Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by study line "Religionspedagogik och fostran"

Sort by: Order: Results:

  • Mäenalanen, Lauri (2022)
    Immanuel Kant (1724–1804) oli preussilainen filosofi, jolla oli suuri merkitys länsimaisen filosofian kehitykseen valistuksen aikakaudella. Kantin kirjallinen tuotanto kattaa sisälleen filosofiaa laajasti sisältäen teoksia metafysiikasta, moraalifilosofiasta, estetiikasta, uskonnonfilosofiasta sekä yhteiskuntafilosofiasta. Kantin filosofisen perinnön keskeisin ydin on se, että hän yhdisteli filosofiassaan eri filosofisten koulukuntien periaatteita tehden omasta filosofiastaan synteettistä. Tutkielmani keskittyy Immanuel Kantin filosofiaan uskon käsitteen näkökulmasta. Usko on laaja käsite, jolle löytyy keskenään hyvinkin erilaisia määritelmiä. Tutkielmassani pyrin määrittelemään sen, mistä Kant kirjoitti, kun hän kirjoitti uskosta. Kantilaista uskon käsitettä tutkivaa tutkimuskirjallisuutta löytyy runsaasti ja se keskittyy suurilta osin uskon käsitteen moraaliseen luonteeseen, mikä on Kantin moraalifilosofian kannalta oletettavaakin. Tutkielmassani tulen avaamaan sitä, miten moraalisuus ja uskon käsite liittyvät toisiinsa. Tämän lisäksi tulen tarkastelemaan muita mahdollisia näkökulmia, joiden avulla kantilaista uskon käsitettä voidaan tulkita. Nämä näkökulmat, joita ovat uskonnollisen tradition näkökulma sekä epistemologinen näkökulma, nousevat yleisestä tavasta tarkastella uskon käsitettä. Tutkielmani rakentuu siten, että alustan tutkimusaihettani ensimmäisessä luvussa, jossa myös esittelen rajatun tutkimuskysymyksen, tutkimusmetodin sekä tutkimuskirjallisuutta. Toisessa luvussa esittelen uskon käsitettä hyvin yleisellä tasolla lähestyen sitä uskonnollisten traditioiden näkökulmien ja epistemologisen näkökulman avulla. Kolmannessa luvussa esittelen tutkielmani aiheen kannalta oleellisia sisältöjä Kantin filosofiasta, joita ovat Jumalan olemassaoloon liittyvät kysymykset, jumalatodistusten kritiikki sekä käytännöllisen järjen postulaatit. Neljännessä luvussa käsittelen Glaubea eli uskon käsitettä Kantin filosofiassa perehtyen erityisesti uskon moraaliseen luonteeseen ja esitellen uskon käsitettä myös uskonnollisten traditioiden näkökulmista sekä epistemologisesta näkökulmasta. Viidennessä luvussa esittelen keskeisimmät havaintoni ja perustellun vastauksen tutkimuskysymykselleni. Viimeisessä luvussa myös esitän mahdollisia jatkokysymyksiä, joiden avulla aihetta voitaisiin tutkia lisää.
  • Salo, Tuomas (2022)
    Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää systemaattisen analyysin avulla Missouri -synodin eskatologian keskeiset sisällöt ja painotukset. Erityisesti tutkimus tarkastelee Missouri -synodin teologisia käsityksiä lopunajoista. Lisäksi tässä tutkimuksessa tarkastellaan, minkälaisia eskatologioita Missouri -synodi torjuu omista teologisista lähtökohdistaan käsin. Lähteinä ovat neljä Missouri -synodin vuosien 1989–2017 välillä julkaisemaa eskatologiaa käsittelevää teosta. Kaksi lähdettä ovat kirkon teologisen toimielimen Commission on Theology and Church Relations julkaisemaa eskatologiaa käsittelevää dokumenttia The” End Times” A study on eschatology and millennialism (1989) ja A Lutheran Response to the “Left Behind” Series (2004). Lisäksi lähteinä ovat osana Missouri -synodin Confessional Lutheran Dogmatics -sarjaa julkaistu John R. Stephensonin Eschatology (1993) ja Missouri-synodin uusi dogmatiikan kokonaisesitys Confessing the Gospel (2017). Missouri -synodin raamattukäsitys ja hermeneutiikkaa ohjaavat ennakkokäsitykset ohjaavat kirkon käsityksiä lopunajoista. Raamatun sanainspiraatio-oppi, kristuskeskeinen ja soteriologiaa eli pelastusoppia painottava raamatunlukutapa ovat Missouri -synodin eskatologian kannalta keskeisiä ennakko-oletuksia. Missouri -synodin eskatologia on amillenialistista. Millenialistinen eskatologia ei Missouri -synodin mukaan ota riittävässä määrin huomioon koko Raamatun ilmoitusta, vaan tietyt profeetalliset näyt ja niiden oletettu kirjaimellinen toteutuminen saavat ylikorostetun painoarvon. Missouri -synodin mukaan Kristuksen ensimmäisessä saapumisessa maailmaan toteutuivat Vanhan testamentin eskatologiset profetiat. Millenialistinen erityisesti dispensationalistinen eskatologia siirtää Missouri -synodin näkökulmasta eskatologian keskuksen Kristuksesta Israeliin. Jyrkkä erotus Israelin ja kirkon välillä ja oppi poliittisesta maanpäällisestä tuhatvuotisesta valtakunnasta Jerusalemissa ovat Missouri -synodin mukaan dispensationalismin virheellisiä teologisia ennakko-oletuksia. Missouri -synodi tarkastelee eskatologiaa kaksinaisesti toteutuneen ja tulevan eskatologian näkökulmista. Missouri -synodin mukaan viimeiset ajat alkoivat Kristuksen saapuessa ensimmäisen kerran. Missouri-synodi tarkoittaa alkaneella eskatologialla eskatologisten ennustusten täyttymystä Kristuksen inkarnaatiossa, elämässä, kuolemassa ja ylösnousemuksessa. Lisäksi alkaneella eskatologialla tarkoitetaan kaikkea sitä omaisuutta ja siunauksia mitä kristitty omistaa jo nyt, mutta mikä täysin koetaan vasta kun Kristus saapuu toisen kerran. Tulevalla eskatologialla Missouri-synodi tarkoittaa Kristuksen jo suorittaman Saatanan, synnin ja kuoleman kukistamisen lopullista ilmi tulemista ja täyttymystä historian lopulla. Missouri -synodi jakaa eskatologian mikrokosmiseksi- ja makrokosmiseksi eskatologiaksi. Mikrokosminen eskatologia käsittelee ihmiselämän loppuun liittyviä aiheita. Makrokosminen eskatologia käsittelee maailmanloppua ja viimeisiä tapahtumia. Missouri -synodi käsittelee makrokosmisessa eskatologiassaan: Kristuksen tulevan paluun merkkejä, Kristuksen paluuta, kuolleitten ylösnousemusta, viimeistä tuomiota, maailman loppua, ikuista kadotusta ja uutta luomakuntaa. Missouri -synodin mukaan Nikean uskontunnustus sisältää hyvän tiivistyksen siitä, mikä on ollut kristillisen kirkon perinteinen näkemys tulevien lopunaikojen tapahtumista tunnustaessaan: ”ja on kirkkaudessa tuleva takaisin tuomitsemaan eläviä ja kuolleita, ja jonka valtakunnalla ei ole loppua. ”Ja: ” odotamme kuolleiden ylösnousemusta ja tulevan maailman elämää.”
  • Kiiskilä, Roosa (2022)
    Tämä tutkielma tarkastelee nuorten havaitsemia uskonnollisissa sisältöjä sosiaalisessa mediassa. Tutkielman tarkoituksena on selvittää, millaista uskonnollinen sisältö on sosiaalisessa mediassa, miten uskonnolliset sisällöt ovat läsnä sosiaalisessa mediassa ja mitä sisällöt kertovat uskonnon notkistumiseksi kutsutusta ilmiöstä. Tutkielman aineisto on kerätty kolmivaiheisen kyselytutkimuksen avulla. Aineistonkeruun otantana toimivat kahden helsinkiläisen lukion opiskelijat. Yhtenä kyselytutkimuksen vaiheena vastaajat tekivät seurantaa sosiaalisessa mediassa. Seurannassa oli tarkoituksena tarkastella omaa sosiaalista mediaansa, ja siellä havaittavia uskonnollisia sisältöjä. Aineisto koostuu 24 vastaajan vastauksista. Mediaseuranta osuus keräsi 35 vastausta, joista 24 sisälsi havainnon uskonnollisesta sisällöstä. Näiden havaintojen tarkastelu on keskeisessä asemassa tässä tutkielmassa. Tutkielmassa esitellään tutkimuksen kannalta keskeisiä taustailmiöitä, uskontoa ja sosiaalista mediaa. Koska tutkimuksen otantana ovat nuoret, tarkastellaan näitä taustailmiöitä myös nuorten näkökulmasta. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys rakentuu kolmen teorian varaan. Uskonto mediayhteiskunnassa tarjoaa tarkastelunäkökulman uskonnollisten sisältöjen ilmenemiselle. Affordanssiteoria puolestaan auttaa avaamaan sitä, miten uskonnolliset sisällöt ovat läsnä sosiaalisessa mediassa, sekä miten ne hyödyntävät erityisesti sosiaalisen median affordansseja, käyttömahdollisuuksia. Notkean modernin uskonnollisuuden teorian valossa avataan sitä, notkistuuko uskonto samalla tavalla sosiaalisessa mediassa kuin mitä on havaittavissa digitaalisen maailman ulkopuolella. Tutkielman keskisimpinä tuloksina voidaan pitää vastauksia tutkimuskysymyksiin. Vastaajat kohtasivat ja kertoivat kohtaavansa uskonnollista sisältöä sosiaalisessa mediassa. Kohdattu sisältö on sisällön lajiltaan useimmiten videoita tai kuvia, ja niihin liittyy tyypillisesti myös jonkinlainen tekstisisältö. Kohdatut sisällöt ilmentävät havaintojen valossa useimmiten sisällön tuottajien elettyä uskonnollisuutta, mikä on ristiriidassa vastaajien vastauksista tulkittavien ennakko-olettamien kanssa, joiden mukaan institutionaalista uskontoa havaittaisiin eniten. Uskonnollisen sisällön läsnäolo on vaihtelevaa myös kohtaamistiheyden kannalta. Vastaajat pitivät uskonnollisia sisältöjä pääasiassa neutraaleina. Juhlat, tapahtumat ja opettavainen sisältö korostuivat ennakko-olettamissa ja näkyvät myös havainnoissa. Uskonnollisissa sisällöissä hyödynnettiin sosiaalisen median affordansseja monella tavalla, keskeisimpänä tuloksena tämän osalta voi pitää sitä, että sisältöjen tyyppi näyttäisi vaihtelevan alustasta riippuen. Keskimäärin kaikkia sosiaalisen median affordansseja on hyödynnetty uskonnollista sisältöä luotaessa jollain tavalla. Uskonnon notkistuminen sosiaalisessa mediassa näyttäisi tulosten valossa olevan ilmiö, jota tapahtuu, mutta yksiselitteisesti tämä tutkimus ei tarjonnut vastausta siihen, ilmeneekö notkistumista enemmän kuin kiinteää uskontoa.
  • Mäkelä, Meiju (2022)
    Lähetyshiippakunta on luterilainen kirkko, jonka juuret ovat Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa. Tässä tutkielmassa tarkastellaan mainittujen kirkkojen uusimpia katekismuksia kastetta, rippiä ja ehtoollista koskien. Johdannon jälkeisessä luvussa käydään läpi kastetta, rippiä ja ehtoollista sivuavaa opillista taustaa. Luvussa aletaan tarkastella jo lähteitä niiltä osin kuin se palvelee tutkielman tehtävää. Kolmannessa luvussa teemana on kaste ja pelastus. Neljännessä luvussa pureudutaan avaintenvaltaan, rippiin ja virkaan. Käytännön seurakuntaelämän kannalta ne ovat relevantteja, sillä virka hoitaa armonvälineitä. Lisäksi seurakuntalaisten käytännön elämään vaikuttaa avaintenvallan mahdollinen toteuttaminen. Viidennessä luvussa keskitytään jumalanpalveluksen merkitykseen ja ehtoolliseen. Jumalanpalveluksessa armonvälineet ovat läsnä. Lopuksi kuudennessa luvussa esitetään yhteenveto. Tutkielman menetelmänä on systemaattinen analyysi. Katekismusten suurimmat erot voidaan havaita jumalanpalvelukseen ja ehtoolliselle osallistumisen keskeisyydessä sekä virkaa ja rippiä käsittelevissä kohdissa.
  • Leinonen, Samuli (2023)
    Tämä tutkielma tarkastelee yhdysvaltalaisia Ms. Marvel -sarjakuvia ja -televisiosarjaa. Tutkielman tarkoituksena on tuottaa tietoa siitä, millaisia muslimeihin liittyviä representaatioita tutkimuksen aineisto pyrkii kuvaamaan. Tutkimuksen keskiössä ovat representaation, uskonnollisen tapakulttuurin, sukupuolen, seksuaalisuuden, toiseuden, sekä identiteetin teemat. Tutkielma edustaa kvalitatiivista eli laadullista tutkimusta. Sen aineistona toimivat vuosina 2014–2019 julkaistut Ms. Marvel -sarjakuvat, sekä vuonna 2022 julkaistu Ms. Marvel -televisiosarja. Aineiston analyysimenetelmänä käytetään teoriaohjaavaa sisällönanalyysia. Analyysia ohjaavana teoreettisena käsitteenä toimii representaation eli uudelleen esittämisen käsite. Tehdyn analyysin perusteella, aineistossa esiintyvät muslimirepresentaatiot ilmenevät kolmen teeman kautta. Muslimeja representoidaan aineistossa suhteessa islamiin liittyviin sääntöihin ja uskonnolliseen auktoriteettiin, sukupuolen ja seksuaalisuuden teemoihin, sekä muslimien kokeman toiseuden kautta.
  • Riutta, Julia (2024)
    Länsimaissa yksilökeskeinen henkisyys on kasvattanut suosiotaan viimeisten vuosikymmenien aikana. Lisäksi uushenkisyyden on todettu esiintyvän nykyaikana moninaisesti yhteiskunnan eri osa-alueilla. Kuitenkaan toistaiseksi ei ole tutkittu, minkälaista tietoa oppikirjat tarjoavat niiden käyttäjille henkisyyden kenttään sijoittuvia ilmiöistä. Tämän oppikirjatutkimuksen aukon tutkielma selvitti tarkastelemalla, mistä aihepiireistä new agen ja uushenkisyyden kuvaukset muodostuvat laadullisen aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla. Lisäksi tutkielmassa selvitettiin lähiluvun keinoin, miten new agen ja uushenkisyyden kuvaukset ovat sijoitettu oppikirjoissa eri vuosikymmeninä. Tutkimusta perusteltiin myös sen merkityksellä tulevien oppikirjojen kehitystyölle. Lähdeaineisto koostui lukion evankelis-luterilaisen uskonnon oppikirjoista, jotka olivat julkaistu aikavälillä 1994–2022. Tutkielmassa saatiin selville, että oppikirjoissa new agen ja uushenkisyyden kuvauksissa ilmenee neljä aihepiiriä: määrittely, historia, uskomukset sekä opetukset ja toiminta. Oppikirjojen kuvauksissa määritellään lukijalle new agen ja uushenkisyyden termit ja kuvataan ilmiöiden historiaa, erilaisia uskomuksia ja opetuksia sekä toimintaa. Tutkielman tulokset new agen ja uushenkisyyden kuvauksien sijoittelusta oppikirjoissa osoittivat, että ilmiöt esitellään kirjoissa pääosin uuden uskonnollisuuden aiheen yhteydessä ja 2010-luvun myötä new agen ja uushenkisyyden kuvaukset siirtyvät uskontoa suomalaisessa yhteiskunnassa käsittelevistä oppikirjoista maailman uskontoperinteitä käsitteleviin oppikirjoihin. Tutkielmassa saatiin selville, että new agen ja uushenkisyyden kuvaukset sijoitetaan oppikirjoissa 2000-luvulta alkaen pääosin oppikirjojen loppuun. Tämä maisterintutkielma havainnollistaa, miten suomalaisissa lukion evankelis-luterilaisenuskonnon oppikirjoissa on lähestytty new agea ja uushenkisyyttä. Tutkielma tuo esille myös oppikirjojen kehittämiskohteita new agen ja uushenkisyyden kuvauksien sekä sijoittelunosalta. Tutkielman vahvuutena voi pitää sen merkitystä uskonnon oppikirjojen kehitystyölle.
  • Djakonowsky, Maria (2023)
    Tämän maisterintutkielman tarkoituksena on tarkastella perusopetuksen islamin opettajien ajatuksia koulun katsomusopetuksesta. Tavoitteena on selvittää, minkälaisia ajatuksia islamin opettajilla on katsomusopetuksesta, islamin oppiaineen erityispiirteistä ja haasteista katsomusoppiaineena, sekä millaisia kehittämistarpeita he näkevät koulun katsomusopetuksella olevan. Kysymyksen taustaksi tarkastelen Suomen katsomusopetusta, sitä koskevia säädöksiä sekä opetusta ohjaavia asiakirjoja. Lisäksi tarkastelen aiempaa islamin opetuksesta tehtyä tutkimusta taustoittamaan sitä, minkälaisia erityispiirteitä ja haasteita islamin opetukseen liittyy. Tutkielma on toteutettu laadullisin menetelmin haastattelemalla perusopetuksessa islamia opettavia opettajia. Haastattelut on toteutettu puolistrukturoidulla teemahaastattelulla ja haastatteluilla kerätty aineisto on analysoitu laadullisella aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Metodien valinnan perusteena on ollut aiemman tutkimuksen vähäisyys sekä tavoite antaa islamin opettajille mahdollisimman paljon ilmaisutilaa kysymysten tiimoilta. Haastateltavia islamin opettajia oli yhdeksän. Tutkimuksen keskeisinä tuloksina selvisi, että islamin opettajat pitävät koulun islamin opetusta paikkana, joka toimii oppilaille vähemmistöidentiteettiä tukevana ympäristönä ja turvallisena tilana tutkailla islamia ja harjoittaa kriittistä ajattelua. Monet oppiaineeseen liittyvät haasteet nousevat aineiston perusteella käytännön järjestelyiden ongelmista sekä resurssipulasta. Myös dialogisuuden puute nähtiin ongelmana, ja siihen taas ratkaisuna voisi opettajien mielestä toimia osittain yhdistetty katsomusopetus. Katsomusoppiaineiden yhdistämiseen yhteiseksi oppiaineeksi opettajat suhtautuivat kriittisesti.
  • Romunen, Perttu (2022)
    Tutkielma käsittelee Pohjois-Amerikan jääkiekkoliiga NHL:n käytäntöä, jossa kotijoukkueen pukuhuoneen keskellä lattiaa sijaitseva logo on koskematon. Kirjoittamattoman säännön mukaan logon päälle astumista pidetään epäkunnioittavana tekona. Käytäntö tulee näkyväksi suurelle yleisölle median kautta ja media nimittää käytäntöä esimerkiksi pyhäksi ja taikauskoksi. Tutkimuskysymyksiä tutkielmassa on kaksi: 1. Millä tavoin media välittää (pyhää) käytäntöä NHL-joukkueiden pukuhuoneiden logon koskemattomuudesta? 2. Minkälaisia kehyksiä ilmiölle luodaan mediateksteissä? Tutkielman teoreettisina käsitteinä ovat pyhä, rituaali, symboli ja medioituminen. Tutkielman aineisto koostuu median teksteistä tuotetusta media-aineistosta. Analyysimenetelmänä tutkielmassa käytetään journalismiin keskittyvää kehysanalyysia. Empiirisen aineiston pohjalta käytäntö näyttäytyy pyhänkaltaisena sosiaalisena järjestyksenä, jossa logosta on tullut ikään kuin pyhä, jota varjellaan profaanilta säännöin ja määräyksin olla koskettamatta siihen. Rituaalinomainen toisteinen käytös suuntautuu joukkueen logoon, eli symboliin. Ilmiötä voidaan lähestyä medioituneena, sillä median vaikutus tuottaa ilmiön sosiaaliselle ulottuvuudelle raamit suuren yleisön tietoisuuteen. Media kehystää aihetta valitsemalla käytäntöön liittyvästä havaittavasta todellisuudesta jotkut osat keskeisiksi viesteiksi ja näkökulmiksi teksteissä. Median välittämiä hallitsevia kehyksiä aineistossa ovat pyhän kehys, taikauskon kehys, perinteen kehys, kunnioituksen kehys ja käytännön kehys.
  • Miettinen, Veera (2023)
    Tutkin yliluonnollisia kokemuksia kokeneiden käsityksiä yliluonnollisesta. Tutkimuskysymykseni ovat ensiksi, kuinka tutkittavat käsittävät yliluonnollisen ja toiseksi, millaisia merkityksiä yliluonnollinen saa siihen keskittyvissä Facebook-yhteisöissä ja haastateltavien kertomuksissa yhteisöllisyyden kautta. Aineisto koostuu kolmen ihmisen teemahaastatteluista sekä yliluonnollista käsittelevän Facebook-ryhmän, Yliluonnollista! (K18), etnografisesta havainnoinnista. Analysoin aineistoni käyttäen fenomenografista analyysimenetelmää. Tutkittavat ymmärsivät yliluonnollisen itselleen luonnollisena, arkielämään kuuluvana. Samalla he kuitenkin hyväksyivät yliluonnolliseen liittyvän selittämisen vaikeutta. Käsitykseen yliluonnollisesta sisältyi myös yliluonnollisen kohtaaminen. Tutkittavat kohtasivat esimerkiksi kuolleita läheisiään, henkioppaita ja muita yliluonnollisia olentoja sekä kokivat voimakasta läsnäolon tunnetta. Yliluonnollinen kuului myös tutkittavien käsityksiin elämästä ja kuolemasta. Tutkittavat eivät pelänneet kuolemaa, sillä he kokivat, ettei elämä pääty siihen. Yliluonnollinen koettiin myös todella merkitykselliseksi asiaksi elämässä. Tutkittavien omaan käsitykseen yliluonnollisesta vaikuttivat ensisijaisesti omat kokemukset. Yliluonnolliseen liittyy myös sosiaalisia ulottuvuuksia. Facebook-ryhmä asettaa oman määritelmänsä yliluonnolliselle. Facebook-ryhmässä koettiin ryhmän tarjoavan vertaistukea, mutta siellä esiintyi myös ilmauksia vähättelyn kokemuksista. Tutkittavat kokivat yhteiskunnan normien vaikuttavan siihen, että yliluonnollisesta kertominen muille ihmisille on haastavaa. Tästä syystä he jakoivat kokemuksiaan mieluiten luotettaville perheenjäsenille ja ystäville.
  • Hollo, Tuukka (2022)
    Tutkimuksessa käsitellään keskustelua reformoidun epistemologian (RE) piirissä. RE tunnetaan erityisesti amerikkalaisen filosofi Alvin Plantingan työstä, jota on uskonnon epistemologiassa sovellettu viime vuosina laajasti eri tieto- ja oikeutusteorioihin. RE ei olekaan ainoastaan Plantingan eksternalistista reliabilismia edustava teoria, vaan sitä on sovellettu laajasti uskonnollisiin perususkomuksiin. Se ei myöskään sido kannattajaansa teologisesti kalvinismiin. Tutkimuksen metodina on systemaattinen kirjallisuus- ja käsiteanalyysi. Tutkimuksessa esitetään, millaiseen historialliseen kontekstiin RE:n synty sijoittuu. Klassisen foundationalismin kritiikki sekä uskontoja vastaan esitetyt argumentit, esimerkiksi Freudin ja Marxin toimesta, liittyvät sen alkuvaiheisiin. Plantingan käsitys RE:n luonteesta toimii pohjana myös nykyiselle keskustelulle. Hänen käsitykseensä kuuluu olennaisesti asianmukaisten perususkomusten analysointi, eräänlaisena jumala-aistina toimiva sensus divinitatis sekä varranttiuden kriteerit. Olennaisena osana tutkimuksessa arvioidaan sensus divinitatikseen liittyviä filosofisia ja teologisia määritelmäkysymyksiä. Koska RE on nykyisin sateenvarjokäsite useille teorioille, tulee kritiikki sitä vastaan kohdentaa oikein. Tämä tapahtuu osoittamalla kritiikki kulloinkin sovellettavaan tietoteoriaan tai siihen, miten tätä teoriaa sovelletaan teistisiin perususkomuksiin. Kohdentamaton kritiikki RE:a vastaan ei kerro, miksi teoria olisi epätosi. Kritiikin suhteen on olennaista tutkia myös internalismin ja eksternalismin välillä käytyä debattia. Molempia näkemyksiä puolustetaan RE:n alla. Tutkimuksessa esitetään, miten tämä tapahtuu. Molemmissa käsityksissä kohdataan myös ongelmia, joita olisi pystyttävä ratkaisemaan. RE nojaa usein kognitiiviseen kykyyn sensus divinitatikseen. Tutkimuksessa käsitellään kognitiivisen uskontotieteen (KU) valossa, millaisia perusteita tällaisen mekanismin olemassaololle on. KU:n piirissä sen olemassaolo on kyseenalaistettu, mutta sitä on myös puolustettu. Mikäli uskomusten etiologia voidaan kognitiotieteiden valossa tuntea ja tämän prosessin luotettavuus kyseenalaistaa, vaikuttaa siltä, että kyseinen kognitiivinen mekanismi on vähintäänkin epäluotettava, jos se on olemassa. KU:n debunkkausargumentit pyrkivätkin osoittamaan, että uskoa jumaliin ei voida pitää tiedollisesti oikeutettuna, koska ne muodostuvat epäluotettavasti eivätkä tähtää totuuteen. Näin KU haastaa RE:n käsityksen siitä, että mieli voisi muodostaa tiedollisesti oikeutettuja uskonnollisia uskomuksia sensus divinitatiksen avulla. Esitän myös kokonaan uusia epistemologisia huomioita debunkkauskeskusteluun ja uskomusten rationaalisuuden arviointiin. Johtopäätöksenä seuraa, että RE on vahvalla pohjalla, koska se soveltuu moniin eri epistemologisiin teorioihin. Näillä teorioilla on omat vahvuudet, mutta myös heikkoutensa. Kuitenkin KU:n havainnot jumala-aistin luonteesta heikentävät RE:a, ja perususkomusten oikeutus kokemusten tai näyttämistilojen perusteella voidaan kyseenalaistaa. Niinpä RE:n eri teorioilla on taakkanaan monia kysymyksiä, joihin on pystyttävä antamaan perustellut vastaukset, mikäli sitä halutaan uskottavasti puolustaa.
  • Hakala, Lenakreetta (2022)
    Tämä työ käsitellään salaliittoteorioiden vaikutusta. Tutkielma tarkastelee nuorten käsityksiä koronapandemiaan liittyvistä salaliittoteorioista ja sitä kautta tulkitsee salaliittoteorioille altistumisen vaikutusta nuoriin. Tutkielman aineistonkeruumenetelmänä oli kyselytutkimus, joka teetettiin sähköisellä kyselylomakkeella. Kyselylomakkeella selvitettiin nuorten käsityksiä kuuden eri teeman alle asettuvista sosiaalisesta mediasta poimituista salaliittoteorioista. Teemoina olivat koronapandemian synty, pandemian suunnitelmallisuus, 5G-verkko, Yhdysvaltojen vaalit, johtava eliitti ja koronarokote. Kyselylomakkeeseen vastasi yhteensä 23 helsinkiläisen lukion opiskelijaa. Näiden 23 vastaajan vastaukset muodostavat tutkielman aineiston. Tutkielmassa salaliittoteoriat käsitetään persuasiivisen viestinnän, eli suostuttelun muodoksi, jonka myötä teoreettinen viitekehys muodostui persuasiivisen viestinnän sekä alalla sovellettujen teorioiden, kognitiivisen dissonanssin ja vahvistusvinouman ympärille. Aineisto analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin menetelmällä esitettyjä teorioita joustavasti apuna käyttäen. Tässä tutkielmassa kognitiivisen dissonanssin ilmentyminen ymmärretään salaliittoteorioiden hylkäämiseen johtavana prosessina, kun taas vahvistusvinouman ymmärretään olevan salaliittoteorioiden omaksumiseen johtava prosessi. Tutkielman merkittävimpänä tuloksena voidaan pitää vastausta tutkimuskysymyksiin, joiden pyrkimyksenä oli selvittä salaliittoteorioille altistumisen vaikutusta nuoriin. Aineiston analyysin avulla selvitettiin, minkälaisia käsityksiä nuoret liittävät koronapandemian salaliittoteorioihin. Tätä kautta pystyttiin tekemään johtopäätöksiä siitä, kuinka teoriat vaikuttavat nuoriin. Saatujen tulosten perusteella enemmistö nuorista liitti esitettyihin salaliittoteorioihin kielteisiä ja salaliittoteoriat kieltäviä käsityksiä. Tämän pohjalta tutkielma esittää, että sosiaalisessa mediassa levinneillä pandemiaa koskevilla salaliittoteorioilla ei ole juuri ollut vaikutusta tutkimukseen osallistuneisiin nuoriin. Tutkielman tulosta tukee ja selittää myös kognitiivisen dissonanssin välittyminen nuorten käsityksissä. Enemmistö vastauksista edusti kognitiiviselle dissonanssille ominaisia piirteitä, jonka katsotaan tässä tutkielmassa olevan vaikuttava tekijä salaliittoteorioiden hylkäämisessä.
  • Palonen, Eetu (2023)
    Tutkielmani tarkoituksena ja tavoitteena on tarkastella ja analysoida salaliittoteorioita narratiivisessa muodossa retoriikan analyysin keinoin. Tämä tapahtuu analysoimalla ja tarkastelemalla, millaisella tavalla retoriikan teoreetikko Kenneth Burken dramatistininen viisijako näyttäytyy aineistona käytetyssä blogisivustossa. Tutkielman keskeinen tutkimusmenetelmä on retoriikan analyysi Burken Dramatistinen viisijakoa käyttäen. Tutkielman aineisto on kerätty NWO-havaintoja blogisivustolta. Tutkielmassa esitellään keskeisiä käsitteitä ja taustoja, jotka liittyvät salaliittoteorioihin. Uskontoa tarkastellaan uskontotieteellisen kolmen näkökulman mukaan, miten salaliittoteoriat ja uskonnot linkittyvät toisiinsa. Jaottelu on Robertsonin, Aspremin ja Dyrendalin mallit, joita on kolme erilaista uskontojen ja salaliittoteorioiden välisistä suhteista, jonka avaan tutkielmassa. Burken dramatistisen viisijaon avulla toteutettua analyysia peilataan edellä mainittuihin kolmeen näkökulmaan. Tutkielman tuloksiin sisältyy havainto siitä, että käyttämällä Burken dramatistista viisijakoa analyysin menetelmänä on mahdollista havaita aineistossa olevia kielellisiä sisäisiä suhteita. Aineistossa on havaittavissa retorisia ulottuvuuksia, joissa uskontoon viittaava käsitteistö on mukana ja käsitteistöt linkittyvät salaliittonarratiiveihin. Tutkielman tuloksissa on myös havaittavissa, että uskonto vaikuttaa retoriseen ilmaisuun tekstin sisällä. Tutkielman tuloksiin sisältyvät myös pohdinnat siitä, miten retoriikan tutkimusta voitaisiin soveltaa myöhemmin samankaltaisesti tutkimuksellisena pohjana tulevaisuudessa
  • Ahola, Ella (2023)
    Tässä tutkielmassa tarkastelen sitä, kuinka romaanista Ruumiin ikävä kirjoitetuissa kirja-arvosteluissa näkyi vuoden 1930 moraalinen ja seksuaalimoraalinen ilmapiiri. Tämän yhteiskunnallisen ilmapiirin muodostumiseen oli keskeisesti vaikuttanut Suomen evankelisluterilainen kirkko, joka toimi kansankirkon asemassa, sekä vuosisatoja vanha kristillinen traditio, jonka juuret juontavat Raamattuun ja alkukristillisyyteen saakka. Tutkielman aineistona toimi kansalliskirjaston digitaalisista aineistoista kerätyt kirja-arvostelut, jotka koskivat Iris Uurron romaania Ruumiin ikävä. Romaani ilmestyi loppuvuodesta 1930. Aineisto rajautui käsittelemään kirja-arvosteluita, jotka olivat ilmestyneet elokuun 1930 ja joulukuun 1931 välillä. Tutkielma on laadullinen tutkimus ja tutkimusmenetelmänä on temaattinen sisällönanalyysi. Analyysi on tehty keräämällä aineistossa toistuvat aiheet yhteen ja tuottamalla niistä muodostuvien teemojen perusteella sisällönanalyysi. Tein analyysia peilaamalla aineistoa sen ajallista kontekstia vasten. Tutkielman konteksti on vuoden 1930 sisältämä moraalinen ja seksuaalimoraalinen ilmapiiri. Aineiston perusteella muodostuneet keskeiset teemat tutkielmassa ovat romaanin Ruumiin ikävä sisältämät aiheet, arvosteluiden suhtautuminen kirjailijaan ja arvostelijat itse. Tutkimuksen tuloksena selvisi, että Ruumiin ikävä -romaanin vastaanotto oli kaksijakoista läpi aineiston. Arvosteluissa suhtauduttiin romaaniin joko kritisoimalla sen moraalittomana tai syntisenä nähtyä sisältöä tai kehumalla romaanin poikkeuksellisuutta ja siinä esiin nostettuja uusia näkökulmia. Arvosteluissa esitetyt näkemykset vahvistivat yhteiskunnan moraalisia ja seksuaalimoraalisia käsityksiä, joiden alaisina arvostelijat elivät. Kriittiset arviot vahvistivat ilmapiirin olemassaoloa korostamalla romaanin ja kirjailijan moraalittomuutta, myönteiset arviot puolestaan korostamalla romaanin poikkeuksellisuutta vallitsevassa yhteiskunnallisessa ilmapiirissä. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että yhteiskunnan moraalinen ja seksuaalimoraalinen ilmapiiri oli arvosteluiden taustalla toistuvasti läsnä läpi aineiston, riippumatta arvostelijan näkökulmasta.
  • Kuokkanen, Heidi (2023)
    Toiminnallisuutta painotetaan vahvasti uusimmassa Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa niin uskonnonopetuksen tavoitteissa, kuin läpi koko perusopetuksen. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää miten opettajan työtä enemmän tai vähemmän ohjaavissa opettajan oppaissa näkyy toiminnallisuus ja minkälaisia toiminnallisia menetelmiä opettajan oppaissa esiintyy. Tarkastelen tutkimuksen tuloksia Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin 2014 peilaten. Tutkimus on toteutettu laadullisen aineiston sisällön analyysin menetelmin. Aineistonani on suurimpien suomalaisen peruskoulun oppimateriaalien kustantajien kustantamat, suomen kieliset, evankelisluterilaisen uskonnon 8. luokan opettajan oppaat, lukuun ottamatta kustantajia, jotka kustantavat ainoastaan sähköisiä oppimateriaaleja. Tutkimukseni osoittaa, että evankelisluterilaisen uskonnon 8.luokan opettajan oppaat sisältävät varsin paljon toiminnallisia tehtäviä. Oppaissa painottuvat keskustelu- ja tiedonhakumenetelmät, mutta ne sisältävät myös runsaasti askartelua ja käsillä tekemistä, sekä liikunnallisia menetelmiä. Sen sijaan draamaa ja pelillisyyttä on oppaissa suhteellisen vähän. Tutkimani opettajan oppaat vastaavat opetussuunnitelman tavoitteisiin toiminnallisuuden osalta melko hyvin, joskin toiminnallisten tehtävien monipuolisuus vaihtelee oppaiden mukaan. Opettajan oppaat tukevat toiminnallisuuden lisäämistä oppitunneille tarjoten valmiita ideoita opettajien käyttöön.
  • Härmä, Juha (2022)
    Tutkielmassani tarkastellaan taiteilija Jyrki Nissisen sanoittamien äänikappaleiden sisältöä erityisesti uskonnon-, eksistentialismin- ja yliluonnollisuuden käsitteiden kautta. Tutkielman aihe valikoitui omasta kiinnostuksestani Nissisen musiikkia kohtaan, sillä olen seurannut taitelijan uraa läheltä noin 15 vuoden ajan. Soitan myös itse yhdessä yhtyeessä, jonka kappaleita tutkielmassani tarkastellaan. En ole kuitenkaan itse osallistunut kappaleiden sanoitus- tai sävellystyöhön. Tutkielman aluksi käyn läpi työni kannalta olennaiset keskeiset käsitteet sekä Nissisen henkilöhistoriaa. Tämän jälkeen määrittelen taitelijan eri yhtyeiden elinkaarta, sillä mielestäni työni kannalta on olennaista, että lukijat saavat selkeän kuvan siitä, mitkä ovat Nissisen taiteelliset lähtökohdat. Työtäni varten kävin läpi taitelijan musiikillisen tuotannon vuosina 1999–2018. Aineistokseni muotoutui yhteensä 194 kappaletta usealta eri yhtyeeltä. Analyysimmenetelmänä työssäni on käytetty laadullista sisällönanalyysiä, jonka pohjalta muodostin kategoriat. Näiden avulla siirryn analysoimaan kappaleiden sisältöä näiden kategorioiden avulla. Työni loppuosioissa teen johtopäätökset sekä yhteenvedon tekemistäni löydöksistä.
  • Lähde, Maiju (2023)
    Nykypakanuus on kasvattanut suosiotaan länsimaissa, myös Suomessa aina 90- luvulta alkaen. Pakanuus näyttäytyy useimmille nykypakanoille myös ryhmäidentiteettinä, jolloin sosiaaliset ilmiöt kuten sosiaalinen vertailu ja sosiaalinen identiteetti ovat asioita, joita on mahdollista tutkia uskontotieteen alla. Etenkin sosiaalista identiteettiä on suomalaisen pakanakentän sisällä jo tutkittu, mutta sitä vastoin identiteettiautenttisuutta ei. Identiteettiautenttisuudella tarkoitetaan tämän tutkimuksen kontekstissa sosiaalista vertailua liittyen oman pakanaidentiteetin autenttisuuteen. Oma tutkimukseni keskittyy näin ollen tutkimaan sitä, miten autenttinen pakanaidentiteetti rakentuu suomalaisten nykypakanoiden puheessa. Autenttisuus on käsite, jota yleensä käytetään kuvaamaan kaikkea aitoa, todenmukaista ja alkuperäistä, ja näin ollen sitä usein käytetään käsitteenä, jolla omaa ryhmä- tai henkilökohtaista identiteettiä rakennetaan, perustellaan tai oikeutetaan. Kansainvälisessä pakanuutta ja pakanaidentiteettiä koskevassa tutkimuksessa on osoitettu, että eri maiden pakanayhteisöissä autenttisuus näyttäytyy tietynlaisena sosiaalista sisäryhmää määrittävänä kriteerinä. Tämä ilmeni siten, että osa pakanaidentiteettiä kantavista henkilöistä määritteli tietyt pakanuuteen liitettävät piirteet ja ideaalit, joita autenttisten pakanoiden sisäryhmä edustaa ja sosiaalisen vertailun kautta rajasi osan pakanayhteisöstä sosiaaliseksi ulkoryhmäksi, vähemmän autenttisiksi pakanoiksi. Oman tutkimukseni pääasiallinen tarkoitus on selvittää, esiintyykö tämänkaltaista autenttisuuteen perustuvaa sosiaalista vertailua myös Suomessa ja jos esiintyy, mitä ideaaleja autenttiseen pakanuuteen liitetään. Autenttisuuteen liitettyjä piirteitä olivat aiemmassa tutkimuksessa esimerkiksi traditionaalisuus, epäkaupallisuus sekä pinnallisuudesta ja populaarikulttuurin tekemistä pakanuuden tulkinnoista irrottautuminen. Koska aihetta ei ole aiemmin suomalaisessa kontekstissa tutkittu, maisterintutkielmani antaa yleistason katsauksen siihen, miten autenttinen pakanaidentiteetti rakentuu suomalaisten nykypakanoiden puheessa ja vertailee, miten se suhteutuu aikaisempaan tutkimukseen. Tutkimukseni aineisto koostuu kahdestatoista laadullisen asennetutkimuksen metodein toteutetusta haastattelusta. Teoreettisena viitekehyksenä hyödynsin autenttisuuden käsitettä sekä sosiaalisen identiteetin teorian käsitteistöä. Tutkimusotetta voidaan pitää teoriaohjaavana, sillä teoreettinen viitekehys eli autenttisuus ja aikaisemman tutkimuksen havainnot ohjaavat analyysin kulkua vahvasti. Tutkielmani tulosten valossa voidaan katsoa, ettei suomalaisessa pakanayhteisössä esiintyvä autenttisuuskeskustelu näyttäydy ainakaan oman aineistoni valossa yhtä merkittävänä sosiaalisen vertailun välineenä, kuin vertailukohtana käyttämässäni aiemmassa tutkimuksessa. Verrattuna aikaisempaan tutkimukseen hajonta siinä, oliko autenttisuus merkittävä sosiaalisen vertailun kriteeri, oli suurempaa. Haastattelemani pakanat esittivät joitakin autenttisuusväitteitä ja jotkut haastatteluissa esiin nousseet piirteet, kuten pakanuuden representaatiot sosiaalisessa mediassa tai populaarikulttuurista inspiraation hakeminen omaan harjoitukseen näyttäytyivät kokonaisuutena aihepiireinä, joihin liittyi sosiaalista vertailua identiteettiautenttisuuden perusteella. Verrattuna aiemman tutkimuksen havaintoihin haastattelemieni pakanoiden puheessa korostuivat kuitenkin autenttisuuden sijaan myös vastakkaiset ilmiöt, kuten pakanuuden epädogmaattinen luonne ja itsemäärittelyoikeus, ja niihin vedoten haastateltavat myös vastustivat sosiaalista vertailua liittyen autenttisuuteen. Tutkimukseni antaa yleisellä tasolla katsauksen siihen, millaista keskustelua aiheesta suomalaisessa kontekstissa esiintyy, mutta jatkotutkimukselle, joka keskittyisi tutkimaan aihetta jonkun rajatun yhteisön, esimerkiksi traditionaalisten wiccojen kontekstissa, voisi olla paikkansa.
  • Kuntanen, Essi-Elina (2022)
    Tässä tutkimuksessa tutkitaan Argula von Grumbachin toimintaa reformaation aikakautena 1520-luvun Saksassa. Von Grumbach tuli julkisuuteen kirjeidensä kautta, jotka ottivat kantaa reformaation teologisiin kysymyksiin. Tutkimuksen pääkysymyksenä on, miten vallan ja vastarinnan retoriikka näkyvät von Grumbachin viidessä kirjeessä. Retorisilla keinoilla tarkoitetaan kielellisen vaikuttamisen keinoja, joita kirjeissä käytetään. Tarkastelen, miten von Grumbach perustelee ja oikeuttaa toimintaansa naisena. Tutkimuksessa tuodaan esille myös niitä taustatekijöitä, jotka vaikuttivat von Grumbachin toimintaan ja toisaalta niitä tekijöitä, jotka rajoittivat hänen toimintaansa. Näistä taustatekijöistä tuodaan esille myös säädyn ja sukupuolen vaikutus. Kirjeissä ilmenevien retoristen keinojen lisäksi tarkastellaan sitä, miten von Grumbachin kirjeet noudattavat aikakauden kirjeiden kirjoittamissääntöjä. Työn päälähteenä ovat viisi von Grumbachin kirjoittamaa kirjettä vuodelta 1523. Kirjeet ovat käännetty Peter Mathesonin teoksessa Argula von Grumbach, A Woman`s Voice in the Reformation. Kirjeet on valittu sillä perusteella, että ne sisältävät kirjeitä sekä julkisille että yksityisille tahoille. Valintakriteereinä on myös se, että kirjeet on kohdistettu sekä von Grumbachin sukulaiselle että yhteisön päättäjille. Kirjeissä lähestytään sekä reformaation vastustajia että reformaation kannattajia. Käytetyn kirjallisuuden kautta tuon esille naisten toimijuutta reformaation ajalla sekä reformaation ajan retoriikkaa. Käytetyn kirjallisuuden avulla pyritään myös havainnollistamaan aikakauden yhteiskunnan rakenteiden vaikutusta naistoimijuuteen. Argula von Grumbachin kirjeiden ja tutkimuskirjallisuuden kautta selviää, että von Grumbachin toimintaa mahdollisti hänen aatelinen säätytaustansa. Von Grumbach tunsi kirjeiden kirjoittamiseen liittyvät säännöt ja aatelinen tausta oli luonut hänelle pääsyn kirjojen pariin. Von Grumbach tuntee myös Raamatun hyvin ja hän perustelee toimintansa oikeutusta lukuisin raamatullisin perusteluin. Von Grumbach kannattaa reformaation pääperiaatteiden toteutumista kaikkien kristittyjen elämässä sukupuolesta riippumatta. Yleisen pappeuden perusteella jokaisella kristityllä on hänen mielestään oikeus ja velvollisuus puhua Jumalan sanaa. Hän rikkoo aikakauden sukupuolirooleja asettumalla miestään sekä päättäviä tahoja vastaan. Von Grumbachin käyttämät retoriset eli kielellisen vaikuttamisen keinot ovat moninaiset. Hän kehottaa ja käskyttää kirjeidensä vastaanottajia muuttamaan toimintatapojaan sekä arvostelee aikakautensa uskonnollisia päättäjiä sekä oman säätynsä edustajia
  • Teiniranta, Tuomo (2022)
    Tässä tutkielmassa tutkin käytettyjä tavaroita koskevia ajattelutapojen muutoksia. Vaikka käsittelen tutkielmassani käytettyjen hyödykkeiden historiaa jopa 1600-luvulta, on tutkimukseni pääkohde siinä, miten käytettyjä hyödykkeitä koskevat ajatusmallit ovat muuttuneet 1900-luvun alun jälkeen. 1900-luvulla maailma muuttui enemmän ja nopeammin kuin koskaan aiemmin ihmiskunnan historiassa. Sillä oli myös vaikutus ihmisten tapaan kuluttaa. Käytettyjä tavaroita on kierrätetty niin kauan kuin tavaroita on ollut. Aikojen saatossa käytetyn tavaran kierrätystä on toteutettu niin perheen sisällä kuin myös vieraille ihmisille. Käytetyn tavaran myyntiä on toteutettu sekä ammattimaisesti välikäsien kautta että suoraan kuluttajalta toiselle. Käytettyä tavaraa on myyty, sitä on myös annettu lahjaksi ja avuksi. Syitä käytetyn tavaran ostamiselle, myymiselle ja kierrättämisellä on monia. Käytettyjen tavaroiden markkinat ovat olleet aina monimuotoisia eikä niistä voi tehdä yleistyksiä. Se on kuitenkin varmaa, että käytetyt hyödykkeet ovat koskeneet niin rikkaita kuin köyhiäkin. Vaikka käytettyjä tavaroita on kierrätetty aina, on ajatusmallit niitä kohtaan muuttuneet aikojen saatossa.
  • Nuutinen, Sari (2022)
    Tässä tutkielmassa tarkastelen, mitä Paavali tarkoittaa sanalla σάρξ (”liha”) sen esiintyessä vastakohtana sanalle πνεῦμα (”henki”) tekstijaksoissa Gal. 5:13–24 ja Room. 7:14–8:13. Samalla tutkin, millaista ihmiskäsitystä tekstijaksot heijastavat. Taustaksi tutkin muita Paavalin aitoina pidettyjä kirjeitä sekä pääosin tutkimuskirjallisuuden kautta myös muuta aikalaiskirjallisuutta erityisesti juutalaisuuden sisällä. Paavalin kirjeissä sana σάρξ voi merkitä lihaa, ruumista tai sen osaa, aineellisuutta, biologista sukulaisuutta tai syntyperää, ihmistä kokonaisuutena tai ihmiskuntaa Jumalan vastakohtana. Sanan käyttötavat Paavalilla vastaavat pitkälti ”liha”-sanan käyttötapoja Vanhassa testamentissa. Lisäksi hän toisinaan asettaa ”lihan” vastakkain Hengen (πνεῦμα) kanssa, jolloin sana saa negatiivisen sävyn. Galatalaiskirjeessä ”liha” edustaa ulkoisiin seikkoihin – erityisesti ympärileikkaukseen – perustuvaa suhdetta Jumalaan, minkä vastakohtana on Jumalan Hengen vaikuttama usko Kristukseen. Paavali kuvaa ilmaisuilla ”lihan himo” (ἐπιθυμία σαρκός) ja ”lihan teot” (τὰ ἔργα τῆς σαρκός) elämää, jota ohjaavat pelkät ruumiilliset ja inhimilliset päämäärät Jumalan Hengen sijasta. Roomalaiskirjeessä ”liha” ja ”lihallisuus” kuvaavat ajallisessa ruumiissaan elävän ihmisen heikkoutta ja alttiutta synnille. Kristukseen uskovien ei tule ohjautua tämän alttiuden mukaan vaan elää Jumalan mielen mukaista elämää Hengen avulla. Koska σάρξ-sanassa kietoutuvat yhteen Paavalin sille antamat eri merkitykset, on haastavaa löytää tutkimissani tekstikohdissa hyvää käännösvaihtoehtoa ”liha”-sanan tilalle. Paavalin ihmiskäsityksessä on sekä monistisia että dualistisia piirteitä. Hän viittaa ”lihalla” koko ihmiseen syntiinlankeemuksen alaisena olentona: alttius synnille vaikuttaa sekä ruumiin että mielen toiminnassa. Kuitenkin ajallinen ruumis näyttäytyy erityisen alttiina synnille, koska sen tarpeet voivat vääristyä himoiksi. Vasta ylösnousemusruumiissa ihminen on vapaa himoista. Paavalin ihmiskäsitys on sikäli pessimistinen, että hän näkee kaikkien ihmisten olevan synnin vankeja ilman Kristusta. Ihmisen kääntyessä Kristukseen uskovaksi tilanne kuitenkin muuttuu ja Jumalan Henki asettuu asumaan häneen. Uskova kokee edelleen ”lihan himoja” eli vääristyneitä haluja, mutta hän voi vastustaa niitä Hengen avulla.
  • Tuikkanen, Joona-Jukka (2022)
    Tutkimus käsittelee vanhoillislestadiolaisen Suomen Rauhanyhdistysten Keskusyhdistyksen (SRK) ja sen amerikkalaisen sisarliikkeen Laestadian Lutheran Churchin tapaa harjoittaa lähetystyötä. Lähetystyön tarkastelussa käytetään viitekehyksenä kahta Länsi-Afrikan maata; Togoa ja Ghanaa. Tutkimustehtävänä oli selvittää, minkälaista kuvaa vanhoillislestadiolaiset lehdet Päivämies sekä Siionin Lähetyslehti haluavat antaa Togossa ja Ghanassa tehdystä lähetystyöstä, mitä se kertoo SRK:n ja LLC:n lähetystyökäsityksestä ja kuinka SRK:n lähetystyökäsitys vertautuu Suomen Lähetysseuran (SLS) lähetystyökäsitykseen. Vertailussa hyödynnän David Boschin lähetyshistorian paradigmoja. Tutkimuksessa myös arvioidaan SRK:n Länsi-Afrikan lähetystyöhön kohdistunutta kritiikkiä. Tutkimuksen aineistona käytettiin vanhoillislestadiolaisia Päivämies ja Siionin Lähetyslehti -lehdistä niitä vuodesta 1995 vuoteen 2021 julkaisuja, jotka käsittelevät Togoa tai Ghanaa. Lehtien sisältö on jaettu temaattisesti taloudellista tukea, uskon samankaltaisuutta, kulttuurieroja, lähetystyötä ja kielenkäyttöä käsitteleviin osioihin. Lehtien sisällön lisäksi tutkimuksen kokonaiskuvan muodostamisessa on käytetty apuna togolaisen vanhoillislestadiolaisen kontaktihenkilön Nicolas Koffi Dehin omia havaintoja. Vanhoillislestadiolaisuuden Afrikan lähetystyön kritiikkiä käsittelevä materiaali on kerätty Omat Polut ja Uusi Suomi -sivustojen blogikirjoituksista. SLS:n lähetystyönkäsitys on saatu heidän vuonna 2015 julkaisemastaan teologisesta asiakirjasta Elämään ja oikeudenmukaisuuteen: Suomen Lähetysseuran toiminnan teologinen perusta ja yhteistyön periaatteet. Tutkimuksessa selvisi, että Päivämies ja Siionin Lähetyslehti kuvaavat Togon ja Ghanan lähetystyötä onnistuneena hankkeena vakiinnuttaa vanhoillislestadiolaisuutta Länsi-Afrikkaan. Lehdissä painottuu paikallisten halukkuus ja innokkuus uskoa juuri SRK:n ja LLC:n opettamalla tavalla. Kulttuurisia eroja korostetaan silloin, kun ne ovat uskon edistämisen kannalta positiivisia ja sivuutetaan, jos ne ovat ongelmallisia. Suurimpana haasteena lähetystyölle lehdet ilmoittavat olevan varojen puutteet sekä paikallisten matala elintaso, jotka ovat toimivan infrastruktuurin rakentamisen esteenä. Artikkeleiden yhtenä tarkoituksena on paitsi lähetystyön etenemisen raportointi myös taloudellisen tuen kerääminen SRK:n lähetystyölle. SRK:n ja LLC:n lähetystyö edustaa valistuksen modernia paradigmaa, jossa uskonto pyritään siirtämään toiseen kulttuurin mahdollisimman tarkasti kulttuuriset eroavaisuudet sivuuttaen. Vanhoillislestadiolaisuuden eksklusiivinen seurakuntakäsitys vahvistaa SRK:n ja LLC:n halukkuutta säilyttää uskonnon harjoittamistapa mahdollisimman samanlaisena kaikkialla maailmassa. SLS puolestaan edustaa postmodernia ekumeenista paradigmaa, jossa lähetystyössä pyritään huomioimaan ja hyväksymään kulttuurisen kontekstin vaikutukset uskon ymmärtämiseen. Uskonnon harjoittamiseen, ymmärtämiseen ja opillisiin korostuksiin liittyvät eroavaisuudet nähdään haasteen sijasta mahdollisuutena laajentaa yhteistä ymmärrystä uskosta.