontaa ei koettu liialliseksi puuttumiseksi yksityisasioihin.
Now showing items 21-24 of 24