Browsing by study line "Taloustieteen yleinen opintosuunta"
Now showing items 41-60 of 76
-
(2021)Abstract Faculty: Social Sciences Program: Economics Line of study: General line Author: Juho Ivaska Name of work: Mitigating the Covid-19 shock – A simulation study on the cost compensation schemes of Finland, Norway and the United States Type of work: Master’s thesis Month and year: 11/2021 Number of pages: 43 Keywords: Corporate subsidies, Covid-19, Simulation Storage location: University of Helsinki library Abstract: During the Covid-19 pandemic, many countries implemented sizeable support programs for companies suffering from the pandemic. This thesis compares the effectiveness of the Business Cost Support of Finland, the Norwegian Business Compensation Scheme and the Paycheck Protection Program (PPP) of the USA in terms of mitigating pandemic effects on firm profitability, liquidity and solvency. All three programs are cost support schemes but they differ in what costs are covered and in their eligibility criteria. The comparison is executed by simulating the pandemic-induced turnover shock on Finnish enterprises under each support scheme. Statistics Finland’s detailed Financial statement data from 2019 provides the starting position for the simulation. The turnover shock is one year of length and assigned to firms based on their industry code. Effectiveness of the support schemes is measured by mitigation rate which describes the share of the effects of the pandemic that the scheme can mitigate. Additionally, the costs of the schemes are considered. This thesis finds that the Norwegian scheme was the most effective in decreasing the number of unprofitable firms as well as the number of firms with liquidity troubles. It ranks the highest in all but one measure even when adjusted by its second highest price. The Finnish scheme yielded the highest price-adjusted mitigation rate in average quick ratio but trailed the Norwegian scheme slightly in all other categories. The PPP was the most expensive of the support schemes and thus the least effective in all the profit and liquidity related measures. This thesis concludes that compensating fixed costs and targeting the support carefully were crucial in supporting the worst hit businesses for a reasonable price. The Finnish Business Cost Support fared well compared to its counterparts but allowing for higher and lower single support payments would have most likely increased its effectiveness. If the target of the scheme is maintaining employees on firm payrolls, a pure wage compensation scheme as the PPP yields better results.
-
(2022)In the Finnish private sector pension system, a part of the pension benefits is financed from funds where a part of the pension contributions has been deposited earlier. The funds collected for the future pensions and different buffer funds constitute the pension providers’ pension liabilities, i.e. the technical provisions. The investment assets acquired with the accrued funds and the returns on them constitute the pension providers’ pension assets. The private sector pension providers must supplement (i.e. increase) their funds reserved for financing the future pensions according to their common rules. These rules, which have an impact on the solvency risk management of the pension providers, constitute the fund transfer obligation. One component of the fund transfer obligation is the supplementary factor, which adjusts the rate at which the old-age pensions are funded, and hence the growth rate of the technical provisions to the average solvency of the pension providers. In 2021, the Ministry of Social Affairs and Health drafted a proposal with significant modifications to the supplementary factor. The proposal includes guidelines for the new formula for the supplementary factor and an option to recalculate its value more frequently than before. However, the proposal also acknowledged that there is no quantitative backing for the benefits from the more frequent recalculation of the supplementary factor. As a part of the results, we will provide the first quantitative estimates of the benefits. In this thesis, we analyze how the recalculation frequency of the supplementary factor affects the solvency risk of the private sector pension providers in aggregate. We find that the more frequent recalculation of the supplementary factor in its current form slightly reduces the solvency risk of the aggregate pension provider without significant drawbacks. This reduction in the solvency risk is magnified when an alternative formula for the supplementary factor aligned with the proposal by the Ministry of Social Affairs and Health is introduced. However, at the same time, the formula aligned with the proposal increases the risk in the rate at which the old-age pensions are funded. In conclusion, we find it recommendable to recalculate the supplementary factor more frequently than currently with both formulas considered.
-
(2020)Forskningens syfte är att förstå och kvantifiera energifattigdom I Finland inom ramen för statsvetenskap och välfärdspolitik. Energifattigdom är ett fenomen med flera potentiella faktorer som orsakar det. På grund av detta behövs ett brett spektrum av policy och politik för att lindra det. Energifattigdom är ett fenomen som nyligen fått mera fokus inom akademisk forskning i europeisk aspekt. Två metoder användes för att undersöka energifattigdom i Finland. Först genomfördes en kvalitativ sekundär analys for att känna igen och kategorisera resultat för orsaker och korrelationer för energifattigdom inom tidigare forskning. Baserat på tidigare hittade korrelationer gjordes antaganden om vad som orsakar eller riskerar att orsaka energifattigdom. Detta behövdes på grund av att energifattigdom inte mäts i Finland. Efter kvalitativa sekundär analysen gjordes en kvantitativ analys för att undersöka den regionala signifikansen av varje faktor för energifattigdom. Den kvalitativa sekundär analysen av tidigare forskning lyckades och gav korrelationer och orsak till energifattigdom. Den regionala betydelsen av varje faktor kvantifierades framgångsrikt och antaganden kunde göras för fenomenet i Finland. Till slut diskuteras de politiska- och policyansträngningar som direkt eller indirekt redan tagits i Finland för att lindra energifattigdom.
-
(2021)In recent years international tax issues have attracted wide global attention. International tax rules that were designed more than a century ago have weaknesses that create opportunities for base erosion and profit shifting. Multinational corporations use various profit shifting channels, such as transfer pricing and debt shifting, to minimize their corporate taxes. Also, increased digitalisation of the economy poses challenges for the current rules. The primary objectives of the thesis are to analyse how countries choose their corporate income tax rates when tax bases are mobile, what is the extent of tax avoidance, and what policy proposals are suggested to fight tax avoidance. The thesis is an overview to the profit shifting and tax competition literature. The theoretical framework consists of two workhorse models of tax competition, The Zodrow, Mieszkowski and Wilson model and the Kanbur-Keen model. The theory part is accompanied by two studies: one that is an overview to empirical literature on profit shifting and another one exploiting new macroeconomic data and analysing how tax differentials affect the profit shifting between countries. Regarding the policy proposals, the thesis focuses on the Base Erosion and Profit Shifting project, but four alternative schemes are also discussed. Fundamental reform is needed for current tax rules. Functioning international tax system requires even more coordination between countries than has been achieved, as uncoordinated and unilateral approaches cause adverse spillovers and distortion. The interests and capacities of developing countries and low-income countries need to be considered in decision-making as they are more reliant on the corporate income tax revenues compared to advanced countries.
-
(2021)Kansaneläkelaitoksen (Kelan) järjestämän ammatillisen kuntoutuksen tavoitteena on auttaa kuntoutusasiakasta sopivan ammattialan valinnassa, työllistymisessä sekä työelämässä pysymisessä tai sinne palaamisessa. Tässä tutkielmassa pyritään selvittämään ammatillisen kuntoutuksen vaikutusta 16-29-vuotiaan kuntoutusasiakkaan myöhempään elämäntilanteeseen tarkastelemalla työkyvyttömyyteen tai työttömyyteen liittyvien sosiaaliturvaetuuksien saamista kolme vuotta kuntoutuksen hakemisen jälkeen. Ammatilliseen kuntoutukseen päätymistä ei voida pitää satunnaisena, vaan kuntoutuspalveluihin ohjataan tavallisesti yksilöt, jotka ovat terveydellisistä syistä kuntoutuksen tarpeessa, mutta kykeneviä hyötymään tarjotusta kuntoutuspalvelusta. Sekoittavat tekijät vaikuttavat sekä kuntoutukseen pääsemiseen että myöhempään sosiaaliturvan saamiseen, mikä tekee myönteisestä kuntoutuspäätöksestä sosiaaliturvan saamiselle niin sanotun endogeenisen selittäjän. Tutkielman aineistona toimivat Kelan etuusrekistereistä poimitut tiedot 16-29-vuotiaiden henkilöiden vuonna 2016 tekemistä ammatillisen kuntoutuksen hakemuksista, joihin on yhdistetty tiedot henkilöille vuonna 2019 maksetuista Kelan sosiaaliturvaetuuksista. Tutkielman menetelmänä endogeenisen selittäjän luoman estimointiharhan ratkaisemiseksi käytetään instumenttimuuttujaestimointia. Instrumenttina myönteisen kuntoutuspäätöksen saamiselle käytetään tietoa siitä, millä osuudella henkilön kuntoutushakemuksen käsitellyt kuntoutusratkaisija on tehnyt muille käsittelemilleen hakemuksille myönteisiä päätöksiä, eli niin sanottua ratkaisijan ''ankaruutta''. Myönteisen kuntoutuspäätöksen kausaalivaikutusta maksettuihin sosiaaliturvaetuuksiin estimoidaan kaksivaiheisella pienimmän neliösumman (2VPNS) estimoinnilla kuljettaen rinnalla myös perinteistä pienimmän neliösumman estimointia. Tutkielman tulokset käsittelevät ratkaisijan ankaruuden kelpoisuutta myönteisen kuntoutuspäätöksen saamisen instrumentiksi, sekä myönteisen kuntoutuspäätöksen vaikutusta henkilön vuonna 2019 saamaan sosiaaliturvaan. Saatujen tulosten perusteella kuntoutusratkaisijan ankaruus täyttää instrumentin eksogeenisyydelle, relevanssille ja monotonisuudelle asetetut oletukset. 2VPNS-estimoinnin tulokset näyttävät, että myönteisellä kuntoutuspäätöksellä on toimeentuloa turvaavien sosiaaliturvaetuuksien saamista kasvattava vaikutus. Ratkaisijan ankaruutta validina instrumenttina käyttävä 2VPNS-estimointi ilmentää myönteisen kuntoutuspäätöksen kausaalivaikutusta eri sosiaaliturvaetuuksien saamiseen. Saatuja tuloksia tulkittaessa otetaan kuitenkin huomioon estimaattien epätarkkuus ja niiden paikallinen luonne. 2VPNS-estimointi ilmentää myönteisen kuntoutuspäätöksen kausaalivaikutusta rajatapauksilla, joiden kuntoutukseen pääsy on riippunut kuntoutusratkaisijan ankaruudesta.
-
(2018)Logistic regression has been the most common credit scoring model for several decades. The purpose of a credit scoring model is to distinguish good applicants from bad applicants so that the consumer credit can be lent to a person who is likely to repay it. In Finland, households' indebtedness has increased while wage development has stagnated. In addition to mortgage, indebtedness has increased because of the rising number of consumer credit loans. Consumer credit is usually unsecured loans, which are provided by several financial institutions quickly and flexible. Consumer credit is considered to be one of the major causes of default. Systematic risks are still being avoided for now, but the increased number of customers and the fierce competition in the sector can bring new risks that should be anticipated, as insolvent customers are making losses to financial institutions. Developing and deploying new credit scoring models is one of the best ways to hedge against default risks. The prediction accuracy and performance of tree-based credit scoring models have been studied. In many cases, tree-based algorithms have performed better than traditional statistical models such as the earlier mentioned logistic regression. In this master's thesis classical logistic regression is compared to these tree-based algorithms. The most well-known tree-based algorithms have been chosen, which are random forest, discrete Adaboost, real Adaboost, LogitBoost, Gentle Adaboost and Gradient Boosting. These methods use the tree algorithm as the base learner but differ in their iterative processes. The data that has been gathered from a Finnish medium-sized financial company, consists of customer's personal information and their payment behavior of sales finance. It is important to compare how different models predict insolvency in the light of different test statistics. In this thesis, the best-performing models are logistic regression and the Gradient Boosting algorithm. From my research's point of view, it is recommended to develop a credit scoring model based on the Gradient Boosting algorithm. This algorithm discloses different explanatory variables compared to logistic regression. These variables can explain better the causes of insolvency. The results are robust and plausible, because the different tests give similar conclusions.
-
Online job vacancy ads as data for studying skill demand : Observations and methodological insights (2020)Researchers debate the skills required in future jobs and which skills are of particular consequence for the mobility of labor. In researching this topic, many turn to online job vacancy advertisements as a source of abundant, naturally-occurring data. Despite the great interest, economics research has often overlooked the nature of job vacancy ads as a context-bound genre of text and the implications that has on the analysis. This thesis has two aims. First, the thesis critically considers the use of online job vacancy advertisements as data for research on labor markets, seeking to advance the methodological rigor in studies using this type of data, particularly that from a Finnish context. Second, to consider, on the basis of a two-stage mixed methods analysis of online job vacancy advertisements published on a Finnish online job board in 2017-2019, the type of skills that Finnish employers call for in successful applicants in professional private sector jobs. This thesis also elaborates on the language aspect of online job vacancy advertising in Finland. The descriptive statistics of the random sample would seem to confirm the repetitive nature of job vacancy ads and trends in employee ideals which have been discussed in the literature. For example, it would seem that there is a greater focus on interpersonal skills compared to intrapersonal skills. The increasingly globalized nature of the Finnish labor market and workplace is also reflected in the data. Although job advertisements are a tempting source of data, in their current free-form state, some doubt can be cast on their relevance as a source of meaningful data on skills. Historical, geographical and other contexts must be carefully considered in analysis in order to avoid overstating the implications of findings and to better situate and analyze the observed tendencies and trends found in the data. Europe-wide efforts to improve job matching may as a by-product, produce a more robust source of data, should it be readily adopted.
-
(2021)The aim of this research is to examine the impact of population aging on income inequality in Finland over the time period from 1991 to 2016. The research question is relevant since population aging is a part of reality around the world because of the declining trend in the rate of birth in addition to greater longevity. These vast demographic and socio-economic changes stress the well-being of nations. This study offers some important insights into the discussion of income inequality in Finland as no similar study has been conducted before. Understanding the link between aging and income inequality will help us to direct our attention to where policy decisions might need to be directed if inequality is seen to grow adversely. This study will be carried out by both a decomposition analysis and a shift-share analysis. These methods are commonly used for examining the contribution to inequality of particular characteristics, as they manage to gauge the relative importance of different determinants in overall inequality. These methods will be applied to the traditional inequality measures belonging to the family of generalized entropy (GE), such as the mean logarithmic deviation, Theil’s index, and the half-squared coefficient of variation. The use of multiple different measures in inequality research is recommendable, for they provide information about the distribution from different perspectives, and clarify where in the distribution the change has taken place. In order to study the impact of population aging on income inequality, the population was partitioned into five different age cohorts; 0-39, 40-60, 61-65, 66-70, and 71+, and one- or two-person households were examined in this research. Data for this study was received from the Luxembourg Income Study Database (LIS). Income inequality was investigated by disposable household income, which was equivalized by the square root scale. The decomposition analysis allows us to answer the question of how much of total inequality is attributable to variability in the first subgroup, in the second, etc., and how much to between subgroups. To complement the results from the decomposition analysis, by the shift-share analysis we are able to simulate such a Finland which would have not aged at all since both 1991 and 2000 while other factors remain unchanged at the 2016 level. The results of the decomposition analysis led us to a clear conclusion that variations within groups are much more significant in the formation of total inequality than the variations between groups. In the light of the shift-share analysis, interestingly, the aged Finland is less unequal than the Finland, which would use the population shares of 1991 and 2000. Hence such a study of aging, which only examines changes in population shares ceteris paribus, shows that aging has slowed down the rise of inequality in Finland. This is because the age structure of the years 1991 and 2000 put the most weight on people in most unequal, or second most unequal age group in proportion to other age groups than the population distribution of the year 2016.
-
(2019)Forests have a significant role in preventing climate change. Forests work as a carbon sink and produce also other non-timber amenity values alongside commercial timber. Taking these non-timber amenity values into account while calculating the value of forest will have an effect on choosing an optimal forest management regimes. The Faustmann formula and its extensions are widely explored among forest economists. Most notable extensions of the Faustmann formula include the Hartman extension of non-timber amenity values and the inclusion of carbon storage. Both the Hartman model and the Faustmann model with carbon storage, have previously only been analytically studied separately. In this study, the original Faustmann model, Faustmann model with carbon storage, Hartman model and Hartman model with carbon storage is covered. The entirely novel optimal conditions for the unique and finite rotations for these models are presented. In addition, based on empirically estimated ecological growth models, the numerical examples for all of the economic models included in this study is presented. According to the results, extending the classical Faustmann model to cover carbon storage or (and) non-timber amenity values, lengthens the optimal rotation and increases the bare lad value. Additionally, weaker growing conditions always increase the optimal rotation. Moreover, increasing the interest rate may increase or decrease the rotation, depending on the carbon price.
-
(2018)Tässä tutkielmassa tutkitaan empiirisesti euroalueen optimaalisuutta valuutta-alueena aikaisempaan teoreettiseen kirjallisuuteen nojaten. Tarkastelussa keskitytään kriteeriin, jonka mukaan yhteisvaluutan muodostavien maiden tulisi olla suhdannesykleiltään yhteneväiset. Mundell (1961) määritteli useita kriteereitä optimaalista valuutta-aluetta muodostettaessa ja tässä tutkielmassa on valittu edellä mainittu yksi kriteeri tarkasteltavaksi. Tutkimuksessa hyödynnetään logaritmoitua asukaskohtaista bruttokansantuotetta mittaavaa neljännesvuosittaista aineistoa ja se on jaettu kahteen osaan. Ensimmäinen ajanjakso kattaa ajan ennen euroa (1960:1-1998:4) ja toinen ajanjakso kattaa ajan euron luomisen jälkeen (1999:1-2016:4). Aineisto kattaa euro12-maat, joihin kuuluvat Itävalta, Belgia, Suomi, Saksa, Ranska, Kreikka, Irlanti, Italia, Luxemburg, Alankomaat, Portugali ja Espanja. Tutkimusmenetelminä hyödynnetään yhteisintegroituvuusanalyysia. Maat on analysoitu pareittain niin, että Saksa on aina toisena. Saksa on valittu kontrollimaaksi, koska se on ollut yksi nopeimmin kasvavista euromaista euron luomisen jälkeen. Tutkimuksen perusteella Saksan ja muiden euromaiden väliltä ei löytynyt merkittävässä määrin yhteisintegroituvuussuhteita. Tämä indikoi, että tutkimuksessa käytettävien euromaiden suhdannesyklit eivät ole yhteneväiset Saksan kanssa, eikä euron luominen ole luonut konvergenssia euroalueelle. Keskeisimpänä johtopäätöksenä voidaan todeta, että tämän tutkimuksen perusteella euroalueen maat eivät ole suhdannesykleiltään yhteneväisiä, eikä euroalue siten täytä ainakaan toistaiseksi kaikkia optimaalisen valuutta-alueen kriteereitä. Tässä tiivistelmässä käytetyt lähteet: Mundell, R.A. 1961. A theory of optimum currency areas, American Economic Review, 657-665.
-
(2021)Perustulokokeiluita on järjestetty eri puolilla maailmaa sekä kehittyneissä maissa että kehitysmaissa. Tutkielman tavoitteena on selvittää, miten järjestetyt perustulokokeilut ovat toimineet ja mitä havaintoja niistä on tehty. Tärkeimpiä tutkimuskohteita toteutetuissa kokeiluissa ovat olleet miten esimerkiksi työn tarjonta, terveydentila, kouluttautuminen, kuluttaminen, säästäminen ja byrokratiakokemukset ovat muuttuneet perustulosta johtuen. Olennaista on tiedostaa, että kehitysmaat ja kehittyneet maat eroavat keskenään huomattavasti sosiaalipoliittisen ympäristön, instituutioiden sekä sosiaaliturvan välillä, joten suora vertailu ja johtopäätösten tekeminen on haastavaa. Kehittyneissä maissa eräs päätavoitteista on parantaa työn tarjonnan kannustimia sekä yksinkertaistaa sosiaaliturvajärjestelmää ja purkaa kannustinloukkuja. Kehitysmaissa puolestaan vähentää köyhyydestä johtuvia ongelmia sekä parantaa elinolosuhteita. Lisäksi tulee ottaa huomioon, että kokeiluita on järjestetty eri vuosikymmenien aikana, joten myös tällä on ollut vaikutusta havaittuihin tuloksiin. Perustulosta keskusteltaessa on myös tärkeää määritellä perustulon käsite, koska se on moniulotteinen ja voi tarkoittaa useaa eri asiaa. Perustulo puhtaana mallina on pitkälti teoreettinen, joten realistisempana pidetään osittaista perustuloa. Keskeisimpiä teorioita, joita tutkielmassa on käytetty, liittyvät työn tarjonnan kannustimien sekä talousteorian ja perustulon väliseen yhteyteen. Lisäksi on tarkasteltu substituutio- ja tulovaikutusta, joka kuvaa henkilön valintatilannetta tarjotun työn määrän ja palkkatason muutoksen välillä. Järjestetyt kokeilut ovat olleet malliltaan kenttäkokeita, joilla saattaa olla erilaisia heijastusvaikutuksia ja myös näihin liittyvä teoria on olennaisessa osassa. Tutkielma on rakenteeltaan kirjallisuuskatsaus, joten tutkielmassa käytetty menetelmä on aiheen käsittelyä hyödyntäen tieteellistä kirjallisuutta. Tärkeimpiä käytettyjä lähteitä tutkielmassa on Kankaan ym. (2016; 2019; 2020) raportit perustuloon liittyvistä yleisistä tekijöistä ja kokeiluista sekä teorian osalta Burtlessin (1986) ja Moffittin (2003) julkaisut. Järjestettyjen kokeiluiden pohjalta saaduista tuloksista on havaittavissa, että kehitysmaiden osalta ne ovat olleet yleisesti ottaen positiivisia tarkastelun kohteena olevissa muuttujissa. Kehitysmaiden kohdalla havaintoihin täytyy kuitenkin suhtautua varauksella, sillä olemattomasta sosiaaliturvasta johtuen on odotettavaa saada aikaan positiivisia vaikutuksia. On kuitenkin kyseenalaista, johtuvatko myönteiset tulokset itse perustulon vaikutuksesta vai ainoastaan maksetusta tulonsiirrosta. Kehittyneiden maiden kohdalla saaduista tuloksista on huomattavissa, että työn tarjonta ei lisääntynyt, se pysyi joko muuttumattomana tai vähentyi. Henkilöiden terveydentilaan ja hyvinvointiin perustulo näyttää vaikuttaneen positiivisesti, kuten myös eräisiin muihin muuttujiin. Perustuloon liittyvä keskustelu on lisääntynyt viime aikoina ja uusia kokeiluita järjestetään eri maissa. Järjestetyt kokeilut ovat olennaisia, koska henkilöiden valinnat saattavat todellisuudessa poiketa mallien ja teorioiden antamista ennusteista ja tästä johtuen perustulokokeilut kenttäkoe muodossa ovat ainoa tapa selvittää siitä johtuvia vaikutuksia. Perustuloon ja sen mahdolliseen käyttöönottoon liittyy vielä paljon kysymyksiä, mutta järjestettyjen kokeiluiden avulla on saatu paljon hyödyllistä tietoa tulevaisuutta ajatellen.
-
(2020)The purpose of this thesis is to gain insight into the effects of different transaction and price setting methods and network structures in an intermediation network setting on profit allocation between their agents. The paper will be formulated as a literature review, and while every discussed intermediation model is not covered in detail, the goal is still to provide a clear outline on the topic. The focus is mostly in network models with exogenously determined connections between agents that restrict the trade, although search models, where the trade is restricted by randomizing the encounters between agents, are also discussed. The presented models are divided into three categories based on the restrictions placed on their intermediaries. First, we will look at models where intermediaries are not allowed to trade with each other. Next are models where intermediaries are allowed to trade with each other, causing intermediation chains to form. Lastly, we look at models where intermediaries are not exogenously separated from buyers. We will see that the results of intermediation network models are very sensitive to changes in the models' premises. Two largest contributors to the profit distribution between the agents in the models are the way the bargaining game between trading partners is modelled and how connections between agents in the model are restricted, which is directly tied to the restrictions on the trading partners of the intermediaries. The former on the other hand splits the models roughly into two categories, one utilizing a predetermined surplus split between the trade partners and the other using a strategic bargaining game. A pre-determined surplus split, depending on how even it is, usually favours agents further along the chain. The results of having a strategic bargaining game are largely dependent on positions of the agents in the network, where agents who can exploit competition between other agents can usually extract higher profits. In some models, the ability of intermediaries to make a positive profit is also tied to their necessity for the efficiency of the trade.
-
(2020)Tutkielman tavoitteena on selvittää, miten rikokset vaikuttavat kerrostaloasuntojen hintoihin Helsingissä. Lisäksi tutkielmassa ollaan kiinnostuneita siitä, vaikuttavatko rikokset asuntojen hintoihin eri tavalla erilaisilla sosioekonomisilla alueilla. Rikosten vaikutuksia hintoihin tutkitaan myös rikosnimikkeittäin. Vastaavaa kirjallisuutta on julkaistu ulkomailla ja tutkimuksessa on tarkoitus myös vertailla saatuja tuloksia niihin. Tutkielman ensimmäinen osuus keskittyy perehdyttämään lukijan aiheesta olemassa olevaan kirjallisuuteen, sekä Helsingin asuntomarkkinoiden ja rikollisuuden ominaispiirteisiin. Rikollisuuden tasoa ja kehitystä vertaillaan myös aiemmassa kirjallisuudessa esiintyneisiin maihin. Kriminologian kirjallisuuden avulla pohjustetaan aineiston mahdollisia puutteita. Lisäksi kriminologian kirjallisuudesta etsitään syitä sille, miksi rikokset voisivat vaikuttaa hintoihin eri tavalla eri alueilla. Tutkimuksen aineisto on saatu Kiinteistönvälitysalan keskusliiton (KVKL) hintapalvelusta, Poliisihallitukselta sekä Tilastokeskukselta. Aineisto on pääasiallisesti postinumeroaluetasolla, kuitenkin sisältäen myös useamman postinumeroalueen alueita. Aineistoa hyödynnetty vuosilta 2013-2016 ja käytettävissä olevien havaintojen määrä on 25 538 kappaletta. Asuntokauppa-aineistosta on poistettu uudiskohteet. Tutkimusmenetelmät perustuvat pohjimmiltaan hedonisten hintojen teoriaan ja hedoniseen regressiomalliin. Asuntojen voidaan teorian perusteella ajatella olevan ominaisuuskombinaatioita ja jokaisen ominaisuuden implisiittinen hinta voidaan estimoida sopivalla aineistolla. Asuinalueen rikosten määrän ja rikosasteen voidaan ajatella olevan yksi asunnon ominaisuus. Hedonista regressiomallia estimoidaan tutkimuksessa kahdella eri tapaa. Ensimmäiseksi muodostetaan lineaarinen regressiomalli ja estimoidaan sen parametrit pienimmän neliösumman (PNS) menetelmällä. PNS-estimaattorit saattavat olla kuitenkin harhaisia johtuen esimerkiksi puuttuvan muuttujan harhasta. Tästä syystä tutkielmassa käytetään myös instrumenttimuuttujamenetelmää ja kaksivaiheista pienimmän neliösumman (2SLS) menetelmää. Tutkimuksen tulosten perusteella ei voida poissulkea rikosten vaikutusta asuntojen hintoihin, mutta vaikutukset näyttävät olevan joka tapauksessa kohtuullisen pieniä. Alueellisen väkivaltarikosasteen vaikutusta hintoihin voidaan pitää todennäköisempänä kuin alueellisen omaisuusrikosasteen vaikutusta. Ei ole myöskään selkeästi havaittavissa, että rikokset vaikuttaisivat merkittävästi eri tavoin eri sosioekonomisilla alueilla.
-
(2020)The aim of this thesis is to study the normality of Finnish privately owned timberland returns and assess the risk level under value-at-risk and conditional value-at-risk frameworks. The motivation behind the normality assumption of timberland returns is that modern portfolio theory requires the asset returns to follow a normal distribution. If the chosen assets do not follow this assumption, the modern portfolio theory is not a valid framework for the analysis. In addition, the modern portfolio theory uses variance as a risk measure, which does not consider the skewness or excess kurtosis of the asset returns. Hence, we study the return of Finnish timberland assets under value-at-risk and conditional value at-risk frameworks. The theoretical framework is based on four different value-at-risk and conditional value-at-risk estimation methods: historical, Gaussian, modified and extreme value theory based. The chosen timeframe is from January 1995 to December 2018 and the data is for six different roundwoods: logs and pulpwood of Birch, Spruce and Pine. The main finding is that the Finnish privately owned timberland returns are non-normally distributed. This is, because the return series exhibit excess kurtosis and skewness. In addition, different value-at-risk and conditional value-at-risk estimation methods give differing results due to the non-normality. Value-at-risk and conditional value-at-risk illustrate the risk of the Finnish privately owned timberland better than variance. In conclusion, the risk of the Finnish privately owned timberland is still moderate, but the normal distribution underestimates it.
-
(2022)Goals: It’s been stated that one possible reason for faster revival of Swedish economy compared to Finnish after financial crisis could be found in the differences of wage formation and Sweden’s more flexible wages. The essential difference in wage formation between the countries is in meaning of wage norm that is reference point in Sweden and minimum raise in Finland. The goal of this thesis is to provide new data of wage flexibility in Sweden and also compare wage flexibility between Finland and Sweden during 1996‒2018. Aim is also to ponder whether Finland could learn something from Swedish wage formation model. Methods: Swedish data set belong to IFAU and it consists wage information of workers between 15- and 65-years-old. R. Uusitalo has given the Finnish numbers for this thesis, and they are from Statistics Finland data set that covers workers of all ages. The used analysis are surveying the basic statistics and distribution graphs, and regressions. Analysis only include full-time workers. Results: Waged were found rigid in both countries during 1996‒2018, and especially downward rigidity was pronounced. Distributions were skewed to the right, and there were more extreme values than in normal distribution. Finnish wages were more flexible than Swedish ones during the whole survey period: distributions were wider, kurtosis smaller and extreme values were higher. More over Swedish wage changes centered much more tightly towards median wage change. After financial crisis Swedish wage changes clustered even more around median wage increase and phase of wage increases decelerated in a manner that allowed median wage change to stay above inflation rate, and real wage growth continued during 2010’s. Median wage change fluctuated considerably more in Finland according to economic situation and inflation. There was some clustering around median after financial crisis, but not as much as in Sweden. There was a positive and powerful connection between companies’ economic success and wages in both countries. There was also a connection between companies’ economic success and wage change in both countries, but coefficients and coefficients of determination (R2) were so modest that practically wage changes seem to be quite rigid regarding companies’ economic success. Conclusions: It’s possible that stricter wage discipline and rigidity in Sweden found in this thesis has actually assisted Sweden to recuperate economically from financial crisis. It seems that Finland has not been able to follow the benchmark such as set in Sweden. It appears that there is even grated wage solidarity in Sweden after financial crisis, and that is something Finland could learn and take advantage in the future.
-
(2022)Tässä tutkielmassa tutkitaan asuinalueen saavutettavuuden yhteytä alueen kehitykseen. Erityisenä kiinnostuksen kohteena on saavutettavuuden ja keskiluokkaistumisen yhteys. Alueiden keskiluokkaistumista tutkitaan tyypillisesti alueen tulotason, korkeakoulutettujen osuuden ja asuntojen hintojen kehityksen yhteisvaikutuksen avulla. Tämän tutkielman teoreettisena taustana on kaupunkitaloustieteessä laajalti käytetty valikoitumismalli (sorting model). Valikoitumismallien perusteella voidaan paljastaa kotitalouksien mieltymyksiä, jotka vaikuttavat kotitalouksien sijoittumisessa kaupunkialueelle. Eräs kotitalouksien sijoittumiseen vaikuttava mieltymys voi olla asuinalueen saavutettavuus. Tutkimuskirjallisuudessa asuinalueen saavutettavuuden parantumisella ja asuinalueen keskiluokkaistumisella, eli keski- ja hyvätuloisten korkeasti koulutettujen kotitalouksien muuttamisella alueelle, on havaittu yhteys. Tutkielman empiirisessä osuudessa saavutettavuuden muutoksen yhteyttä asuinalueen houkuttelevuuteen tutkitaan pääkaupunkiseudulla. Tutkielman tarkoituksena on tarjota lisätietoa Suomen suppeaan keskiluokkaistumista käsittelevään tutkimuskirjallisuuteen ja arvioida alueiden kehitystä saavutettavuuden muutoksen näkökulmasta. Tutkimuskysymykseen vastataan empiirisellä mallilla ja lukuisilla taulukoilla, joiden tarkoituksena on havainnollistaa tutkimukseen valittujen pääkaupunkiseudun alueiden sosioekonomista kehitystä vuosina 2008–2018. Tutkimuksen aineistona on käytetty Tilastokeskuksen ylläpitämää kattavaa mikroaineistoa ja saavutettavuusaineistoa, jossa on laskettu estimoitu saavutettavuusindeksi pääkaupunkiseudun alueille. Tämän tutkielman perusteella ei voida sanoa, että saavutettavuudella ja alueiden keskiluokkaistumisella on selkeä yhteys. Kuvailevien mallien mukaan saavutettavuuden muutoksella on positiivinen yhteys alueen tulotason muutokseen. Samaa yhteyttä ei löytynyt taulukoista, joissa tutkittavat alueet oli jaettu saavutettavuuden muutoksen perusteella kvintiileihin. Taulukoiden mukaan alueet ovat kehittyneet samalla tavalla saavutettavuuden muutoksesta huolimatta. Alueille muuttaneet kotitaloudet ovat aiempaa koulutetumpia mutta matalatuloisempia ja nuorempia. Kattavan aineiston ansiosta tutkielma antaa hyvän kuvan tutkimukseen valittujen pääkaupunkiseudun alueiden kehityksestä saavutettavuuden muutoksen näkökulmasta. Saavutettavuuden vaikutus alueiden keskiluokkaistumiseen parempien ekonometristen menetelmien avulla jää jatkotutkimuksien varaan.
-
(2020)In the last few decades, socially responsible investing has taken a significant position in the financial market. Asset managers that have a responsible investment strategy can be considered to have an advantage on the market. This is because e.g. institutional investors have gotten more pressure from society and stakeholders to invest responsibly and therefore seek asset managers who can do this for them. Megatrends like global warming, urbanization, and air and water pollution, are part of the reason why investors seek more responsible investment opportunities. Socially responsible investing is in practice analysis of environmental, social and governance factors, so called ESG analysis. Companies are given scores based on their performance in each of these sectors. There is no one right way to do this, so investors can choose to do their own ESG analysis or buy it from ESG rating agencies, e.g. Morningstar or MSCI. In Finland, socially responsible investing has made progress in the last years. Finland, together with the other Nordic countries, can be considered to be forerunners in the field of responsible investing. The United Nations has set up principles for companies and investors on how to operate responsibly, the PRI (principles for responsible investment), and 38 companies/investors in Finland are signatories to the United Nations PRI. There is a prejudice, that in order to invest responsibly, one has to give up returns. In fact, many researches show that with a responsible investment strategy and by doing ESG analysis, an investor can get better risk-return-ratios in their portfolio. One reason for this is that, companies that operate responsibly, and have considered environmental, social and good corporate governance factors in their management, are doing better and have a better possibility to prevent and deal with crises. In this research, I show, that ESG analysis bring added value to managing portfolios and doing investment decisions. I do this by covering previous researches on the subject, as well as showing trough case studies how an investor could benefit from ESG analysis to avoid big losses. The conclusion is, that the benefits from integrated ESG analysis outweighs the costs of it.
-
(2020)Tutkimuksen tavoitteena on tutkia Vankiterveydenhuollon (VTH) poliklinikoiden kustannustehokkuuseroja käyttämällä stokastista rintama-analyysiä (SFA). Tarkoituksena on saada tietoa poliklinikoiden kustannustehokkuustilanteesta, josta on hyötyä VTH:n tulosohjaukselle ja tulevaisuuden toiminnan kehittämiselle. Erilaisia terveydenhuollon yksiköitä on tutkittu kustannustehokkuuden osalta runsaasti, mutta vankien terveydenhuolto jäänyt vaille suurempaa huomiota. Suomessa Vankiterveydenhuolto (VTH) vastaa vankien terveydenhuollosta, ja se järjestää poliklinikoillaan perusterveydenhuollon ja suun terveyden palvelut. Vaativan erikoissairaanhoidon palvelut sekä päivystyspalvelut on ulkoistettu muille toimijoille. VTH on organisaatio, joka tuottaa palveluitaan Suomen vankiloissa, ja jolla on käytössään ennalta määrätty vuosittainen budjetti. Täten kustannustehokkuus ja sen parantaminen on oleellinen osa palvelujen tuottamista sekä kiinnostuksen kohde VTH:n tulosohjaajalle Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle (THL). Tutkimus on toteutettu yhteistyössä THL:n kanssa. Tutkimusmenetelmänä käytetään stokastista rintama-analyysiä (SFA), jonka avulla poliklinikkakohtaiset kustannustehokkuusluvut selvitetään. Stokastisessa kustannusrintamamallissa tehottomuustermi erotetaan virhetermistä omaksi termikseen, mikä mahdollistaa tehottomuuden erottamisen satunnaisista muista häiriöistä. Muuten nämä häiriöt saatettaisiin tulkita tehottomuudeksi. Muodostetusta kustannusrintamamallista estimoidaan kustannustehottomuuden vaikutus kustannuksiin suurimman uskottavuuden menetelmällä. Poliklinikkakohtainen tehottomuusluku saadaan mallin kertoimien estimoinnin jälkeen laskettua estimoidun minimikustannuksen ja toteutuneen kustannuksen suhteena. Tutkimuksen aineisto koostuu poliklinikkakohtaisista tuotos- ja kustannustiedoista. Tuotostietoina toimivat hoitotapahtumatiedot, jotka jaettiin kolmeen kategoriaan: hoitaja- ja lääkärikäynteihin sekä tehtyyn asiakirjatyöhön. Poliklinikkakohtaiset kokonaiskustannustiedot koostettiin poliklinikkakohtaisesti summaamalla työntekijä-, lääke-, matka- ja toimitilakustannukset. Lisäksi aineisto sisältää asiakaspopulaatiota kuvaavia muuttujia, joilla pyritään kontrolloimaan poliklinikkakohtaisia eroavaisuuksia hoidon vaativuudessa. Aineisto sisältää THL:n, Rikosseuraamuslaitoksen sekä VTH:n tietoja. Tutkimuksessa havaittiin VTH:n poliklinikoiden kustannustehokkuuden eroavan toisistaan merkittävästi. Varsinkin Pohjois-Suomen poliklinikat havaittiin muita hoitoalueita merkittävästi tehottomimmiksi. Tehottomuustermin jakaumaoletuksesta huolimatta tulokset ovat samaa kokoluokkaa, ja vain muutamien poliklinikoiden järjestys muuttui. Keskimääräinen tehottomuus oli 22–24 %. Käytettävissä oleva aineisto ja etenkin pieni havaintomäärä aiheuttivat haasteita, minkä takia tuloksiin, ja niistä tehtäviin jatkotulkintoihin täytyy suhtautua varoen. Kuitenkin tulokset antavat arvokasta osviittaa poliklinikoiden kustannustehokkuustilanteesta, jota voidaan tulevaisuudessa tarkentaa. Vastaavaa analyysia voitaisiin toteuttaa paneeliaineistolla, jolloin havaintomäärä kasvaisi ja tulokset olisivat vankempia. Kustannustehokkuuserojen juurisyiden tutkimiselle olisi tällöin paremmat edellytykset. Vertailemalla hyvin suoriutuvien poliklinikoiden toimintatapoja huonommin suoriutuviin voidaan löytää kustannustehokkuuteen vaikuttavia prosesseja, joita voidaan soveltaa menestyksekkäästi yhä useammalla poliklinikalla.
-
(2019)Suomessa on laajasti eri urheilulajeissa käytössä ikäryhmäjako, jossa saman kalenterivuoden aikana syntyneet lapset harrastavat samassa ikäryhmässä. Ikäerot ikäryhmän sisällä voivat olla kuitenkin merkittäviäkin, sillä esimerkiksi alkuvuodesta syntyneet ovat voivat lähes vuoden toisia vanhempia. Suhteellisen iän ilmiöllä (relative age effect) tarkoitetaan etua, jonka suhteellisesti vanhemmat saavat ollessaan ikäryhmänsä vanhimpia. Suhteellisen iän on havaittu vaikuttavan nuorten arviointiin monin eri tavoin. Suhteellisesti vanhemmat esimerkiksi arvioidaan todennäköisemmin korkean potentiaalin omaaviksi pelaajiksi, jonka vuoksi heillä on paremmat mahdollisuudet saada käyttöönsä laadukkaampia resursseja kuten valmennusta, pelikavereita ja olosuhteita. Tutkimuksissa onkin havaittu, että suhteellisesti nuoremmat ovat aliedustettuna eri lajien edustasoilla eli parhaissa juniorisarjoissa, nuorten maajoukkueissa ja ammattilaistasolla. Tässä tutkimuksessa selvitetään, ovatko alkuvuonna syntyneet yliedustettuina Suomessa jääkiekon junioriharrastajien keskuudessa 2000-luvun aikana ja voimistuuko ilmiö, kun otoksena on lahjakkaimmat juniorit. Lisäksi tutkitaan, esiintyykö ilmiö Suomessa jääkiekon ammattilaistasolla. Tutkielman aineistona käytetään tietoja suomalaisten jääkiekkopelaajien syntymäajoista kausilta 2004-2016 sekä väestön syntymäaikoja vuosilta 1983-2013. Suhteellisen iän ilmiön esiintymistä voidaan tutkia vertaamalla havaintoarvoja eli pelaajien syntymäaikojen havaittuja frekvenssejä ja väestön syntymäaikojen jakauman perusteella odotettuja frekvenssejä. Tähän tarkoitukseen tutkimuksessa käytetään khiin neliö -testiä. Aineisto on poikkeuksellisen laaja aiheen tutkimukseen. Kattavan aineiston ansiosta on mahdollista tutkia ilmiön ilmenemistä kaikkien lajia harrastavien joukossa, eikä vain edustustason pelaajien keskuudessa. Tutkielmassa tehdyn tilastollisen vertailun perusteella havaitaan, että junioreiden osalta suhteellisen iän ilmiö on tilastollisesti merkittävä poikapelaajien mutta ei tyttöpelaajien joukossa. Tämän tutkimuksen aineistoista voimakkaimmin ilmiö havaittiin Pohjola-leirille valittujen pelaajien otoksissa, joissa ensimmäisellä neljänneksellä syntyneet ovat keskimäärin 16,9 prosenttiyksikköä yliedustettuina. Myös ammattilaisten osalta tutkimuksessa havaittiin selkeä alkuvuodesta syntyneiden yliedustus. Jääkiekkoammattilaisista ensimmäisellä neljänneksellä syntyneitä on keskimäärin noin 7,5 prosenttiyksikköä enemmän kuin väestöstä keskimäärin. Ilmiön vaikutukset eivät rajoitu pelkästään urheiluun, vaan ilmiöstä on tehty selkeitä havaintoja myös muualla yhteiskunnassa. Aiheesta on paljon tutkimuksia erityisesti koulumaailmasta niin kansainvälisesti kuin Suomestakin. Aikuisten keskuudessa ilmiö on havaittu ammattilaisurheilijoiden lisäksi myös esimerkiksi politiikassa, jossa alkuvuodesta syntyneillä on havaittu huomattavasti korkeampi todennäköisyys tulla valituksi eduskuntaan. Olisikin tärkeää miettiä, miten ilmiön esiintymistä voitaisiin Suomessa ehkäistä lasten ja nuorten keskuudessa urheilussa ja koulumaailmassa, jolloin vaikutukset mahdollisesti lieventyisivät myös muualla yhteiskunnassa.
-
(2021)Tässä maisterintutkielmassa tarkastellaan, kuinka sukupuolten välinen tasa-arvo työmarkkinoilla vaikuttaa talouskasvuun Yhdysvalloissa. Tarkoituksena on löytää ja ymmärtää ne työmarkkinoiden rakenteet ja ominaisuudet, jotka aiheuttavat erilaiset ammattijakaumat sukupuolten välillä ja siten vaikuttavat kykyjen jakautumiseen työmarkkinoilla hidastaen talouskasvua. Tutkimukseen motivoivat työmarkkinoiden suuret muutokset Yhdysvalloissa, joihin lukeutuvat naisten siirtyminen työmarkkinoille sekä ammattien jakautuminen nais- ja miesvaltaisiin aloihin. Tarkasteltavat tutkimukset selittävät Roy-mallia hyödyntäen, miten ammatillista valikoitumista ja ammatillista erottelua tapahtuu työmarkkinoilla. Mallissa kolme tekijää: alkuperäinen kykyjen ja osaamisen jakauma, kykyjen väliset korrelaatiot väestössä ja teknologia, jossa kykyjä hyödynnetään, vaikuttavat siihen, minkä ammatin työntekijät valitsevat. Aiempi kirjallisuus tutkii, mistä työmarkkinoilla havaitut sukupuolierot johtuvat ja kuinka suuri vaikutus niillä on ammattijakaumiin. Muun muassa kotitöihin käytetty aika ja ammattien ominaisuudet, kuten työtuntien ja palkan välinen lineaarinen tai epälineaarinen suhde vaikuttavat kykyjen jakautumiseen eri ammatteihin. Lopuksi erot ammattijakaumissa ja siten kykyjen jakaumissa liitetään kysymykseen talouskasvusta. Kun naisten ja miesten synnynnäisten kykyjen oletetaan olevan yhtäläiset, tulisi tehokkaasti toimivilla työmarkkinoilla naisten ja miesten jakautua ammatteihin tasaisesti, jolloin myös sukupuolet ovat kykyjen osalta jakautuneet tehokkaasti markkinoille. Yhdysvaltain työmarkkinoilla on kuitenkin paljon nais- ja miesvaltaisia aloja, joten markkinat eivät oletuksen mukaisesti ole tehokkaat. Työmarkkinoiden ominaisuudet kuten esteet koulutuksen hankkimisessa ja syrjintä vaikuttavat tehokkuuteen merkittävästi. Tarkasteltavan tutkimuksen mukaan, vuosien 1960 ja 2010 välillä Yhdysvaltain talouskasvusta 40 % on johtunut syrjinnän vähenemisestä ja yhdenvertaisemmista mahdollisuuksista kouluttautua. Saatujen tulosten perusteella voidaan sanoa, että Yhdysvaltojen työmarkkinat eivät vielä ole sukupuolille tasa-arvoiset. Työmarkkinoiden tehottomuuteen vaikuttavia tekijöitä vähentämällä, voitaisiin saavuttaa suurempaa talouskasvua ja hyvinvoivempi yhteiskunta. Niinpä Yhdysvaltojen kannattaisi panostaa sukupuolten aseman yhdenvertaistamiseen työmarkkinoilla.
Now showing items 41-60 of 76