Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Title

Sort by: Order: Results:

  • Ahonen, Kira (2022)
    Rusto-hiushypoplasia on suomalaiseen tautiperintöön kuuluva harvinainen sairaus, johon liittyy lyhytkasvuisuus ja immuunivaje. Rusto-hiushypoplasiapotilaiden kuolleisuus on korkeampi kuin muulla väestöllä johtuen immuunivajeesta. Potilaiden taudinkulun ennustamisen helpottamiseksi on etsitty riskitekijöitä, jotka liittyvät kuolleisuuteen tai vakavaan taudinkulkuun. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on arvioida seitsemän aikaisemmassa tutkimuksessa löydetyn riskitekijän todellisuutta. Nämä riskitekijät ovat lyhyt syntymäpituus, immuunivajeen vaikeusaste, Hirschsprungin tauti, alle vuoden ikäisenä sairastettu pneumonia, toistuvat pneumoniat aikuisuudessa sekä autoimmuunisairaus aikuisuudessa. Tutkimusaineisto koostui 47 potilaasta: 20 miehestä ja 27 naisesta. Potilaista kerättiin tunnettuihin riskitekijöihin liittyvät kliiniset tiedot koko eliniän ajalta. Riskitekijöiden todellisuutta analysoitiin vertaamalla niitä toteutuneihin päätetapahtumiin. Päätetapahtumina pidettiin kuolemaa tai luuytimen kantasolusiirtoa. Tutkituista riskitekijöistä ainoastaan lapsuusiän kombinoitu immuunivaje osoittautui merkittäväksi vakavan taudinkulun kannalta. Kombinoidun immuunivajeen määrittelevistä tekijöistä krooninen noroviruskantajuus oli yhteydessä vaikeaan taudinkulkuun. Krooninen norovirusinfektio vaikuttaa myönteisesti luuydinsiirtopäätökseen, joten on johdonmukaista, että se nousee esiin tutkimuksen tuloksissa. Tutkimuksen tuloksiin todennäköisesti vaikutti kohortin nuoruus, minkä takia päätetapahtumia ei ole ehtinyt kertyä ja mahdollisesti myös hoitotulokset ovat olleet parempia lääketieteen kehittymisen ansiosta. Tuloksia voidaan käyttää kliinisten päätösten tukena harkinnan mukaan.
  • Toikka, Martti (2011)
    Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, kuinka mikrobilääkeresistenssiä aiheuttava laajakirjoinen beetalaktamaasi (ESBL) vaikuttaa kuolleisuuteen HYKS Meilahden sairaalassa todetuissa Escherichia coli –bakteerin aiheuttamissa veriviljelypositiivisissa infektioissa. Resistenttien bakteerien aiheuttamat infektiot ovat ajankohtainen ongelma, jota on tutkittu runsaasti viime vuosina. Suomessa tutkimuksia on kuitenkin toistaiseksi vähän. Kansainvälisten tutkimusten tulokset viittaavat siihen, että ESBL vaikeuttaa E. colin aiheuttamien infektioiden hoitoa ja lisää kuolleisuutta bakteremioihin. Tutkimuksessa analysoitiin kaikki HYKS Meilahden sairaalassa vuosina 2005-2010 todetut ESBL:ia tuottavien E. coli -kantojen aiheuttamat bakteremiat. Kullekin ESBLkannan aiheuttaman infektion saaneelle potilaalle valittiin verrokkipotilas, jonka infektion oli aiheuttanut beetalaktaamiantibiootille herkkä E. coli -kanta. 30 päivän kuolleisuuden lisäksi tutkimuksessa analysoitiin hoidon viiveen ja perussairauksien vaikutusta kuolleisuuteen. McCabe-luokitusta käytettiin apuna perussairauksien luokittelussa. ESBL-kantojen aiheuttamia bakteremioita todettiin vuosina 2005-2010 yllättävän vähän: 29 tapausta. Tästä johtuen tilastollisesti merkittävää eroa kuolleisuudessa ei ryhmien välillä tullut esille. ESBL-potilaista kuoli 30 päivän seurannassa 9 (31%) ja verrokeista 6 (21%). Kahden vuoden seuranta-aikana ero kuolleisuudessa kasvoi entisestään. ESBL viivästytti merkittävästi tehoavan antibioottihoidon aloitusta.
  • Taipale, Lauri (2022)
    Tausta ja tavoitteet: Sigmasuolen volvuluksen eli kiertymän hoitoon on perinteisesti käytetty peräsuolen kautta tähystimellä tehtävää kiertymän purkamista tai vaihtoehtoisesti vaurioituneen suolen osuuden poistamista leikkauksella. Leikkaushoitoon on todettu liittyvän merkittävä kuolleisuus- ja komplikaatioriski. Tämän tutkimuksen tavoitteena on kartoittaa näihin riskeihin vaikuttavia tekijöitä. Menetelmät: Tutkimuksessa kerättiin dataa retrospektiivisesti potilastietojärjestelmistä vuosina 2010-2019 HYKS-alueella hoidetuista potilaista. Hyväksymiskriteereinä käytettiin vähintään 18 vuoden ikää sekä todettua sigmavolvulus diagnoosia (ICD-10; K65.2). Tästä joukosta karsittiin pois ne potilaat, joilla oli todettu suoliston muun osan volvulus. Tulokset: Tutkimukseen hyväksyttiin yhteensä 127 potilasta. Nämä potilaat jaettiin hoitotavan perusteella viiteen eri ryhmään: ryhmä 1: päivystysleikkaus, ryhmä 2: kolonoskopia ja päivystysleikkaus samalla hoitojaksolla, ryhmä 3: kolonoskopia ja suunniteltu leikkaus samalla hoitojaksolla, ryhmä 4: kolonoskopia ja elektiivinen leikkaus uudella hoitojaksolla ja ryhmä 5: ainoastaan endoskooppinen hoito (ei leikkausta). Ainoastaan endoskopialla hoidetut potilaat olivat huonokuntoisimpia ja kuolleisuus oletetusti suuri. Muita hoitoryhmiä toisiinsa verratessa havaittiin vähiten komplikaatioita ja pienin sairaalakuolleisuus ryhmässä 3. 1-vuoden kuolleisuuden osalta parhaiten selviytyivät potilaat, joita hoidettiin päivystyksellisesti endoskooppisesti ja leikkaus tehtiin elektiivisesti uudella hoitojaksolla (ryhmä 4). Monimuuttuja analyysissa todettiin kuolemanriskiä itsenäisesti ennustaviksi tekijöiksi potilaan hoitoryhmä 2 ja palveluasuminen. Pohdinta: Huomioiden sigmavolvulukseen sairastuneiden potilaiden yleinen hauras terveydentila, potilaskohtaisen tilannearvioinnin merkitystä voidaan pitää suurena näitä potilaita hoidettaessa. Kuolleisuus- ja komplikaatioriski näyttää olevan vähäisin elektiivisesti leikatuilla potilailla. Kuolemanriskiä lisää myös aiempi palveluasuminen. Erilaisten päivystysleikkauksen riskiä vähentävien tekijöiden tarkempi selvittely on jatkossa aiheellista
  • Davidkin, Marjut (2020)
    The Dead Sea is located in the Middle East at the centre of the Syrian-African rift. At about 433 meters below sea level (mbsl), its coastal line is the lowest point on the earth. The Dead Sea’s surface level has declined in the past centuries at an alarming rate, now around 1 meter per year, due mostly to the unsustainable water use of its drainage basin. In the past, the Jordan River supplied the majority of the inflow to the Dead Sea but nowadays the river’s inflow has been reduced substantially. In addition, the mineral industry is pumping water from the southern part of the the Dead Sea, which increases the water level decline. Also the climate in the area is very dry and hot, which makes the evaporation rate high and causes the salt to precipitate. Dead Sea’s salt concentration is about 30%. The recent drop in the water level has exposed salty mud flats and started a sinkhole formation process in the coastline that has negatively affected the area’s infrastructure and economy. Israel, Jordan and the Palestinian Authority have planned to construct a canal from the Red Sea to the Dead Sea (RSDSC), coordinated by the World Bank. The project would also produce desalinated water locally and would act as ”a symbol of peace” between the parties. Nevertheless, environmental groups have adamantly opposed the RSDSC project. The objective of my thesis was to investigate 1) how the RSDSC project would counter the previous decline of the Dead Sea; 2) the environmental impacts of such a project; 3) why environmental groups are opposed to it; and 4) the environmentalists’ solution to the problem. This study is a qualitative descriptive case study. The material of the study consists of scientific journals, World Bank study reports and the responses to those reports from the environmentalists. The material was analyzed according to the method of content analysis. The study indicated that there are major risks in the RSDSC project in the form of negative environmental impacts to the Dead Sea’s limnology even though it would stabilize the water level and probably also stop the formation of sinkholes. It is estimated that there might be severe algae and micro- biological blooms and gypsum precipitation with ”whitening effect” when a lot of sea water will be mixed with Dead Sea brine. Due to water level rise, flooding might occur, which could contaminate the ground water. The environmentalists’ proposed solution is the rehabilitation of the Jordan River by means of water recycling and production of more desalinated water to the Dead Sea’s drainage basin, which would reduce water intake from natural sources. This plan, too, probably has its negative environmental impacts but the risks seem to be minor when compared to the RSDSC project’s estimated negative impacts.
  • Walkeajärvi, Anna (2017)
    Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää kuorittavuuteen vaikuttavia tekijöitä kuorettoman nakin valmistusprosessissa. Kirjallisuusosa käsitteli kuorittavuuteen vaikuttavia tekijöitä yleensä. Kokeellisen osan tavoitteena oli tutkia joidenkin massan ominaisuuksien vaikutusta kuorittavuuteen. Lisäksi työssä kehitettiin menetelmä kuorittavuuden mittaamiselle Instron-aineenkoestuslaitteella. Kuoreton nakki valmistetaan siten, että massa ruiskutetaan selluloosakuoreen, joka savustuksen, kypsennyksen ja jäähdytyksen jälkeen kuoritaan nakin päältä pois ennen pakkaamista. Erilaiset kuorintaongelmat, jotka hidastavat muuten tehokasta valmistusprosessia, ovat tavallisia. Kirjallisuuden mukaan kuorittavuutta helpottaa nakin sileä pinta. Sileän pinnan muodostumiseen on todettu vaikuttavan olosuhteet (lämpötila, suhteellinen kosteus, aika) savustamisen, kypsennyksen ja jäähdytyksen aikana. Myös joillakin raaka-aineilla, kuten sidekudoksella ja sokereilla, sekä raaka-aineiden ominaisuuksilla (lihan rasvan määrä ja laatu) on todettu olevan vaikutusta kuorittavuuteen. Tutkimuksessa kehitetty mittausmenetelmä selluloosakuoreen ruiskutetun nakin kuorittavuudelle perustui Instron-aineenkoestuslaitteella mitattavaan kuorintavastukseen. Kuorimaton nakki kiinnitettiin laitteen pidikkeeseen ja kuoren päät kiinnitettiin yläpuolella olleeseen toiseen pidikkeeseen. Laite veti pidikkeitä erilleen 10 cm matkan nopeudella 10 cm/min. Laite veti kuorta nakin päältä pois ja mittasi samalla vastustavan voiman (N). Mittauksen maksimiarvo kuvasi kuorimiseen tarvittavaa voimaa. Yhdestä näytteestä suoritettiin vähintään 5 rinnakkaista mittausta, joiden maksimiarvojen keskiarvoa käytettiin näytteen kuorittavuutta kuvaavana tunnuslukuna. Mittaustulokset olivat samansuuntaisia kuin havainnot tuotanto-olosuhteissa suoritetussa koekuorinnassa samoilla näytteillä. Vaikuttaa siltä, että kehitetyn mittausmenetelmän antamia tuloksia voidaan käyttää arvioitaessa kuorittavuutta tuotanto-olosuhteissa.
  • Viinikka, Asko (2023)
    Tutkielmassa käsitellään Euroopan unionin komission 22.12.2021 antamaa ehdotusta direktiiviksi koskien sellaisten yhtiöiden tunnistamista, joita perustetaan pääasiassa verotuksellisista syistä ja jotka ulkoistavat ydintoimintonsa, koska niillä ei ole riittävästi omia resursseja, eli substanssia yhtiön ydintoimintojen hoitamiseen. Euroopan unioni on jo aikaisemmin säätänyt direktiivejä, joiden tarkoitus on estää verovilppiä ja jäsenvaltioiden välistä epätervettä verokilpailua ja sen seurauksena tapahtuvaa valtioiden veropohjien rapautumista, mutta nyt annettu direktiiviehdotus on ensimmäinen yritys luoda koko unionin alueelle yhtenäiset säännöt, jotka kohdentuvat ns. kuoriyhtiöiden tunnistamiseen. Direktiiviehdotuksesta annettiin komissiolle lausuntoja, joissa esitettiin kritiikkiä koskien ehdotuksen tarkoituksenmukaisuutta, ehdotuksen tulkinnanvaraisten termien mahdollista sisältöä sekä ehdotuksen mahdollista ristiriitaa EU:n primäärioikeuden kanssa. Tutkielmassa käsitellään edellä mainittuja kolmea teemaa direktiiviehdotuksen ulkoistamista koskevien 6, 7 ja 9 artiklojen osalta. Kyseisten artiklojen avulla on tarkoitus tunnistaa ns. riskiyhtiöt, tarkastella niiden substanssia sekä antaa verovelvolliselle mahdollisuus kumota olettama kuoriyhtiöstä. Tarkoituksenmukaisuutta arvioidaan ehdotuksesta annettujen lausuntojen perusteella painottaen muutamaa lausunnoissa esiin nostettua teemaa. Samanlaista arviointia tehdään vähäisessä määrin myös direktiiviehdotuksesta kansallisesti annettujen asiantuntijalausuntojen perusteella. Direktiiviehdotuksen termien mahdollista sisältöä tarkastellaan käyttäen apuna direktiiviehdotuksessa mainittuja lähteitä. Direktiiviehdotuksen mahdollista ristiriitaa EU:n primäärioikeuden kanssa arvioidaan EU-tuomioistuimen ratkaisukäytännön ja oikeuskirjallisuuden kannanottojen perusteella. Direktiiviehdotuksen substanssin arviointi perustuu yhtiöiden tarkasteluun ennalta määriteltyjen kiinteiden edellytysten perusteella. Tällainen rakenne ei lähtökohtaisesti ota huomioon eri toimialojen tai erityyppisten yhtiöiden erilaisia liiketaloudellisia tarpeita ja tilanteita. Direktiiviehdotuksen mukaan tapauskohtainen arviointi ja poikkeussääntöjen soveltaminen on kylläkin mahdollista, mutta johtuen joidenkin termien tulkinnanvaraisesta muotoilusta sekä substanssia koskevien vaatimusten poikkeamisesta EU-tuomioistuimen ratkaisukäytännöstä ja direktiiviehdotuksen lähteistä, ei direktiiviä tulevaisuudessa soveltava taho voi varmuudella tietää mihin tilanteisiin direktiivi soveltuu. Direktiiviehdotuksen substanssia koskevat vaatimukset ovat myös mahdollisesti vastoin EU-tuomioistuimen ratkaisukäytännössään määrittämiä ehtoja, joiden mukaan ennalta määritellyt kiinteät ehdot eivät ole sallittuja, vaan jokainen verovelvollista koskeva ratkaisu täytyy tehdä tapauskohtaisen arvioinnin perusteella.
  • Tikkanen, Juha-Pekka (2023)
    Euroopan komissio antoi 22.12.2021 direktiiviehdotuksen kuoriyhtiöiden verotustarkoituksiin tapahtuvan väärinkäytön estämiseksi. Direktiivillä pyritään torjumaan sisämarkkinoiden toimintaan vaikuttavia veronkiertoon ja verovilppiin liittyviä käytäntöjä estämällä kuoriyhtiöiden keinotekoista käyttämistä verotuksellisten etujen saamiseksi. Kuoriyhtiödirektiivillä luodaan välineet niiden yhtiöiden tunnistamiseksi, jotka eivät tosiasiassa harjoita mitään taloudellista toimintaa, mutta joilla mahdollistetaan veroetujen siirtyminen yritysten todellisille omistajille, edunsaajille tai konsernille, johon yritykset kuuluvat. Kuoriyhtiödirektiivin kohteena ovat erityisesti Alankomaihin, Luxemburgiin ja Irlantiin sijoitetut holdingyhtiöt, joiden avulla pyritään saamaan verosopimusten ja direktiivien mahdollistamia veroetuja. Siitä huolimatta direktiivillä on vaikutuksia myös suomalaisiin holdingyhtiöihin. Tässä tutkielmassa tarkastellaan, millä tavoin kuoriyhtiödirektiivi vaikuttaa suomalaisiin holdingyhtiöihin ja mitä asioita suomalaisten yhtiöiden on otettava huomioon direktiivin seurauksena. Lisäksi pohditaan kuoriyhtiödirektiviin tarpeellisuutta osana veronkierron vastaista sääntelyä. Kuoriyhtiödirektiivi aiheuttaa suomalaisille yrityksille lisää hallinnollista taakkaa muun muassa sen nykyisistä menettelyistä poikkeavalla raportointivelvollisuudellaan. Jokaisen yhtiön on vähintäänkin arvioitava, kuuluvatko ne direktiivin mukaisen raportointivelvollisuuden piiriin. Direktiiviehdotusta on moitittu muun muassa siitä, että se vaikeuttaa jo ennestään monimutkaista veronkierron vastaista sääntelykokonaisuutta ja siitä, että uutta sääntelyä luodaan ennen kuin aikaisempien verouudistusten tehoa on pystytty kunnolla todentamaan. Kuoriyhtiödirektiivin tarpeellisuutta ei ole pystytty perustelemaan, sillä väliyhteisölainsäädäntö ja tuleva globaali minimiverotus toteuttavat samaa tehtävää.
  • Okungbowa, Imade (2023)
    OECD:n BEPS-hankkeen seurauksena EU:ssa on toteutettu lukuisia uudistuksia aggressiivisen verosuunnittelun ja veron kiertämisen estämiseksi, kuten hyväksytty veron kiertämisen estämistä koskeva direktiivi ja laajennettu hallinnollista yhteistyötä koskevan direktiivin soveltamisalaa. Kaikista aikaisemmista ponnisteluista huolimatta viimeaikaiset verokriisit, kuten Pandoran paperien tietovuoto ja OpenLux-tutkinta ovat paljastaneet, että kuoriyhtiöitä käytetään yhä aggressiivisessa verosuunnittelussa ja veronkierrossa. Erityisesti monikansallisten konsernien on havaittu perustuvan yrityksiä, joilla ei ole vähimmäissubstanssia, tavallisesti matalan verotuksen lainkäyttöalueelle vähentääkseen maksettavikseen tulevien verojen kokonaismäärää. Jotta EU:ssa toimivat yhteisöt, joilla ei ole lainkaan tai hyvin vähän taloudellista toimintaa, eivät pääse hyötymään veroeduista tai aiheuttamaan veronmaksajille ylimääräistä taloudellista taakkaa, Euroopan komissio antoi joulukuussa 2021 direktiiviehdotuksen kuoriyhtiöiden väärinkäytön estämiseksi verotuksessa. Direktiiviehdotuksen säännösten tavoitteena on vähentää kuoriyhtiöiden väärinkäytöstä aiheutuneita verotulojen menetyksiä ja veroihin liittyviä väärinkäytöksiä rajat ylittävissä tilanteissa esimerkiksi mahdollistamalla veroviranomaisten pääsyn muissa jäsenvaltioissa sijaitsevien kuoriyhtiöiden tietoihin. Direktiiviehdotuksen avulla jäsenvaltiot kykenevät tunnistamaan EU:ssa sijaitsevat kuoriyhtiöt ja soveltamaan yhteisiä veroseuraamuksia niihin. Tutkielman ensisijaisena tarkoituksena on selvittää ehdotetun kuoriyhtiödirektiivin keskeinen sisältö ja vaikutus voimassa oleviin säännöksiin sekä arvioida kuoriyhtiödirektiivin tavoitteiden saavuttamiseksi asetettujen toimenpiteiden täytäntöönpanokelpoisuus ja tehokkuus. Erityisenä tavoitteena on selvittää, onko jo olemassa sääntelyä, jolla voitaisiin riittävästi puuttua kuoriyhtiöiden väärinkäyttöön ja siten arvioida direktiivin tarpeellisuus. Tutkielman kohteena oleva kuoriyhtiödirektiivi on vasta ehdotus, jonka lopullisesta sisällöstä ei ole vielä päätetty. Direktiiviehdotuksen jatkovalmistelussa ehdotusta on muun muassa tiukennettava tietyiltä osin, minkä lisäksi direktiiviehdotukseen liittyviä avoimia kysymyksiä on syytä tarkentaa, jotta tulkintaongelmilta vältytään käytännössä. Kuoriyhtiöiden väärinkäyttöä estävän sääntelyn merkittävin ongelma lienee, ettei sääntelyn suhdetta muuhun EU-lainsäädäntöön ole tarkennettu.
  • Niinistö, Tuomas (2020)
    Kuormainvaakamittauksessa puutavara mitataan puutavara-auton tai kuormatraktorin kuormaimeen asennetun, useimmiten hydrauliseen paineeseen perustuvan vaa’an avulla. Kuormainvaakamittaus on yksi puutavaran mittaukseen käytetyistä menetelmistä niin työ-, urakointi- kuin luovutusmittauksessa. Sen ongelmaksi on kuitenkin todettu aiempien tutkimusten perusteella vaakojen punnitustarkkuuden vaihtelut, joita aiheuttavat esimerkiksi lumi ja jää. Sen ohella menetelmän käytettävyydessä, kuten punnitustulosten tiedonsiirrossa, on todettu olevan kehitettävää. Tämän tutkimuksen tavoitteena on tarkastella kuormainvaakojen punnitustarkkuutta ja siihen vaikuttavia tekijöitä. Lisäksi tavoitteena on selvittää kohteita, joita kehittämällä menetelmän käytettävyyttä voitaisiin parantaa tutkimuksen toimeksiantajana toimineessa yrityksessä. Punnitustarkkuutta tutkittiin analysoimalla kuormainvaa’an ja siltavaa’an punnitustulosten välisiä eroja. Analysoitu aineisto käsitti yhteensä 95 296 kuormaa kuuden eri tehtaan puutavaran vastaanotosta. Kuormista 42 448 oli yhden puutavaralajin kuormia, joista analysoitiin taustamuuttujien, kuten kuljetusmatkan, vaikutusta punnituseroon. Tämän ohella kuormainvaakamittauksen suorittamista tutkittiin haastattelututkimuksen avulla. Sen kohderyhmänä olivat punnituserojen perusteella valittujen kahdeksan eri kuljetusyrityksen toimihenkilöt sekä vaakavalmistaja Tamtron Oy. Kuormainvaakojen punnitustarkkuuden todettiin olevan keskiarvollisesti hyvä, mutta punnituserojen keskihajonta oli melko suuri. Siitä kertoo lasketut luottamusväliestimaatit suhteelliselle punnituserolle. Siltavaa’an ja kuormainvaa’an välisen punnituseron todettiin kasvavan huhtikuusta elokuulle. Tähän uskotaan haastatteluiden perusteella olevan syynä säätilavaihtelut sekä puutavaran alhainen ominaispaino ja sen vaikutus punnituseron kertaantumiseen nostettaessa useampia taakkoja. Kuormakoolla, puutavaralajilla, kuljetusmatkalla ja kauppatavalla havaittiin olevan vähäisiä vaikutuksia punnituseroon. Näiden vaikutusten varsinaiset syyt jäivät kuitenkin osin epäselviksi. Haastattelututkimuksen tulosten perusteella punnitustarkkuuteen vaikuttavat myös varastopaikka, säätila, kuljettajan toimintatavat sekä useat muut tekijät. Tutkimuksen tulosten perusteella kuormainvaakaa käytetään aina kuormaamisen yhteydessä kuormakoon hallitsemiseksi. Punnitustarkkuuden seurantaan käytettiin yrityksissä joko ainoastaan siltavaakaa tai sen ohella testipunnusta. Punnitustarkkuuden seurannan todettiin olevan aktiivista, mutta kalibrointi- ja viritystietojen kirjaamisessa havaittiin olevan puutteita. Haastateltavien mukaan kuormainvaakamittaus lisää toiminnan joustavuutta, koska mittaus ei ole paikka- tai aikasidonnaista. Menetelmän käytön edistämiseksi vaakalaitteita olisi kuitenkin tärkeää kehittää punnitustarkkuuden, toimintavarmuuden sekä käytettävyyden osalta. Esimerkiksi Tamtron Oy on tuonut alkuvuodesta 2020 markkinoille uuden sukupolven venymäliuska-anturitekniikkaan perustuvan vaa’an, jonka odotetaan ratkaisevan vanhojen hydraulisten vaakojen ongelmia.
  • Enckell, Kimmo (2016)
    Tutkielman tavoitteena on selvittää Jarl Hemmerin teoksessa ilmeneviä pappiskuvia kahden pappishahmon kautta. Selvitän, mitä teemoja teos pitää sisällään eli miten Hemmer pappiskuvaansa rakensi. Tutkin myös, miten kirjailijan pappiskuvaukset vastaavat tutkimuskirjallisuuden esille tuomaa kuvaa. Tutkimusmetodinani on teoksen toistuva lähiluku, jolla pyrin havaitsemaan ne seikat, joista Hemmer pappiskuvaansa rakentaa. Vertaan esiin nousseita teemoja muihin lähteisiin sekä kirjallisuuteen. Keskeisenä lähteenä on Hennalan punavankileirin kasvatusjohtajan Yrjö Alasen kirje kasvatuspäällikkö Hannes Sjöblomille vuodelta 1918. Marianne Nordmanin tutkimus Stil och struktur i Jarl Hemmers En man och hans samvete tuo tutkimukselleni olennaista biografista tietoa kirjailijasta. Muusta tutkimuskirjallisuudesta nostan esille Eva Fjellanderin tutkimuksen Myndighetsperson, själasörjare eller driftkucku – En studie av prästgestalter i svenska romaner 1809–2009 sekä Thomas Ekin tutkimuksen Ljuset har djup – Jarl Hemmer och idyllen. Jarmo Nieminen on toimittanut teoksen Helsinki ensimmäisessä maailmansodassa – sotasurmat 1917–1918. Kyseinen teos antaa tutkimukseni kannalta olennaista tietoa Suomenlinnan punavankileiristä. Tutkimuksen ensimmäisessä pääluvussa käsittelen Hemmerin pappishahmojen Samuelin ja Hastigin tietä papiksi. Äidittömäksi jäänyt Samuel on talonpoika Pohjanmaan rannikolta, äkkipikainen ja negatiivisella itsetunnolla varustettu. Samuelin nuoruuden ystävä ja säätypappiperheestä tuleva Hastig on jo päättänyt omasta pappisurastaan ja näkee tehtäväkseen Jumalan löytämisen. Valmistuttuaan Samuel sijoittuu papiksi Uudenmaan rannikkoseudulle, kun taas Hastig työskentelee Helsingissä. Samuel ajautuu pitämänsä saarnan takia vaikeuksiin, koska hän intoutuu siinä epäkristillisiin näkemyksiin. Tuomiokapituli asettaa hänet virantoimituskieltoon ja hänestä tulee vapaa saarnaaja. Saarnatessaan sairaalassa Samuel tutustuu Essiin, yhteen prostituoiduista. Heidän välilleen kehittyy seksisuhde ja lopulta Samuel ajautuu Essin vuoksi väkivallan tekoon, josta hän saa vankeustuomion. Toisessa pääluvussa tarkastelen kirjailijan pappishahmoja työssään sodan ja rauhan aikana. Samuel vapautuu vankilasta, vaihtaa nimensä Broksi ja työskentelee Hastigin apupappina. Suomen sisällissodan lopussa Hastig toimii Suomenlinnan punavankileirin pappina ja Samuelista tulee hänen apulaisensa. Keskeisinä tutkimustuloksina Hemmerin pappiskuvauksessa voidaan havaita Samuelin edustavan talonpoikaiskulttuurista noussutta pappia, kun taas Hastig edustaa säätypapiston perintöä. Samuel on aluksi uskossaan epävarma, kun taas Hastigille se on heti itsestään selvä asia. Samuelin usko vahvistuu vähitellen, etenkin silloin, kun hän toimii sielunhoitajana heikompiosaisten parissa. Hän on pappi ja sielunhoitaja, jonka tie pappeuteen sekä oman uskonsa vahvistumiseen kulkee syvän itsereflektion ja ulkopuolisten auttajien, kuten Mathilda Wreden antaman avun kautta. Kirjailija sijoittaa hahmonsa erilaisiin papin tehtäviin: Samuelin langenneena pappina vankilan kautta punavankileirille ja Hastigin nuorkirkollisuuden edustajan tehtävistä samalle leirille kasvatusjohtajaksi. Se, miten kirjailijan hahmot reagoivat vankileirin tapahtumiin, näyttäytyy tutkimuskirjallisuuden ja -lähteiden valossa totuudenmukaiselta. Suomen sisällissodan syttyessä Hastig suree kansan vihanpitoa – hän ymmärtää sodan kumpaakin osapuolta. Samuelista taas nousee esille vahva pohjalaisuus, joka ilmenee vihana kapinaan noussutta osapuolta kohtaan. Näin kirjailija piirtää kuvaa oikeistolaisesta Samuelista ja vasemmistolaisesta Hastigista, vaikka hänen päähenkilöidensä poliittinen ulottuvuus jää melko ohueksi. Hemmer kuvaa sitä, miten Hastigin ja Samuelin alkuajan roolit kääntyvät päinvastaisiksi vankileirin olosuhteiden vaikutuksesta. Molemmat kieltäytyvät suorittamasta heille kuuluvia papin tehtäviä, ja Hastig pakenee leiriltä. Samuel jää leirille tekeytyen itse vangiksi ja toimii vankien keskuudessa sielunhoitajana. Hemmerin kuvauksen perusteella Samuelin usko vahvistuu ulkoisten tekijöiden paineessa, kun taas Hastigin ei. Kirjailijan pappishahmo Samuel on teoksen lopussa sinut omantuntonsa kanssa – hän on löytänyt uskonsa ja tehtävänsä pappina heikompiosaisten parista. Hän on hyvä paimen, oman inhimillisyytensä tiedostava ja hyväksyvä sielunhoitaja.
  • Muhonen, Olli (2012)
    Forest energy harvesting has increased significantly in recent years. The extraction of forest energy is usually done with conventional forwarders. The productivity of extraction work is, however, quite poor due to a low material density, which results in a small load size. The objective of the study was to increase the productivity of forest energy extraction via solutions that increase the load size. The first method that was studied involved widening the load space hydraulically. The other solution was based on compressing the load with hydraulically tiltable stakes. The study was conducted as a development study. The field studies were carried out in the summer and autumn of 2011 on harvesting sites managed by Metsähallitus and Metsäliitto in the Jyväskylä region. The study material comprises a total of 139 loads. There was a significant difference in raw density between the logging residues and stump pieces for the widening and compressing load space solutions. For this reason, it does not make sense to compare the two load space solutions to each other. The analyses were based on the reported load scale tonnes. Both load space alternatives increased the load size by 20-30 per cent depending on the assortment. For logging residues, the increase in efficient hour productivity for extraction was 13 per cent and for stump pieces it was 30 per cent. With the compressing load space, the efficient hour productivity for full trees increased by 17 per cent. For logging residues, the increase was 5 per cent and for stump pieces it was 12 per cent. Compression was not a successful method for stump pieces and even for logging residues the benefits were mainly based on the increased load space. Compressing the load is mainly beneficial when extracting full trees. The project was carried out together with Osuuskunta Metsäliitto (now Metsä Group), Metsä-Multia Oy and Ponsse Oyj. The modelling work was done by Metsäteho Oy. This study shows results of Metsähallitus project “Maastokuljetuksen kehittäminen”. The project is part of the EffFibre (Value through Intensive and Efficient Fibre Supply) research and development programme coordinated by Forestcluster Ltd.
  • Joutsen, Viivi (2022)
    Kuormittavien elämäntapahtumien on useissa tutkimuksissa todettu lisäävän masennukseen sairastumisen riskiä, mutta tutkimustietoa niiden vaikutuksesta masennuksen kulkuun on tarjolla vähän. Tässä tutkimuksessa selvitettiin kuormittavien elämäntapahtumien vaikutusta nuorten depressioon sen päätetapahtumien ja oireiden kehityskulun osalta seuranta-aikana. Tutkittavilta kerättiin tietoa myös koetusta koulukiusaamisesta. Tutkittavat koottiin vuosina 1998-2001 nuorisopsykiatriseen erikoissairaanhoitoon hakeutuneista nuorista ja heidän verrokeista. Tutkittavia potilaita oli 218 ja heistä 148 osallistui kahdeksan vuoden seurantaan, verrokkeja oli 200. Mielenterveyshäiriöitä ja kuormittavia elämäntapahtumia selvitettiin sekä strukturoiduilla että subjektiiviseen arvioon perustuvilla haastatteluilla ja kyselyillä. Kiusaamiskokemuksia kartoitettiin takautuvasti kahdeksan vuoden seurantahaastattelussa. Tutkittavia masennuksen päätetapahtumia olivat masennuksen uusiutuminen, masennuksen kesto yli 25% seuranta-ajasta ja oirekehitystä kuvaavat latentit profiilit. Kuormittavien elämänkokemusten kumulatiivinen määrä lisäsi riskiä sairastua mielialahäiriöön, mutta vaikutusta masennuksen kulkuun ei havaittu. Vanhempien ero, alkoholismi ja psykiatrinen hoito sekä tutkittavan pahoinpidellyksi tuleminen lisäsivät riskiä sairastua masennukseen ja lieviin mielialahäiriöihin. Kiusatuksi tuleminen ala-asteella lisäsi masennuksen uusiutumisen riskiä. Kiusaamiskokemukset ala- ja yläasteella lisäsivät riskiä masennuksen kestoon yli 25% seuranta-ajasta. Seksuaalinen hyväksikäyttö seuranta-aikana lisäsi riskiä masennuksen huonolle kehityskululle, jossa toipuminen edistyy aluksi hyvin, mutta oireet vaikeutuvat vuoden seurannan jälkeen. Yksityiskohtaisempi kuormittavien elämänkokemusten vaikutusten tunteminen parantaa mahdollisuutta yksilöllisemmän hoidon suunnitteluun potilaille. Informaatiota voidaan käyttää depression uusiutumisen ja huonon kehityskulun riskissä olevien nuorten tunnistamiseen. Etenkin kiusattujen ja seksuaalista hyväksikäyttöä kokeneiden potilaiden tunnistaminen on tärkeää huomioiden niiden mahdollinen yksilötason vaikutus masennuksen kulkuun.
  • Pulliainen, Opri (2022)
    Aiemmissa tutkimuksissa on osoitettu, että työolot ovat yhteydessä työntekijöiden psyykkiseen hyvinvointiin. Työssään fyysistä tai etenkin psykososiaalista kuormitusta kokevilla on muita todennäköisemmin heikko psyykkinen hyvinvointi. Pitkittäistutkimuksissa on havaittu, että kuormituksen vaikutukset voivat olla pitkäkestoisia. Eläkkeelle siirtyneitä on kuitenkin tutkittu vain vähän. Ei ole vielä yhtenäistä näyttöä siitä, millainen on yhteys työssä koetun kuormituksen ja psyykkisen hyvinvoinnin välillä työuran jälkeen, työkuormituksen poistuttua. Tässä tutkielmassa selvitetään, onko aiemmilla fyysisillä tai psykososiaalisilla työoloilla yhteyttä psyykkiseen hyvinvointiin vielä eläkeiässä. Helsinki Health Study (HHS) -hanke on tutkinut Helsingin kaupungin työntekijöiden työoloja ja terveyttä vuodesta 2000 lähtien. Tämä tutkielma liittyy HHS-hankkeeseen ja tutkimusjoukkona ovat työntekijät, jotka olivat hankkeen alkaessa työelämässä ja jotka ovat sittemmin jääneet vanhuuseläkkeelle. Heitä on seurattu neljällä kyselykierroksella vuosien 2000 ja 2017 välillä. Tutkielma on toteutettu kvantitatiivisena pitkittäistutkimuksena ja tutkimusjoukkoa on tutkittu kahdessa aikapisteessä, ennen eläkkeelle jäämistä ja eläkkeelle jäämisen jälkeen. Tutkielmassa tutkitaan fyysisesti sekä psykososiaalisesti kuormittavien työolojen yhteyttä psyykkisen hyvinvoinnin muutoksiin työiän ja eläkeiän välillä. Analyysimenetelminä on käytetty ristiintaulukointeja sekä multinomiaalista logistista regressioanalyysiä. Analyysit on suoritettu SPSS-tilasto-ohjelmalla. Tuloksina havaittiin, että naisilla sekä fyysisesti kuormittavat työolot (vakioitu OR 1.82, 95 % lv 1.34–2.46), heikko oman työn hallinta (vakioitu OR 1.75, 95 % lv 1.22–2.49) että työn korkeat vaatimukset (vakioitu OR 1.44, 95 % lv 1.05–1.98) olivat yhteydessä heikkoon psyykkiseen hyvinvointiin, joka pysyi heikkona myös eläkkeelle jäämisen jälkeen. Miehillä ainoastaan fyysisesti kuormittavat työolot olivat yhteydessä heikkona pysyvään psyykkiseen hyvinvointiin, mutta yhteys näytti olevan vahvempi kuin naisilla (vakioitu OR 3.59, 95 % lv 1.79–7.22). Psykososiaalisesti erityisen kuormittava työ, jossa on samanaikaisesti korkeat vaatimukset ja heikko oman työn hallinta, oli naisilla yhteydessä alun perin hyvän psyykkisen hyvinvoinnin heikkenemiseen eläkkeelle jäämisen jälkeen (vakioitu OR 1.89, 95 % lv 1.29–2.78), mutta miehillä tätä yhteyttä ei ollut. Kuormittavien työolojen ja aiemmin heikon, mutta eläkkeelle jäämisen jälkeen parantuneen psyykkisen hyvinvoinnin välillä ei voitu osoittaa yhteyttä. Tutkielman päätuloksena voi pitää johtopäätöstä, että fyysisesti tai psykososiaalisesti kuormittavien työolojen yhteys työntekijöiden psyykkiseen hyvinvointiin ei pääty eläkkeelle siirtymiseen. Eläkkeelle jääminen ei siis tuo helpotusta kuormittavista työoloista kärsineiden psyykkiseen hyvinvointiin. Tämä asettaa entistä suuremman merkityksen työhyvinvoinnille ja sen kehittämiselle. Ikääntyneiden psyykkinen hyvinvointi on kansallisesti merkittävä asia, sillä pian joka neljäs suomalainen on yli 65-vuotias, ja eläkkeellä vietetään entistä pidempi aika. Ikääntyneiden mielenterveysongelmien ennaltaehkäisy on aloitettava jo työurien aikana, ja työelämän on otettava vastuuta tässä haasteessa.
  • Alanko, Satu (2022)
    Aiemmissa tutkimuksissa on osoitettu, että yksittäiset kuormittavat työolotekijät ovat yhteydessä fyysiseen terveyteen tai sairauspoissaoloihin ikääntyvillä työntekijöillä. Työolojen ja kroonisen kivun välistä yhteyttä on tutkittu vähän alle 40-vuotiaiden työntekijöiden osalta. Tässä tutkielmassa selvitetään, miten kuormittavat työolot ovat yhteydessä krooniseen kipuun alle 40-vuotiailla kunta-alan työntekijöillä. Helsinki Health Study on Helsingin kaupungin työntekijöiden laaja terveyttä ja hyvinvointia sekä työoloja tutkiva hanke, jonka ensimmäinen kysely toteutettiin vuonna 2000. Tutkielma on kvantitatiivinen tutkimus ja tutkimusaineisto on vuoden 2017 HHS poikkileikkausaineisto. Tutkielmassa selvitetään kuormittavien työolojen; fyysisesti kuormittavan työn, oikeudenmukaisen johtamisen ja työpaikkakiusaamisen kohteeksi joutumisen yhteyttä krooniseen kipuun. Analyysit on suoritettu SPSS-tilasto-ohjelman avulla. Ristiintaulukoinnit ja logistinen multinomiaalinen regressioanalyysi olivat keskeiset analyysimenetelmät. Työoloilla oli gradientti krooniseen kipuun. Fyysisesti kuormittava työ oli yhteydessä krooniseen kipuun korkealla haitta-asteella miehillä (vakioitu OR 3,98 95 % LV 1,74–9,13) ja naisilla (vakioitu OR 3,62 95 % LV 2,53–5,18). Epäoikeudenmukainen johtaminen oli yhteydessä krooniseen kipuun korkealla haitta-asteella (vakioitu OR 2,70 95 % LV 0,87–8,43) miehillä ja naisilla (vakioitu OR 1,52 95 % LV 1,01–2,24). Työpaikkakiusaamisen kohteeksi aiemmassa työssä joutuminen oli yhteydessä krooniseen kipuun korkealla haitta-asteella (vakioitu OR 3,97 95 % LV 1,01–15,66) miehillä. Naisilla nykyisessä koettu työpaikkakiusaaminen oli vahvemmin yhteydessä krooniseen kipuun korkealla haitta-asteella (vakioitu OR 2,92 95 % LV 2,95–4,39). Tutkielman tuloksena oli, että kuormittavat työolot ovat yhteydessä erityisesti krooniseen kipuun korkealla haitta-asteella. Tulosten perusteella fyysisiä ja psykososiaalisia työoloja tulee kehittää kunta-alan organisaatioissa, johtamisessa ja psykososiaalisten riskien hallinnassa.
  • Moisala, Lotta (2018)
    Aims The aim of this study was to examine the relationship between job strain and presenteeism among Finnish doctors, and investigate the role of team climate as a possible moderator in the association. Sickness presenteeism or presenteeism is defined as going to work sick even when the health condition would require taking a sick leave. In previous studies, high job demands have been associated with higher presenteeism, whereas support from colleagues has been associated with lower presenteeism. However, the relationship between job strain and presenteeism, where job strain is a combination of job demands and control, has not been examined before. Good team climate has been suggested to diminish the negative consequences of job demands but its moderation in the relationship of job strain and presenteeism has not been studied before. Methods The sample of the study (n = 2309) was based on a survey “Doctor’s health and work conditions 2015”. Quotient, linear and categorical job strain variables, as well as four job types, were formed of job demands and control. Team climate was measured by participative safety of Team Climate Inventory. Presenteeism was measured with the question ”Have you gone to work sick during the past 12 months?” and predicted with logistic regression in doctors who worked full-time and had answered to all the items used in the study. Results and conclusions 62% of the respondents had worked sick during the past year. High job demands and job strain were associated with higher presenteeism. In contrast, job control was associated with lower presenteeism. Good team climate weakened only the relationship between presenteeism and very high job strain, but not between presenteeism and other work conditions. However, the observed effect sizes were small.
  • Taulavuori, Sonja (2020)
    Objectives. As the population is aging, it is important to support healthy aging. Active musical hobbies, like choir singing, are a promising tool for this. So far, there are only a few controlled studies that explore the benefits of choir singing. The aim of this study was to investigate how choir singing is associated with social support, mood and cognitive performance. In addition, the association between choir singing and musical engagement as well as the associations between musical engagement and social support and mood were examined. Methods. Healthy seniors (N=105) aged 60 years and older (mean age 71 years) participated in this cross-sectional study. Of the subjects, 61 subjects were choir singers and 44 were controls. A majority (70 %) of the subjects were female with, on average, short-cycle tertiary level education. Perceived social support, mood and musical engagement were assessed with questionnaires. General cognition, executive function, working memory and verbal short-term memory were assessed with neuropsychological tests. The association of choir singing with social support, mood, cognitive performance and musical engagement were examined with analyses of covariance (ANCOVA). Associations of musical engagement with social support and mood were examined with correlation analyses. Results. Compared to the control group, the choir singers had higher scores on the Social Provisions Scale, especially in general social support, attachment, social integration and guidance, but not in reassurance of worth, reliable alliance or opportunity for nurturance. There was no difference between the groups on mood or cognitive performance. The choir singers also reported higher musical engagement on almost all scales of the Music Engagement Questionnaire compared to the controls. Musical engagement was associated especially with general social support, social integration and reassurance of worth. Conclusion. This study supports and elaborates on previous evidence of social benefits of choir singing, but not emotional or cognitive benefits. Social characteristics of choir singing are a major advantage compared to other leisure activities. Instead, choir singing does not stand out from other leisure activities with its emotional and cognitive qualities. This study addresses the close relationship between choir singing and musical engagement which in turn, is associated with social support. These findings can be utilized to support healthy aging and in prevention, for example, of loneliness.
  • Saarinen, Katri (2016)
    Tämän pro gradu –tutkielman tutkimuskohteena ovat Vanajan nuorisokuorossa laulaneiden nuorten ja nuorten aikuisten kokemukset kuoroharrastuksestaan ja se, millaisia merkityksiä he harrastukselleen antavat. Kipinän tutkimuksen tekoon sytytti oma taustani kuorolaisena. Tutkimuskysymys tarkentui tutkimusprosessin edetessä käsittelemään kuorolaisten oppimiskokemuksia. Tutkimuksen teoriataustassa käsitellään kristillisen kasvatuksen periaatteita, James Fowlerin uskonnollisen kehityksen teoriaa sekä Etienne Wengerin käytäntöyhteisö-käsitteen ympärille rakentuvaa sosiaalisen oppimisen teoriaa. Käytäntöyhteisössä oppimiselle ovat tyypillisiä osallistumisen, yhteisön jäseneksi kasvamisen ja yksilön identiteetin kehittymisen prosessit. Tutkimus määrittyi sen kohdeilmiön perusteella laadulliseksi. Kokemusten ja merkitysten tutkiminen puolestaan ohjasi tekemään analyysia aineistolähtöisesti. Analysoin aineiston teemoittelemalla. Teemoittelun tuloksena jaoin kuorolaisten oppimiskokemukset kolmeen kategoriaan, joita ovat yksilölliset-, yhteisölliset- ja uskonnolliset oppimiskokemukset. Sekä kuoronjohtaja että kuorolaisten yhteisö nähdään tässä tutkimuksessa kasvattajan roolissa. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että kuoroharrastus on merkittävä kokonaisvaltaista hyvinvointia lisäävä tekijä kuorolaisten elämässä. Kuoroharrastus on parantanut vastaajien itsetuntoa ja kuorolaisuus on muodostunut tärkeäksi osaksi heidän identiteettiään. Vastaajien sosiaaliset taidot ovat parantuneet, he ovat oppineet ryhmässä toimimista ja saaneet valmiuksia opiskelua ja työelämää varten. Uskonnollisia oppimiskokemuksia tarkasteltaessa tulokset eivät olleet yhtä yksiselitteisiä. Osalle vastaajista kuoroharrastus ei ollut antanut uskonnollisia oppimiskokemuksia kun taas osan uskonnollisuutta ja hengellisyyttä kuoro oli tukenut merkittävästi. Tutkimuksen tuloksista voidaan päätellä, että jatkuvasti lisääntyvän henkisen pahoinvoinnin ja individualismin ihannoinnin maailmassa panostaminen kuoron kaltaisiin yhteisöllisiin ja kulttuurisiin harrastuksiin on ensiarvoisen tärkeää.
  • Heliövaara, Eeva (2016)
    Tämä pro gradu -tutkielma käsittelee primääristen alkoholien hapetusreaktioita vastaaviksi aldehydeiksi kupari(I)katalyyttien avulla. Kirjallisuuskatsaus tarkastelee erilaisia hapetusreaktioiden mekanismeja, jotka pohjautuvat galaktoosioksidaasi (GO) entsyymin mekanismiin. Biomimeettisistä hapetussysteemeistä merkittävimpiä ovat Cu(I)-katalyytit yhdistettynä 2,2,6,6−tetrametyylipiperidiini-1-oksyyli radikaaliin (TEMPO). Tämän mekanismin on todettu mallintavan GO:n mekanismia. Kokeellisen työn taustalla on viime vuosien tutkimus Cu/TEMPO hapetusolosuhteista, joilla on mahdollista hapettaa ei-aktivoituja alifaattisia alkoholeja aldehydeiksi. Cu(I)-kompleksit valmistettiin Schiffin-emäs ligandeista ja niitä tutkittiin hapetuskatalyytteinä alifaattisen 1-oktanolin hapetusreaktiossa. Korkein aktiivisuus hapetusreaktioissa saavutettiin [(4-fluorofenyyli)imino(metyyli)furaani] ligandilla (L1). Kiderakenne kompleksista Cu(L1)2Br • 1/4(H2O) tukee oletettua 1:2 koordinaatiota. Syntetisoidut aldimiini kuparikompleksit olivat aktiivisia huoneenlämmössä ja aerobisissa olosuhteissa. Tämä osaltaan vahvistaa mahdollisuuksia käyttää vihreämpiä hapetusreaktio-olosuhteita. Kokeellisessa työssä hyödynnettiin in situ ATR-IR spektroskopiaa sekä katalyytin valmistuksen että hapetusreaktion monitoroinnissa. Työn mielenkiinto kohdistui hapetusreaktion välivaiheisiin, kupari-happi-komplekseihin, mutta yhdisteiden reaktiivisuuden vuoksi niitä ei onnistuttu havainnoimaan spektroskooppisesti. Mekanistisissa tutkimuksissa kuitenkin huomattiin in situ IR:llä ligandin dissosiaatio Cu(I)-kompleksista.
  • Paajanen, Johanna (2015)
    Tutkielman kirjallisuusosassa tarkastellaan kupari(II)ionin ja eräiden alifaattisten ja aromaattisten oksiimiligandien välistä kompleksinmuodostusta vesiliuoksessa. Kompleksoitumista on tutkittu potentiometrisesti titraamalla ja kompleksien pysyvyysvakiot on määritetty laskennallisesti titrausaineiston perusteella. Joidenkin kompleksien rakenne vesiliuoksessa on määritetty spektroskooppisesti. Komplekseja on myös kiteytetty vesiliuoksesta ja niiden rakenne on määritetty röntgendiffraktometrisesti. Kiinteässä tilassa kupari(II)ionin koordinaatiogeometria on usein neliöpohjainen pyramidi. Kompleksit voivat olla mononukleaarisia, dimeerisiä tai polynukleaarisia. Kompleksin rakenteeseen ja pysyvyyteen vaikuttavat muun muassa steeriset tekijät, kuten ligandin mahdolliset kookkaat substituentit, sekä ligandin happamuus ja emäksisyys. Useimmat tutkituista ligandeista sitoutuvat kupari(II)ioniin kaksihampaisesti kahden typpiatomin kautta, joista toinen on oksiimiryhmän typpiatomi. Tutkielmaan liittyvän kokeellisen työn aiheena on sinkki(II)- ja kadmium(II)ionien kompleksinmuodostus pyratsiini-2-amidoksiimin sekä 2-(dietyyliamino)asetamidoksiimin kanssa vesiliuoksessa. Työssä tutkittiin myös koboltti(II)ionin kompleksoitumista 2-(dietyyliamino)asetamidoksiimin kanssa vesiliuoksessa. Tutkimusmenetelmänä oli potentiometrinen titraus. Kompleksien pysyvyysvakiot määritettiin laskennallisesti SUPERQUAD-tietokoneohjelmalla. Pyratsiini-2-amidoksiimi ja 2-(dietyyliamino)-asetamidoksiimi muodostavat molemmat sinkki(II)ionin kanssa yhden mononukleaarisen monokompleksin ja yhden dimeerin. Molemmat ligandit muodostavat kadmium(II)ionin kanssa kaksi mononukleaarista monokompleksia, joista toinen on deprotonoitunut. 2-(Dietyyliamino)asetamidoksiimi muodostaa koboltti(II)ionin kanssa yhden mononukleaarisen monokompleksin ja yhden dimeerin, kuten sinkki(II)ionin kanssa. Kadmium(II)ionin suuri koko heikentää sen ja happiatomin välistä sidosta ja estää mononukleaaristen kompleksien dimeroitumisen oksimaattosiltojen kautta.
  • Aarni, Olli (2016)
    Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan ihmistä kuvaavia lintumetaforia kalevalamittaisessa suullisessa kansanrunoudessa. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys perustuu kognitiiviseen kielentutkimukseen – erityisesti kognitiiviseen metaforateoriaan – minkä lisäksi työssä hyödynnetään folkloristiikan käsitteitä, kuten parallelismia, formulaa ja teemaa. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miten runoissa esiintyvät ihmisen ja linnun väliset metaforat toimivat, millaisissa yhteyksissä niitä käytetään ja millaisia merkityksiä niiden avulla tuotetaan. Tutkimuksen aineisto on peräisin Suomen kansan vanhat runot -verkkokorpuksesta. Aineisto on rajattu ajallisesti siten, että se käsittää mahdollisimman pitkälti suullisesti elänyttä kansanperinnettä ja minimoi kirjallistumisen vaikutusta tutkittavissa ilmiöissä. Tutkimuksessa tarkastellaan suullista kirjallisuutta ja sen erityispiirteitä, kuten muistiteknisiä keinoja ja variaatiota, sekä sitä, kuinka metaforia käytetään tämänkaltaisessa kielellisesti erityislaatuisessa kontekstissa. Aineisto on kerätty verkkokorpuksen sanahakua hyödyntäen. Kerätystä aineistosta on valikoitu analysoitavaksi mahdollisimman laajasti erilaista metaforisuutta sisältäviä runoja sekä joissakin tapauksissa useampia toisintoja samoista runoista, mikäli ne täydentävät toisiaan ihmisten ja lintujen välisten metaforien osalta. Joidenkin kiteytyneiden säkeiden ja jaksojen levinneisyyttä erilaisiin konteksteihin ja käyttötarkoituksiin tarkastellaan myös useampien eri runojen kautta. Teoreettiselta viitekehykseltään tutkimus perustuu pitkälti George Lakoffin, Mark Johnsonin, Mark Turnerin ja Zoltán Kövecsesin ajatuksiin kognitiivisesta metaforasta sekä Lakoffin ja John R. Taylorin ajatuksiin kategorisoinnista. Lisäksi tutkimuksessa hyödynnetään folkloristiikan käsitteitä kuten parallelismia ja formulaa Lauri Harvilahden esittämien ajatusten mukaisesti. Kalevalamittaisen kansanlyriikan erityispiirteiden kuvaus nojaa pitkälti folkloristi Senni Timosen ajatuksiin. Analyysiosion ensimmäinen puolisko käsittelee runon puhujan itseensä viittaavia metaforia sisältäviä runoja. Tässä luvussa sivutaan myös runon minästä erillisiin henkilöihin viittaavia metaforia, sillä molempia esiintyy toisinaan samoissa runoissa. Analyysiosion toinen puolisko käsittelee sellaisia runoja, joissa linnun ja ihmisen välistä metaforaa käytetään vain viitattaessa johonkuhun itsestä erilliseen henkilöön. Tämä osio on edelliseen verrattuna suppeampi, sillä tällaisia runoja aineistossa on selvästi vähemmän. Tutkielmassa analysoidaan yhteensä 36:ta eri runoa, joista on joissakin tapauksissa poimittu analysoitavaksi ainoastaan tarkasteltavien metaforien kannalta oleelliset kohdat. Tämä tutkimus osoittaa, että ihmisen ja linnun välisiä metaforia voidaan käyttää lukuisilla erilaisilla tavoilla, jotka eivät ole välttämättä keskenään johdonmukaisia. Metaforan avulla voidaan ilmaista esimerkiksi etäisyyttä muihin ihmisiin, deminutiivisuutta ja hellittelevyyttä. Ihmistä kuvaavat lintumetaforat voivat toistua runosta toiseen varsin kiteytyneissä muodoissa, mutta toisaalta niitä käytetään myös luovasti varioiden.