Browsing by Title

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, kuinka mikrobilääkeresistenssiä aiheuttava laajakirjoinen beetalaktamaasi (ESBL) vaikuttaa kuolleisuuteen HYKS Meilahden sairaalassa todetuissa Escherichia coli –bakteerin aiheuttamissa veriviljelypositiivisissa infektioissa. Resistenttien bakteerien aiheuttamat infektiot ovat ajankohtainen ongelma, jota on tutkittu runsaasti viime vuosina. Suomessa tutkimuksia on kuitenkin toistaiseksi vähän. Kansainvälisten tutkimusten tulokset viittaavat siihen, että ESBL vaikeuttaa E. colin aiheuttamien infektioiden hoitoa ja lisää kuolleisuutta bakteremioihin. Tutkimuksessa analysoitiin kaikki HYKS Meilahden sairaalassa vuosina 2005-2010 todetut ESBL:ia tuottavien E. coli -kantojen aiheuttamat bakteremiat. Kullekin ESBLkannan aiheuttaman infektion saaneelle potilaalle valittiin verrokkipotilas, jonka infektion oli aiheuttanut beetalaktaamiantibiootille herkkä E. coli -kanta. 30 päivän kuolleisuuden lisäksi tutkimuksessa analysoitiin hoidon viiveen ja perussairauksien vaikutusta kuolleisuuteen. McCabe-luokitusta käytettiin apuna perussairauksien luokittelussa. ESBL-kantojen aiheuttamia bakteremioita todettiin vuosina 2005-2010 yllättävän vähän: 29 tapausta. Tästä johtuen tilastollisesti merkittävää eroa kuolleisuudessa ei ryhmien välillä tullut esille. ESBL-potilaista kuoli 30 päivän seurannassa 9 (31%) ja verrokeista 6 (21%). Kahden vuoden seuranta-aikana ero kuolleisuudessa kasvoi entisestään. ESBL viivästytti merkittävästi tehoavan antibioottihoidon aloitusta.

The Dead Sea is located in the Middle East at the centre of the Syrian-African rift. At about 433 meters below sea level (mbsl), its coastal line is the lowest point on the earth. The Dead Sea’s surface level has declined in the past centuries at an alarming rate, now around 1 meter per year, due mostly to the unsustainable water use of its drainage basin. In the past, the Jordan River supplied the majority of the inflow to the Dead Sea but nowadays the river’s inflow has been reduced substantially. In addition, the mineral industry is pumping water from the southern part of the the Dead Sea, which increases the water level decline. Also the climate in the area is very dry and hot, which makes the evaporation rate high and causes the salt to precipitate. Dead Sea’s salt concentration is about 30%. The recent drop in the water level has exposed salty mud flats and started a sinkhole formation process in the coastline that has negatively affected the area’s infrastructure and economy. Israel, Jordan and the Palestinian Authority have planned to construct a canal from the Red Sea to the Dead Sea (RSDSC), coordinated by the World Bank. The project would also produce desalinated water locally and would act as ”a symbol of peace” between the parties. Nevertheless, environmental groups have adamantly opposed the RSDSC project. The objective of my thesis was to investigate 1) how the RSDSC project would counter the previous decline of the Dead Sea; 2) the environmental impacts of such a project; 3) why environmental groups are opposed to it; and 4) the environmentalists’ solution to the problem. This study is a qualitative descriptive case study. The material of the study consists of scientific journals, World Bank study reports and the responses to those reports from the environmentalists. The material was analyzed according to the method of content analysis. The study indicated that there are major risks in the RSDSC project in the form of negative environmental impacts to the Dead Sea’s limnology even though it would stabilize the water level and probably also stop the formation of sinkholes. It is estimated that there might be severe algae and micro- biological blooms and gypsum precipitation with ”whitening effect” when a lot of sea water will be mixed with Dead Sea brine. Due to water level rise, flooding might occur, which could contaminate the ground water. The environmentalists’ proposed solution is the rehabilitation of the Jordan River by means of water recycling and production of more desalinated water to the Dead Sea’s drainage basin, which would reduce water intake from natural sources. This plan, too, probably has its negative environmental impacts but the risks seem to be minor when compared to the RSDSC project’s estimated negative impacts.

Tutkielmassa käsitellään Euroopan unionin komission 22.12.2021 antamaa ehdotusta direktiiviksi koskien sellaisten yhtiöiden tunnistamista, joita perustetaan pääasiassa verotuksellisista syistä ja jotka ulkoistavat ydintoimintonsa, koska niillä ei ole riittävästi omia resursseja, eli substanssia yhtiön ydintoimintojen hoitamiseen. Euroopan unioni on jo aikaisemmin säätänyt direktiivejä, joiden tarkoitus on estää verovilppiä ja jäsenvaltioiden välistä epätervettä verokilpailua ja sen seurauksena tapahtuvaa valtioiden veropohjien rapautumista, mutta nyt annettu direktiiviehdotus on ensimmäinen yritys luoda koko unionin alueelle yhtenäiset säännöt, jotka kohdentuvat ns. kuoriyhtiöiden tunnistamiseen. Direktiiviehdotuksesta annettiin komissiolle lausuntoja, joissa esitettiin kritiikkiä koskien ehdotuksen tarkoituksenmukaisuutta, ehdotuksen tulkinnanvaraisten termien mahdollista sisältöä sekä ehdotuksen mahdollista ristiriitaa EU:n primäärioikeuden kanssa. Tutkielmassa käsitellään edellä mainittuja kolmea teemaa direktiiviehdotuksen ulkoistamista koskevien 6, 7 ja 9 artiklojen osalta. Kyseisten artiklojen avulla on tarkoitus tunnistaa ns. riskiyhtiöt, tarkastella niiden substanssia sekä antaa verovelvolliselle mahdollisuus kumota olettama kuoriyhtiöstä. Tarkoituksenmukaisuutta arvioidaan ehdotuksesta annettujen lausuntojen perusteella painottaen muutamaa lausunnoissa esiin nostettua teemaa. Samanlaista arviointia tehdään vähäisessä määrin myös direktiiviehdotuksesta kansallisesti annettujen asiantuntijalausuntojen perusteella. Direktiiviehdotuksen termien mahdollista sisältöä tarkastellaan käyttäen apuna direktiiviehdotuksessa mainittuja lähteitä. Direktiiviehdotuksen mahdollista ristiriitaa EU:n primäärioikeuden kanssa arvioidaan EU-tuomioistuimen ratkaisukäytännön ja oikeuskirjallisuuden kannanottojen perusteella. Direktiiviehdotuksen substanssin arviointi perustuu yhtiöiden tarkasteluun ennalta määriteltyjen kiinteiden edellytysten perusteella. Tällainen rakenne ei lähtökohtaisesti ota huomioon eri toimialojen tai erityyppisten yhtiöiden erilaisia liiketaloudellisia tarpeita ja tilanteita. Direktiiviehdotuksen mukaan tapauskohtainen arviointi ja poikkeussääntöjen soveltaminen on kylläkin mahdollista, mutta johtuen joidenkin termien tulkinnanvaraisesta muotoilusta sekä substanssia koskevien vaatimusten poikkeamisesta EU-tuomioistuimen ratkaisukäytännöstä ja direktiiviehdotuksen lähteistä, ei direktiiviä tulevaisuudessa soveltava taho voi varmuudella tietää mihin tilanteisiin direktiivi soveltuu. Direktiiviehdotuksen substanssia koskevat vaatimukset ovat myös mahdollisesti vastoin EU-tuomioistuimen ratkaisukäytännössään määrittämiä ehtoja, joiden mukaan ennalta määritellyt kiinteät ehdot eivät ole sallittuja, vaan jokainen verovelvollista koskeva ratkaisu täytyy tehdä tapauskohtaisen arvioinnin perusteella.

OECD:n BEPS-hankkeen seurauksena EU:ssa on toteutettu lukuisia uudistuksia aggressiivisen verosuunnittelun ja veron kiertämisen estämiseksi, kuten hyväksytty veron kiertämisen estämistä koskeva direktiivi ja laajennettu hallinnollista yhteistyötä koskevan direktiivin soveltamisalaa. Kaikista aikaisemmista ponnisteluista huolimatta viimeaikaiset verokriisit, kuten Pandoran paperien tietovuoto ja OpenLux-tutkinta ovat paljastaneet, että kuoriyhtiöitä käytetään yhä aggressiivisessa verosuunnittelussa ja veronkierrossa. Erityisesti monikansallisten konsernien on havaittu perustuvan yrityksiä, joilla ei ole vähimmäissubstanssia, tavallisesti matalan verotuksen lainkäyttöalueelle vähentääkseen maksettavikseen tulevien verojen kokonaismäärää. Jotta EU:ssa toimivat yhteisöt, joilla ei ole lainkaan tai hyvin vähän taloudellista toimintaa, eivät pääse hyötymään veroeduista tai aiheuttamaan veronmaksajille ylimääräistä taloudellista taakkaa, Euroopan komissio antoi joulukuussa 2021 direktiiviehdotuksen kuoriyhtiöiden väärinkäytön estämiseksi verotuksessa. Direktiiviehdotuksen säännösten tavoitteena on vähentää kuoriyhtiöiden väärinkäytöstä aiheutuneita verotulojen menetyksiä ja veroihin liittyviä väärinkäytöksiä rajat ylittävissä tilanteissa esimerkiksi mahdollistamalla veroviranomaisten pääsyn muissa jäsenvaltioissa sijaitsevien kuoriyhtiöiden tietoihin. Direktiiviehdotuksen avulla jäsenvaltiot kykenevät tunnistamaan EU:ssa sijaitsevat kuoriyhtiöt ja soveltamaan yhteisiä veroseuraamuksia niihin. Tutkielman ensisijaisena tarkoituksena on selvittää ehdotetun kuoriyhtiödirektiivin keskeinen sisältö ja vaikutus voimassa oleviin säännöksiin sekä arvioida kuoriyhtiödirektiivin tavoitteiden saavuttamiseksi asetettujen toimenpiteiden täytäntöönpanokelpoisuus ja tehokkuus. Erityisenä tavoitteena on selvittää, onko jo olemassa sääntelyä, jolla voitaisiin riittävästi puuttua kuoriyhtiöiden väärinkäyttöön ja siten arvioida direktiivin tarpeellisuus. Tutkielman kohteena oleva kuoriyhtiödirektiivi on vasta ehdotus, jonka lopullisesta sisällöstä ei ole vielä päätetty. Direktiiviehdotuksen jatkovalmistelussa ehdotusta on muun muassa tiukennettava tietyiltä osin, minkä lisäksi direktiiviehdotukseen liittyviä avoimia kysymyksiä on syytä tarkentaa, jotta tulkintaongelmilta vältytään käytännössä. Kuoriyhtiöiden väärinkäyttöä estävän sääntelyn merkittävin ongelma lienee, ettei sääntelyn suhdetta muuhun EU-lainsäädäntöön ole tarkennettu.

Tutkielman tavoitteena on selvittää Jarl Hemmerin teoksessa ilmeneviä pappiskuvia kahden pappishahmon kautta. Selvitän, mitä teemoja teos pitää sisällään eli miten Hemmer pappiskuvaansa rakensi. Tutkin myös, miten kirjailijan pappiskuvaukset vastaavat tutkimuskirjallisuuden esille tuomaa kuvaa. Tutkimusmetodinani on teoksen toistuva lähiluku, jolla pyrin havaitsemaan ne seikat, joista Hemmer pappiskuvaansa rakentaa. Vertaan esiin nousseita teemoja muihin lähteisiin sekä kirjallisuuteen. Keskeisenä lähteenä on Hennalan punavankileirin kasvatusjohtajan Yrjö Alasen kirje kasvatuspäällikkö Hannes Sjöblomille vuodelta 1918. Marianne Nordmanin tutkimus Stil och struktur i Jarl Hemmers En man och hans samvete tuo tutkimukselleni olennaista biografista tietoa kirjailijasta. Muusta tutkimuskirjallisuudesta nostan esille Eva Fjellanderin tutkimuksen Myndighetsperson, själasörjare eller driftkucku – En studie av prästgestalter i svenska romaner 1809–2009 sekä Thomas Ekin tutkimuksen Ljuset har djup – Jarl Hemmer och idyllen. Jarmo Nieminen on toimittanut teoksen Helsinki ensimmäisessä maailmansodassa – sotasurmat 1917–1918. Kyseinen teos antaa tutkimukseni kannalta olennaista tietoa Suomenlinnan punavankileiristä. Tutkimuksen ensimmäisessä pääluvussa käsittelen Hemmerin pappishahmojen Samuelin ja Hastigin tietä papiksi. Äidittömäksi jäänyt Samuel on talonpoika Pohjanmaan rannikolta, äkkipikainen ja negatiivisella itsetunnolla varustettu. Samuelin nuoruuden ystävä ja säätypappiperheestä tuleva Hastig on jo päättänyt omasta pappisurastaan ja näkee tehtäväkseen Jumalan löytämisen. Valmistuttuaan Samuel sijoittuu papiksi Uudenmaan rannikkoseudulle, kun taas Hastig työskentelee Helsingissä. Samuel ajautuu pitämänsä saarnan takia vaikeuksiin, koska hän intoutuu siinä epäkristillisiin näkemyksiin. Tuomiokapituli asettaa hänet virantoimituskieltoon ja hänestä tulee vapaa saarnaaja. Saarnatessaan sairaalassa Samuel tutustuu Essiin, yhteen prostituoiduista. Heidän välilleen kehittyy seksisuhde ja lopulta Samuel ajautuu Essin vuoksi väkivallan tekoon, josta hän saa vankeustuomion. Toisessa pääluvussa tarkastelen kirjailijan pappishahmoja työssään sodan ja rauhan aikana. Samuel vapautuu vankilasta, vaihtaa nimensä Broksi ja työskentelee Hastigin apupappina. Suomen sisällissodan lopussa Hastig toimii Suomenlinnan punavankileirin pappina ja Samuelista tulee hänen apulaisensa. Keskeisinä tutkimustuloksina Hemmerin pappiskuvauksessa voidaan havaita Samuelin edustavan talonpoikaiskulttuurista noussutta pappia, kun taas Hastig edustaa säätypapiston perintöä. Samuel on aluksi uskossaan epävarma, kun taas Hastigille se on heti itsestään selvä asia. Samuelin usko vahvistuu vähitellen, etenkin silloin, kun hän toimii sielunhoitajana heikompiosaisten parissa. Hän on pappi ja sielunhoitaja, jonka tie pappeuteen sekä oman uskonsa vahvistumiseen kulkee syvän itsereflektion ja ulkopuolisten auttajien, kuten Mathilda Wreden antaman avun kautta. Kirjailija sijoittaa hahmonsa erilaisiin papin tehtäviin: Samuelin langenneena pappina vankilan kautta punavankileirille ja Hastigin nuorkirkollisuuden edustajan tehtävistä samalle leirille kasvatusjohtajaksi. Se, miten kirjailijan hahmot reagoivat vankileirin tapahtumiin, näyttäytyy tutkimuskirjallisuuden ja -lähteiden valossa totuudenmukaiselta. Suomen sisällissodan syttyessä Hastig suree kansan vihanpitoa – hän ymmärtää sodan kumpaakin osapuolta. Samuelista taas nousee esille vahva pohjalaisuus, joka ilmenee vihana kapinaan noussutta osapuolta kohtaan. Näin kirjailija piirtää kuvaa oikeistolaisesta Samuelista ja vasemmistolaisesta Hastigista, vaikka hänen päähenkilöidensä poliittinen ulottuvuus jää melko ohueksi. Hemmer kuvaa sitä, miten Hastigin ja Samuelin alkuajan roolit kääntyvät päinvastaisiksi vankileirin olosuhteiden vaikutuksesta. Molemmat kieltäytyvät suorittamasta heille kuuluvia papin tehtäviä, ja Hastig pakenee leiriltä. Samuel jää leirille tekeytyen itse vangiksi ja toimii vankien keskuudessa sielunhoitajana. Hemmerin kuvauksen perusteella Samuelin usko vahvistuu ulkoisten tekijöiden paineessa, kun taas Hastigin ei. Kirjailijan pappishahmo Samuel on teoksen lopussa sinut omantuntonsa kanssa – hän on löytänyt uskonsa ja tehtävänsä pappina heikompiosaisten parista. Hän on hyvä paimen, oman inhimillisyytensä tiedostava ja hyväksyvä sielunhoitaja.

Kuormittavien elämäntapahtumien on useissa tutkimuksissa todettu lisäävän masennukseen sairastumisen riskiä, mutta tutkimustietoa niiden vaikutuksesta masennuksen kulkuun on tarjolla vähän. Tässä tutkimuksessa selvitettiin kuormittavien elämäntapahtumien vaikutusta nuorten depressioon sen päätetapahtumien ja oireiden kehityskulun osalta seuranta-aikana. Tutkittavilta kerättiin tietoa myös koetusta koulukiusaamisesta. Tutkittavat koottiin vuosina 1998-2001 nuorisopsykiatriseen erikoissairaanhoitoon hakeutuneista nuorista ja heidän verrokeista. Tutkittavia potilaita oli 218 ja heistä 148 osallistui kahdeksan vuoden seurantaan, verrokkeja oli 200. Mielenterveyshäiriöitä ja kuormittavia elämäntapahtumia selvitettiin sekä strukturoiduilla että subjektiiviseen arvioon perustuvilla haastatteluilla ja kyselyillä. Kiusaamiskokemuksia kartoitettiin takautuvasti kahdeksan vuoden seurantahaastattelussa. Tutkittavia masennuksen päätetapahtumia olivat masennuksen uusiutuminen, masennuksen kesto yli 25% seuranta-ajasta ja oirekehitystä kuvaavat latentit profiilit. Kuormittavien elämänkokemusten kumulatiivinen määrä lisäsi riskiä sairastua mielialahäiriöön, mutta vaikutusta masennuksen kulkuun ei havaittu. Vanhempien ero, alkoholismi ja psykiatrinen hoito sekä tutkittavan pahoinpidellyksi tuleminen lisäsivät riskiä sairastua masennukseen ja lieviin mielialahäiriöihin. Kiusatuksi tuleminen ala-asteella lisäsi masennuksen uusiutumisen riskiä. Kiusaamiskokemukset ala- ja yläasteella lisäsivät riskiä masennuksen kestoon yli 25% seuranta-ajasta. Seksuaalinen hyväksikäyttö seuranta-aikana lisäsi riskiä masennuksen huonolle kehityskululle, jossa toipuminen edistyy aluksi hyvin, mutta oireet vaikeutuvat vuoden seurannan jälkeen. Yksityiskohtaisempi kuormittavien elämänkokemusten vaikutusten tunteminen parantaa mahdollisuutta yksilöllisemmän hoidon suunnitteluun potilaille. Informaatiota voidaan käyttää depression uusiutumisen ja huonon kehityskulun riskissä olevien nuorten tunnistamiseen. Etenkin kiusattujen ja seksuaalista hyväksikäyttöä kokeneiden potilaiden tunnistaminen on tärkeää huomioiden niiden mahdollinen yksilötason vaikutus masennuksen kulkuun.

Aiemmissa tutkimuksissa on osoitettu, että yksittäiset kuormittavat työolotekijät ovat yhteydessä fyysiseen terveyteen tai sairauspoissaoloihin ikääntyvillä työntekijöillä. Työolojen ja kroonisen kivun välistä yhteyttä on tutkittu vähän alle 40-vuotiaiden työntekijöiden osalta. Tässä tutkielmassa selvitetään, miten kuormittavat työolot ovat yhteydessä krooniseen kipuun alle 40-vuotiailla kunta-alan työntekijöillä. Helsinki Health Study on Helsingin kaupungin työntekijöiden laaja terveyttä ja hyvinvointia sekä työoloja tutkiva hanke, jonka ensimmäinen kysely toteutettiin vuonna 2000. Tutkielma on kvantitatiivinen tutkimus ja tutkimusaineisto on vuoden 2017 HHS poikkileikkausaineisto. Tutkielmassa selvitetään kuormittavien työolojen; fyysisesti kuormittavan työn, oikeudenmukaisen johtamisen ja työpaikkakiusaamisen kohteeksi joutumisen yhteyttä krooniseen kipuun. Analyysit on suoritettu SPSS-tilasto-ohjelman avulla. Ristiintaulukoinnit ja logistinen multinomiaalinen regressioanalyysi olivat keskeiset analyysimenetelmät. Työoloilla oli gradientti krooniseen kipuun. Fyysisesti kuormittava työ oli yhteydessä krooniseen kipuun korkealla haitta-asteella miehillä (vakioitu OR 3,98 95 % LV 1,74–9,13) ja naisilla (vakioitu OR 3,62 95 % LV 2,53–5,18). Epäoikeudenmukainen johtaminen oli yhteydessä krooniseen kipuun korkealla haitta-asteella (vakioitu OR 2,70 95 % LV 0,87–8,43) miehillä ja naisilla (vakioitu OR 1,52 95 % LV 1,01–2,24). Työpaikkakiusaamisen kohteeksi aiemmassa työssä joutuminen oli yhteydessä krooniseen kipuun korkealla haitta-asteella (vakioitu OR 3,97 95 % LV 1,01–15,66) miehillä. Naisilla nykyisessä koettu työpaikkakiusaaminen oli vahvemmin yhteydessä krooniseen kipuun korkealla haitta-asteella (vakioitu OR 2,92 95 % LV 2,95–4,39). Tutkielman tuloksena oli, että kuormittavat työolot ovat yhteydessä erityisesti krooniseen kipuun korkealla haitta-asteella. Tulosten perusteella fyysisiä ja psykososiaalisia työoloja tulee kehittää kunta-alan organisaatioissa, johtamisessa ja psykososiaalisten riskien hallinnassa.

Objectives. As the population is aging, it is important to support healthy aging. Active musical hobbies, like choir singing, are a promising tool for this. So far, there are only a few controlled studies that explore the benefits of choir singing. The aim of this study was to investigate how choir singing is associated with social support, mood and cognitive performance. In addition, the association between choir singing and musical engagement as well as the associations between musical engagement and social support and mood were examined. Methods. Healthy seniors (N=105) aged 60 years and older (mean age 71 years) participated in this cross-sectional study. Of the subjects, 61 subjects were choir singers and 44 were controls. A majority (70 %) of the subjects were female with, on average, short-cycle tertiary level education. Perceived social support, mood and musical engagement were assessed with questionnaires. General cognition, executive function, working memory and verbal short-term memory were assessed with neuropsychological tests. The association of choir singing with social support, mood, cognitive performance and musical engagement were examined with analyses of covariance (ANCOVA). Associations of musical engagement with social support and mood were examined with correlation analyses. Results. Compared to the control group, the choir singers had higher scores on the Social Provisions Scale, especially in general social support, attachment, social integration and guidance, but not in reassurance of worth, reliable alliance or opportunity for nurturance. There was no difference between the groups on mood or cognitive performance. The choir singers also reported higher musical engagement on almost all scales of the Music Engagement Questionnaire compared to the controls. Musical engagement was associated especially with general social support, social integration and reassurance of worth. Conclusion. This study supports and elaborates on previous evidence of social benefits of choir singing, but not emotional or cognitive benefits. Social characteristics of choir singing are a major advantage compared to other leisure activities. Instead, choir singing does not stand out from other leisure activities with its emotional and cognitive qualities. This study addresses the close relationship between choir singing and musical engagement which in turn, is associated with social support. These findings can be utilized to support healthy aging and in prevention, for example, of loneliness.

Tämä pro gradu -tutkielma käsittelee primääristen alkoholien hapetusreaktioita vastaaviksi aldehydeiksi kupari(I)katalyyttien avulla. Kirjallisuuskatsaus tarkastelee erilaisia hapetusreaktioiden mekanismeja, jotka pohjautuvat galaktoosioksidaasi (GO) entsyymin mekanismiin. Biomimeettisistä hapetussysteemeistä merkittävimpiä ovat Cu(I)-katalyytit yhdistettynä 2,2,6,6−tetrametyylipiperidiini-1-oksyyli radikaaliin (TEMPO). Tämän mekanismin on todettu mallintavan GO:n mekanismia. Kokeellisen työn taustalla on viime vuosien tutkimus Cu/TEMPO hapetusolosuhteista, joilla on mahdollista hapettaa ei-aktivoituja alifaattisia alkoholeja aldehydeiksi. Cu(I)-kompleksit valmistettiin Schiffin-emäs ligandeista ja niitä tutkittiin hapetuskatalyytteinä alifaattisen 1-oktanolin hapetusreaktiossa. Korkein aktiivisuus hapetusreaktioissa saavutettiin [(4-fluorofenyyli)imino(metyyli)furaani] ligandilla (L1). Kiderakenne kompleksista Cu(L1)2Br • 1/4(H2O) tukee oletettua 1:2 koordinaatiota. Syntetisoidut aldimiini kuparikompleksit olivat aktiivisia huoneenlämmössä ja aerobisissa olosuhteissa. Tämä osaltaan vahvistaa mahdollisuuksia käyttää vihreämpiä hapetusreaktio-olosuhteita. Kokeellisessa työssä hyödynnettiin in situ ATR-IR spektroskopiaa sekä katalyytin valmistuksen että hapetusreaktion monitoroinnissa. Työn mielenkiinto kohdistui hapetusreaktion välivaiheisiin, kupari-happi-komplekseihin, mutta yhdisteiden reaktiivisuuden vuoksi niitä ei onnistuttu havainnoimaan spektroskooppisesti. Mekanistisissa tutkimuksissa kuitenkin huomattiin in situ IR:llä ligandin dissosiaatio Cu(I)-kompleksista.

Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan ihmistä kuvaavia lintumetaforia kalevalamittaisessa suullisessa kansanrunoudessa. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys perustuu kognitiiviseen kielentutkimukseen – erityisesti kognitiiviseen metaforateoriaan – minkä lisäksi työssä hyödynnetään folkloristiikan käsitteitä, kuten parallelismia, formulaa ja teemaa. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miten runoissa esiintyvät ihmisen ja linnun väliset metaforat toimivat, millaisissa yhteyksissä niitä käytetään ja millaisia merkityksiä niiden avulla tuotetaan. Tutkimuksen aineisto on peräisin Suomen kansan vanhat runot -verkkokorpuksesta. Aineisto on rajattu ajallisesti siten, että se käsittää mahdollisimman pitkälti suullisesti elänyttä kansanperinnettä ja minimoi kirjallistumisen vaikutusta tutkittavissa ilmiöissä. Tutkimuksessa tarkastellaan suullista kirjallisuutta ja sen erityispiirteitä, kuten muistiteknisiä keinoja ja variaatiota, sekä sitä, kuinka metaforia käytetään tämänkaltaisessa kielellisesti erityislaatuisessa kontekstissa. Aineisto on kerätty verkkokorpuksen sanahakua hyödyntäen. Kerätystä aineistosta on valikoitu analysoitavaksi mahdollisimman laajasti erilaista metaforisuutta sisältäviä runoja sekä joissakin tapauksissa useampia toisintoja samoista runoista, mikäli ne täydentävät toisiaan ihmisten ja lintujen välisten metaforien osalta. Joidenkin kiteytyneiden säkeiden ja jaksojen levinneisyyttä erilaisiin konteksteihin ja käyttötarkoituksiin tarkastellaan myös useampien eri runojen kautta. Teoreettiselta viitekehykseltään tutkimus perustuu pitkälti George Lakoffin, Mark Johnsonin, Mark Turnerin ja Zoltán Kövecsesin ajatuksiin kognitiivisesta metaforasta sekä Lakoffin ja John R. Taylorin ajatuksiin kategorisoinnista. Lisäksi tutkimuksessa hyödynnetään folkloristiikan käsitteitä kuten parallelismia ja formulaa Lauri Harvilahden esittämien ajatusten mukaisesti. Kalevalamittaisen kansanlyriikan erityispiirteiden kuvaus nojaa pitkälti folkloristi Senni Timosen ajatuksiin. Analyysiosion ensimmäinen puolisko käsittelee runon puhujan itseensä viittaavia metaforia sisältäviä runoja. Tässä luvussa sivutaan myös runon minästä erillisiin henkilöihin viittaavia metaforia, sillä molempia esiintyy toisinaan samoissa runoissa. Analyysiosion toinen puolisko käsittelee sellaisia runoja, joissa linnun ja ihmisen välistä metaforaa käytetään vain viitattaessa johonkuhun itsestä erilliseen henkilöön. Tämä osio on edelliseen verrattuna suppeampi, sillä tällaisia runoja aineistossa on selvästi vähemmän. Tutkielmassa analysoidaan yhteensä 36:ta eri runoa, joista on joissakin tapauksissa poimittu analysoitavaksi ainoastaan tarkasteltavien metaforien kannalta oleelliset kohdat. Tämä tutkimus osoittaa, että ihmisen ja linnun välisiä metaforia voidaan käyttää lukuisilla erilaisilla tavoilla, jotka eivät ole välttämättä keskenään johdonmukaisia. Metaforan avulla voidaan ilmaista esimerkiksi etäisyyttä muihin ihmisiin, deminutiivisuutta ja hellittelevyyttä. Ihmistä kuvaavat lintumetaforat voivat toistua runosta toiseen varsin kiteytyneissä muodoissa, mutta toisaalta niitä käytetään myös luovasti varioiden.