Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by study line "Musicology"

Sort by: Order: Results:

  • Purontaka, Johanna (2021)
    Tässä tutkielmassa tarkastellaan, millaisia YLE TV2:n Pikku Kakkosen Seikkailukone-ohjelman musiikkisisältö ja -toiminta ovat ja millaisia musiikkikasvatuskäsityksiä ne ylläpitävät ja välittävät. Tutkielman teoreettisena pohjana toimivat esteettisen, praksiaalisen ja pragmatistisen musiikkikasvatuksen filosofian lähestymistavat. Seikkailukoneen musiikkisisältöä tulkitaan näiden musiikkikasvatuskäsitysten valossa. Aineistoa tarkastellaan myös siitä nousevien ihmis- ja oppimiskäsitysten kautta. Tutkielman primaariaineisto muodostuu yhdeksästä Seikkailukone-jakson taltioinnista. Lisäksi aineistona hyödynnetään taltioinneista tehtyjä muistiinpanoja sekä haastatteluaineistoa. Tutkimusmenetelmänä käytetään laadullista sisällönanalyysiä. Seikkailukoneen musiikkisisältö koostuu lähes yksinomaan suomalaista lauluista ja laululeikeistä. Kappalevalinnat tuovat esiin suomalaista lastenkulttuuria ja etenkin suomalaisen yhteiskunnan sosiaalisia ihanteita. Musiikki valjastetaan ohjelmassa sosiaaliseksi ja vuorovaikutteiseksi toiminnaksi, jolla tuetaan lasten myönteisen minäkuvan ja positiivisen musiikkisuhteen kehitystä, mahdollistetaan subjektiivisia tunnekokemuksia sekä monipuolistetaan itseilmaisun taitoja tekemisen ja kokeilemisen kautta. Samalla huomioidaan kehollisuuden merkitys lasten tavassa kokea musiikkia. Kokonaisvaltaisuuden pyrkimys heijastaa toiminnan taustalla vaikuttavaa holistista ihmiskäsitystä, konstruktivistista oppimiskäsitystä sekä pragmatistista musiikkikasvatuksen filosofiaa.
  • Nieminen, Iida (2020)
    Tutkielmani käsittelee sitä, miten suomalaisartistien ja -muusikoiden yksityinen ja julkinen minä näkyvät heistä kirjoitetuissa henkilöjutuissa. Selvitän, minkälaisista aiheista heihin liittyen kirjoitetaan, ja käsittelevätkö jutut musiikkialan haastateltavia yksityishenkilöinä vai julkisina ammattilaisina. Kysyn myös, minkälaisia eroja juttujen sisällöissä on esimerkiksi haastateltavien sukupuolten tai heidän edustamiensa genrejen välillä. Tutkielman teoreettinen viitekehys muodostuu sen poikkitieteellisyyden vuoksi sekä musiikintutkimuksen että journalismin tutkimuksen aloista ja suuntauksista. Työ esittelee aikaisempaa tutkimusta kummaltakin tutkimusalalta ja tuo esille musiikin ja median erottamattoman suhteen. Pääasiassa työ sijoittuu kulttuuriseen musiikintutkimukseen. Journalismin tutkimuksen lähtökohdat näkyvät erityisesti aineistossa ja analyysissa. Tutkielman teoria nojaa tutkija Philip Auslanderin jaotteluun julkisuudessa esiintyvän henkilön yksityisyyden kerroksista, joita ovat real persona, performance persona ja character, jotka olen kääntänyt yksityishenkilöksi, julkisuuden henkilöksi ja hahmoksi. Selvitän, miten nämä kerrokset näkyvät aineistossani, ja täydennän teoriaa analyysini tuloksilla. Tutkimusaineisto koostuu yhdestätoista henkilöjutusta, jotka on julkaistu Helsingin Sanomissa, Aamulehdessä tai Ylessä vuonna 2019. Jokaisen henkilöjutun haastateltava on suomalainen musiikin ammattilainen. Analyysimetodina sovelletaan sisällönanalyysia, tarkemmin sanottuna yhdysvaltalaista Qualitative Research -tutkimusperinnettä. Analyysi käy läpi kaikki aineiston henkilöjutut ja erittelee niistä löytyviä ensi- ja toissijaisia teemoja sekä yksityiskohtia. Analyysin perusteella aineistosta on nimettävissä toistuvia tapoja, eli narratiiveja, joilla suomalaisartisteista ja -muusikoista suomalaisissa medioissa puhutaan. Narratiivit vastaavat tutkimuskysymykseen siitä, miten haastateltavien yksityiset ja julkiset minät medioissa näkyvät. Sisällönanalyysin tulosten perusteella esitän, että suomalaisista musiikin ammattilaisista kertovissa henkilöjutuissa toistuvat viisi narratiivia. Ne ovat kansainvälinen menestys, musiikkialan kritiikki, elämänmuutos, yksityiselämän vastoinkäymiset ja artistiksi kasvaminen. Narratiivit voivat esiintyä henkilöjutussa ainoana puhetapana tai juttu voi sisältää piirteitä useista narratiiveista. Yksityisen ja julkisen minän suhde on aineiston perusteella tasainen, mutta henkilöjutuissa käsiteltävät yksityiselämän aiheet henkilökohtaisempia kuin hypoteesi olettaa. Tutkielma jäsentelee artisteista ja muusikoista tarpeellista tietoa ja osoittaa sen edustamien tutkimusalojen yhdistämisen mahdollisuudet sekä uudenlaisen tutkimustiedon tarpeellisuuden.
  • Mäkilä, Sasha (2023)
    This master's thesis in musicology focuses on Russian and Soviet orchestral conducting education from a Finnish perspective. The thesis consists of a summary and two sub-studies. The first sub-study, titled "Russian Conducting Pedagogy in Finland", published in the journal Idäntutkimus 4/2022, provides background information by examining which Russian or Soviet conductors have taught in Finland over time and which Finns have studied orchestral conducting in Russia or the Soviet Union. The second sub-study, the article manuscript "Finnish alumni's experiences of the orchestral repertoire at the St. Petersburg Conservatory conductor education from 1979 to 2019", examines the repertoire used in conductor education at the St. Petersburg (Leningrad) Conservatory and its pedagogical nature. The study utilizes a qualitative research approach that combines interviews and autoethnography to explore conducting pedagogy and expand our understanding of Finnish-Russian music relations. The material used consists of thematic interviews with Finnish alumni of the St. Petersburg Conservatory and the author's own notes from their studies at the conservatory from 2001 to 2004. The results of the first sub-study suggest that Russian conducting pedagogy has had a significant impact on Finnish conductors. The teaching visits of Arvid Jansons in the 1970s and Ilya Musin in the 1990s inspired numerous Finnish conducting students at that time. In addition, Eri Klas, who received his training in Leningrad, served as a professor of orchestral conducting at the Sibelius Academy from 1993 to 1997. Finnish musicians have also gone to study conducting beyond the eastern border, and they have become experts in Russian orchestral music. The most popular institution among Finns has been the St. Petersburg (Leningrad) Conservatory. The second sub-study analysed the repertoire employed in conducting education at the St. Petersburg (Leningrad) Conservatory based on alumni interviews. The study examined the repertoire's composers, genres, styles, and difficulty levels, and compiled the interviewees' perspectives on its pedagogical nature. Notably, the study highlighted the prominence of Beethoven's and Tchaikovsky's works in the repertoire and the relatively high representation of Russian music. The findings suggest that the repertoire used in the conservatory's conducting education equips students with a solid foundation for developing their conducting skills and for working in the professional field.
  • Vänskä, Sara (2023)
    Taustamusiikkia opiskelun ja oppimisen tukena on tutkittu pitkään. Tutkimusten fokuksissa ja menetelmissä on ollut isoja eroja, ja tutkimustulokset taustamusiikin hyödyllisyydestä opiskelun ja erilaisten kognitiivisia kykyjä vaativien tehtävien tukena ovatkin olleet ristiriitaisia. Osa tuloksista on viitannut siihen, että musiikista on ollut hyötyä vaikkapa oppimisen tai keskittymisen kannalta, osassa tulokset ovat olleet päinvastaisia eli musiikki on saattanut enemmänkin häiritä kuin tukea opiskelua. Osassa tutkimuksista on päädytty siihen, että musiikilla ei ole ollut suurempaa vaikutusta opiskeluun tai sen tuloksiin. Tämä pro gradu -työ on laadullinen, etnografinen kenttätyö, jossa tutkittiin taustamusiikin käyttöä alakoulun oppitunneilla. Tutkimus toteutettiin helsinkiläisen koulun kahdella eri oppiasteella: 1. ja 6. luokalla. Luokkien oppitunneilla soitettiin taustamusiikkia, jolla pyrittiin tukemaan 1) lasten keskittymistä, 2) luokan työrauhaa ja 3) viihtyisyyttä. Tutkimusmenetelminä käytettiin perinteisiä etnografisia tiedonkeruumenetelmiä: haastattelua, kirjallisia kyselyitä, havainnointia sekä päiväkirjan pitämistä. Tarkoitus oli lasten, opettajien ja tutkijan omien kokemusten kautta kerätä tietoa siitä, miten ja minkälaista taustamusiikkia lasten oppitunneilla kannattaa käyttää. Vastaavaa tutkimusta on toteutettu aiemmin lähinnä kasvatustieteiden alalla. Myös musiikkitieteellistä näkemystä tarvitaan erityisesti sen takia, että aiemmassa taustamusiikkitutkimuksissa musiikin valintaa, tyyliä ja käyttöä ei ole avattu siinä määrin, että musiikin roolia tutkimustuloksissa pystyttäisiin jälkikäteen kunnolla arvioimaan. Tämä tutkimus pyrkii omalta osaltaan lisäämään nimenomaan musiikkikeskeistä ymmärrystä aiheesta ja tarjoamaan enemmän tietoa siitä, minkälainen ja millä tavalla soitettu musiikki pystyy tukemaan lasten oppimiskokemusta ja opettajan työtä oppitunneilla. Saadut tulokset tukevat taustamusiikin käyttöä oppitunneilla. Tuloksissa eritellään, minkälaisia asioita kannattaa ottaa huomioon, jos musiikkia haluaa hyödyntää lukuaineiden opetuksen taustalla ja sen tukena.
  • Sillanpää, Maija (2022)
    Tarkastelen tutkielmassani kolmen Helsingin kaupungin My Helsinki -verkkosivustolla esitellyn hiljaisen paikan äänimaisemia. Päätutkimuskysymykseni on: millaisia hiljaisuuden kokemukset ovat Helsingin kaupungin hiljaisissa paikoissa? Aineistoni koostuu Kampin kappelissa, Suomen kansalliskirjastossa ja Seurasaaressa tekemistäni äänimaisemahavainnoista, jotka olen kerännyt kirjallisiksi havaintomuistiinpanoiksi. Lähestymistapani on fenomenologinen: pyrin lähestymään hiljaisuutta kokemustasolla, omia hiljaisuuden kokemuksiani analysoiden. Analyysimenetelmänäni toimii Schaferin (1994) luokittelumallin pohjalta kehittämäni neliosainen jaottelu, jossa havaitut äänet erotellaan niiden äänilähteiden perusteella. Lisäksi hyödynnän aineiston analyysissä Schaferin (1994) äänten jaottelua perusääniin, signaaleihin ja äänimaamerkkeihin. Äänimaiseman analyysin lisäksi tuon esiin Granön (1930) havainnointiin löyhästi nojaten myös hiljaisuuden kokemuksien mahdollisen moniaistisuuden. Tutkielmani tulokset osoittavat, että hiljaisuuden kokemukset eroavat toisistaan kaikissa kolmessa paikassa. Kampin kappelin äänimaisema koostuu yksinomaan tilassa olevien ihmisten äänistä ja raitiovaunun äänestä. Kansalliskirjaston äänimaisema koostuu samoin ihmisten ja tekniikan äänistä. Seurasaaressa kuullaan näiden lisäksi myös luonnon ääniä. Yhteistä kaikille äänimaisemille on se, että ne ovat vahvasti ihmisen muokkaamia.
  • Uusitalo, Liisi-Sisko (2021)
    Pro gradu -tutkielmassani tutkin yleisön motivaatiota osallistua kamarimusiikkifestivaalin konsertteihin. Motivaatiotutkimuksen tarjoaman tiedon avulla festivaali voi suunnitella kokonaisuuden, joka vetoaa yleisöönsä, ja siten sen on mahdollista pitää kiinni nykyisistä asiakkaista sekä houkutella uusia asiakasryhmiä. Osallistujien motivaation ymmärtäminen on tärkeää, sillä sen avulla festivaalin markkinointi ja ohjelmiston suunnittelu voidaan toteuttaa yleisön tarpeet ja toiveet huomioiden. Aikaisemmassa tutkimuksessa on myös todettu, että yleisölle tapahtuman ainutkertaisuus ja elämyksellisyys ovat entistä tärkeämpiä asioita. Siitä syystä motivaatiotutkimuksen avulla saatua tietoa peilataan festivaalin tarjoamaan kokonaiselämykseen. Motivaatiotutkimus liittyy myös kulttuuripoliittiseen näkökulmaan, sillä festivaaleilla on lukuisia hyötyvaikutuksia, joista julkinen sektori on kiinnostunut. Festivaalit lisäävät paikkakuntiensa vetovoimaisuutta, rakentavat kaupunkibrändiä ja tuovat paikkakunnille tuloja turismin kautta. Sen lisäksi festivaalit lisäävät asiakkaidensa hyvinvointia ja ovat merkittäviä sosiaalisen pääoman luomisen kannalta. Tutkimuksen aineisto kerättiin kyselykaavakkeilla Kemiönsaaren Musiikkijuhlien konserttien yhteydessä kesällä 2018. Vastauksia saatiin yhteensä 102. Motivaatiota kartoitettiin seitsemän motivaation osa-alueen suhteen, joiksi valittiin kulttuurisisältö, perheen yhdessäolo, uutuudenviehätys, pakeneminen, tapahtuman viehätys, artistit ja säveltäjät sekä sosiaalinen kanssakäyminen. Aineistoa tarkasteltiin tilastollisin menetelmin. Tutkimuksen tavoitteena oli vastata kysymykseen, minkälainen motivaatio yleisöllä on osallistua tapahtumaan, vertailla festivaaliasiakkaiden motivaatiota eri taustamuuttujien suhteen, tunnistaa erilaisia kohderyhmiä sekä ymmärtää, minkälainen kokonaiselämys vetoaa konserttiyleisöön. Tilastollisen analyysin tulokset osoittivat, että Kemiönsaaren Musiikkijuhlien yleisölle tapahtuman kulttuurisisältö eli korkeatasoinen klassinen musiikki historiallisesti ja kulttuurisesti merkittävässä ympäristössä on heidän motivaationsa kannalta merkittävimpiä asioita. Kokonaiselämys tulisi rakentaa tätä tapahtuman ydintä kunnioittaen. Tutkimuksessa saatiin lisäksi selville, että tapahtuman yleisö edustaa tyypillistä klassisen musiikin kävijäprofiilia: yleisö on naisvaltaista, kävijät ovat korkeasti koulutettuja ja he tulevat suurimmaksi osin pääkaupunkiseudulta. Tutkimuksessa kyettiin myös tunnistamaan erilaisia kohderyhmiä, joille markkinointia tulee suunnata huomioiden heidän tarpeensa ja toiveensa. Tavoittaakseen uusia asiakaskuntia festivaalin tulisi vaalia jo toimivaa markkinoinnin suunnittelua ja tehdä hienovaraisia muutoksia, jotka tukevat jo hyvin kuulijoiden mieleen olevaa kokonaisuutta. Tapahtumaa suositellaan lisäämään elementtejä, jotka mahdollistavat sosiaalisen kanssakäymisen tapahtumassa, suunnittelemaan konsertteja lapsille, ottamaan mukaan muita taiteenmuotoja ja lisäämään poikkitaiteellisuutta sekä kohdentamaan markkinointia myös nuorelle yleisölle.