Browsing by study line "Yleinen opintosuunta"
Now showing items 21-40 of 59
-
(2024)India’s economic liberalisation has helped the country in various ways, paving the way for a more market-oriented economy, which is highlighted by high growth rates in recent years. Although the level of the shadow economy and corruption rates have shrunk over the past, they still remain at significant levels, which particularly slows down the country’s economic progress across multiple fronts. The aim of this thesis lies in examining the nature of both shadow economy and corruption and investigate how they relate to each other. This investigation is conducted by looking into different aspects of shadow economy and corruption in general, but also provides a focused look at how both phenomena play out in the Indian context.
-
(2023)Taloustieteessä markkinoita kuvataan perinteisesti aggregoidun kysynnän ja tarjonnan välisen tasapainon avulla. Todellisuudessa vuorovaikutus markkinoilla on tätä yksinkertaistettua mallia monimutkaisempaa, koska markkinoilla on kaupankäynnin osapuolten vuorovaikutusta haittaavia kitkatekijöitä: tietyn hyödykkeen ostaja ja myyjä eivät esimerkiksi aina löydä toisiaan tai heidän keskinäinen välimatkansa voi olla esteenä kaupankäynnille. Tällaisia kitkaisia markkinoita kuvataan usein niin sanottujen etsintäteorioiden avulla. Näissä myyjän ja ostajan käyttäytyminen ja vuorovaikutus mallinnetaan peliksi. Suunnatun etsinnän malleissa kaupankäynnin osapuolet tunnistavat muiden osapuolten ominaisuuksia ja hyödyntävät informaatiota, jolloin he voivat kohdistaa etsinnän juuri tietynlaisiin kauppakumppaneihin. Näissä malleissa kaupankäyntipeliä pyritään suunnittelemaan niin sanottujen kaupankäynnin mekanismien avulla niin, että saadaan aikaan jokin haluttu kaupankäynnin lopputulos, esimerkiksi myyjän ylijäämän maksimointi. Tässä tutkielmassa esitellään Gábor Virágin kehittämä suunnatun etsinnän malli, jossa yksinkertaista kaupankäynnin mekanismia käyttäen löytyy Nash-tasapaino, jossa myyjä saa kaiken kauppaan liittyvän ylijäämän. Aiemmin näin yksinkertaisella mekanismilla ei tällaista pelin lopputulosta ole esitetty. Tutkielmassa kuvataan asiaan liittyvien peruskäsitteiden jälkeen etsintäteorioiden kehitystä päätyen Virágin malliin, joka esitellään alkuperäisen artikkelin esitystapaa seuraten. Tämän jälkeen tarkastellaan mallin toteutumista yksinkertaisessa tapauksessa (2 x 2 -malli) ja tutkitaan mallin parametrien käyttäytymistä, kun ostajien, myyjien tai molempien määrä kasvaa. Lopuksi vielä näytetään, että Virágin mallissa esitettyä ylijäämän päätymistä pelkästään myyjälle voidaan yleistää niin, että ylijäämän jakautuminen ostajan ja myyjän välillä voidaan valita vapaasti.
-
(2023)Tämän tutkimuksen tarkoituksena on näyttää, miten koronapandemia vaikutti asuntomarkkinoihin vuosien 2019–2021 aikana. Asuntomarkkinoilla tapahtuneita muutoksia tarkastellaan sekä globaalisti, että paikallisesti Suomen näkökulmasta. Tutkimuksessa arvioidaan miten eri mekanismien kautta koronapandemian vaikutukset levisivät asuntomarkkinoille ja tätä kautta kotitalouksiin. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet koronapandemian aiheuttaneen hyvin moniulotteisia vaikutuksia asuntomarkkinoihin. Tämä tutkimus keskittyy käsittelemään näitä vaikutuksia pääasiassa asuntorahoittamisen näkökulmasta. Tämän lisäksi koronapandemian vaikutuksia tarkastellaan asuntojen hintojen, etätyön, muuttoliikkeen sekä taloudellisen epätasa-arvon tasolla. Tutkimuksen teoreettinen osuus pohjautuu elinkaarimalliin, jota sovelletaan asuntomarkkinoille. Tutkimus toteutettiin hyödyntämällä laajasti kirjallisuutta liittyen koronapandemian vaikutuksiin Yhdysvaltojen asuntomarkkinoilla. Kansainvälistä tutkimusta täydennettiin Suomen Tilastokeskuksen datalla, sekä Helsingin Seudun Osuuspankin tarjoamalla asuntorahoituksen aineistolla. Aineisto kerättiin yhteystyössä Helsingin Seudun Osuuspankin edustajien kanssa niin, että yksittäisen henkilön tunnistaminen aineiston perusteella oli mahdotonta. Asuntorahoituksen laajasta aineistosta oli mahdollista nähdä kattavasti päivämäärän tarkkuudella Suomen pääkaupunkiseudun asuntomarkkinan yleinen kehitys sekä trendit. Aineisto tarjosi tiedon liittyen lainan kokoon, takaisinmaksuaikaan sekä asunnon tyyppiin. Tilastokeskuksen data-aineistoja käytettiin vahvistamaan tuloksia ja tuomaan esille sellaista tietoa Suomen asuntomarkkinoista, johon asuntorahoituksen aineisto ei vastannut. Tutkimusmenetelmänä hyödynnettiin aikasarja-analyysiä, jota sovellettiin tutkimuksen kaikkiin aineistoihin. Analyysin tarkoituksena oli näyttää miten asuntomarkkinat ovat Suomessa kehittyneet ennen koronapandemiaa ja sen aikana. Tutkimuksen aikajanaksi valikoituivat vuodet 2016–2021. Analyysin tuloksia verrattiin kansainvälisiin tutkimuksiin ja pyrittiin löytämään yhteisiä koronapandemian laukaisemia mekanismeja, jotka vaikuttivat asuntomarkkinoihin. Tutkimuksen tulokset Suomen asuntomarkkinasta ovat pääasiassa linjassa globaalin asuntomarkkinan kanssa, mutta myös eroavaisuuksia pystyttiin löytämään. Yhteistä Suomalaisessa ja globaalissa asuntomarkkinassa on asuntojen hintojen kasvu pandemian aikana. Mekanismit hintojen nousussa kuitenkin erosivat sillä Yhdysvalloissa kasvua tuki halventuneet rahoitusolosuhteet, kun taas Suomessa voitiin nähdä etenkin ensiasunnon ostajien kasvaneen kysynnän vaikuttaneen positiivisesti hintoihin. Lisäksi Suomessa hintoja tuki kasvanut kysyntä asuntolainoissa, joiden määrät sekä laina-ajat kasvoivat koronapandemian aikana. Keskeinen ero hintojen nousussa liittyi alueelliseen kehitykseen. Suomen pääkaupunkiseudulla hinnat kasvoivat eniten aivan Helsingin keskustassa, kun taas Yhdysvalloissa hintojen kasvu esikaupunkialueilla oli keskustoja nopeampaa. Keskeisenä tuloksena tutkimuksesta löytyi lisäksi se, että Suomessa sekä Yhdysvalloissa pandemia kiihdytti varallisuuseroja kasvattaen näin taloudellista epätasa-arvoa asuntovelallisten kotitalouksien välillä. Asuntomarkkinoilla tapahtuneet muutokset koronapandemian aikana olivat hyvin laajat ja koskettivat niin matala- kuin korkeatuloisia asuntovelallisia. Keskeiset mekanismit liittyivät makrovakaus– ja rahapolitiikan tekemiin muutoksiin, jotka tukivat asuntomarkkinoiden kasvua etenkin Yhdysvalloissa. Suomessa pandemian aiheuttamat vaikutukset eivät näkyneet yhtä vahvoina kuin Yhdysvalloissa. Koronapandemia kuitenkin muokkasi merkittävästi asuntomarkkinoita maailmanlaajuisesti. Pandemian vaikutukset tulevat näkymään etenkin kotitalouksien velkaantuneisuudessa sekä taloudellisessa tilanteessa vielä pitkän aikaa.
-
(2023)Vuonna 2020 maailmalla leviämään lähtenyt koronavirus aiheutti maailmanlaajuisen terveyskriisin. Tartunnan pelossa ihmiset vähensivät liikkumistaan sekä sosiaalisia kontaktejaan, joiden seurauksena myös heidän kulutuksensa muuttui. Taudin leviämisen estämiseksi myös valtiot tekivät oman osansa asettamalla erilaisia rajoitustoimia. Tutkielman tarkoituksena on selvittää, millä eri tavoin pandemiaan liittyvät tekijät vaikuttivat kulutukseen sekä miten vaikutukset erosivat eri kulutusluokkien välillä. Työssä käytetty malli luotiin aiempien empiiristen tutkimusten pohjalta ja sovitettiin Suomesta saatavilla olevaan aineistoon. Kulutusta kuvaavana aineistona tutkimuksessa käytettiin Nordean pankki- ja luottokorttimaksujen viikkotasoista indeksoitua arvoa maakuntakohtaisesti. Kokonaiskulutuksen lisäksi tutkimuksessa huomioitiin kolme tarkempaa alaluokkaa kulutusluokkien eroavaisuuksien tarkastelemiseksi, jotka olivat ravintolat, palvelut sekä tavarat. Kulutusta selittävinä tekijöinä työssä toimivat puolestaan koronavirustartuntojen lukumäärä, lomautettujen suhde työllisiin sekä valtion pandemian aikana asettamat rajoitukset. Tulosten mukaan koronaviruspandemialla oli selvä tilastollisesti merkittävä negatiivinen vaikutus kulutukseen. Merkittävin vaikutus kulutukseen oli nähtävissä palveluiden ja ravintoloiden kohdalla, joiden kulutuksessa kontaktien välttäminen on kaikkein haasteellisinta. Esimerkiksi koronavirustartuntojen kaksinkertaistuessa kokonaiskulutus väheni tulosten mukaan 3.4 %, kun taas ravintolakulutus jopa 10.4 %. Negatiivisia tilastollisesti merkittäviä vaikutuksia kulutukseen aiheutti myös suurin osa rajoitustoimista. Kuitenkin osalla rajoituksista huomattiin tutkimuksessa olleen myös positiivisia vaikutuksia kulutukseen. Tämä osoittaa, ettei kaikilla rajoitustoimilla saatu aikaan haluttua muutosta, joka puolestaan vihjaa, ettei rajoitusten asettaminen ollut optimaalista. Jatkotutkimus entistä tarkemmalla aineistolla mahdollistaisi tehokkaamman toiminnan seuraavassa vastaavanlaisessa tilanteessa. Tarkempi tutkimus avaisi tätä tutkimusta paremmin, millä rajoitustoimilla saatiin haluttu vaikutus aikaan ja mitkä alat todellisuudessa kärsivät koronaviruksesta eniten ja pitkäaikaisesti. Näiden tietojen avulla pystyttäisiin välttämään turhat rajoitustoimet sekä jakamaan vaadittavia tukirahoja tehokkaammin, mikä puolestaan vähentäisi valtion taloudelle aiheutuvaa haittaa.
-
(2024)This thesis investigates the relationship between local labour market concentration and wages in the Finnish grocery retail industry. Specifically, labour market concentration is estimated by calculating a Herfindahl-Hirschman index based on the grocery retail employment shares between firms within commuting areas using employer-employee data from the Statistics Finland Harmonized structure of earnings survey. With this approach, the thesis attempts to estimate whether local differences in market concentration affect the wages of grocery retail sales workers, contributing to a broader understanding of the implications of the Finnish grocery oligopsony beyond the consumer market. Contrary to what is typically found in the international literature, the results reveal no statistically significant relationship or observable correlation between local labour market concentration and wages despite the high levels of concentration in Finnish grocery retailing. This could be due to the strong collective bargaining system between employer and employee unions in Finland, which greatly limits the downwards elasticity of retail sector wages and could therefore act as a mitigating factor against employer wage-setting power. However, the reliability of these conclusions is limited by changes and inconsistencies in industry and occupation classifications across the study period, sampling differences between observation years, and the inability to recognize which firms belong to the same retail group. There seems to be a growing interest in labour market monopsony from both competition policy and labour market research perspectives due to its potentially wide-ranging implications on wage determination, income inequality, and employment. Future research in Finland could, for example, seek to compare exposure to market concentration between different demographics of employees, use a more refined definition of relevant labour markets, such as task- or skills-based approach, investigate the interaction between collective bargaining agreements and monopsony power at a cross-industry level, and explore potential effects on non-wage outcomes that influence employee welfare.
-
(2024)This thesis studies the effects of the COVID-19-pandemic on the labour market transitions of Finnish service industry workforce. The pandemic and the actions taken to prevent the spreading of the disease created a recession through non-macroeconomic shocks which decreased demand for on-site services and drove a big portion of the service industry workforce to unemployment, mostly through layoffs. While a significant portion of this unemployment was resolved quickly, the remainder appeared to create more persistent and resilient problems in the labour market. This thesis shows through microeconomic data that the pandemic disrupted regular transitions to and from the service industry, particularly in accommodation and food services. The data will show that these disruptions affected female workers more, because the most affected professions were female dominated. It will also be shown that workers born in Finland were more vulnerable than immigrant workers due to the profession these groups tend to represent in Finland. Additionally, it will be shown that the pandemic's effects were more pronounced in the labour markets of bigger cities, but smaller cities had a more difficult recovery period. Some of the pandemic's effects and difficulties in recovery are explained by decreasing trend in retail and new crises, but the government restrictions and decrease in demand affected food and accommodation services the most.
-
(2022)The first wave of basic income experiments took place in North America between the 1960s and 1980s, and the second wave started in the early 2000s and is still ongoing globally. Experiments are used to gain knowledge about effects that basic income has on labour supply, poverty, and welfare. This thesis is a literature review that utilises labour supply theory to examine labour supply effects that are observed when experimenting basic income and negative income tax policies with randomised controlled trials. The purpose is to find possible causes of differing results with the help of labour supply theory and by carefully studying the characteristics of the experiments. The topic is relevant as experimental results can be used when making decisions about future welfare reforms. Previous research on basic income has been done by Banerjee, Niehaus, and Suri (2019), Ghatak and Maniquet (2019), and Hoynes and Rothstein (2019), who find that the implementation of a basic income reduces labour supply more in advanced countries than they do in developing countries. Robins (1985) and Hum and Simpson (1993) find that negative income tax experiments resulted in labour supply reductions. On the other hand, other authors find that a basic income decreases labour supply only for those who are generally supposed to work less: the elderly, those with disabilities or illnesses, mothers of young children, and children (De Paz-Báñez, Asensio-Coto, Sánchez-López, & Aceytuno, 2020). I conclude that a universal basic income redirects labour supply in developing countries from wage labour to self-employment. However, exact increases or decreases in total labour supply are unknown. Negative income taxes decrease labour supply by few weeks of full-time employment per year. Although there does not seem to be a clear causal effect between the variation of experimental design and the results reported by the 21st century experiments, factors such as the structure of the research sample, geographical area, type of poverty trap, and size of the increase in living standards created by basic income may affect the beneficiaries’ labour supply.
-
(2024)In the last years research on the topic of Central Bank Digital Currencies (CBDCs) has increased. With the rise of private digital currencies both as a challenger to the status quo and an example of future possibilities of money, many new studies have been released. Practical interest has been on the study of retail CBDC as a replacement of the current monetary system. Majority of the literature comes from central banks themselves in additional to academic research close to the topic. This paper provides overview of the economics of CBDC and motives behind its implementation. CBDC provides new tools for central bank and enables it to practice new policy. Literature shows risks on financial stability and especially the rethinking banking as we know it. The design of CBDC must be right to have impact and ensure wide adoption. CBDC will work as defence on monetary sovereignty if a private digital currency threatens to overtake. CBDC would give the central bank a lot of power, making it a prime target of political meddling and having its independence be in question. On banking CBDC would increase the chances of a bank run happening but would force commercial banks to complete for deposits. It could boost the overall welfare by lowering transaction costs. CBDC would increase financial inclusion and enables completely domestic payment system. In the end many of the result are theoretical and lack empirical evidence. CBDC does not directly fix any large problem in the monetary system. Implementing CBDC could be costly flop and there are many things that could go wrong when it launches. Results show that more research and debate is needed on the topic.
-
(2023)Sukupuolten väliset palkkaerot ovat pienentyneet paljon viime vuosisadan aikana, mutta ne ovat edelleen merkittäviä. Perinteisessä taloustieteessä palkkaeroja selitetään henkisen pääoman ja preferenssien sukupuolieroilla sekä diskriminaatiolla. Äitiysrangaistus selittää palkkaeroista suuren osan. Palkkaeroista osa on edelleen selittämätöntä. Viimeaikaisessa taloustieteellisessä tutkimuksessa on pyritty löytämään uusia syitä palkkaeroille kokeellisen taloustieteen avulla. On havaittu, että kilpailuhenkisyyserot vaikuttavat sukupuolten koulutus- ja uravalintoihin sekä työmarkkinakäyttäytymiseen ja sitä kautta palkkaeroihin. Tutkielma käsittelee kilpailumieltymysten vaikutusta palkkaeroihin kokeellisen taloustieteen näkökulmasta. Kokeellisessa taloustieteessä vaikuttavia tekijöitä pystytään kontrolloimaan. Tutkielma on kirjallisuuskatsaus. Aineistona käytetään tuoreita aiheesta tehtyjä tutkimusartikkeleita, jotka on julkaistu arvostetuissa tieteen aikakausilehdissä. Tutkielmassa vertaillaan eri tutkimusten koemenetelmiä, ja niistä saatuja tuloksia. Tutkielma tarjoaa lukijalle laajan kuvan palkkaeroja selittävistä tekijöistä ja kilpailuhenkisyyden vaikutuksen laajuudesta. Miehet ovat naisia kilpailuhenkisempiä ja itsevarmempia. Kilpailumieltymyksiin vaikuttavat vahvasti uskomukset omista sekä vastustajan taidoista. Kilpailuhenkisyys korreloi positiivisesti matemaattisten ja teknisten koulutusvalintojen kanssa, jotka ovat yhteydessä korkeaan palkkatasoon. Kilpailuhenkisyys vaikuttaa koulutus- ja uravalintojen lisäksi työnhakuun ja neuvotteluhalukkuuteen
-
(2022)Modeling customer engagement assists a business in identifying the high risk and high potential customers. A way to define high risk and high potential customers in a Software-as-a-Service (SaaS) business is to define them as customers with high potential to churn or upgrade. Identifying the high risk and high potential customers in time can help the business retain and grow revenue. This thesis uses churn and upgrade prediction classifiers to define a customer engagement score for a SaaS business. The classifiers used and compared in the research were logistic regression, random forest and XGBoost. The classifiers were trained using data from the case-company containing customer data such as user count and feature usage. To tackle class imbalance, the models were also trained with oversampled training data. The hyperparameters of each classifier were optimised using grid search. After training the models, performance of the classifiers on a test data was evaluated. In the end, the XGBoost classifiers outperformed the other classifiers in churn prediction. In predicting customer upgrades, the results were more mixed. Feature importances were also calculated, and the results showed that the importances differ for churn and upgrade prediction.
-
(2023)The formation and determining factors of commute distance are of prime interest in the fields of urban and labour economics, as the length of the commute is a result of many different personal and economic factors. Knowledge of what factors affect the length of the commute could be of use in public policy as well as future research. Similarly, empirical studies on the effect of income specifically have historically shown mixed results due to bias resulting from reverse causality, and inadequate methods of correcting for it. To date, there has been little research on commuting in Finland, and no studies specifically focused on the effect of income. This study applies a cross-sectional linear regression model, as well as fixed effects model utilizing panel data to both survey the overall effects of a large catalogue of determinants of commute distance and correct for the issue of reverse causality in the income-commute relationship. The study focuses on the year 2020 but utilizes data from 2015 to construct the fixed effects model. The fixed effects model is used to determine the relationship between income and commute distance as it, by definition, corrects for omitted variable bias. In addition, with a data selection of workers who remain with their employer during the observational period, the reverse causality issue is eliminated. The results indicate that the relationship between income and commute distance in Finland is negative in the fixed effects model when reverse causality is eliminated, which contrasts with basic theory and a large majority of previous studies. Sensitivity tests suggest that this result is not merely a superfluous outcome of the data selection process, but a genuine result. Out of the other determinants, it was found that educational effects in Finland, especially for men, are different than what was expected, as higher education was associated with a decrease in commute distance. Being married, male and having a car were found to positively affect commute distances. The number of children in the household was found to be a negative factor, especially for women. The result of this study reinforces the notion that studying the relationship between income and commute distance without correcting for reverse causality will lead to biased estimates. Additionally, compared to the few previous studies that have sufficiently done so, this study suggests a pattern. As a negative relationship between income and commute distance has only currently been established in Denmark and Finland, as compared to the positive results in larger European countries, possible future studies could elaborate on whether this effect is characteristic of the Nordic countries, or smaller countries in general.
-
(2022)This thesis regards non-Lambertian surfaces and their challenges, solutions and study in computer vision. The physical theory for understanding the phenomenon is built first, using the Lambertian reflectance model, which defines Lambertian surfaces as ideally diffuse surfaces, whose luminance is isotropic and the luminous intensity obeys Lambert's cosine law. From these two assumptions, non-Lambertian surfaces violate at least the cosine law and are consequently specularly reflecting surfaces, whose perceived brightness is dependent from the viewpoint. Thus non-Lambertian surfaces violate also brightness and colour constancies, which assume that the brightness and colour of same real-world points stays constant across images. These assumptions are used, for example, in tracking and feature matching and thus non-Lambertian surfaces pose complications for object reconstruction and navigation among other tasks in the field of computer vision. After formulating the theoretical foundation of necessary physics and a more general reflectance model called the bi-directional reflectance distribution function, a comprehensive literature review into significant studies regarding non-Lambertian surfaces is conducted. The primary topics of the survey include photometric stereo and navigation systems, while considering other potential fields, such as fusion methods and illumination invariance. The goal of the survey is to formulate a detailed and in-depth answer to what methods can be used to solve the challenges posed by non-Lambertian surfaces, what are these methods' strengths and weaknesses, what are the used datasets and what remains to be answered by further research. After the survey, a dataset is collected and presented, and an outline of another dataset to be published in an upcoming paper is presented. Then a general discussion about the survey and the study is undertaken and conclusions along with proposed future steps are introduced.
-
(2024)Eläkejärjestelmä on merkittävä osa sosiaaliturvaa ja väestön ikääntyessä sen rooli on kasvanut entisestään. Vuonna 2005 voimaan tullut eläkeuudistus sisälsi lain, jonka nojalla ammattiin valmistavan tutkinnon ajalta on voinut karttua etuutta, joka maksetaan työeläkkeen yhteydessä. Tämä opiskeluajalta karttuva eläke on viime vuosina noussut keskusteluun yhtenä mahdollisista leikkauskohteista tulevissa eläkeuudistuksissa. Aiheesta on saatavilla melko niukasti tutkimustietoa, johon tämä tutkielma pyrkii vastaamaan. Tutkielmassa tarkastellaan, mikä on tämän etuuden merkitys eläketurvan kannalta. Tutkielman aineisto perustuu Eläketurvakeskuksen tutkimusaineistoon Suomessa työeläkevakuutetuista henkilöistä. Aineiston perusteella tarkastellaan vuoden 2005 jälkeen eläkkeeseen oikeuttavan tutkinnon suorittaneiden ominaisuuksia ja lukumääriä. Lisäksi tutkitaan, miten tutkinnon suorittamisen ajalta karttuva etuus vaikuttaa eläketurvaan. Tähän käytetään jo eläkkeellä olevan ikäkohortin työ- ja kokonaiseläkkeitä, sekä suhteellisia ja absoluuttisia tuloeroja eläkkeissä ja tutkitaan sitä, mikä vaikutus näihin on, kun lisätään teoreettisesti arvioitu tutkinnon suorittamisesta karttunut eläke. Samankaltainen tarkastelu tehdään myös kahdelle nuoremmalle ikäkohortille, jotka eivät vielä ole siirtyneet eläkkeelle. Näiden kohdalla tarkastelun kohteena on eläkkeiden sijasta kohortin työeläkekarttumat. Tutkimuksen tuloksien perusteella odotettavissa on, että tutkinnon suorittamisesta karttuvan etuuden vaikutukset eläkejärjestelmään tulevat näkymään kunnolla vasta vuosikymmenten päästä, kun ansaitut etuudet tulevat täydellä laajuudellaan järjestelmän maksettavaksi. Vaikutukset eläketurvaan vaihtelevat eläkkeen määrän ja tutkinnon tason mukaan jonkin verran. Suurimman suhteellisen hyödyn opiskeluajalta karttuvasta eläkkeestä näyttäisivät saavan vanhemman kohortin eläkkeiden tarkastelun perusteella ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet ja nuorempien kohorttien työeläkekarttumien tarkastelun perusteella alemman korkeakoulututkinnon suorittaneet. Analyysin tulokset viittaavan siihen, että suhteelliset tuloerot eläkeläisten kesken kapenevat hieman tutkinnon suorittamisesta karttuvan etuuden vaikutuksesta. Tarkastelussa huomataan kuitenkin, että Kansaneläkelaitoksen maksamat kansaneläke ja takuueläke tasoittavat jo valmiiksi eläkejakaumaa, jolloin tutkinnon suorittamisesta karttuvan eläkkeen suhteellinen vaikutus on pienempi.
-
(2023)Tämä tutkielma käsittelee pehmeän budjettirajoitteen ongelmaa hyvinvointialueiden rahoitusjärjestelmässä. Tutkimus vastaa kysymykseen ”onko suomalaisten hyvinvointialueiden rahoitusmallissa ominaisuuksia, jotka luovat pehmeän budjettirajoitteen ongelman?” Lisäksi tutkimuksessa vastataan kysymykseen ”kuinka pehmeän budjettirajoitteen ongelmaa voitaisiin pienentää hyvinvointialueiden rahoituksessa?” Tutkielma on kirjallisuuskatsaus, jossa käydään läpi relevanttia tutkimuskirjallisuutta pehmeän budjettirajoitteen ongelmasta, erilaisista keinoista, joilla budjettirajoitteen kovuuteen voidaan vaikuttaa sekä kuvaillaan hyvinvointialueiden rahoitusjärjestelmää suomalaisen lainsäädännön pohjalta. Pehmeällä budjettirajoitteella tarkoitetaan tilannetta, jossa organisaation ylempi taso ottaa alemman tason tulot ylittävät menot vastattavakseen. Paikallishallinnon ja keskushallinnon välille muodostuu pehmeä budjettirajoite erityisesti silloin, kun paikallishallinto toimii keskushallinnon rahoituksen varassa ilman, että paikallishallinnon toimivaltaa on rajoitettu. Sosiaali- ja terveyspalveluissa pehmeän budjettirajoitteen ongelma esiintyy usein, sillä on tyypillistä, että valtio vastaa ainakin osin palveluiden rahoittamisesta ja ihmiset pitävät palveluja laajasti tärkeinä. Pehmeää budjettirajoitteen ongelmaan voidaan puuttua. Markkinakurin avulla pehmeästä budjettirajoitteesta voidaan päästä eroon kokonaan, mutta myös keskushallinnon asettamien sääntöjen ja valvonnan perusteella on mahdollista kovittaa budjettirajoitetta. Suomalaiseen hyvinvointialueiden rahoitusjärjestelmään on sisäänrakennettu vahva pehmeän budjettirajoitteen ongelma. Merkittävimmät lainsäädännössä esiintyvät pehmeän budjettirajoitteen ongelmat liittyvät hyvinvointialueiden toteutuneiden kustannusten tarkistamiseen sekä siihen, että alueiden lainanottoa on rajoitettu vain pitkäaikaisen lainan osalta. Epämuodollisena pehmeän budjettirajoitteen tekijänä näyttäytyvät paineet sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutason nostamiseen sekä rahoituksen lisäämiseen. Nämä kasvattavat järjestelmätason odotuksia hyvinvointialueiden lisärahoitukselle. Kovan budjettirajoitteen saavuttaminen nykyisellä rakenteella on mahdotonta, mutta budjettirajoitteen koventaminen on mahdollista. Erilaisia keinoja budjettirajoitteen kovittamiseksi on useita. Lainsäädännössä määriteltyjen rakenteellisten pehmeän budjettirajoitteen tekijöiden korjaaminen vaatii lainsäädännön muutoksia sääntöjen ja valvonnan osalta. Epämuodollisten rakenteiden korjaaminen taas vaatii poliittisia sitoumuksia. Lopulta budjettirajoitteen pehmeydessä on kyse siitä, minkälaiseksi keskushallinto haluaa budjettirajoitteen asettaa julkisen talouden kokonaisuuden puitteissa.
-
(2024)Maisterintutkielmassani tarkastelen suomalaisten pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritysten) ilmastotoimia ja niiden taustalla olevia motiiveja. Tutkimus hyödyntää teoreettista viitekehystä, joka perustuu yritysten yhteiskuntavastuuseen ja sidosryhmäteoriaan. Analyysi perustuu Suomen Yrittäjien, Finnveran ja Työ- ja elinkeinoministeriön pk-yritysbarometrin aineistoon, joka tarjoaa kattavan kuvan 5201 suomalaisen pk-yrityksen näkemyksistä ja toimista ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Tutkimustulokset osoittavat, että yritysten ilmastotoimet ovat monipuolisia, ja ne keskittyvät erityisesti energiatehokkuuden parantamiseen, päästöjen vähentämiseen ja kierrätyksen edistämiseen. Vaikka ilmastonmuutoksen hillitseminen on merkittävä globaali haaste, vain osa pk-yrityksistä näkee sen vaikuttavan suoraan liiketoimintaansa. Tulosten perusteella pk-yritysten ilmastotoimia ohjaavat useimmiten yrityksen arvot ja strategia, kustannussäästöt ja tehokkuuden lisääminen, sekä yrityskuvan rakentaminen. Vaikka lähes puolet pk-yrityksistä ei näe ilmastonmuutoksen hillitsemistoimilla olevan merkitystä liiketoiminnalleen, on joukossa yrityksiä, jotka näkevät toimissa myös liiketoimintamahdollisuuksia. Tutkimuksen tavoitteena oli lisätä ymmärrystä pk-yritysten roolista ilmastonmuutoksen torjunnassa ja tarjota tietoa siitä, miten pk-yrityksiä voidaan tukea kestävämpiin toimintatapoihin siirtymisessä. Vaikka pk-yritysten panos ilmastonmuutoksen torjunnassa on merkittävä, vain pieni osuus niistä on asettanut itselleen ilmastopäästöjen vähennystavoitteita. Tulokset korostavat tarvetta poliittisille toimenpiteille, jotka kannustavat ja tukevat pk-yrityksiä ilmastotoimien toteuttamisessa. Tutkimustulokset tarjoavat arvokasta tietoa pk-yritysten ilmastotoimien nykytilasta ja niiden taustalla vaikuttavista motiiveista. Tämä tieto voi auttaa suunnittelemaan tehokkaita kannustimia ja ohjauskeinoja ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Jatkotutkimus aiheesta voisi keskittyä tarkemmin yksittäisiin toimialoihin tai yrityskokoluokkiin ja syventyä yksityiskohtaisemmin yritysten sisäisiin ja ulkoisiin motivaatiotekijöihin.
-
(2023)Tutkimuksessa tarkastellaan pörssilistautumisista saatuihin ylituottoihin vaikuttavia tekijöitä sijoittajanäkökulmasta. Listautumisiin liittyvä alihinnoittelu on jo ennalta tunnettu ilmiö, ja siihen liittyviä syitä on tarkasteltu jo runsaasti, mutta tässä tutkimuksessa tarkastellaan ilmiön toista puolta. Tarkoitus on selvittää eri taloudellisten tekijöiden vaikutusta saatuihin ylituottoihin, eli lisätä ymmärrystä siitä, onko pörssilistautumisista saatavia ylituottoja mahdollista ennakoida listautumishetken taloustilanteen perusteella, sekä siitä, onko ensimmäisen vuoden ylituottoja mahdollista ennakoida ensimmäisen kaupankäyntiviikon perusteella. Tutkimuksen pääaineistona toimii Suomessa, Ruotsissa, Tanskassa ja Islannissa vuosina 2011–2021 tapahtuneet pörssilistautumiset, sekä kuhunkin listautumiseen liittyvä inflaatio-, bruttokansantuotteen kasvu- ja ohjauskorkodata. Listautumisia koskeva data on poimittu Nasdaqin internetsivuilta. Muu analyysissä käytetty data on poimittu eri tietokannoista. Yhteen koottu data on jatkokäsitelty ja analysoitu Excelillä. Listautumisista saatuja ylituottoja tarkastellaan visuaalisesti maittain eriteltynä eri aikaväleillä, ja eri tekijöiden sekä saatujen ylituottojen välistä korrelaatiota ja kausaalisuutta tarkastellaan osa-aineistoittain regressionanalyysin ja Granger-kausaalisuustestin avulla. Tuloksia on havainnollistettu erilaisin graafein ja taulukoin. Tutkimustulokset ovat hieman yllättäviä. Saatujen ylituottojen ja eri taloudellisten tekijöiden välillä ei näyttäisi olevan merkittävää korrelaatiota eikä kausaalisuutta. Inflaation, bruttokansantuotteen ja ohjauskorkojen osalta tulokset vaihtelevat aikaväleittäin ja maittain, ja tuloksissa on paljon hajontaa. Merkkejä sekä positiivisesta että negatiivisesta korrelaatiosta on havaittavissa, mutta ainakaan tällä aineistolla ei tilastollisesti merkittävällä tasolla. Ensimmäisen viikon ja vuoden yliutuottojen välillä näyttäisi olevan jonkinasteista positiivista korrelaatiota. Merkittävää kausaalisuutta ei tarkasteluun valittujen muuttujien osalta ole havaittavissa. Sen sijaan Granger-kausaalisuustestin mukaan eri muuttujien välinen kausaalisuus on valitulla luottamustasolla lähes olematonta, eli mikään valituista muuttujista ei selitä saatuja ylituottoja tilastollisesti merkittävällä tasolla. Tutkimuksen tulokset eivät ole täysin odotusten mukaisia, mutta jonkinasteista korrelaatiota eri tekijöiden ja saatujen ylituottojen välillä näyttäisi kuitenkin olevan mahdollista eritellä. Vaikka ylituottojen varsinainen ennakointi on selvästi haastavaa, voi kohtalaisen yksinkertaisella tarkastelulla ehkä hieman parantaa todennäköisyyksiä. Keskittymällä ylituottojen sijasta nimellisiin tuottoihin, voitaisiin havaita mahdollisesti selkeämpiä tuloksia, mutta tällöin myös tutkimuksen painopiste muuttuisi merkittävästi. Sen sijaan olisi mielenkiintoista laajentaa tutkimuksen aineistoa koskemaan useampia eri maita tai pidempää aikaväliä. Tällöin eri tekijöiden vaikutukset voisivat havainnollistua selkeämmin. Olisi myös mielenkiintoista havainnoida lisää eroavaisuuksia eri maiden ja vuosien välillä.
-
(2024)This thesis discusses short-term parking pricing in the context of Finnish shopping centre parking halls. The focus is on one shopping centre located in Helsinki where parking fees are high and there is a constant need for raising the prices. Therefore, it is important to have a strategy that maximises parking hall income without compromising the customers' interest. If the prices are too high, customers will choose to park elsewhere or reduce their parking in private parking halls. There is a lot of competition with off-street parking competing against on-street parking and access parking, not to mention other parking halls. The main goal of this thesis is to raise problems with parking pricing and discuss how to find the most beneficial pricing method. To achieve this, this thesis project conducted an analysis on one Finnish shopping centre parking hall data. This data was analysed to discover the average behaviour of the parkers and how the raised parking fees affect both the parker numbers and the income of the parking hall. In addition, several pricing strategies from literature and real-life examples were discussed and evaluated, and later combined with the analysis results. The results showed that there are some similarities with results from literature but there were some surprising outcomes too. It seems that higher average hourly prices are correlated with longer stays, but still the parkers who tend to park longer have more inelastic parking habits than those who park for shorter durations. The calculated price elasticity of demand values show that compared to other parking halls, parking is on average more elastic in the analysed parking hall. This further emphasises the importance of milder price raises at least for the shorter parking durations. Moreover, there are noticeable but explainable characteristics in parker behaviour. Most of the parkers prefer to park for under one hour to take advantage of the first parking hour being free. This leads to profit losses in both the shopping centre and parking hall income. Therefore, a dynamic pricing strategy is suggested as one pricing option, since it adjusts the prices automatically based on occupancy rates. Although there are some challenges with this particular method, in the long run it could turn out to be the most beneficial for both the parking hall owners and the parkers. To conclude, choosing a suitable pricing strategy and model for a parking hall is crucial and the decisions should be based on findings from data.
-
(2023)Ending poverty is a moral and ethical aim, and living without poverty is one of the human rights. To eradicate poverty, the reliable practice of measuring poverty is needed. Poverty measures are required to identify the poor people, overview the incidence of poverty and track progress of policies. This study examines the hybrid poverty line and asks how it differs from the conventional approach to measure extreme poverty globally. Additionally, this study reviews how the global poverty counts evolve with this novel poverty line. This thesis comprises a comprehensive review of the relevant literature. Measuring poverty is essentially based on how welfare is defined. In poverty analysis, consumption and income are used as indicators of welfare. The poor people are identified with the appropriate poverty line, the absolute or relative poverty line. These two approaches have very different conclusions about the economic welfare: relative incomes in a society do not matter for welfare at all or relative incomes are the only thing that matters. When the poor people are identified, a poverty index is needed to aggregate the overall incidence of poverty. The hybrid poverty line consists of the absolute poverty line expressing a lower bound of the poverty measure and the weakly relative poverty line as an upper bound giving a limit of the weight of relative deprivation rising with the mean consumption. The results say that the estimates of the global poverty rate show a slower pace of reduction compared with the conventional approach, likely due to a rising count of relative poverty worldwide. This study broadens our understanding how the chosen poverty line affects the incidence of poverty rates. This study emphasizes the importance of re-evaluating poverty measurement practices, particularly in the context of developing countries experiencing economic growth. As absolute poverty lines may lose meaning as a result of economic development, it is necessary to develop measures that account for the relative dimensions of poverty following the increasing standards of living.
-
(2024)In this thesis the influential oil market model proposed by Kilian and Murphy (2014) is studied with statistical identification. The identification method used provides point identification in the set defined by restrictions used in the earlier literature. This method allows us to obtain point estimates for the price elasticity of oil production which has been the source of differences in the results of the earlier literature. Additionally, the importance of oil market shocks in explaining the changes in oil prices is studied with the identified models. The earlier literature suggests that oil demand shocks are more important drivers of oil prices than oil supply shocks. Studies allowing for higher levels of price elasticity of oil production find oil production shocks to be relatively more important than the studies using low upper bounds for this elasticity. According to microeconomic studies, higher levels of price elasticity of oil production could be explained by increases in shale oil production. Identification of the oil market SVAR model is achieved by extracting the model which maximizes the independence of the structural shocks. This optimization task can be challenging. Hence the performance of the estimation can be improved with prior knowledge about the structural shocks by inclusion of restrictions into the optimization problem. In this thesis the distance covariance measure is used to measure the independence of the structural shocks. The distance covariance measure is minimized to obtain the model with the most independent structural shocks in the set defined by the restrictions. The constrained optimization problem is solved with external penalty optimization method. Two distinct minima are obtained from the optimization task which suggest different dynamics for the oil market shocks. The first optima suggest that the price elasticity of oil production is close to zero. The other optima suggest higher levels for this elasticity. Both optima suggest that the elasticity of oil production differs in response to different shocks. With the first optima supply shocks are found to be more important drivers of oil prices than found in the earlier literature. With the second optima the importance of production shocks is found to be more similar to the results obtained in the earlier literature. Additionally, speculative shocks are found to be important drivers of the oil prices with this optimum. The method which uses external penalty optimization method is compared to the method based on sampling used earlier in the literature. It is found that the method based on sampling finds less independent structural shocks than the method based on external penalty optimization method.
-
(2023)Suomi on perinteinen hyvinvointivaltio, jonka uudelleenjakava politiikka kaventaa kansalaisten tuloeroja. Tässä tutkielmassa keskitytään tuloerojen mittaamisen perusteisiin ja esitetään kritiikkiä suosituimmalle tuloeromittarille, Gini-kertoimelle. Tuloeroja ja niiden kehitystä tarkastellaan vuokra- ja omistusasujien välillä. Lisäksi huomion kohteena ovat ryhmien sisäiset erot. Ryhmätasoinen tarkastelu tuottaa syvemmän näkymän julkisen vallan politiikan vaikutusten arvioinnille. Gini-kerroin on yleisimmin käytetty tuloeromitta, mutta sen käyttöön liittyy useita haasteita. Merkittävin niistä on, että Gini-kerrointa ei voi hajottaa osiin mittaamaan ryhmien välisiä eroja. Tässä tutkielmassa ryhmien välisiä tuloeroja mitataan käyttäen kahta yleisintä yleistettyä entropiamittaa, MLD-mittaa sekä Theilin mittaa. Nämä mittarit ovat dekomponoitavissa. Tutkimusaineistona on käytetty Luxembourg Income Study -tietokannan kotitalousaineistoa Suomesta ajanjaksolta 1987–2016. Aineisto sisältää kattavasti tietoja kotitalouden eri tulolajeista sekä demografisista tekijöistä. Tuloeromittarin tulokäsite on ekvivalentti käytettävissä oleva tulo. Tutkielmassa havaitaan, että vuokra- ja omistusasujien väliset erot selittävät enenevissä määrin kokonaistuloeroja. Omistusasujien keskuudessa tuloerot ovat merkittävässä laskussa. Samaan aikaan vuokra-asujien tuloerokehitys on ollut päinvastaista. Vuokra-asujien sisäisten tuloerojen kasvun lisäksi, ryhmän väestöosuus on kasvanut sekä tulojakauma leventynyt. Tällä tutkielmalla haluan herättää keskustelua Gini-kertoimen käytöstä ja osoittaa ryhmien välisten erojen tarkastelun tärkeyden tuloerojen mittaamisessa.
Now showing items 21-40 of 59