Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Title

Sort by: Order: Results:

  • Lukkari, Lotta (2020)
    Tämä pro gradu -tutkielma tutkii koodinvaihtoa suomen kieleen englannin suullisen kielitaidon kokeen aikana. Tutkielma keskittyy koodinvaihdon tarkoituksiin ja määrään. Lisäksi selvitetään, onko oppilaiden suullisella kielitaidolla ja koodinvaihdon käytöllä mahdollista yhteyttä. Aineistona tutkielmaan käytetään HY-Talk- ja FUSE-korpusaineistoja. HY-Talk-aineistoon on kerätty 7.-luokkalaisten ja lukiolaisten puhutun kielen kokeita ja FUSE-aineisto koostuu lukiolaisten puhutun kielen kokeista. Englannin kielen rooli maailmanlaajuisena lingua francana asettaa uusia haasteita kielenopetukseen. Erilaiset kommunikatiiviset strategiat, mukaan lukien koodinvaihto, ovat hyväksyttäviä jokapäiväisessä kommunikaatiossa, minkä tulisi heijastua myös kielen opetukseen kouluissa. Oppilaiden kohtuullisella äidinkielen käytöllä oppimistehtävien aikana on näytetty olevan edullisia vaikutuksia. Kun koodinvaihto on sallittua sekä kouluympäristössä että sen ulkopuolella, on oletettavaa, että sitä esiintyisi myös koetilanteessa. Suullisen kielitaidon kokeen aikana tapahtuvaa koodinvaihtoa on kuitenkin tutkittu toistaiseksi hyvin vähän, ja tämä tutkielma pyrkii korvaamaan tätä puutetta. Käytin Antconc-korpusohjelmistoa löytäkseni koodinvaihdot HY-Talk- ja FUSE-korpusaineistoista. Lisäksi selvitin koodinvaihtoa käyttäneiden lukio-opiskelijoiden arvosanat, jotta mahdollista yhteyttä koodinvaihdon tehtävään ja määrään voitaisiin analysoida. Tuloksista selvisi, että oppilaat käyttivät koodinvaihtoa kohtuudella englannin suullisen kielitaidon kokeen aikana. Tulokset osoittavat, että oppilaat käyttivät koodinvaihtoa 12 erilaiseen tehtävään puhutun kielitaidon kokeen aikana. Nämä tehtävät jaettiin kolmeen suurempaan kategoriaan: tehtävän hallinta, sanasto ja muut tehtävän ulkopuoliset toiminnot. Saatujen tuloksien mukaan heikomman kielitaidon oppilaat käyttivät koodinvaihtoa enemmän sanastoon liittyviin toimintoihin kuin korkeamman kielitaidon oppilaat, kun taas korkeamman kielitaidon oppilaat nojasivat koodinvaihtoon tehtävän hallinnallisia tehtäviä varten. Tutkimuksestani selviää, että Englannin suullisen kielitaidon kokeissa tapahtuva koodinvaihto muistuttaa aiemmissa tutkimuksissa löydettyä, luokkatilanteessa tapahtuvaa koodinvaihtoa. Koska koodinvaihto on hyödyllinen työkalu kommunikaatiolle sekä luokkahuoneessa että sen ulkopuolella, väitän, ettei kohtuullista koodinvaihdosta tulisi rangaista myöskään koetilanteessa ja sitä myöten arvioinnissa.
  • Kupiainen, Antti (2020)
    Tässä tutkielmassa tarkastellaan espanjankielisten idiomaattisten ilmausten vaikutusta sanojen oppimiseen. Tutkimuskysymys on, voiko kielikuva olla tehokkaampi keino idiomaattisessa ilmauksessa esiintyvän sanan kirjallisen merkityksen muistamisessa kuin saman sanan oppiminen kontekstista, jossa se esiintyy vain kirjallisessa merkityksessään. Tutkimukseen osallistui kolme espanjaa opiskelevaa ryhmää. Ryhmät olivat Helsingin työväenopistosta, Helsingin yliopiston kielikeskuksesta ja Suomi–Espanja-seurasta. Koehenkilöiden keski-ikä oli 44,5 vuotta ja heillä oli noin kolmen vuoden kokemus espanjan opinnoista. Empiirinen tutkimus toteutettiin kahdessa osassa: ensimmäisessä koehenkilöitä oli 37 ja toisessa 22. Ensimmäisellä kerralla luokka jaettiin sattumanvaraisesti koeryhmään ja verrokkiryhmään. Aluksi kaikki tekivät lähtötasokokeen, jossa testattiin 13 espanjankielisen sanan kääntämistä suomeksi. Seuraavaksi molemmat ryhmät lukivat tekstit, joissa nämä sanat esiintyivät eri konteksteissa. Verrokkiryhmän tekstissä sanat esiintyivät kirjallisissa merkityksissään, kun taas koeryhmän tekstissä sanat olivat osana idiomaattista ilmausta. Tekstien jälkeen luetun ymmärtäminen testattiin kysymyksillä, joissa varmistettiin, että oikein vastaamalla lukija on ymmärtänyt sanan kontekstuaalisen merkityksen. Kokeen palautettuaan koehenkilöitä pyydettiin vielä kääntämään samat 13 sanaa uudestaan. Kahden viikon jälkeen sanojen merkitysten muistaminen testattiin vielä kerran. Tutkimuksen hypoteesi oletti, että koeryhmä muistaisi sanojen kirjalliset merkitykset kahden viikon kuluttua verrokkiryhmää paremmin, jolloin kielikuvien avulla sanojen prossesoiminen osoittautuisi tehokkaammaksi kuin sanojen kirjallinen prosessoiminen. Tutkimuksen tulokset kuitenkin osoittavat, että tilastollisesti merkittävää eroa ryhmien välillä sanojen muistamisessa ei ollut. Mielenkiintoiseksi osoittautui se, että verrokkiryhmä muisti ensimmäisessä testissä lähtötasoonsa nähden enemmän uusia sanoja (keskimäärin 7,07) kuin koeryhmä (keskimäärin 3,88), mutta kahden viikon kuluttua tehdyssä testissä ero oli huomattavasti pienempi: verrokkiryhmä muisti 4,0 uutta sanaa ja koeryhmä 3,66. Tätä tulosta pohdittaessa ehdotetaan, että sanojen unohtaminen voisi olla yhteydessä hypoteesin käsitykseen sanojen syvällisestä prosessoimisesta, joka perustuu Craig ja Lockhartin (1972) teoriaan prosessoimisen tasoista. Koeryhmä mahdollisesti unohti vähemmän sanoja, sillä sanojen prosessoiminen tapahtui useammalla semanttis-kognitiivisella tasolla. Tutkielman rakenteen muodostaa johdanto, teoriaosa, empiriaosa ja johtopäätökset. Tutkimusaiheen valinta perustuu aiempaan tutkimukseemme (Kupiainen 2018), jonka mukaan idiomaattisia ilmauksia ei hyödynnettäisi riittävästi suomalaisissa espanjankielen oppikirjoissa. Tärkein syy tutkimusaiheen muodostumisen kannalta on kuitenkin usko idiomaattisten ilmausten positiivisesta vaikutuksesta vieraan kielen oppimisessa ja havainto siitä, että tätä vaikutusta ei ole tutkittu riittävästi. Työn teoreettinen viitekehys jakautuu kahteen osaan. Ensimmäisessä perehdytään fraseologian termistöön esittelemällä eri tutkijoiden määritelmiä fraseologisten ilmausten ominaisuuksista ja niiden kategorisoimisesta. Toisessa osassa käsitellään idiomaattisten ilmausten sisällyttämistä vieraan kielen opettamiseen. Tätä tutkimusalaa kutsutaan fraseodidaktiikaksi. Lopuksi pyritään perustelemaan tutkimuksen hypoteesia erilaisten idiomaattisten ilmausten prosessointimallien avulla, jonka jälkeen vieraan kielen oppimiseen liittyviä teorioita esitellään leksikaalisen lähestymistavan valossa. Empiriaosa alkaa metodologian esittelyllä, jossa erityistä huomiota kiinnitetään tutkimuksen luotettavuuden kannalta olennaisiin kriteereihin, joiden mukaan kaksi erilaista, mutta mahdollisimman samantasoista, koetekstiä luotiin. Empirian toisessa kappaleessa esitellään itse tutkimustulokset ja vastataan tutkimuskysymyksiin pohtien vaikuttaako em. tulosten lisäksi sanojen oppimiseen muut tekijät, kuten opiskelukokemusvuodet, kokelaan ikä tai kokeeseen käytetty aika. Näistä mielenkiintoisin tulos osoitti, että verrokkiryhmässä ikä korreloi tilastollisesti merkittävästi sanojen muistamisen ja kokeeseen käytetyn ajan kanssa. Koeryhmässä vastaavasti merkittävää korrelaatiota ei ollut. Työn loppupäätelmissä pohditaan saatuja tuloksia ja ehdotetaan mahdollisia jatkotutkimuksen aiheita.
  • Pekkarinen, Virve (2007)
    Objectives. The purpose of this study was to examine the development of high-quality university teaching among the teachers of the University of Helsinki. Furthermore, the relation of university pedagogical training to development of teaching was analyzed. This study introduces a new perspective to the research of quality of university teaching by considering quality from the teaching development perspective. The individual level examination was done from teacher's perspective. The development of high-quality university teaching was approached through three factors of teaching development defined by Biggs (2003). These factors are 1) the level of thinking about teaching on which the teaching development is based on (can also be called the quality model), 2) the methods for and 3) the impediments to teaching development. The research of Trigwell and Prosser (1996), Lindblom-Ylänne, Nevgi and Postareff (2004) and Postareff, Lindblom-Ylänne and Nevgi (2007) and the ideas of Ramsden (1992) have been central sources to this study. Methods. This study was a survey study. The data was collected with an electronic questionnaire in the spring of 2007. The sample consisted of 655 person of which some had and some had not university pedagogical training. Total of 251 answered the study. The data was mainly analyzed with SPSS statistical programme. Item analysis, principal component analysis, nonparametric Kruskal-Wallis and Mann-Whitney tests, correlation and crosstabulation were the methods used to analyze the data. Results and conclusions. According to the results it seems that the teachers of the University of Helsinki have good basis for developing high-quality university teaching. The 3rd level of thinking about teaching, which emphasizes student-centred features, could be identified on majority of the teachers. The use of teaching development methods was comprehensive. Most frequently used methods were related to the enhancement of content knowledge. In general the impediments to teaching development were not considered to be very significant. The most significant impediments were the factors related to lack of appreciation of teaching and factors related to lack of time meant for the planning and developing of teaching. Differences were found according to sex, teaching experience, degree, position and faculty. This study also showed that university pedagogical training seems to have a positive relation to the development of high-quality university teaching among the teachers of University of Helsinki. According to the results when the amount of teachers' university pedagogical training increased, the 3rd level of thinking about teaching could be identified more often. Teachers also used more often teaching development methods related to cooperation and active participation and enhancement of pedagogical skills. Furthermore, they considered the factors related to lack of pedagogical skills and motivation to be lesser impediments to teaching development.
  • Ahonen, Emmi (2022)
    Pro gradu tutkielmani tavoitteena on selvittää, mitkä tekijät edesauttavat tai vaikeuttavat suomalaisten elintarvikeyritysten menestymistä Kiinan kilpailluilla markkinoilla. Kiina on Suomen toiseksi suurin kauppakumppani elintarvikeviennin osalta 8,2 % osuudella viennin kokonaisarvosta. Tutkimus toteutettiin haastattelemalla seitsemää asiantuntijaa isoista, keskisuurista ja pienistä elintarvikeyrityksistä. Haastateltavien elintarvikeyritysten silmissä Kiina näyttää suurelta mahdollisuuksia täynnä olevalta markkinalta. He ymmärtävät yhtäläisesti suuret riskit ja haasteet elintarvikeviennin suhteen, jotka erityisesti tiivistyivät kumppanuuden hankkimisen problematiikkaan ja kumppaneiden luotettavuuden arviointiin. Haastavin asia viennissä oli löytää kontakteja, luotettavia kumppaneita ja asiakkaita ulkomailta. Vähemmän kokeneelle viejälle tämä ongelma voi olla este vientitoiminnan aloittamiselle heti alusta alkaen ja kokeneemmallakin viejällä ongelma hidastaa kasvua jossain määrin. Kiinan markkinoille pääsemiseksi muita avainkysymyksiä oli paikallisen liike-elämän kulttuurin, politiikan ja kielen tuntemus. Riskit liittyivät myös yrityskulttuuriin ja kumppaneiden toimivaltaan kohdemaassa, mutta myös asiakaskokoon ja pienten toimitusten logistiikkaongelmiin. Riskit olivat tiedostettuja niin elintarviketurvallisuudesta Kiinan digitalisaatioon. Teoreettis-metodologinen lähestymistapani Kiinan viennin haasteisiin ja mahdollisuuksiin on Vesalan ja Rantasen (2007) kehittämä laadullinen asennetutkimus. Menetelmä tukeutuu relationaaliseen ja retoriseen sosiaalipsykologiaan yhdistäen toisiinsa asenteiden ja arvojen tutkimuksen sekä kielenkäytön ja argumentaation. Asenne nähdään kannanottojen ja perusteluiden summana. Olen tulkinnut haastateltavien perusasennetta, jonka pohjalta kolmijako varauksellisesta, varauksellisesti myönteisestä ja myönteisestä asenteesta on rakennettu. Tarkastelen missä määrin yritykset osoittavat elintarvikeviennissään ja niiden visioinnissa heikkoa tai vahvaa yrittäjämäistä toimijuutta, eli kykyä tunnistaa mahdollisuuksia ja riskejä, ja ottaa perusteltuja riskejä erilaisia resursseja mobilisoiden. Erityisesti myönteinen asenne Kiinan vientiin liittyen on liitettävissä kokemukseen, käytettävissä oleviin resursseihin ja johtavaan asemaan organisaatiossa Tulevaisuuden suuntaa maailman poliittinen tilanne on muuttunut radikaalisti haastatteluiden jälkeen ja nyt moni yritys pohtii varmasti tarkemmin myös autoritääristen valtioiden poliittisia haasteita sekä globaalin pandemian aiheuttamia riskejä vientitoiminnoilleen.
  • Jern, Virpi (2020)
    Tiedekunta - Fakultet - Faculty Educational Sciences Laitos - Institution - Department Teacher Education Tekijä - Författare - Author Virpi Jern Työn nimi - Arbetets titel Title Qualitative attitude study of PE teachers gender awareness Oppiaine - Läroämne - Subject Educational Sciences Työn laji/ Ohjaaja - Arbetets art/Handledare - Level/Instructor Master’s Thesis / Liisa Tainio Aika - Datum - Month and year 06/2020 Sivumäärä - Sidoantal - Number of pages 104 pp.+ 1 appendices Tiivistelmä - Referat – Abstract Aim In 2015 in Finland was released new equality law. First time in the history of the legislation of a gender equality discrimination based on gender identity and/or expression of sex was mentioned in the law. The changes in law were also considered in the national curriculum of comprehensive school (POPS 2014) and upper secondary school (LOPS 2015). Despite that fact both gender and sexual minorities experience discrimination at school environment even now (Lehto 2010; Kankkunen, Harinen, Nivala & Tapio 2010). Especially bad situation has revealed in PE lessons where reproduction of heteronormativity is according to previous research no exception (Berg & Lahelma 2010; Huotari, Törmä & Tuokkolan 2011; Alanko 2014; Kokkonen 2017). According to Syrjäläinen and Kujala (2010) situation is mainly caused by a result of gender neutrality of teacher education and lacking knowledge of gender awareness. For those reasons mentioned above, this study examines mainly gender awareness of Finnish PE teachers, but also PE teachers attitudes towards gender and sexual diversity. Method This study is a feminist educational research. The data was collected by interviewing eight qualified PE teachers. The teachers took a stand on 25 claims acceded to the research theme. The data was analyzed by using discourse analysis. A discourse analysis was con-ducted, based on the interviewer’s questions and comments and the interviewees’ responses and possible counter-questions. Particular interest was directed towards linguistic regularities relating to norms and ideas about gender and sexuality. Results As a result of the study it was revealed that PE teachers’ knowledge and percep-tions of gender and sexual diversity were updated. PE teachers’ attitudes towards gender and sexual minorities were highly positive. Teachers also appreciated and valued equality as a desirable status. A discourse analysis was conducted that PE teacher speech mainly took into account the diversity but in some interviewees’, responses were interpreted as heter-onormative. PE teachers gender awareness in this study was better to prior research but full equality of students has not been achieved yet. in PE lessons. Therefore, teacher training should include more opportunities to discuss about the strategies and practices to take the diversity better account in teaching PE. Avainsanat - Nyckelord Keywords Physical Education, gender awareness, gender diversity, sexual diversity, Säilytyspaikka - Förvaringsställe - Where deposited City Centre Campus Library, Helda/E-thesis Muita tietoja - Övriga uppgifter - Additional information
  • Koskinen, Antti (2015)
    The interest in the use of games in education is increasing and game-based learning is seen as an effective way to teach knowledge and skills and to motivate students. Nowadays, the amount of games designed especially for teaching and learning purposes, the learning games, is growing and research on the impact of their use is increasing. However, the existing research data on the use of learning games is still inadequate and a pedagogical model for their use has not yet been developed. This study aims to give an overview of the research on learning games and show gaps in the research field. Furthermore, it focuses on the pedagogical use of the learning games. The research method used was qualitative meta-analysis, which allowed both the qualitative as well as quantitative studies to be synthesized. A systematic model was used to collect the research data. Prior to the data collection, key words and databases were defined. Moreover, the articles had to meet predefined inclusion criteria. Finally, the research data consisted of 35 empirical studies on learning games, which were published between 1998 and 2013 and examined the use of learning games of students under 18 years old. A special coding matrix was developed in order to code both quantitative and qualitative information. At the synthesizing stage, the coded information was grouped and compared. Based on the results of this study, the learning game research focuses on the use of learning games of over seven year old students. The studies, especially, concentrated in mathematics and were mostly single teaching experiments. From the pedagogical point of view, teacher's role was highly important when integrating learning games into teaching. Moreover, evidence supporting the use of learning games in small groups was found to enhance learning and joint knowledge creation. The pedagogical models of learning games found in the research data were often ambiguous. Thus, in the future, the research of learning games should pay more attention to the underlying pedagogical models of learning games. In addition, it should focus more on developing a pedagogical model where playing the game is merely part of the greater teaching process.
  • Verkhovskaia, Valeria (2016)
    Usability testing is a widely used technique to evaluate web site usability. Roughly divided usability testing can be conducted in laboratory or remotely by a moderated synchronous test or by an unmoderated asynchronous test. There has been comparative research of the methods, but so far it hasn't provided yet all the answers. Therefore, this Master's thesis sought to find whether there are qualitative differences in the usability problems identified by the methods or whether the type of the web site affects the results of the usability testing method. In the research three different public web sites were tested: an online store, an authority web site and an online newspaper. These were tested with 39 test users divided in three conditions: laboratory testing, synchronous testing and asynchronous testing. Users also evaluated the web sites and the experienced workload in each condition. It was found that evaluating these web sites majority of the most severe usability problems were found with all of the usability testing methods, and each method revealed also unique usability problems that were not identified by other methods. The laboratory tests revealed more usability problems than others, especially related to navigation, body text, information architecture and interaction design. Also minor usability issues were identified the best with laboratory testing. On the other hand, the synchronous usability tests combine features of the laboratory and remote tests resulting in missing less usability problems that would have been found with other methods. These proved also good for finding usability problems concerning links and buttons, body text and information architecture and design. Asynchronous tests took less time and scored a little better in finding usability issues related to technical implementation. The results showed that moderated methods are more suitable for evaluating texts or the structure of the web site. These methods are potentially better for the earlier stages of the design process, but they were also more effective for finding less severe usability issues. On the other hand, the asynchronous method might be suitable when there are certain issues that need to be validated, when there's a need to review main problems quickly or the web site needs to be tested once more before the release.
  • Perho, Amanda (2020)
    The purpose of the study is to find out how quality improvement is reflected in the leadership work of early childhood education and basic education. The study will also examine the key challenges for quality improvement in early childhood education and basic education. There were two research questions: (1) How do leaders describe quality improvement of early childhood education and basic education in their work? (2) What challenges are faced by leaders in quality improvement in early childhood education and basic education? The aim of the study is to produce information on how leadership in the field of education should be developed. The aim is also to produce information on how to develop high-quality early childhood education and basic education. Previous studies show that leadership can be used to support high-quality early childhood education and basic education. Previous studies also show that leaders in the field of education experience challenges in their work, which is why it is important to support leadership. The research material has been produced in the EduLeaders project, which aims to develop leadership studies in the field of education. The material of the study consisted of group interviews with the heads of day care centres and the principals, and there were a total of nine group interviews. The study extract was based on a phenomenological-hermeneutical approach and the material was analysed through data-based content analysis and theming. The results of the study showed that quality improvement was similar in the leadership work of early childhood education and basic education. According to the experiences of early childhood education and basic education managers, the challenges for quality development were also similar, although there were also differences in the challenges. The research resulted in the meaning structures describing the quality improvement and the challenges of quality improvement. The results of the research showed that quality development is a joint process of the organisation's experts. Quality improvement is carried out in cooperation with different parties, but more effective cooperation models should be developed. According to the study, management studies in the field of education should be developed and more effective management structures should be built for early childhood education. In addition, more systematic evaluation should be developed in both early childhood education and basic education.
  • Sipilä, Miina (2019)
    In this research I examined in what way the transversal competence areas included in the core curriculum are compatible with the education arranged by the activity areas. While the core curriculum is being renewed to suit the changing world, the role of the education arranged by the activity areas has remained the same for decades. There are, however, similarities between the transversal learning and the education arranged by the activity areas. They both aim at supporting comprehensive growth and development and neither of them functions inside the limits of separate subjects. The aim of transversal competence learning is the pupils´ growth as personalities and citizens in such a way that they recognize their own strengths while education arranged by the activity areas helps them to act independently in their lives. My material consisted of 22 interviews of teachers who taught by the activity areas. The interviews were collected during the spring of 2018 in four cities in different parts of Finland. I analysed the material utilizing analysis based on thematic networks. I executed my study as a qualitative research. The results showed that it is possible to make use of the ideas of transversal competence learning in a versatile way in education arranged by the activity areas. Multiliteracy, ICT competence, working life competence and entrepreneurship were emphasized in the material because in these areas of learning there seemed to be an obvious contradiction as to their suitability to education by the activity areas. In the light of the definition of the core curriculum and the results of research, these three areas of learning can be made use of in education arranged by the activity areas. Documenting the suitable methods in the core curriculum would be important as well as teachers´ further education. I noticed that teachers experienced the contents of transversal competence learning and learning by activity areas being alike. In teachers´ opinion taking care of oneself, managing daily life, interaction and expressing oneself are the most important areas of transversal learning. Teachers also presented integration and inclusion solutions they used in transversal education. In addition to this they talked about participation and its realization in the framework of transversal. competence. They also expressed doubts as to the possibilities of transversal competences and their appropriability.
  • Hurmeranta, Emmi (2020)
    The aim of this article-type master's thesis was to examine the stress, coping, and metacognitive perspectives of special education teachers working in primary school during the remote teaching and learning period caused by the COVID-19 pandemic. The aim of the study was to examine what kind of stress and coping experiences the teachers had during the remote learning period, as well as what kind of mindset the teachers had when facing the workload. In addition, the dissertation examined the connection between teachers' ways of thinking and experiencing the intensity of workload. Experiences were examined using the Coping-Competence-Context (3C)-model. The data of the study was collected by thematic interviews with special education teachers (n = 11) working in different parts of Finland. Teachers were working in primary schools during the remote teaching and learning period. In these interviews conducted remotely, respondents were asked to describe their experiences of workload, recovery from work, and mindset and attitudes towards work. The data were analyzed using theoretical content analysis. Qualitative analysis program ATLAS.ti version 8 was used to organize the data. The workload experienced by special education teachers was mainly emotional, and often related to daily work changes. The coping strategies were used in a variety of ways, and their use was increased and new means were introduced during the remote learning period. The part of the 3C model focusing on recovery received support from teachers’ experiences, suggesting that teacher workload and recovery are directly related. The link between metacognitive perspectives and intensity of the workload was only partially supported: two teachers who had a stress-is-debilitating mindset experienced a higher-than-average workload. Instead, nine teachers who had a stress-is-enhancing mindset experienced both light and intense workload. The article ”Laaja-alaisten erityisopettajien työn kuormitus ja palautuminen sekä ajattelutavat COVID-19-pandemian aiheuttaman etäopetusjakson aikana: kokemusten tarkastelua Coping-Competence-Context-mallin avulla” is to be published in the NMI Bulletin.
  • Anttila, Tiina (2019)
    ESBL (Extended-spectrum beta-lactamase) eli laajakirjoiset beetalaktamaasit ovat pääasiassa Enterobacteriacae -heimon bakteerien, kuten Escherichia coli ja Klebsiella pneumoniae-bakteereiden tuottamia entsyymejä, joilla ne muuttuvat vastustuskykyiseksi tiettyjä beetalaktaami-ryhmän mikrobilääkkeitä vastaan. Beetalaktaamit, kuten penisilliinit ja kefalosporiinit, ovat yleisesti käytössä olevia mikrobilääkkeitä sekä lääketieteessä että eläinlääketieteessä. ESBL-bakteerit ovat yleistymässä eläimillä aiheuttaen ongelmia eläinlääkinnälle, sillä moniresistenttien bakteerien aiheuttamia infektioita on vaikea hoitaa. ESBL-bakteerit ovat myös zoonoottisia, eli ne voivat tarttua eläimestä ihmiseen ja toisin päin, aiheuttaen ongelmia myös kansanterveydelle. Tämä lisensiaatintutkielma on kaksiosainen: kirjallisuuskatsauksessa käsitellään ESBL:ää, riskitekijöitä ESBL-kantajuudelle sekä ESBL-bakteerien vastustamista ja ESBL-bakteerien aiheuttamien infektioiden hoitoa eläimillä aiempaan tutkimustietoon perustuen. Tutkimusosiossa tavoitteena oli selvittää Eläinlääketieteellisen tiedekunnan kliinisen mikrobiologian laboratorion seulontanäytteistä vuosilta 2012-2017 ESBL:n ja AmpC:n yleisyyttä koirilla, ESBL/AmpC-bakteerien mikrobilääkeherkkyyksiä sekä mahdollisia riskitekijöitä ESBL/AmpC-kantajuudelle. Aikaisempien tutkimustulosten perusteella hypoteesina oli, että etenkin mikrobilääkehoito sekä koiran alkuperämaa (tuontikoirat) lisäävät riskiä ESBL/AmpC:n kantajuudelle. Seulontanäytteitä oli yhteensä 523:sta koirasta. Potilaiden esitiedot ja seulontanäytteiden kiekkoherkkyysmääritysten tulokset oli koottu taulukkolaskentaohjelmaan. Riskitekijöitä (mikrobilääkitys- ja tuontitausta, ikä, sukupuoli) analysoitiin SPSS-ohjelmalla ja mikrobilääkeherkkyydet määritettiin WHONET-ohjelmalla CLSI:n asettamien herkkyysrajojen perusteella. Tilastollisen merkitsevyyden raja-arvo oli p<0,05. Seulontanäytteistä ESBL-negatiivisia koiria oli 430 (82,2%) ja ESBL/AmpC-positiivisia koiria oli 93 (17,8%). ESBL-positiivisista 88:lla lajina oli E. coli ja kolmella K. pneumoniae, sekä kahdella Proteus mirabilis. E. coli-kannoista 50 % (n=44) oli moniresistenttejä ollen vastustuskykyisiä mikrobilääkkeille vähintään kolmessa eri mikrobilääkekategoriassa (yleisimmin beetalaktaamit, fluorokinolonit, trimetopriimi-sulfonamit ja tetrasykliinit). Osa kannoista (n=5) oli edellisten lisäksi vastustuskykyisiä myös gentamisiinia (aminoglykosidi) ja kloramfenikolia vastaan. Tutkimustulosten valossa todennäköisemmin sopivia mikrobilääkkeitä ESBL-bakteerien aiheuttamien infektioiden hoitoon koirilla olisivat aminoglykosidit, kloramfenikoli ja tetrasykliini. Tulokset ovat kuitenkin vain suuntaa antavia, sillä mikrobilääkkeiden käytön tulisi aina perustua herkkyysmääritykseen. Se, että potilas oli mikrobilääkehoidolla näytteenoton aikana, osoittautui suojelevaksi tekijäksi ESBL/AmpC-kantajuudelle (OR 0,416, p=0,014). Tuontitaustan osalta ristitulosuhteeksi saatiin OR=1,608, mutta tulos ei ole tilastollisesti merkittävä, vaikkakin lähellä sitä (p=0,073). Ikä ja sukupuoli eivät osoittautuneet tilastollisesti merkitseviksi riskitekijöiksi ESBL/AmpC-kantajuudelle. Tulosten mahdollinen virhelähde on puutteelliset esitiedot etenkin mikrobilääkityksen ja tuontitaustan osalta. Kaikkien tulee kantaa vastuu taistelussa moniresistenttejä bakteereja vastaan. Tärkeimpiä huomioitavia asioita ovat harkittu ja perusteltu mikrobilääkkeiden käyttö herkkyysmäärityksiin perustuen sekä hygieeniset toimintatavat potilaita hoidettaessa.
  • Pietola, Eeva (University of HelsinkiHelsingin yliopistoHelsingfors universitet, 2017)
    Mikrobilääkeresistenssi lisääntyy maailmanlaajuisesti mikrobilääkkeiden kasvavan kulutuksen myötä. Resistentit bakteerit aiheuttavat vaikeahoitoisia infektioita ja lisääntynyttä kuolleisuutta. Etenkin 3. polven kefalosporiiniresistenssi on yleistynyt nopeasti plasmidivälitteisten ESBL- ja AmpC-β-laktamaasigeenien johdosta. Näitä geenejä esiintyy enterobakteereilla, joista tärkeimpänä suomalaisilla ihmisillä ja eläimillä Escherichia coli. Myös karbapeneemi- ja kolistiiniresistenssi yleistyy. ESBL/AmpC-E. coli aiheuttaa virtsatietulehduksia ja jopa kuolemaan johtavia yleisinfektioita. Se kuuluu kasvavassa määrin myös terveiden ihmisten ja eläinten suolistomikrobistoon. Riskitekijöitä kantajuudelle ovat mikrobilääkekuurin lisäksi ulkomaanmatkat ja terveydenhoitolaitokset sekä ei-ihmisperäiset lähteet, kuten eläimet ja ympäristö. ESBL/AmpC-E. coli -bakteeria kantavien eläinten on arvioitu olevan kansanterveydellinen uhka. Tällaisten eläinten runsas käsittely on todettu ulkomaalaisissa tutkimuksissa riskitekijäksi kantajuudelle. Eläinperäisen tartunnan osuus ihmisten ESBL/AmpC-kuormassa on kuitenkin yhä kiistanalainen. Eläinlääkärit muodostavat riskiryhmän eläinperäisille ESBL/AmpC-tartunnoille työhön liittyvän runsaan eläinkontaktin vuoksi. Tutkimuksessa analysoitiin vuoden 2016 Eläinlääkäripäivillä kerätyt 296 suomalaisen eläinlääkärin ulostenäytteet EU:n referenssilaboratorion suositusten mukaisin menetelmin. Ulostenäytteistä eristettiin 3. polven kefalosporiineille ja karbapeneemeille resistentit E. coli ja K. pneumoniae -kannat, joille tehtiin ESBL/AmpC-fenotyypin määrittämistä varten mikrobilääkeherkkyysmääritys EUCAST-standardia noudattaen. ESBL/AmpC-E. coli -kantojen kokogenominen DNA sekvensointiin ja kantojen geneettisistä ominaisuuksista määritettiin ST-tyyppi, plasmidit ja resistenssigeenit 19 eri mikrobilääkeryhmää kohtaan. Suomalaisista eläinlääkäreistä yhdeksän (3 %, 95 % luottamusväli 1,6–5,7 %) kantoi laajakirjoisia β-laktamaaseja tuottavaa E. coli -bakteeria. Yhtään laajakirjoisia β-laktamaaseja tuottavaa K. pneumoniae -bakteeria ei osoitettu. Yhtään karbapeneemeille tai kolistiinille resistenttiä E. coli- tai K. pneumoniae -bakteeria ei osoitettu. Kaikki 3. polven kefalosporiineille resistentit kannat kantoivat ESBL-geenejä ja yksi kanta kantoi lisäksi AmpC-geeniä. Yleisimmät ESBL-geenit olivat blaCTX-M-15 (3/9), blaCTX-M-14 (2/9) ja blaCTX-M-1 (2/9). Yleisin ST-tyyppi oli 131 (3/9) sekä plasmidi IncF (9/9), jonka lisäksi useammasta kuin yhdestä kannasta todettiin IncI1 (2/9). Suomalaisilla eläinlääkäreillä ei havaittu normaaliväestöä suurempaa laajakirjoisia β-laktamaaseja tuottavan E. coli - bakteerin kantajuutta. Selkeää yhteyttä eläinperäisiin lähteisiin ei myöskään todettu, vaan suurin osa eläinlääkäreiltä osoitetuista ESBL/AmpC-E. coli- kannoista oli geneettisiltä ominaisuuksiltaan terveillä ihmisillä yleisesti esiintyviä kantoja. Kahdesta eläinlääkäristä kuitenkin eristettiin tuotantoeläimillä useissa tutkimuksissa todettu blaCTX-M-1-geeniä ja IncI1-plasmidia kantava E. coli, mikä antaa viitteen eläinperäisen tartunnan mahdollisuudesta. Eri tartuntalähteiden ja leviämisreittien selvittämiseksi suomalaisten tuotanto- ja seuraeläinten sekä terveiden ja infektoituneiden ihmisten ESBL/AmpC- E. coli -kantojen geneettisistä ominaisuuksista tarvittaisiin lisää tietoa, sillä tilanne voi tulevaisuudessa muuttua.
  • Martelius, Antti (2021)
    Kolmannen polven kefalosporiineja hajottavia laajakirjoisia beetalaktamaaseja (ESBL) tuottavat enterobakteerit (ESBL-PE) ovat nykyisin maailmalla merkittäviä kotialkuisten infektioiden aiheuttajia. Suomessakin ne ovat hiljalleen yleistyneet. Virtsatieinfektiot ovat yleisimpiä ESBL-PE:n aiheuttamia infektioita. Tutkimuksella pyrittiin tunnistamaan riskitekijöitä sille, että virtsatieinfektion aiheuttajana on ESBL-PE. Riskitekijöiden selvittämiseksi tehtiin tapaus-verrokkitutkimus virtsatieinfektioon sairastuneilla. Tutkittavat valittiin HUSLABin tietokannasta virtsaviljelynäytteen 2019 luovuttaneiden joukosta. 18-65 vuotiaiden ryhmässä enterobakteerilöydöksistä 241/5980 = 4.0% oli ESBL-tuottajia (naisilla 3.7%, miehillä 6.0%) Lopullinen tutkimusryhmä käsitti 62 aikuista, joista 21:llä oli löydöksenä ESBL-PE ja 41:llä muu enterobakteeri. Riskitekijöiden tunnistamiseksi tehtiin logistinen regressioanalyysi. Yksimuuttuja-analyyseissä riskiä näyttivät lisäävän luonnonvesissä uinti ja miessukupuoli. Matalampaan riskiin viittasi kala-aterioiden syönti vähintään kerran viikossa. Tutkittavien määrä oli pieni, ja niinpä tutkimusta on määrä jatkaa. Tämän aineiston löydökset vastaavat pääpiirteissään aikaisemmissa samankaltaisissa tutkimuksissa saatuja tuloksia.
  • Ojala, Maria (2015)
    Pro gradu-tutkielman aiheena ovat laajalti tunnetun tavaramerkin suojan rajat sekä vapaamatkustuksen sallittavuus. Laajalti tunnetut tavaramerkit nauttivat normaalia laajempaa suojaa, sillä suojan saanti ei edellytä sekaannusvaaran olemassaoloa. Laajalti tunnetun tavaramerkin maineen ja erottamiskyvyn hyväksikäyttö eli vapaamatkustus tarkoittaa tilannetta, jossa kilpaileva elinkeinonharjoittaja pyrkii samankaltaisen merkin käytöllä kulkemaan tunnetun tavaramerkin vanavedessä hyötyäkseen sen vetovoimasta, maineesta ja arvostuksesta. Tämän suojamuodon tavoitteena on estää merkin taloudellisen arvon hyväksikäyttö. Liian pitkälle ulotettu suoja kuitenkin haittaa ja vääristää kilpailua. Tutkielmassa tarkastellaan laajalti tunnetun tavaramerkin hyväksikäyttöä koskevaa sääntelyä Suomessa ja EU:ssa. Lähdemateriaalina tässä tutkielmassa on käytetty säädöksiä, esitöitä, koti- ja ulkomaista oikeuskäytäntöä sekä oikeuskirjallisuutta. Etenkin oikeuskäytännön analysoinnin kautta pyrkimyksenä on arvioida nykyistä oikeustilaa ja pohtia muutostarpeita. Tutkielmassa keskitytään kilpailevan elinkeinonharjoittajan näkökulmaan. Tutkielman tavoitteena on selvittää, mitkä ovat sallitun vapaamatkustuksen rajat, eli missä määrin kilpaileva elinkeinonharjoittaja saa käyttää hyväkseen aikaisemman laajalti tunnetun tavaramerkin mainetta ja erottamiskykyä markkinoinnissaan. Tutkielmassa pohditaan, kuinka pitkälle laajalti tunnetun tavaramerkin suoja on syytä ulottaa. Tutkielmassa arvioidaan suojan saannin edellytyksiä epäoikeutetun hyväksikäytön osalta. Näitä suojan saannin edellytyksiä ovat aikaisemman merkin laajalti tunnettuus, tavaralajin merkitys, yleisön mieltämä yhteys merkkien välillä, epäoikeutettu hyväksikäyttö sekä hyväksyttävän syyn mahdollinen olemassaolo. Osoittamalla merkin käytölle hyväksyttävän syyn, kilpaileva elinkeinonharjoittaja pystyy oikeuttamaan laajalti tunnettuun tavaramerkkiin kohdistuvan vapaamatkustuksen. Laajalti tunnettujen tavaramerkkien suojan rajoja ja siten vapaamatkustuksen sallittavuutta arvioitaessa huomioon otettavia seikkoja ovat kilpailevat intressit, tietyt perustavanlaatuiset vapaudet (kilpailunvapaus ja sananvapaus) sekä tavaramerkin eri funktiot. Tavaramerkin suoja-alan määrittämisessä on kyse alkuperäisen ja kilpailevan elinkeinonharjoittajan kilpailevien intressien yhteensovittamisesta. Tavaramerkin haltijan tiettyyn merkkiin kohdistuva eksklusiivinen oikeus voi johtaa kaupankäyntiin liittyviin rajoituksiin sekä estää kilpailijoiden pääsyn tietyille markkinoille. Lisäksi jatkuva tavaramerkkisuojan laajentuminen turvaa yhä vähenevissä määrin sananvapautta. Tavaramerkin mainos-, investointi- ja kilpailufunktioiden liian vahva suojaaminen laventaa tavaramerkkien haltijoiden kielto-oikeuden alaa liikaa. Ongelmana on, että laajalti tunnetun tavaramerkin kaikenlainen käyttö katsotaan helposti yritykseksi hyödyntää tämän merkin erottamiskykyä ja mainetta. Tavaramerkin haltija markkinajohtajana saattaa käyttää laajalti tunnettujen tavaramerkkien suojaa keinona estää kilpailua ja vaikeuttaa muiden markkinoille tuloa. Laajennettu suoja on tarkoitettu nimenomaan poikkeukselliseksi ja epätavalliseksi suojamuodoksi.
  • Sandborg, Joel (2013)
    Suurten Internet-yritysten, kuten Googlen ja Amazonin tarjoamat palvelut edellyttävät valtavien hajautettujen tietomäärien käsittelyä ja varastoimista. Tiedon pitää olla hyvin saatavilla. Tietokantajärjestelmältä edellytetään myös hyvää suorituskykyä. Suorituskyvyn ylläpitämiseksi järjestelmän täytyy skaalautua niin, että tarpeen vaatiessa järjestelmään voidaan lisätä enemmän resursseja. Tietokannan rakenteen tulee olla lisäksi joustava ja helposti muokattavissa. Perinteiset relaatiotietokannat transaktionaalisine oikeellisuus- ja eristyvyysvaatimuksineen ovat olleet liian rajoittavia tähän tarkoitukseen, joten näiden laajan mittakaavan Internet-sovellusten vaatimuksiin on kehitetty muita vaihtoehtoja. Näitä järjestelmiä on alettu kutsua NoSQL-tietokantajärjestelmiksi. NoSQL-tietokannat ovat usein niin erikoistuneita, ettei relaatiomallia ja SQL-kyselykielen koko ilmaisuvoimaa tarvita tai voida käyttää. Näiden tietokantojen tietomalli perustuu avain-arvo-pariin, jossa varastoitu arvo on yksilöity indeksoitavan avaimen perusteella. Tietokannan skeema on taas usein hyvin joustava, tai tietokanta saattaa olla jopa kokonaan skeematon. Käytössä olevat funktiot ovatkin usein rajoittuneet yksittäisten avain-arvo-parien lukemiseen ja päivittämiseen. Näiden tietojen laajan mittakaavan rinnakkaiseen laskentaan on lisäksi kehitetty yksinkertainen MapReduce-ohjelmointiparadigma. Google ja Amazon hyödyntävät näitä järjestelmiä varten rakentamaansa laajan mittakaavan infrastruktuuria tarjoamalla sitä myös muiden yritysten sovelluksien alustaksi NoSQL-tietokantapalveluna. Tässä tutkielmassa pyritään selventämään NoSQL-tietokantajärjestelmien tallennusratkaisun ja tiedon käsittelyn periaatteita, eroja relaatiotietokantajärjestelmiin sekä millaiseen käyttöön nämä uudet tietokantajärjestelmät oikein soveltuvat. Tutkielmassa esitellään myös MapReduce-ohjelmointiparadigma, NoSQL-tietokantapalveluna sekä joitakin NoSQL-tietokantajärjestelmien luokittelutapoja ja tietokannan tietomalleja. Tutkielma perustuu pääosin aikaisemmin aiheesta laadittuun kirjalliseen materiaaliin, kuten lehti- ja konferenssiartikkeleihin sekä kirjoihin. NoSQL-tietokantajärjestelmien nykyistä kehitysvaihetta voidaan verrata aikaan ennen SQL:ää. Nämä järjestelmät ovat kovin heterogeeninen joukko, joten myös niiden luokittelu on vaikeaa. NoSQL-tietokantajärjestelmissä ei ole perinteisten relaatiotietokantajärjestelmien pitkälle kehitettyjä ominaisuuksia. Suurin osa edellä mainituista ominaisuuksista pitää toteuttaa sovelluslogiikassa, joten ne jäävät sovellusohjelmoijan vastuulle. Mikään tietokantajärjestelmä tai työkalu ei ole paras ratkaisu kaikkiin tehtäviin. Kussakin järjestelmässä on järkevää ja tehokasta käsitellä ja varastoida pääosin tietyn kaltaista sovellusalueen tietoa. Sopiva tietokantajärjestelmä tai työkalu riippuu täysin yrityksen ja sovelluksen vaatimuksista. Yrityksen tulee siis arvioida sovellusalueen tietojen vaatimuksia.
  • Stenius, Oskari (2017)
    Tarkastelen oikeustieteen maisterin tutkinnon tutkielmassa laajaa suostumusta biopankkitoiminnassa yksilön itsemääräämisoikeuden ja henkilötietojen suojan näkökulmasta. Laajasta suostumuksesta seuraa, että kun näytteenantaja on kerran antanut biopankkisuostumuksensa näytteen ja tämän sisältämien tietojen hyödyntämiselle, saman suostumuksen perusteella näitä voidaan käyttää myös tulevissa tutkimuksissa biopankin määrittelemän tutkimusalueen rajoissa, jollei näytteenantaja erillisellä tahdonilmaisulla peruuta suostumusta. Tutkielman metodi on sekoitus lainoppia ja oikeuden monitieteitä: voimassa olevan oikeuden lisäksi tarkastelen suostumusta myös eettisistä lähtökohdista käsin. Laajaa suostumusta voidaan pitää ongelmallisena yksilön itsemääräämisoikeuden kannalta, sillä kyseisen suostumusmuodon käytännön toteutus ei mahdollista näytteen tosiasiallista hallintaa. Ennen biopankkilain säätämistä oletettiin, että tasapaino näytteenantajan itsemääräämisoikeuden sekä tieteen ja elinkeinovapauden välillä olisi saavutettu sähköisen palvelun kautta, jossa näytteenantaja olisi voinut tehdä suostumuksen laajuuteen kohdistuvia rajoituksia sekä seurata näytteen ja tähän liittyvien tietojen käyttöä eri tutkimuksissa. Tällä hetkellä ei kuitenkaan ole olemassa palvelua, jonka avulla näytteenantaja pystyisi hallinnoimaan biopankkiin liitettyä näytettä. Tietoon perustuvan suostumuksen lähtökohtaa lääketieteellisessä tutkimuksessa silmällä pitäen biopankkisuostumusta tulisi räätälöidä dynaamisen mallin suuntaan, jossa korostuu näytteenantajan ja biopankin välinen yhteydenpito ja jossa suostumus olisi pyydettävä uudelleen näytteen käyttötarkoituksen muuttuessa. Tämän puolesta puhuvat näytteenantajan moraalinen velvollisuus osallistua lääketieteelliseen tutkimukseen sekä se, että koska biopankkitoimintaa voidaan harjoittaa pelkästään näytteenantajien luovuttamien näytteiden avulla, näytteenantajalla on oltava harkintavaltaa sen suhteen, millaista tutkimusta hän haluaa tukea. Biopankkitoiminnassa on aina kyse arkaluonteisten henkilötietojen käsittelystä, joten siinä tulee sovellettavaksi myös henkilötietoja koskeva lainsäädäntö. Euroopan unionin yleistä tietosuoja-asetusta aletaan soveltaa vuoden 2018 toukokuussa. Asetuksessa arkaluonteisten henkilötietojen käsittelyn edellytyksenä on suostumuksen nimenomaisuus ja se, että suostumus koskee yhtä tai useampaa henkilötietojen käyttötarkoitusta. Käytännössä laaja biopankkisuostumus kattaa tulevaisuuden tutkimukset, jotka asettuvat biopankin määrittelemän tutkimusalueen raameihin. Biopankkien tutkimusalueita tulee kuitenkin pitää liian yleisluonteisina kuvaamaan henkilötietojen käsittelytarkoitusta, joten nykyinen biopankkisuostumuskäytäntö ei ole asetuksen mukainen. Asetuksen asettamiin reunaehtoihin pystytään asiallisimmin vastaamaan dynaamisen suostumuksen mallilla.
  • Nurminen, Sanna (2014)
    Tutkielmassa tarkastellaan osallisuusvastuun laajenemista huumausainerikoksissa. Tutkielma keskittyy yleisten oppien ulkopuolisiin, osallisuutta lähellä oleviin tunnusmerkistöihin, jotka voivat liittyä huumausainerikokseen tai törkeään huumausainerikokseen. Keskeisiä tunnusmerkistöjä ovat huumausainerikoksen edistäminen, törkeä huumausainerikoksen edistäminen ja järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaan osallistuminen. Huumausainerikoksen edistämisessä on kyse myötävaikuttamisesta toisen henkilön rikokseen. Törkeä tekomuoto edellyttää toimimista rikollisryhmän jäsenenä sekä kvalifiointiperustetta ja kokonaisarviointia. Rikollisryhmän toimintaan osallistuminen on edellisiin nähden toissijainen tunnusmerkistö, jossa rikosvastuu syntyy aktiivisella osallistumisella vakavia rikoksia tekevän järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaan. Kyseiset tunnusmerkistöt ilmentävät ajatusta laajenevasta rikosvastuusta, jossa etäisempikin myötävaikuttaminen rikokseen voi johtaa rangaistusvastuuseen. Tällaisissa perinteistä vastuuta laajentavissa tunnusmerkistöissä on pystyttävä määrittelemään rikosvastuun rajat erityisen huolellisesti. Tunnusmerkistöjä tarkastellaan erityisesti suhteessa avunantoon, joka on etäisin rikoslain yleisten oppien tuntemista osallisuusmuodoista. Pyrkimyksenä on selvittää, mikä erottaa edistämisrikoksen ja osallistumisrikoksen avunannosta huumausainerikokseen. Tätä kysymystä varten on käsitelty etenkin aksessorisuusvaatimusta ja tahallisuutta. Pyrkimyksenä on ollut oikeuskäytännön avulla selvittää konkreettisesti, minkälaisena toimintana tunnusmerkistöjen mukainen huumausainerikoksen edistäminen tai rikollisryhmän toimintaan osallistuminen on ilmennyt. Yhtenä erityiskysymyksenä on tarkasteltu seuraamuksen suhteellisuutta etenkin päärikokseen nähden. Toisena erityiskysymyksenä on nostettu esiin ketjuosallisuuden mahdollisuus, jossa jo itsessään osallisuutta laajentavaan tunnusmerkistöön liitetään yleisten oppien mukainen osallisuusmuoto. Oikeuskäytännössä ketjuosallisuuden mahdollisuus on jo realisoitunut, joten kyse ei ole enää täysin teoreettisesta ilmiöstä. Tutkielmassa on tarkasteltu oikeuskäytäntöä vuosilta 2002–2013. Oikeuskäytäntö kyseisten tunnusmerkistöjen osalta on edelleen vähäistä ja saatavilla on ainoastaan käräjäoikeuksien ja hovioikeuksien ratkaisuja. Huumausainerikoksen edistämisen osalta nimenomaan tahallisuusvaatimus on noussut keskeiseksi oikeuskysymykseksi, joka myös jakaa tuomioistuimia. Tuomiot toimivat tärkeinä reaaliargumentteina selvitettäessä, millainen toiminta nykyisen lainsäädäntömme mukaan voi tulla liitetyksi huumausainerikokseen.
  • Haapala, Maija (2015)
    Tutkielmassa verrataan henkilökohtaisen rikosvastuun sisältöä suomalaisessa ja kansainvälisessä rikosoikeudessa erityisesti laajennetun tekijävastuun näkökulmasta. Laajennetulla tekijävastuulla viitataan perusmuotoisen tekijävastuun käsitteen ulottamiseen sellaisiin rikoksiin, joissa vastuuperusteen ja sitä kautta rikoskumppanuuden osoittaminen on hankalaa. Kyseessä on rikosoikeuden yleisiin oppeihin kuuluva (teoreettis-) lainopillinen ja oikeusvertaileva tutkimus. Näkökulmaa laajennettuun tekijävastuuseen etsitään kansainvälisen rikosoikeuden osallisuusopeista. Tutkielmassa tarkastellaan ensin rikosoikeuden osallisuusoppeja pääosin kotimaisen rikoslain näkökulmasta. Tämän jälkeen muodostetaan kokonaiskäsitys voimassaolevista henkilökohtaisen rikosvastuun muodoista ja vastuun laajuudesta kansainvälisessä rikosoikeudessa. Kattavan kuvan muodostamiseksi käydään läpi myös kansainvälisen rikosoikeuden sääntelyn historiaa. Erityisesti huomiota kiinnitetään laajennetun tekijävastuun kehityskaareen. Lähteinä ovat ad hoc -tuomioistuinten ja ICC:n oikeuskäytäntö, sekä niitä koskevat kommentaarit. Laajennettu rikosvastuu soveltuu erityisesti organisaatiomuotoisen rikollisuuden vastuumalliksi. Sen avulla on mahdollista kohdistaa rikosoikeudellinen vastuu myös hierarkian ylimpiin johtajiin, joiden tuomitseminen yleisten osallisuusoppien avulla on hankalaa. Tarkasteltavia osallisuusmuotoja ovat erityisesti rikoskumppanuus ja välillinen tekeminen. Kansainvälisen rikosoikeuden osallisuusmuotoina nousevat esiin joint criminal enterprise ja teonherruusteorian sovellutuksena erityisesti organisaatioherruusteoria. Aiheella on läheinen liityntä esimiehen vastuuta koskevaan problematiikkaan, mutta esimiehen vastuu Rooman perussäännön 28 artiklan tarkoittamana osallisuusmuotona on rajattu tutkimuksen ulkopuolelle Tutkimuksessa järjestelmien väliset erot osoittautuivat odotettua pienemmiksi ja ennemminkin erilaisista rikostyypeistä kuin periaatteellisista valinnoista johtuviksi. Tarkoituksena oli myös tutkia, olisiko kansainvälisestä rikosoikeudesta omaksuttavissa laajennettua tekijävastuuta koskeva osallisuusmuoto, jota voitaisiin soveltaa kotimaassa vakavien rikosten vastuuperusteena. Osoittautui, että varsinaista estettä tulkita osallisuutta esimerkiksi organisaatioherruusopin mukaisesti ei nytkään ole. Laillisuusperiaatteen näkökulmasta tilanne on kuitenkin ongelmallinen ja vaatisi osallisuutta koskevien rikoslain yleisten oppien uudelleenmuotoilua täyttääkseen tiukimmatkin laillisuusperiaatteen asettamat vaatimukset. De lege ferenda -tavoitteena voidaankin pitää osallisuusoppien systematisointia rikoslaissa yhteen säädökseen nykyisen hajanaisen sääntelyn sijaan.
  • Repo, Amanda (2022)
    The use of different methods of extended reality (xR) as a support in teaching has been under research for a long time. Although the use of various xR-technologies in other fields of healthcare, such as medical and nursing education, is already common, their use in pharmacy education is not yet well established. There is evidence that xR-technology has a positive impact for example on students’ motivation and learning outcomes. On the other hand, there are limiting factors that inhibit the technology becoming widespread, such as costs as well as a lack of knowledge about the technology usability. The aim of the study was to investigate usability and advantages of the augmented reality (AR) in a laboratory course as an educational supportive tool by using AR-glasses. The aim was also to investigate the learning outcomes of the students who participated in the study in three different phases: before carrying out the laboratory work (pre), immediately after the laboratory work (post) and in the course exam (delayed). Furthermore, the motivation of the students to use new technology in their studies was studied. The research was done in a collaboration with the Centre for University Teaching and Learning (HYPE) and with Sciar Company Oy. The researchers of HYPE were responsible for the pedagogical point of view, whilst the experts from the Faculty of Pharmacy were responsible for the study measurements of laboratory work related content knowledge. The research was implemented in two laboratory courses in Bachelor of Science level pharmacy studies: Medicinal product II and Pharmaceutical biology and asepsis in the fall of 2020. The students (n=18) prepared eye drops by using AR-glasses in the Medicinal product II -course and reference group (n=14) without AR-glasses. In the course of Pharmaceutical biology and asepsis, students (n=7) used AR-glasses to study the microbiological purity of the eye drops by utilizing membrane filtration method in cleanroom and reference group (n=9) without AR-glasses. ln addition, a serial dilution method was performed on a 96-well plate using an AR mobile application. The effect on learning outcomes was evaluated by using six open-ended questions measuring the understanding of content knowledge underlying the laboratory work, that were answered by the students at three different stages of the study (pre, post, delayed). To measure the usability of the AR equipment, a five-point Likert scale questionnaire studied the experimental groups students’ opinions on whether the AR mobile application could provide sufficient guidance and feedback while performing the laboratory work. In an open question, the students had the possibility to comment on the overall user experience of the AR mobile application. There were no statistically significant differences in learning outcomes between the AR-group and the reference group in both laboratory courses. The results showed indicative differences in short-term and long-term learning, with the AR-group achieving better learning outcomes in the short-term and the reference group in the long-term. In the course of Pharmaceutical biology and asepsis, the learning outcomes were the opposite. Students’ were found to be receptivity to the new technology that together with motivation supports positively the learning process. The use of AR-hardware increased certainty and reduced nervousness about the use of AR technology. As a conclusion, the study could not demonstrate the benefit of AR-technology in student learning outcomes. The study was limited by the small sample size. However, further studies are encouraged due to students’ positive attitudes and motivation towards AR technology. Regarding further studies, it is important to take into consideration the different backgrounds and learning methods of students. Thereby, the effects of xR-technologies on learning outcomes can be assessed as objectively as possible.
  • Lönnfors, Ella (2022)
    Tiivistelmä - Referat - Abstract Työväkivalta on toimintaa, jossa työntekijää uhkaillaan tai pahoinpidellään työssä, ja joka suoraan tai epäsuoraan vaarantaa hänen turvallisuutensa, hyvinvointinsa ja terveytensä. Suomessa työväkivaltaa ja sen uhkaa on pyritty ehkäisemään lainsäädännöllä esimerkiksi vaatimalla työnantajalta ennaltamäärättyjä toimia, mikäli työn katsotaan sisältävän ilmeistä väkivallan uhkaa. Työväkivallan on tutkimuksissa kuvattu aiheuttavan uhreilleen niin fyysisiä kuin psyykkisiä ongelmia, kuten kipuja, masennusta, uniongelmia sekä työ- ja toimintakyvyn laskua. Sosiaali- ja terveysala on katsottu niin maailmanlaajuisesti, kuin Suomessakin kuuluvan työväkivallan riskialoihin. Tämän tutkimuksen tavoitteena on luoda suomenkielinen kirjallisuuskatsaus lääkäreiden kohtaaman työväkivallan yleisyydestä, sen riskitekijöistä, terveysvaikutuksista ja ennaltaehkäisemisestä. Kirjallisuuskatsauksen lähdeaineistona käytettiin suomalaisesta Medic- tietokannasta ja PubMedistä haettuja aihetta käsitteleviä artikkeleita. Vuonna 2020 4,1 % suomalaisista työntekijöistä ilmoitti kokeneensa väkivaltaa työssä. Vuonna 2019 Lääkäriliiton suorittamassa ”Lääkärien työolot ja terveys”- kyselyssä 12 % suomalaisista lääkäreistä ilmoitti kohdanneensa työväkivaltaa edellisen vuoden aikana. Heistä noin 1 % oli joutunut fyysisen työväkivallan kohteeksi. Työväkivaltaa kohdanneiden lääkäreiden määrä on Suomessa laskenut, sillä ensimmäisessä sitä koskevassa tutkimuksessa vuonna 1997 työväkivaltaa oli kohdannut 22,3 % lääkäreistä. Lääkäreiden kokema väkivallan yleisyys vaihtelee valtioittain. Tutkimusten mukaan ympäri maailman eniten työväkivaltaa kohtaavat nuoret, kokemattomammat ja erikoistumattomat lääkärit. Työväkivallan riski on suurin päivystystyössä ja psykiatrisissa hoitoyksiköissä. Lääkäreiden kohtaaman väkivallan riskiä lisäsivät potilaiden pitkät odotusajat, työpisteen alimiehitys, päihtyneet tai sekavat potilaat ja riittämättömät turvallisuuspalvelut ja -laitteet. Lääkäreiden kohtaaman työväkivallan ehkäisyyn tarkoitettuja interventioita on tutkittu vähän, ja tällaisille tutkimuksille on tarvetta tulevaisuudessa. Tutkielman lopussa pohdinnassa annetaan ehdotuksia, joilla väkivaltaa voitaisiin lääkärin työssä ehkäistä.