Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by study line "Yleinen opintosuunta"

Sort by: Order: Results:

  • Vuornos, Henrik (2023)
    Tämä tutkielma käsittelee pehmeän budjettirajoitteen ongelmaa hyvinvointialueiden rahoitusjärjestelmässä. Tutkimus vastaa kysymykseen ”onko suomalaisten hyvinvointialueiden rahoitusmallissa ominaisuuksia, jotka luovat pehmeän budjettirajoitteen ongelman?” Lisäksi tutkimuksessa vastataan kysymykseen ”kuinka pehmeän budjettirajoitteen ongelmaa voitaisiin pienentää hyvinvointialueiden rahoituksessa?” Tutkielma on kirjallisuuskatsaus, jossa käydään läpi relevanttia tutkimuskirjallisuutta pehmeän budjettirajoitteen ongelmasta, erilaisista keinoista, joilla budjettirajoitteen kovuuteen voidaan vaikuttaa sekä kuvaillaan hyvinvointialueiden rahoitusjärjestelmää suomalaisen lainsäädännön pohjalta. Pehmeällä budjettirajoitteella tarkoitetaan tilannetta, jossa organisaation ylempi taso ottaa alemman tason tulot ylittävät menot vastattavakseen. Paikallishallinnon ja keskushallinnon välille muodostuu pehmeä budjettirajoite erityisesti silloin, kun paikallishallinto toimii keskushallinnon rahoituksen varassa ilman, että paikallishallinnon toimivaltaa on rajoitettu. Sosiaali- ja terveyspalveluissa pehmeän budjettirajoitteen ongelma esiintyy usein, sillä on tyypillistä, että valtio vastaa ainakin osin palveluiden rahoittamisesta ja ihmiset pitävät palveluja laajasti tärkeinä. Pehmeää budjettirajoitteen ongelmaan voidaan puuttua. Markkinakurin avulla pehmeästä budjettirajoitteesta voidaan päästä eroon kokonaan, mutta myös keskushallinnon asettamien sääntöjen ja valvonnan perusteella on mahdollista kovittaa budjettirajoitetta. Suomalaiseen hyvinvointialueiden rahoitusjärjestelmään on sisäänrakennettu vahva pehmeän budjettirajoitteen ongelma. Merkittävimmät lainsäädännössä esiintyvät pehmeän budjettirajoitteen ongelmat liittyvät hyvinvointialueiden toteutuneiden kustannusten tarkistamiseen sekä siihen, että alueiden lainanottoa on rajoitettu vain pitkäaikaisen lainan osalta. Epämuodollisena pehmeän budjettirajoitteen tekijänä näyttäytyvät paineet sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutason nostamiseen sekä rahoituksen lisäämiseen. Nämä kasvattavat järjestelmätason odotuksia hyvinvointialueiden lisärahoitukselle. Kovan budjettirajoitteen saavuttaminen nykyisellä rakenteella on mahdotonta, mutta budjettirajoitteen koventaminen on mahdollista. Erilaisia keinoja budjettirajoitteen kovittamiseksi on useita. Lainsäädännössä määriteltyjen rakenteellisten pehmeän budjettirajoitteen tekijöiden korjaaminen vaatii lainsäädännön muutoksia sääntöjen ja valvonnan osalta. Epämuodollisten rakenteiden korjaaminen taas vaatii poliittisia sitoumuksia. Lopulta budjettirajoitteen pehmeydessä on kyse siitä, minkälaiseksi keskushallinto haluaa budjettirajoitteen asettaa julkisen talouden kokonaisuuden puitteissa.
  • Mikkola, Alexia (2024)
    Maisterintutkielmassani tarkastelen suomalaisten pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritysten) ilmastotoimia ja niiden taustalla olevia motiiveja. Tutkimus hyödyntää teoreettista viitekehystä, joka perustuu yritysten yhteiskuntavastuuseen ja sidosryhmäteoriaan. Analyysi perustuu Suomen Yrittäjien, Finnveran ja Työ- ja elinkeinoministeriön pk-yritysbarometrin aineistoon, joka tarjoaa kattavan kuvan 5201 suomalaisen pk-yrityksen näkemyksistä ja toimista ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Tutkimustulokset osoittavat, että yritysten ilmastotoimet ovat monipuolisia, ja ne keskittyvät erityisesti energiatehokkuuden parantamiseen, päästöjen vähentämiseen ja kierrätyksen edistämiseen. Vaikka ilmastonmuutoksen hillitseminen on merkittävä globaali haaste, vain osa pk-yrityksistä näkee sen vaikuttavan suoraan liiketoimintaansa. Tulosten perusteella pk-yritysten ilmastotoimia ohjaavat useimmiten yrityksen arvot ja strategia, kustannussäästöt ja tehokkuuden lisääminen, sekä yrityskuvan rakentaminen. Vaikka lähes puolet pk-yrityksistä ei näe ilmastonmuutoksen hillitsemistoimilla olevan merkitystä liiketoiminnalleen, on joukossa yrityksiä, jotka näkevät toimissa myös liiketoimintamahdollisuuksia. Tutkimuksen tavoitteena oli lisätä ymmärrystä pk-yritysten roolista ilmastonmuutoksen torjunnassa ja tarjota tietoa siitä, miten pk-yrityksiä voidaan tukea kestävämpiin toimintatapoihin siirtymisessä. Vaikka pk-yritysten panos ilmastonmuutoksen torjunnassa on merkittävä, vain pieni osuus niistä on asettanut itselleen ilmastopäästöjen vähennystavoitteita. Tulokset korostavat tarvetta poliittisille toimenpiteille, jotka kannustavat ja tukevat pk-yrityksiä ilmastotoimien toteuttamisessa. Tutkimustulokset tarjoavat arvokasta tietoa pk-yritysten ilmastotoimien nykytilasta ja niiden taustalla vaikuttavista motiiveista. Tämä tieto voi auttaa suunnittelemaan tehokkaita kannustimia ja ohjauskeinoja ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Jatkotutkimus aiheesta voisi keskittyä tarkemmin yksittäisiin toimialoihin tai yrityskokoluokkiin ja syventyä yksityiskohtaisemmin yritysten sisäisiin ja ulkoisiin motivaatiotekijöihin.
  • Asikkala, Asla (2023)
    Tutkimuksessa tarkastellaan pörssilistautumisista saatuihin ylituottoihin vaikuttavia tekijöitä sijoittajanäkökulmasta. Listautumisiin liittyvä alihinnoittelu on jo ennalta tunnettu ilmiö, ja siihen liittyviä syitä on tarkasteltu jo runsaasti, mutta tässä tutkimuksessa tarkastellaan ilmiön toista puolta. Tarkoitus on selvittää eri taloudellisten tekijöiden vaikutusta saatuihin ylituottoihin, eli lisätä ymmärrystä siitä, onko pörssilistautumisista saatavia ylituottoja mahdollista ennakoida listautumishetken taloustilanteen perusteella, sekä siitä, onko ensimmäisen vuoden ylituottoja mahdollista ennakoida ensimmäisen kaupankäyntiviikon perusteella. Tutkimuksen pääaineistona toimii Suomessa, Ruotsissa, Tanskassa ja Islannissa vuosina 2011–2021 tapahtuneet pörssilistautumiset, sekä kuhunkin listautumiseen liittyvä inflaatio-, bruttokansantuotteen kasvu- ja ohjauskorkodata. Listautumisia koskeva data on poimittu Nasdaqin internetsivuilta. Muu analyysissä käytetty data on poimittu eri tietokannoista. Yhteen koottu data on jatkokäsitelty ja analysoitu Excelillä. Listautumisista saatuja ylituottoja tarkastellaan visuaalisesti maittain eriteltynä eri aikaväleillä, ja eri tekijöiden sekä saatujen ylituottojen välistä korrelaatiota ja kausaalisuutta tarkastellaan osa-aineistoittain regressionanalyysin ja Granger-kausaalisuustestin avulla. Tuloksia on havainnollistettu erilaisin graafein ja taulukoin. Tutkimustulokset ovat hieman yllättäviä. Saatujen ylituottojen ja eri taloudellisten tekijöiden välillä ei näyttäisi olevan merkittävää korrelaatiota eikä kausaalisuutta. Inflaation, bruttokansantuotteen ja ohjauskorkojen osalta tulokset vaihtelevat aikaväleittäin ja maittain, ja tuloksissa on paljon hajontaa. Merkkejä sekä positiivisesta että negatiivisesta korrelaatiosta on havaittavissa, mutta ainakaan tällä aineistolla ei tilastollisesti merkittävällä tasolla. Ensimmäisen viikon ja vuoden yliutuottojen välillä näyttäisi olevan jonkinasteista positiivista korrelaatiota. Merkittävää kausaalisuutta ei tarkasteluun valittujen muuttujien osalta ole havaittavissa. Sen sijaan Granger-kausaalisuustestin mukaan eri muuttujien välinen kausaalisuus on valitulla luottamustasolla lähes olematonta, eli mikään valituista muuttujista ei selitä saatuja ylituottoja tilastollisesti merkittävällä tasolla. Tutkimuksen tulokset eivät ole täysin odotusten mukaisia, mutta jonkinasteista korrelaatiota eri tekijöiden ja saatujen ylituottojen välillä näyttäisi kuitenkin olevan mahdollista eritellä. Vaikka ylituottojen varsinainen ennakointi on selvästi haastavaa, voi kohtalaisen yksinkertaisella tarkastelulla ehkä hieman parantaa todennäköisyyksiä. Keskittymällä ylituottojen sijasta nimellisiin tuottoihin, voitaisiin havaita mahdollisesti selkeämpiä tuloksia, mutta tällöin myös tutkimuksen painopiste muuttuisi merkittävästi. Sen sijaan olisi mielenkiintoista laajentaa tutkimuksen aineistoa koskemaan useampia eri maita tai pidempää aikaväliä. Tällöin eri tekijöiden vaikutukset voisivat havainnollistua selkeämmin. Olisi myös mielenkiintoista havainnoida lisää eroavaisuuksia eri maiden ja vuosien välillä.
  • Pirilä, Pauliina (2024)
    This thesis discusses short-term parking pricing in the context of Finnish shopping centre parking halls. The focus is on one shopping centre located in Helsinki where parking fees are high and there is a constant need for raising the prices. Therefore, it is important to have a strategy that maximises parking hall income without compromising the customers' interest. If the prices are too high, customers will choose to park elsewhere or reduce their parking in private parking halls. There is a lot of competition with off-street parking competing against on-street parking and access parking, not to mention other parking halls. The main goal of this thesis is to raise problems with parking pricing and discuss how to find the most beneficial pricing method. To achieve this, this thesis project conducted an analysis on one Finnish shopping centre parking hall data. This data was analysed to discover the average behaviour of the parkers and how the raised parking fees affect both the parker numbers and the income of the parking hall. In addition, several pricing strategies from literature and real-life examples were discussed and evaluated, and later combined with the analysis results. The results showed that there are some similarities with results from literature but there were some surprising outcomes too. It seems that higher average hourly prices are correlated with longer stays, but still the parkers who tend to park longer have more inelastic parking habits than those who park for shorter durations. The calculated price elasticity of demand values show that compared to other parking halls, parking is on average more elastic in the analysed parking hall. This further emphasises the importance of milder price raises at least for the shorter parking durations. Moreover, there are noticeable but explainable characteristics in parker behaviour. Most of the parkers prefer to park for under one hour to take advantage of the first parking hour being free. This leads to profit losses in both the shopping centre and parking hall income. Therefore, a dynamic pricing strategy is suggested as one pricing option, since it adjusts the prices automatically based on occupancy rates. Although there are some challenges with this particular method, in the long run it could turn out to be the most beneficial for both the parking hall owners and the parkers. To conclude, choosing a suitable pricing strategy and model for a parking hall is crucial and the decisions should be based on findings from data.
  • Syvälahti, Sara (2023)
    Ending poverty is a moral and ethical aim, and living without poverty is one of the human rights. To eradicate poverty, the reliable practice of measuring poverty is needed. Poverty measures are required to identify the poor people, overview the incidence of poverty and track progress of policies. This study examines the hybrid poverty line and asks how it differs from the conventional approach to measure extreme poverty globally. Additionally, this study reviews how the global poverty counts evolve with this novel poverty line. This thesis comprises a comprehensive review of the relevant literature. Measuring poverty is essentially based on how welfare is defined. In poverty analysis, consumption and income are used as indicators of welfare. The poor people are identified with the appropriate poverty line, the absolute or relative poverty line. These two approaches have very different conclusions about the economic welfare: relative incomes in a society do not matter for welfare at all or relative incomes are the only thing that matters. When the poor people are identified, a poverty index is needed to aggregate the overall incidence of poverty. The hybrid poverty line consists of the absolute poverty line expressing a lower bound of the poverty measure and the weakly relative poverty line as an upper bound giving a limit of the weight of relative deprivation rising with the mean consumption. The results say that the estimates of the global poverty rate show a slower pace of reduction compared with the conventional approach, likely due to a rising count of relative poverty worldwide. This study broadens our understanding how the chosen poverty line affects the incidence of poverty rates. This study emphasizes the importance of re-evaluating poverty measurement practices, particularly in the context of developing countries experiencing economic growth. As absolute poverty lines may lose meaning as a result of economic development, it is necessary to develop measures that account for the relative dimensions of poverty following the increasing standards of living.
  • Lehto, Tomi (2024)
    In this thesis the influential oil market model proposed by Kilian and Murphy (2014) is studied with statistical identification. The identification method used provides point identification in the set defined by restrictions used in the earlier literature. This method allows us to obtain point estimates for the price elasticity of oil production which has been the source of differences in the results of the earlier literature. Additionally, the importance of oil market shocks in explaining the changes in oil prices is studied with the identified models. The earlier literature suggests that oil demand shocks are more important drivers of oil prices than oil supply shocks. Studies allowing for higher levels of price elasticity of oil production find oil production shocks to be relatively more important than the studies using low upper bounds for this elasticity. According to microeconomic studies, higher levels of price elasticity of oil production could be explained by increases in shale oil production. Identification of the oil market SVAR model is achieved by extracting the model which maximizes the independence of the structural shocks. This optimization task can be challenging. Hence the performance of the estimation can be improved with prior knowledge about the structural shocks by inclusion of restrictions into the optimization problem. In this thesis the distance covariance measure is used to measure the independence of the structural shocks. The distance covariance measure is minimized to obtain the model with the most independent structural shocks in the set defined by the restrictions. The constrained optimization problem is solved with external penalty optimization method. Two distinct minima are obtained from the optimization task which suggest different dynamics for the oil market shocks. The first optima suggest that the price elasticity of oil production is close to zero. The other optima suggest higher levels for this elasticity. Both optima suggest that the elasticity of oil production differs in response to different shocks. With the first optima supply shocks are found to be more important drivers of oil prices than found in the earlier literature. With the second optima the importance of production shocks is found to be more similar to the results obtained in the earlier literature. Additionally, speculative shocks are found to be important drivers of the oil prices with this optimum. The method which uses external penalty optimization method is compared to the method based on sampling used earlier in the literature. It is found that the method based on sampling finds less independent structural shocks than the method based on external penalty optimization method.
  • Moisio, Siiri (2023)
    Suomi on perinteinen hyvinvointivaltio, jonka uudelleenjakava politiikka kaventaa kansalaisten tuloeroja. Tässä tutkielmassa keskitytään tuloerojen mittaamisen perusteisiin ja esitetään kritiikkiä suosituimmalle tuloeromittarille, Gini-kertoimelle. Tuloeroja ja niiden kehitystä tarkastellaan vuokra- ja omistusasujien välillä. Lisäksi huomion kohteena ovat ryhmien sisäiset erot. Ryhmätasoinen tarkastelu tuottaa syvemmän näkymän julkisen vallan politiikan vaikutusten arvioinnille. Gini-kerroin on yleisimmin käytetty tuloeromitta, mutta sen käyttöön liittyy useita haasteita. Merkittävin niistä on, että Gini-kerrointa ei voi hajottaa osiin mittaamaan ryhmien välisiä eroja. Tässä tutkielmassa ryhmien välisiä tuloeroja mitataan käyttäen kahta yleisintä yleistettyä entropiamittaa, MLD-mittaa sekä Theilin mittaa. Nämä mittarit ovat dekomponoitavissa. Tutkimusaineistona on käytetty Luxembourg Income Study -tietokannan kotitalousaineistoa Suomesta ajanjaksolta 1987–2016. Aineisto sisältää kattavasti tietoja kotitalouden eri tulolajeista sekä demografisista tekijöistä. Tuloeromittarin tulokäsite on ekvivalentti käytettävissä oleva tulo. Tutkielmassa havaitaan, että vuokra- ja omistusasujien väliset erot selittävät enenevissä määrin kokonaistuloeroja. Omistusasujien keskuudessa tuloerot ovat merkittävässä laskussa. Samaan aikaan vuokra-asujien tuloerokehitys on ollut päinvastaista. Vuokra-asujien sisäisten tuloerojen kasvun lisäksi, ryhmän väestöosuus on kasvanut sekä tulojakauma leventynyt. Tällä tutkielmalla haluan herättää keskustelua Gini-kertoimen käytöstä ja osoittaa ryhmien välisten erojen tarkastelun tärkeyden tuloerojen mittaamisessa.
  • Blauberg, Theo (2022)
    In this thesis, my aim is to provide some clarity on how the Finnish economy responded to the European carbon policy shocks. These shocks are identified by using interday price variation of the European Union emission trading certificate futures markets around regulatory changes in the carbon policy regime. Using this instrumental variable, the structural shocks of interest i.e., carbon policy shock, can be identified. In addition to the empirical finding on the Finnish economy, this thesis extends the previously identified time series on the regulatory surprises. Based on the empirical results of this thesis propose, it can be argued that the structural shocks emitting from the European Union carbon policy regime have a dual effect on the Finnish economy. A short-term stimulating effect and a long-term slowing effect. Only the long-term effects are statistically significant, the results are still interestingly different from the results from a European Union-wide study. The possible reasons behind these effects are also discussed.
  • Aavila, Elina (2023)
    Kotitalouksien taloudelliseen hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä on tutkittu paljon. Tutkijat ja asiantuntijat ovat tarkastelleet syitä, miksi kotitalouksien kyvyssä hallita talouttaan on eroja. Yhdeksi merkittäväksi syyksi on noussut kuluttajan nuorena saama talouskasvatuksen määrä. Talouslukutaito on kuluttajan tiedot ja taidot, joita hänellä on tehdessään tietoisia päätöksiä omasta taloudestaan. Talouslukutaitoon kuuluu erilaisten talouskäsitteiden esim. budjetoinnin, säästämisen, sijoittamisen ja velanhallinnan ymmärtäminen. Se sisältää myös kyvyn analysoida rahoitustuotteita, jotta yksilö voi määrittää mitkä niistä sopivat parhaiten hänen taloudelliseen tilanteeseen. Käyttäytymistaloustiede on osoittanut, että ihmiset eivät aina tee rationaalisia päätöksiä taloutensa suhteen. Yksilöt voivat esim. tehdä päätöksiä tunteiden, sosiaalisten vaikutusten tai kognitiivisten harhojen perusteella puhtaasti taloudellisten tekijöiden sijaan. Talouslukutaito on tärkeää, koska se voi auttaa ihmisiä tekemään parempia taloudellisia päätöksiä, välttämään taloudellisia sudenkuoppia ja parantamaan yleistä taloudellista hyvinvointiaan. Taloudellisesti lukutaitoiset henkilöt voivat paremmin hallita rahojaan, säästää eläkkeensä ja sijoittaa viisaasti. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan sitä, kuinka talouslukutaito vaikuttaa kotitalouksien taloudelliseen hyvinvointiin. Kontrollimuuttujina toimii demografiset ja kognitiiviset muuttujat, jotka selittävät nuorten aikuisten rahoitusomaisuuden ja velan määrän. Johtopäätöksenä tutkimuksessa todetaan, että taloudellinen kasvatus on keino lisätä kotitalouksien taloudellista hyvinvointia. Samalla täytyy kuitenkin muistaa, että jokainen kuluttaja on yksilö, ja samat metodit eivät välttämättä sovi kaikille. Yksinkertaistettuna, henkilökohtainen taloudellinen neuvonta on kaikista tehokkain tapa lisätä kotitalouksien taloudellista hyvinvointia.
  • Nieminen, Noora (2023)
    Tekstiiliteollisuus on yksi maailman eniten saastuttavista teollisuuden aloista ja sen globaalit ilmasto- ja ympäristövaikutukset ovat mittavat. Osana EU:n kestävän kehityksen ohjelmaa Euroopan komissio on vuonna 2022 julkaissut uuden kestäviä ja kiertotalouteen perustuvia tekstiilejä koskevan EU:n strategian (tekstiilistrategia), jonka tavoitteena on kannustaa unionin jäsenmaita luomaan kestävämpään tekstiilijärjestelmään ohjaavaa sääntelyä. Tämän tutkielman tavoitteena on selvittää, millaisia talouspoliittisia keinoja tekstiilialan ilmastopäästötavoitteiden saavuttamiseksi voidaan hyödyntää tekstiilialan erityispiirteet huomioiden. Tekstiilialan erityispiirteisiin kuuluvat alati kasvava tuotanto, alhainen materiaalien kierrätysaste ja pitkät, globaalit tuotantoketjut. EU:n alueella kulutettujen tekstiilien ilmastopäästöistä 75 % syntyy EU:n ulkopuolella. Kansallisella verosääntelyllä voidaan ohjata tekstiilituotteiden kulutusta, mutta päästövähennystavoitteiden saavuttaminen vaatii kansallisten ja alueellisten päästökauppamekanismien yhdistämistä ja päästötavoitteiden yhdenmukaisuutta. Suurin osa tekstiilialan päästöistä syntyy tekstiilimateriaalin tuotantovaiheessa, joten toimilla, jotka edistävät energiaintensiivisen tuotannon päästövähennyksiä, on suurin potentiaali vaikuttaa koko alan ilmastopäästöihin.
  • Rahko, Jaakko Eemeli (2023)
    The public sector in Finland is large and has been growing over the years. This has been because of the large welfare state and government programs that have expanded with economic growth. Large central government matters because it has a big market impact. It is worthwhile to consider how government investments affect the private sector. In this master’s thesis, I study how government investments affects the private sector firm investments in Finland. Government investments can either crowd out (reduce) or crowd in (increase) private investments. There has been much international interest in studying the crowding out phenomena but in Finland, the research is scarce. My thesis adds to this by focusing on different private investment categories enabling a more detailed understanding of the crowding out effect. The data for the thesis consist of government and private firm investment statistics in Finland from the start of the euro in 1999 to the most recent available data in 2022. The private investments can be divided into four main categories, overall, construction, equipment, and assets. The impact of government investment is studied with a SVAR(8) model with sign restrictions. For the model identification, I have used statistical identification. I find that the overall private investments are crowded out by government investments, but that there are differences between investment categories. Equipment investments experience the most crowding out, whereas construction investments are less affected. Notably the private asset investments are crowded in.
  • Klemola, Jesse (2023)
    The broad US dollar index has emerged as a global risk factor since the global financial crisis (GFC). When the spot dollar exchange rate appreciates strongly against a broad basket of currencies, there is a substantial decline in global dollar credit and a tightening of global financial conditions. This relationship reflects several macroeconomic and financial forces, of which mostly global factors related to international finance are considered. In particular, this thesis examines how the relationship is associated with risk appetite, leverage, and balance sheet capacity of global banks to intermediate cross-border capital flows. In addition, the underlying causes are considered through the global role of the dollar as the dominant currency for the international monetary and financial system. The empirical framework examines the dynamic relationship between the dollar, aggregate dollar-denominated cross-border bank flows, and various measures of balance sheet capacity of financial intermediaries. The mechanism follows Bruno and Shin (2015a, b) and the risk-taking channel of exchange rate fluctuations, where a dollar appreciation leads to a decline in the supply of dollar funding through reduced risk-taking capacity of global banks in the presence of currency mismatches. In addition, the framework is evaluated using a measure of global safe asset demand for dollar assets. Both vector autoregressions (VARs) and local projections (LPs) are used for structural analysis. The results support the mechanism in terms of economic and statistical significance, which are pronounced when the 30-year Treasury-swap spread is used as the measure of global intermediary capacity and also hold for the post-GFC sample. The benchmark model suggests that a positive unit shock in the widening of the swap spread immediately leads to a 0.8% increase in the growth of dollar-denominated cross-border bank flows and an equivalent contemporaneous depreciation of the dollar. The short-term effects of a swap spread shock last over three quarters. In turn, a broad dollar appreciation shock causes a narrowing of the 30-year Treasury-swap spread and a decline in the short-term growth of dollar-denominated cross-border bank flows. A positive shock to global demand for safe assets denominated in dollars is associated with a simultaneous 0.6% appreciation of the dollar. While the empirical evidence in this thesis does not establish a strong causal link between exchange rate movements, capital flows, and intermediary constraints, the results are consistent with similar work in the literature. Especially, the relationship between the 30-year Treasury-swap spread, bank leverage, and the dollar is consistent with studies that examine in more detail the co-movement between binding leverage constraints on global banks, higher costs of global dollar funding, and the strength of the dollar. The emergence of the post-GFC relationship and sustained appreciation of the dollar are typically found to be related to US monetary policy, increased role of the dollar as an international currency, greater demand for dollar assets, and reduced financial intermediation capacity in the dollar funding markets.
  • Nikander, Iiro (2023)
    Technology companies have challenged the incumbent banks in payments. Their digital and personalized services utilize their expertise in cloud computing, AI, and machine learning. In addition, global tech giants or BigTech are providing bank-like services capitalizing on well-established brands, significant financial resources, and access to behavioral data. Competition has increased efficiency, expanded access to finance, improved market diversification, and helped recovery from the pandemic, but also increased cyber risks, reliance on infrastructure providers, and excess volatility that might aggregate to systemic problems inhibiting growth and diminishing welfare. The thesis highlights the factors behind the emergence of digital competitors and examines their stability implications with an extensive literature review. The swift emergence has been caused by technological development, changes in market structure and regulation, and distrust in banks. Technological change has made possible the development of new products and services that agile startups have utilized while banks have struggled to complete the expensive digitalization process of their services. Increased regulation and low-interest rates have also hindered banks' ability to compete with the entrants. In addition to efficiency raising financial inclusion has been one of the core positives brought by FinTech as affordable solutions have allowed previously unbanked groups to get services. However, entrants have been able to work under lower levels of supervision. Regulatory arbitrage can increase volatility and aggregate into system-wide risks through contagion. Some experts are concerned that the ongoing transformation in the financial sector could result in disintermediation, where banks may play a reduced role in the digital financial landscape. This has raised concerns about the effectiveness of monetary policy transmission. Studies suggest that as banks become less important, the impact of monetary policy shocks on lending and the real economy may be diminished. This could pose challenges in maintaining stability. The full extent of FinTech’s effect on market stability is yet to be determined. However, studies have shown its positive role in digitizing the financial industry, enhancing product and service quality, and recovering from the COVID-19 pandemic. Regulation plays a crucial role in balancing innovation and stability. Prematurely imposing restrictions on emerging innovations may hinder the progress that could otherwise enhance overall welfare. Regulators aim to protect consumers and ensure a level playing field. Striking the right balance is essential to foster innovation while mitigating risks. The regulator’s challenge is to combine fostering innovation and competition while limiting malpractice but also to provide a level playing field for firms. This objective is complicated by the rapid pace of development, classification problems, and tradeoffs between increased market efficiency and stability.
  • Kuosmanen, Patrik (2023)
    This thesis aims to identify and measure labor demand and supply shocks caused by COVID-19 in Finland in 2020 and aims to replicate results from an earlier study by Brinca et al. in 2021. The method utilized is a model estimation on a Bayesian structural vector autoregression framework on quarterly data of hours worked and real wages by work sector. In order to capture the labor market dynamics in Finland within the framework, a literature review is conducted and the theory and methods are then outlined. Informative priors and literature-based parameters are established for the model, and analysis software computation is then used to and estimate the model. The model estimations show that most sectors suffered large negative supply and demand shocks in the first quarter of 2020, with significant heterogeneity between sectoral shock response. It is assessed that sectors with greater possibilities of remote work are less affected by the shocks than sectors of high-contact work. Labor supply shocks account for over 80% of the total shock effects. In the second quarter of 2020, most sectors, in turn, experienced large positive supply and demand shocks that affected the sectors with significant heterogeneity once more, with the previous quarter’s most affected sectors again experiencing the largest shocks. Labor supply shocks again accounted for around 80% of the total shock effects. The results in this thesis share a trend with the earlier study in sector heterogeneity and the shocks’ total impacts, but find an increased share in the effect of labor supply shocks on the total impact of the COVID-19 shocks.
  • Heikura, Arttu (2023)
    Over the past decade, central banks have engaged in strong monetary stimulus in response to the aftermath of the financial crisis that began in 2007. On one hand, expansionary monetary policy has enabled economies to return to a growth path, but on the other hand, it has also artificially inflated financial securities prices. While monetary policy has been widely studied from the perspective of real economic, the evidence of its effects on financial intermediates, namely the banking sector, is still limited. This topic has important policy implications, due to banks’ ability to generate adequate profits being relevant for the sustainability of the banking system and, as such, for its capacity to provide sufficient credit to the economy and protect depositors’ funds. The purpose of this study is to measure and reflect on the relationship between these two entities. In monetary policy research, the structured vector autoregressive (SVAR) analysis is widely used to interpret reactions of economic variables to structured shocks. Various identification strategies can be employed to ascertain structured shocks. One, quite robust identification approach is to utilize characteristics of the data and obtain a statistical identification approach. This identification method has advantages over others that seek to specify the model a priori based on restrictions on the shock dynamics. Imposing such restrictions in advance is not unambiguous. Usually, prior restrictions seek support from economic theory. Eventually, the results and reactions of variables to shocks can be interpreted using impulse responses. The empirical analysis of this study was conducted using a Bayesian SVAR model. The model was statistically identified, assuming non-Gaussian error terms. Estimation was performed using a Markov Chain algorithm, more specifically a Non-U-Turn Sampler (NUTS), which allows for efficient estimation of multiple chains simultaneously. The analysis partly supports previous dichotomic evidence. Based on the impulse responses, an unconventional monetary policy shock temporarily increased the value of the banking variable by approximately 1%. This supports previous research evidence that negative interest rate effects can be compensated for by changes in business models and by making non-interest-dependent businesses more profitable.
  • Kuusela, Micael (2022)
    This master's thesis examines how the statutory minimum wage reform introduced in 2015 has affected the German labor market structure and what conclusions can be drawn from it with an eye to the future. The purpose is to understand how the labor market has reacted and adapted to significantly increased labor costs in the short term. Additionally, we must consider the potential long-term adverse effects in Germany and the EU since we are gradually transitioning into an era of higher minimum wages. The topic of this thesis is partly motivated by the upcoming European minimum wage directive, whose main objective is to provide adequate working and living conditions for all European workers in the near future. The subject is also topical because the minimum wage's role is even more emphasized during the economic recession. The structure of the thesis is a literature review, and the latest scientific literature has been used as an aid in the analysis and interpretation of observations. The goal is also to find out where further research should be directed. The examination of the minimum wage effects is divided between the short, medium, and long term. The primary focus has been on evaluating the key adjustment channels behind the observed employment elasticities and to what extent these mechanisms could be utilized in future minimum wage reforms. In other words, how to efficiently avoid the possible harmful effects of the minimum wage. In the case of Germany, the focus is on the adjustment mechanisms (e.g., the price pass-through effect, a degree of monopsony power, reductions in working hours) used by firms and the employment market dynamics that could explain the relatively small-scale observed unemployment effects in the short and medium term, such as the degree of compliance with the policy and the level of market competition. The putty-clay model is used for the longer-term evaluation, where possible adverse effects are examined from the viewpoint of automation and digitalization. Examining the long-term effects is essential, but unfortunately, it has not yet been extensively studied. Evidence suggests that the current minimum wage development may accelerate capital-labor substitution and reduce the demand for low-skilled workers in automatable jobs. Because this development is slow, future research should concentrate on distinguishing between short-and long-term effects more effectively. At present, the long-term employment effects are still ambiguous and theoretical but potentially quite substantial due to investments in physical capital and technological solutions. Consequently, minimum wage increases and related policy adjustments should be made considering the country's economic reality.
  • Tero, Koivisto (2023)
    The role of central banks has increased in the past years, especially during the recovery from the COVID-19 pandemic, but their main policy goal also remains focused on maintaining price stability. However, this goal has become problematic as inflation exceeds their 2 percent target. The zero lower bound has initiated the adoption of unconventional methods, such as quantitative easing, to influence policy. Quantitative easing operates through various transmission channels, one of which is the portfolio rebalancing channel. In this channel, investors must rebalance their portfolios due to central banks purchasing government bonds, prompting the search for substitutes. This process leads to an increase in the price of all assets, creating a wealth effect. This thesis aims to investigate the role of the wealth effect as an inflation driver. Structural vector autoregressive models have become the backbone of monetary policy analysis. However, the shock of interest must be identified by imposing restrictions on the model. In this thesis, sign and narrative sign restrictions were used. Traditional sign restrictions alone were not an option due to the variable dynamics. The empirical application of this thesis was based on Bayesian estimation, assuming non-Gaussian error terms. In the Bayesian estimation, a Differential Evolution Markov Chain algorithm was utilized. The results of the empirical application yielded somewhat controversial findings. On one hand, unconventional monetary policy did contribute to the wealth effect. On the other hand, the wealth effect did not contribute to inflation. Interestingly, the impulse response functions did not show a significant impact of the unconventional monetary policy shock itself, which contradicts the findings of previous literature. The impulse response functions of the entire model revealed the existence of more powerful inflation drivers in the economy, indicating potential topics for future research. Additionally, the results varied when considering different time periods, suggesting changes in the dynamics of the economy.
  • Vainio, Topias (2023)
    This thesis provides a comprehensive review of the extent a Fiscal Union can address the inherent weaknesses of insufficient policy coordination, limited risk-sharing mechanisms and incomplete Banking Union within the Economic and Monetary Union (EMU). Economic concerns over the functioning of the EMU have persisted since its establishment, but the COVID-19 pandemic has highlighted these intrinsic weaknesses. This paper focuses on a Fiscal Union primarily as an instrument of stabilisation given that the COVID-19 pandemic and earlier crises have underlined that the EMU is particularly vulnerable to economic shocks causing asymmetric effects across the union. This thesis compares the EMU currency area with the US currency area using the Optimum Currency Area (OCA) theory and finds that with less labour and capital mobility, the EMU would significantly benefit from a Fiscal Union to address arising imbalances. Furthermore, many of the intrinsic weaknesses of the EMU relate directly to the absence of fiscal integration given a single monetary policy. Striving towards a Fiscal Union for the euro area would help address the inherent weaknesses by improving monetary-fiscal policy coordination, providing better risk-sharing mechanisms and incentivising private markets to contribute effectively to risk-sharing. This paper finds that a Fiscal Union is more suitable acting as a stabilising function to counteract the asymmetric effects of aggregate shocks but less so in ensuring economic convergence across the union. Appropriate next steps are ensuring a fiscal backstop for the Banking Union, improving the monitoring of funds distributed by the Recovery and Resilience Facility (RRF), and stronger enforcement of fiscal rules set by the Stability and Growth Pact (SGP). Establishing a permanent crisis management mechanism similar to the NGEU would improve the union's readiness for future shocks. Without further progress to improve the resilience of the EMU, the union continues to face existential risk. Progress towards improving the competitiveness and resilience of the EMU cannot be categorically split into features relating to fiscal, economic, financial, and political integration, as these all affect each other. The interdependence of these aspects emphasises that on its own, a Fiscal Union cannot overcome the inherent weaknesses of the EMU. Therefore, it is fundamental to recognise that development toward a more resilient EMU requires progress within all these aspects.
  • Erola, Paavo (2023)
    Väestön ikääntyminen vaikuttaa työeläkejärjestelmän tulevaisuuden rahoituspohjaan keskeisellä tavalla Suomessa. Aiheena väestön ikääntyminen on ajankohtainen, koska huoltosuhde on ollut jo pitkään heikkenemässä ja ennusteiden valossa samansuuntainen kehitys tulee myös jatkumaan. Työeläkejärjestelmä Suomessa perustuu osittain työssä käyvien maksamiin työeläkemaksuihin, joten työssä käyvien suhteellisen määrän väheneminen heikentää osaltaan työeläkejärjestelmän rahoituspohjaa. Työeläkejärjestelmä kohtaa rahoituksellisia ongelmia viimeistään vuoden 2050 jälkeen, mikäli väestö kehittyy ennusteiden mukaisesti. Tutkielma keskittyy identifioimaan väestön ikääntymisen välittymismekanismeja työeläkejärjestelmään Suomessa kirjallisuuteen pohjautuen. Syntyvyyden vähentyminen, elinajanodotteen pidentyminen ja työkyvyttömyyseläkkeiden kehitys ovat keskeisimpiä välittymismekanismeja, miten väestön ikääntyminen vaikuttaa työeläkejärjestelmään ja sen rahoitukselliseen kestävyyteen. Tutkielmassa tuodaan esille erilaisia skenaariolaskelmia ja ennusteita, miten mekanismit vaikuttavat tulevaisuudessa järjestelmään. Tutkielmassa havainnoidaan väestön ikääntymisen vaikutusta kolmessa erilaisessa työeläkejärjestelmämallissa. Mallit ovat puhdas jakojärjestelmä, täysin rahastoiva järjestelmä ja osittain rahastoiva järjestelmä. Havainnointi tehdään yksinkertaistetun kahden sukupolven limittäisten sukupolvien mallin avulla. Jos halutaan välttää väestön ikääntymisen seurauksena eläketurvasta leikkaaminen tai eläkemaksujen korottaminen, niin tutkielman perusteella työeläkejärjestelmään tulee toteuttaa uudistuksia, jotta eläkkeiden maksu voidaan turvata eläkeläisille myös tulevaisuudessa. Ennusteiden perusteella syntyvyyden lasku ja eliniän pidentyminen jatkuvat myös tulevaisuudessa. Väestöennusteiden tekemiseen liittyy paljon haasteita, koska ennusteet perustuvat usein ennalta päätettyihin oletuksiin, jotka eivät takaa saman kehityksen jatkumista tulevaisuudessa. Alkavien työkyvyttömyyseläkkeiden määrän kehityksestä on erilaisia arvioita melko vähän, joten se olisi hyvä aihe lisätutkimukselle, jotta voitaisiin arvioida tarkemmin sen merkitystä työeläkejärjestelmän rahoitukselliseen kestävyyteen.
  • Zhong, Ding (2023)
    Yhden puolueen ehdottomat enemmistöt ovat Suomen kunnanvaltuustoissa varsin yleisiä. Tällaisissa valtuustoissa suurimmalla puolueella on yli puolet valtuustopaikoista ja päätöksenteon kannalta olennainen enemmistö. Suomen kuntavaaleissa käydään järjestään täpäriä vaaleja, joissa ehdottoman enemmistön muodostuminen suurimmalle puolueelle on hyvin pienestä kiinni – usein jopa yksittäisistä äänistä. Toisin sanoen yksittäinen äänestäjäjoukko voi äänestyspäätöksellään vaikuttaa siihen, onko tulevalla valtuustokaudella yhdellä puolueella yli puolet valtuustopaikoista. Tämä avaa mielenkiintoisia mahdollisuuksia muun muassa taktiselle äänestämiselle, sillä yksittäisillä äänillä voi olla ratkaiseva vaikutus. Siksi juuri taktisen äänestämisen näkökulmasta on tärkeää ymmärtää, millaisia seurauksia ehdottomalla enemmistöllä voi olla päätöksentekoon sekä yleisesti kunnan toimintaan. Hyvinvointialueiden perustamisen myötä yhdeksi kuntien merkittävimmäksi tehtäväksi on jäänyt opetus- ja kulttuuritoiminnan järjestäminen. Näistä syistä tarkastelen tässä tutkielmassa, vaikuttaako ehdoton enemmistö kunnan opetus- ja kulttuuritoiminnan menoihin. Hyödynnän kuntavaaleissa käytyjä täpäriä vaaleja ja vertaan keskenään kuntia, joissa suurin puolue on juuri ja juuri saavuttanut ehdottoman enemmistön, sellaisiin kuntiin, joissa se on juuri ja juuri jäänyt saavuttamatta. Estimoin vaikutusta regressioepäjatkuvuusmenetelmän (RDD) avulla. Samaa kysymystä on aikaisemmin tutkittu myös hyödyntäen RDD:tä ja Suomen kuntavaalidataa. Tähän olemassa olevaan kirjallisuuteen verrattuna tulen tarkastelemaan tässä tutkielmassa kysymystä tuoreemmalta ajanjaksolta vuosilta 2008–2020 sisältäen kolme kokonaista vaalikautta ja yhteensä 878 yksittäistä vaalia. Aiemmasta kirjallisuudesta poiketen tulosten mukaan ehdottomalla enemmistöllä vaikuttaisi olevan positiivinen vaikutus. Se on suunnilleen samaa luokkaa läpi vaalikauden, joskin tilastollisesti merkitsevä ainoastaan keskellä vaalikautta kolmantena vuotena. Tuolloin suurimman puolueen ehdoton enemmistö kunnanvaltuustossa kasvattaa opetus- ja kulttuuritoiminnan nettokäyttökustannuksia noin 60 euroa asukasta kohden, mikä vastaa noin neljää prosenttia Suomen kuntien keskimääräisestä opetus- ja kulttuuritoiminnan vuosittaisesta nettokäyttökustannuksesta.