Browsing by Title
Now showing items 12990-13009 of 31190
-
(2017)Tutkimusaiheeni on puolalaisohjaaja Krzysztof Kieslowskin vuosina 1988-1989 ohjaama televisiosarja Kymmenen käskyä (Dekalog), joka koostuu kymmenestä tunnin mittaisesta TV-elokuvasta. Aiheen laajuuden vuoksi rajasin työhöni neljä elokuvaa. Tarkoituksenani oli tutkia uskonnollisaiheisen elokuvan uskonnollisia elementtejä ja kymmenen käskyn tulkintaa elokuvasarjassa. Tutkimusmetodina käytin sisällönanalyysiä, joka soveltuu myös elokuva-aineiston analyysiin. Työni perusteella voidaan sanoa että Dekalog-sarjan elokuvat ovat monitulkintaisia ja nojaavat vahvasti katoliseen perinteeseen. Ne eivät välity katsojalle varsinaisesti uskonnollisina elokuvina vaan niiden uskonnollisuus löytyy lähinnä elokuvien teemojen ja toteutuksen välisessä ristiriidassa, mikä aukenee vasta teologisen analyysin kautta.
-
(2011)The aim of this master’s thesis was to study genetic diversity within and between ten dog breeds. The original data was produced by Finnzymes Oy and it contained raw data files that were used to genotype microsatellite markers. The final data contained information from 395 dogs belonging to ten fairly different dog breeds. The amount of dogs per breed was from 31 to 53. The data was genotyped with 18 microsatellite markers. A llelic richness varied between 2,0 – 9,9. The most variable microsatellite locus was AHT137 and the least variable AHTk211. Over all loci allelic richness was highest in Jack Russell Terrier and lowest in Cavalier King Charles Spaniel. S c hipperke had the largest amount of microsatellite loci that were not in Hardy- Weinberg equilibrium. In Coton de Tulear, German Shepherd Dog and Finnish Lapphund all microsatellite loci were in Hardy-Weinberg equilibrium. The lowest overall heterozygosity was in Cavalier King Charles Spaniel (0,50) and highest in Finnish Lapphund (0,73). The only statistically significant FIS-values were in Schipperke in locus INU030 (0,39) and over all loci (0,11). The most distant breeds according to FST-value were Cavalier King Charles Spaniel and Rough Collie (0,34) and the closest breeds were Chihuahua and Coton de Tulear (0,07). Overall between breeds diversity was 17,7 %. On the grounds of these results the ten breeds are distinct populations. Coton de Tulear had clearly the highest amount of allele pairs in linkage disequilibrium (94) and Tibetan Spaniel the lowest amount (15). Effective population size was lowest in Rough Collie (35) and highest in Chihuahua (86). Based on many population genetic measures Cavalier King Charles Spaniel, Rough Collie and Schipperke seem to have the lowest genetic diversity and Chihuahua, Jack Russel Terrier and Finnish Lapphound the highest. Reasons for different levels of genetic diversity can be found on histories of these dog breeds.
-
(2011)The forest industry achieves each year large quantities of waste material, such as wood, bark and branches. The waste material is mainly used for energy production, but new applications are being investigated. The bark has been identified as a potential source of numerous bioactive compounds, which would have use, for example, in the pharmaceutical and chemical industries as well as in the pest management of agriculture, forestry and horticulture. The thesis is part of the European Union-funded ForestSpeCs project, which aims to find alternative ways to use the materials of forest industry. The bark extracts of ten economically remarkable northern trees were tested for possibilities as antifeedants for the larvae of the cabbage white (Pieris brassicae L.), the Egyptian cotton leafworm (Spodoptera littoralis Boisduwal), and some of them also for the mustard leaf beetle (Phaedon cochleariae Fabricius) and the alder leaf beetle (Agelastica alni L.). The extracts were prepared in cooperation with the project groups or independently using different methods. Testing was carried out in laboratory conditions by using the dual-choice leaf-disc bioassays for the crude extracts and the individual compounds separated from them. The feeding deterrent indices (FDI) were calculated from the measurements. On the basis of the results, nearly all the tested extracts, at least to some extent, appeared to have an effect on the insect’s eating behavior. Slightly more than half of the 46 extracts tested with the cabbage white caused more than 50% feeding deterrence, in other words the cabbage butterfly preferred the control leaves more often than the treated ones. For Egyptian cotton leafworm larvae over 50% feeding deterrence was caused only by the seven of the tested 56 extracts. In addition, three of the extracts stimulated the consuming of the treated leaves significantly. The alder leaf beetle larvae and adults were deterred by the leaves treated with abietic acid, in particular. The extracts tested on the mustard leaf beetle were also working promisingly. It is possible to extract biologically active compounds from the bark of the tested tree species, but it is necessary, in the context of pest management, to have more research on the correct concentrations of the extracts and effective extracting methods. The quality and quantity of compounds in the bark depend on many factors, such as the impact of the environment and genetics. Tolerance in insects varies a lot by species and there are also differences between individuals. The pesticides manufactured of extracts could be possible to include in the integrated pest management alongside the other methods in the future.
-
(2018)Kirkon ja maallisen vallan suhde joutui Ruotsissa suurten muutosten keskelle 1500-luvulla, kun Kustaa Vaasa ryhtyi järjestämään aiempaa keskitetympää maallista hallintoa ja samalla kirkon entinen valta-asema murtui. Pro gradu -tutkielmassani tutkin aiemmin kirkon verotuksen pohjan muodostanutta kymmenysverotusta Kustaan pojan, Erik XIV:n aikana kolmessa Varsinais-Suomen pitäjässä: Maskussa, Mynämäessä ja Nousiaisissa. Tutkin sitä, millainen kymmenysverotuspohja kyseisissä pitäjissä oli eli millaisina parseleina kymmenyksiä maksettiin, kuinka paljon niitä kerättiin, miten eri parselit olivat määrällisesti suhteessa toisiinsa ja tapahtuiko veromäärissä suuria muutoksia tutkittavana aikana. Tämän lisäksi tarkastelen kolmen otantavuoden perusteella sitä, minkä suuruisina maksuina kymmenyksiä yleensä maksettiin ja miten yksittäisten talonpoikien veronmaksukyky muuttui. Tutkitut kolme pitäjää kuuluivat Maskun voutikuntaan ja pidän myös voutikunnan muita pitäjiä mukana läpi tutkimuksen, jolloin pystyn tarkastelemaan sitä, millaisia muista pitäjistä poikkeavia erityispiirteitä tutkimuspitäjissä oli. Kymmenysten lisäksi käyn läpi muut kirkolliset verot, jotka Kustaa Vaasan aikana oli lähes kokonaan siirretty kruunulle, vaikka ne esiintyvätkin edelleen alkuperäisessä, kirkollisverotuksellisessa yhteydessään. Näiden muiden verojen tarkastelu tuo lisävaloa pitäjien erityispiirteisiin, sillä vaikka tutkimuspitäjien kymmenysverotus olikin rakentunut samoille parseleille, ei näin ollut muiden kirkollisten verojen suhteen. Koko tutkimus rakentuu voudintileille ja tämän laajan tiliaineiston sisällä kirkollisten ja kymmenysverojen tileihin sekä jossain määrin yleisten tilikirjojen aineistoon. Yleiset tilikirjat ovat suuressa roolissa etenkin tapauksissa, joissa itse kirkollisten verojen tilikirjat ovat puutteellisia tai huonokuntoisia. Vaikka sisällytänkin muut kirkolliset verot tutkimukseeni, on pääpaino kymmenyksissä. Ne olivat 1560-luvulle tultaessa määrällisesti tärkein vielä paikallistasolle jäävä kirkollinen vero ja papit ja pitäjänkirkot saivat edelleen osuutensa niistä. Lisäksi kymmenysten kautta voi tarkastella pitäjien veropohjaa myös laajemmassa, kruununveroihinkin ulottuvassa mittakaavassa: koska kymmenykset ovat tietty osuus koko sadosta, voi niitä tarkastelemalla nähdä, millainen merkitys tietyillä parseleilla oli pitäjän koko veropohjan suhteen. Tällainen näkökulma avaa esimerkiksi sen, millainen merkitys eri viljalajeilla oli eri pitäjissä ja miten erot muun muassa rukiin suhteen näkyivät aivan vierekkäisissä pitäjissä. Kymmenyksillä on siis kirkon ja reformaatiotutkimuksen lisäksi tärkeä merkitys tutkittaessa yleisesti verotushistoriaa. Tutkimuksen perusteella voi Maskun, Mynämäen ja Nousiaisen kymmenysveropohjan todeta olleen tyypillinen peltoviljelyalueelle eli kymmenyksinä maksettiin ruista, ohraa, kauraa ja vehnää sekä näiden lisäksi herneitä ja papuja. Erikoispiirteitä on kuitenkin nähtävillä siinä, mikä oli tietyn parselin osuus kaikista kerätyistä kymmenyksistä, joten ainakin 1560-luvulla näiden naapuripitäjien välillä oli selviä eroja eri viljalajien viljelyssä. Tämän kyseisen ajan kymmenysmäärien muutoksista ei voi vetää suoraa linjaa esimerkiksi siihen, että koko tutkittava aika oli sota-aikaa. Kymmenysverojen määrissä oli suuriakin vuosittaisia vaihteluja eivätkä veromäärät laskeneet tasaisesti tutkimusajan kuluessa. Myös talonpoikien maksukyvyn ja maksavien manttaalien määrän suhteen on huomattavia parseli-, pitäjä- ja vuosikohtaisia eroja, joten päätelmiä esimerkiksi selvästä köyhtymisestä ei voi tehdä. Onkin hyvin mahdollista, että 1560-luvun rasitukset näkyvät vasta seuraavan vuosikymmenen aikana.
-
(2023)Tarkastelen tässä tutkielmassa, miten asumispalvelujen järjestämiseen ja myöntämiseen liittyvät institutionaaliset käytännöt muovaavat asunnottomuutta kokeneiden institutionaalisia asumispolkuja. Asumispolku on sekä asunnottomuustutkimuksessa että asunnottomuustyössä käsite, joka kuvaa asumiseen liittyviä merkityksiä ja asumista osana elämänkulun eri vaiheita. Hahmotan institutionaaliset asumispolut polkuina, jotka johtavat asumispalveluihin ja laitoksiin. Tutkielmani aineistona käytän Yhteinen ammatillinen toimijuus Suomen Asunto ensin -työssä -hankkeen (2019‒2021) aikana järjestettyjen työpajojen litteraatteja. Valitsemaani neljään työpajaan osallistui yhteensä 192 ammattihenkilöä, jotka työskentelivät kunnallisissa sosiaali- ja terveyspalveluissa, järjestöissä tai asumispalveluita tuottavissa yrityksissä. Tämä tutkimus on laadullinen tutkimus ja aineisto analysoitu teoriaohjaavan sisällönanalyysin keinoin. Analyysini nojaa asumistutkija David Claphamin kehittämään asumispolun käsitteeseen ja teoriaan. Analyysin tuloksena aineistosta hahmottuu, että asunnottomuutta kokeneiden institutionaalisia asumispolkuja muovaavat sekä asumispalvelujen hankinta että sosiaalihuollon hallinnollis-juridiset käytännöt. Asumispalvelujen hankintojen suunnittelu vaikuttaa siihen, millaisia asumispalveluja hyvinvointialueen alueella oleskeleville tai asuville voidaan tarjota. Asunnottomuutta kokeneen valinnanmahdollisuudet institutionaalisilla asumispoluilla voivat toteutua vain, jos asumisyksiköitä ja hajasijoitettuja asuntoja on riittävästi. Lisäksi institutionaalisilla asumispoluilla korostuu ammattihenkilöiden harkintavalta, sillä ammattihenkilöllä tai -henkilöillä on yksiköllistä harkintavaltaa arvioida asumispalvelujen tarvetta ja mahdollisesti määritellä sopiva asumismuoto. Aineiston perusteella asumispalvelujen määräaikaiset ostopalvelusopimukset ja niiden vaikutukset asumispalvelujen saantiin näyttäytyvät Asunto ensin -laatusuositusten vastaisina. Määräaikaisen ostopalvelusopimuksen päättyminen voi johtaa asumispalvelun päättymiseen ja siten merkityksellisen kodin menettämiseen ja sosiaalisten suhteiden särkymiseen. Tutkielmani tulosten perusteella näyttäytyy, että asumispalvelujen hankinnoissa tulee kiinnittää erityistä huomiota palvelujen käyttäjien tarpeisiin, asumiseen pysyvyyteen ja pitkäaikaisten asiakassuhteiden turvaamiseen ja Asunto ensin -mallin periaatteiden ja laatusuositusten toteutumiseen.
-
(2018)Tutkimuksen tavoitteena oli tutkia kynnyskäsitteitä (threshold concepts) ja tunnistaa niitä ohjelmoinnin oppimisessa. Kynnyskäsitteet ovat oppimisen kannalta tärkeitä paalukiviä, ja ne toimivat portteina uudenlaiseen kehittyneempään ajatteluun tietyssä aihealueessa. Ne liittyvät esimerkiksi johonkin opittavaan taitoon, tietoon tai asiaan. Kynnyskäsitteiden omaksuminen mahdollistaa laajentuneen ymmärryksen jostakin aihealueesta, koska ne sitovat useita eri käsitteitä yhteen luoden niiden välille syvemmän yhteyden. Jos opiskelija ei omaksu kynnyskäsitettä, saattaa hänen oppimisensa pysähtyä tai hän saattaa kehittää väärinkäsityksiä siihen liittyen. Kynnyskäsitteiden tutkiminen on tärkeää, koska se mahdollistaa tehokkaamman tavan tunnistaa ja ennaltaehkäistä tilanteita, joissa opiskelija jää jumiin aihealueessa. Kynnyskä- sitteiden avulla pystytään rakentamaan uudenlaisia opetussuunnitelmia, jotka keskittyvät kynnyskäsitteiden ympärille. Tietoa mahdollisista kynnyskäsitteistä kerättiin kirjallisuuskatsauksella. Tämän lisäksi tehtiin empiiristä tutkimusta, jossa sovellettiin puolistrukturoitua haastattelua. Tutkimusta varten haastateltiin Helsingin yliopiston opiskelijoita, jotka olivat suorittaneet ohjelmoinnin perus- ja jatkokurssit. Haastatteluista tehtiin yhteenveto, joka sisälsi analyysin sekä listan käsitteistä, joihin liittyi haasteellisuutta, muuttavia kokemuksia tai väärinkäsityksiä. Yksi tutkimuksen tavoitteista oli löytää kurssien aikana ilmaantuvia mahdollisia kynnyskäsitteitä ja verrata niitä olemassaolevaan tutkimukseen. Tutkimuksesta saadut tulokset vahvistivat olettamusta siitä, että ohjelmointiin liittyy useita mahdollisia kynnyskäsitteitä. Omasta empiirisestä tutkimuksesta saatuja käsitteitä olivat muun muassa olio-ohjelmointi, algoritminen ajattelu, perintä ja rajapinnat. Kaikki nämä käsitteet ovat myös aiemmissa tutkimuksissa esitetty kynnyskäsitteiksi. Kynnyskäsitteitä on hankala tunnistaa, sillä ne ovat määrittelyltään epämääräisiä. Kynnyskäsitteitä on tut- kittu laajasti, mutta tarkempaa tietoa niiden soveltamisesta opetuksessa ei löydy tutkimuksista. ACM Computing Classification System (CCS): Social and professional topics → Computer science education
-
(2020)The purpose of this study was to study the effect of processing temperature on the digestibility of meat-based dog food. The research was conducted together with the University of Helsinki and with dog raw food manufacturer Mush Oy. The research hypothesis was that intense heat-treatment would impair the digestibility of the feed. The research was conducted using voluntary house dogs. The dogs that participated in this research were living with their owners during the whole experiment. All of the feed used in this research was produced from the same batch of pork-bovine minced meat where vitamin mineral mix and digestibility marker Celite 545 silica (10 g/kg) were added. The silica provides additional acid-insoluble ash (AIA), which acts as a tracer. The test feeds were divided to three groups according to processing including unprocessed raw meat, lightly cooked meat and heavily cooked meat. The dogs were fed twice a day by the owner. The duration of the experiment was 10 days. The experiment began with a preliminary period of five days. A collection period of five days was then performed. During the collection period, the dog owner collected the dog's feces in a plastic bag for each occasion. The dry matter, organic matter, ash, crude protein, crude fat, gross energy, and AIA tracer were determined from feed and fecal samples. All digestibility values were numerically highest for unprocessed feed, and digestibility decreased by heat-treatment. The difference in digestibility between different processing methods was significant only with dry matter digestibility. Dry matter digestibility was significantly higher with unprocessed feed. The difference in dry matter digestibility between the heat treatments did not differ significantly. However, the differences in digestibility between the various processing methods were so little that they have no practical relevance to the dog's nutrition. Further research is needed on the possible influence of cooking meat-based feed to nutrient loss of vitamins or minerals and to microbiota.
-
(2017)Aims and Objectives. Devices for treating stuttering have become more common in the last decades. One of these is an anti-stuttering device based on Altered Auditory Feedback (AAF). The auditory feedback of speech can be altered so that the speaker hears their voice either with a delay (DAF, Delayed Auditory Feedback) from a different frequence (FAF, Frequency Altered Feedback) or utilizing both of these settings simultaneously. The Hospital Districts of Helsinki and Uusimaa (HUS) Foniatrics Unit launched an anti-stuttering device trial in 2008. The aim of this study is to provide information on that anti-stuttering device trial, the use of the device and the effects it has on speech. The aim is to discover the occasions when the device can be useful, on what occasions it cannot be used, and what kind of issues the use has caused. There is no former Finnish study on the use of anti-stuttering devices, but internationally the topic has been widely researched. Methods. The research method in this thesis was a survey sent by post. The survey was sent to patients who had participated in the anti-stuttering device trial, and it included two different forms, A and B. Form A was for patients who were still using the device and form B for those who had either returned the device or were not using it. The forms comprise of both open and closed questions. The responses to the open questions were analysed qualitatively by categorizing and sorting into themes, and then coding them to the same data along with the closed question responses. The quantitative analysis of the final data was made with an SPSS-program by calculating frequencies and relative frequencies and by cross-tabulating the dependencies between the variables. Results and conclusions. The results showed that the experiences of the trial participants varied greatly. A majority of the respondents had returned the device, yet almost half of all those who answered the survey had found the device useful. The most common finding was that the anti-stuttering device cannot be utilized in background noise. There had also been technical difficulties with the devices, concerning the settings and battery life. Those who answered form A, i.e. device-users, found it useful on singular occasions, e.g. while speaking on the phone or face to face with another person, or in all communication situations in general. Majority of the respondents had received positive feedback on their speech while using the anti-stuttering device. The most frequent feedback was that the speech of the stutterer was slower and clearer. All those who had received positive feedback would have recommended the anti-stuttering device to stutterers. Opinions on the use of the device are mixed, but based on individual positive experiences testing the device can be recommended when deciding on rehabilitation and therapy methods.
-
(2018)Muuttoliikkeen seurauksena yhä useampi yhteiskunta on monikulttuurinen. Globalisaatiosta aiheutuvat taloudelliset, poliittiset ja ekologiset muutokset lisääntyvät tulevaisuudessa entisestään. Eettinen vastuu on siirtynyt koskemaan kaikkia yhteiskuntia ja talouden muutokset ovat entistä kompleksisempia. Ongelmia on haastavampaa hoitaa ainoastaan lokaalisti. Yhteiskuntien kietoutuessa yhä tiiviimmin yhteen on vaikea ajatella tulevaisuutta, jossa olisi vain yhtä uskontoa, kulttuuria ja ajattelutapaa. Ensisijaisen tärkeää on varautua ennalta muutoksiin sekä yhteiskunnan väestölliseen integraatioon. Integraatio liittyy kiinteästi yhteiskunnalliseen kotouttamistyöhön, jota ohjataan osittain poliittisin päätöksin. Kotouttamistyö on kompleksinen ja monivaiheinen prosessi, jonka onnistumiseen vaaditaan useiden tahojen yhteistyötä. Oma tutkielmani käsittelee yhtä kotouttavaa toimintaa, kohtaamiskahviloita. Kohtaamiskahviloiden tarkoitus on lieventää ennakkoluuloja sekä tarjota tila erilaisten väestöryhmien kohtaamiselle. Ne ovat avoimia tiloja alueen asukkaille ja tarkoitus on, että paikalliset ihmiset voivat matalalla kynnyksellä tavata läheisen vastaanottokeskuksen asukkaita ja muita maahan muuttaneita. Tutkimukseni tavoite on selvittää, voiko kohtaamiskahvilatoiminta luoda pohjaa positiiviselle asennemuutokselle sekä miten toiminta lisää turvapaikanhakijoiden mahdollisuuksia sopeutua ympäröivään yhteiskuntaan. Tutkielmani on teorialähtöinen hyödyntäen metodologisina apuvälineinä sosiaalipsykologian teorioita ja kirjallisuutta. Tutkimustuloksieni perusteella kohtaamiskahviloilla on potentiaalinen mahdollisuus luoda uusi yhteinen yläsisäryhmä ja vähentää sitä kautta ennakkoluuloja puolin ja toisin. Tavoitteilla, joita yhteiskunta asettaa sen jäsenille, on merkitystä hyväksytyksi tulemisen tunteelle. Onnistuneen kotouttamisen kannalta uskontoa on pidetty yhtenä tärkeänä elementtinä identiteetin vahvistamisessa. Uskontodialogin rooli jäi kuitenkin vähäiseksi kohtaamiskahviloiden arjessa. Kyselytutkimukseni mukaan moni koki olevansa uskonnollinen, mutta uskonnollista keskustelua ei juurikaan käyty. Kyselytutkimukseni sekä etnografisen päiväkirjani tulokset antoivat kuitenkin viitteitä siitä, että kontaktin onnistunut laajeneminen koski myös muita kuin omaa väestöryhmää. Epäselväksi kuitenkin jäi, olisiko toiminnalla mahdollisuus vähentää uskonnollista diskriminaatiota laajemmalla tasolla. Sekä kyselytutkimus että etnografinen päiväkirja osittivat, että kohtaamiskahviloiden positiivinen ilmapiiri antoi maahanmuuttajille sekä paikalliselle väestölle voimavaroja. He kävivät kahviloissa mielellään ja monet kokivat saaneensa ystävyyssuhteita sekä kosketusta muihin kulttuureihin. Tällä voi olla vaikutusta siihen, kuinka hyvin ihminen sopeutuu omaan sosiaaliseen ympäristöönsä sekä hyväksytyksi tulemisen kokemukseen, jolla taas on positiivinen vaikutus identiteettiä voimistavana tekijänä.
-
(2018)Tausta Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Helsingin kaupungilla ikääntyneitä potilaita laitosolosuhteissa hoitavan henkilökunnan koulutusta, resursseja sekä asenteita potilaidensa suunterveydenhoitoon liittyvissä kysymyksissä. Vastaavia tutkimuksia on tehty aiemmin muualla, ja näiden konsensus on ollut, että hoitava henkilökunta saa koulutusta suuterveyteen liittyvissä asioissa vaihtelevasti ja että henkilökunnan kouluttamisella myös heidän hoidossa olevien henkilöiden suuterveys paranee. Menetelmät Tutkimus suoritettiin syksyllä 2013 jakamalla yhteensä 300 kyselylomaketta kolmen eri Helsingissä sijaitsevan geriatrisen hoitolaitoksen henkilökunnan edustajille. Kysely jaettiin kaikille henkilökunnan jäsenille ja palautettiin hoitoloittain anonyyminä. Kaavakkeessa kysyttiin asioita vastaajan taustoista, ja siinä oli 20 monivalintakysymystä liittyen potilaiden suunterveydenhoitoon. Tulokset Vastauksia palautettiin 180 kappaletta (60 %) hoitoloihin, josta ne toimitettiin yliopistolle. Tässä tutkielmassa käsiteltäväksi valittiin henkilökunnan koulutukseen, työpaikkojen resursseihin ja käytäntöihin sekä henkilökunnan asenteisiin liittyviä kysymyksiä. 66,3 % vastanneista kertoi saaneensa koulutusta asiakkaiden suun terveyden hoidossa, ja vastaava osuus, 66,1 %, toivoi aiheesta vielä lisäkoulutusta. Mielestään riittävät välineet oli käytettävissä 65,9 %:lla vastanneista. 63,3 % vastanneista piti suun terveyttä tärkeänä yleisterveyden ja hyvinvoinnin kannalta. Vain 2,9 % vastanneista potilaan suun puhdistaminen kuului päivittäisiin työtehtäviin. Pohdinta Hoitava henkilökunta pääasiassa mieltää suun terveyden tärkeäksi osaksi yleisterveyttä ja hyvinvointia. Koulutusta aiheesta on saatu, mutta yhtälailla sitä toivotaan saatavan lisää. Täydentävä koulutus olisi tarkoituksenmukaista järjestää kyseisissä hoitolaitoksissa, jossa resurssit ja olosuhteet ovat samat kuin hoitotyön arjessa.
-
(University of HelsinkiHelsingin yliopistoHelsingfors universitet, 2013)Suomessa ei ole aikaisemmin kattavasti selvitetty eläinlääkäreiden pieneläinten anestesiakäytäntöjä. Tämän työn tavoitteena oli tutkia suomalaisten eläinlääkärien kissoille ja koirille käyttämiä nukutuskäytäntöjä ja verrata niitä kirjallisuuteen. Tutkimuksessa selvitettiin myös vaikuttaako potilaan eläinlaji (kissa tai koira) ja terveydentila eläinlääkärin anestesiassa käyttämiin lääkkeisiin ja tekniikoihin. Tutkimus toteutettiin internetissä täytettävänä sähköisenä kyselynä (Helsingin yliopiston E-lomakepalvelu) kesä- elokuussa vuonna 2008. Kyselylomake sisälsi osiot vastaajien perustiedoista ja työnkuvasta, kolme erilaista potilastapausta (terveen koiran kastraatio, terveen kissan sterilaatio ja sairaan koiran pyometra-leikkaus) sekä osion eläinlääkärin arviosta omasta osaamisestaan ja haluamastaan jatkokoulutuksesta. Jokaisesta potilastapauksesta esitettiin samat kysymykset, joilla selvitettiin vastaajan käyttämiä työtapoja ja lääkkeitä kunkin potilaan kohdalla. Vastauksia kyselyyn saatiin yhteensä 139 kappaletta. Kyselyn perusteella eläinlääkärit muuttivat hoitotapaansa potilaan mukaan. Sekä sairaalle että terveelle koiralle annettiin useammin suonensisäistä nesteytystä anestesian yhteydessä ja tulehduskipulääkettä jatkohoitoon kuin kissalle. Enemmistö eläinlääkäreistä olisi lähettänyt näissä potilastapauksissa kissan kotiin nukkuvana, kun taas kummatkin koirapotilaat lähetettäisiin kotiin kävelykunnossa. Pyometra-leikkauksessa koiran olisi intuboinut 47,5 % vastanneista, mutta kissan olisi intuboinut sterilaation yhteydessä vain 3,6 %. Lisähappea olisi antanut sairaalle koiralle 48,9 % vastanneista ja terveelle kissalle 14,4 %. Veriarvoja tutkittiin terveiltä potilailta erittäin harvoin, kun taas sairaalta potilaalta 55 % vastanneista olisi tutkinut veriarvoja. Ero oli yllämainituissa tapauksissa tilastollisesti merkitsevää (p < 0,001). Valtaosa vastanneista ei olisi käyttänyt paikallispuudutteita missään potilastapauksista. Niin ikään valtaosa eläinlääkäreistä (70,5 %) ei olisi kirjannut anestesiatapahtumia ollenkaan valvontalomakkeelle. Eläinlääkäreiden käyttämissä esilääkitys-, induktio- ja ylläpitoaineissa havaittiin eroja potilastapausten välillä. Koirapotilailla lähes kaikki vastanneet olisivat valinneet esilääkitykseen α2-agonistin ja opioidin, kun taas kissalla suosituimmat lääkeaineryhmät olivat α2-agonistit ja ketamiini. Sairaalla koiralla käytettiin enemmän opioideja ja bentsodiatsepiineja esilääkityksessä kuin terveellä koiralla. Induktioaineista ylivoimaisesti suosituin niin sairailla kuin terveilläkin koirilla oli propofoli. Anestesian ylläpitoon suosituin vaihtoehto koirapotilailla oli propofoli (48,8 % terveellä ja 47,2 % sairaalla) ja toisena isofluraani (20,9 % terveellä ja 29,9 % sairaalla). Kissalla vastaavasti suosituin vastaus oli "ei muuta" (esilääkityksen lisäksi). Toiseksi suosituin vaihtoehto kissalla oli ketamiini ja sitten propofoli. Kyselystä voidaan päätellä, että eläinlääkärit muokkasivat anestesiaprotokollaansa potilaan tilan mukaan. Anestesiatapahtumien kirjaus, paikallispuudutteiden hyödyntäminen sekä potilaan intubointi ovat helposti toteutettavia parannuksia eläinlääkärin anestesiaprotokollaan, ilman tarvetta jatkokoulutukselle. Kyselyn perusteella suurin osa eläinlääkäreistä oli tyytyväisiä osaamiseensa anestesian saralla, mutta olisi kuitenkin toivonut lisäkoulutusta asiassa.
-
(2022)Maisterintutkielman tarkoituksena oli selvittää, mitä talvivihreitä puutarhakasveja Suomessa kasvaa puutarhoissa, ovatko talvivihreät puutarhakasvit ihmisille tärkeitä ja minkälaisia talvivaurioita ihmiset ovat talvivihreillä kasveillaan havainneet. Ilmastonmuutos muuttaa talvet Suomessa vähälumisemmiksi ja pimeämmiksi, ja talvi voi siten tuntua harmaammalta. Talvivihreiden kasvien merkitys ihmisille voi korostua tulevaisuudessa, sillä talvivihreys lisää kasvin koristearvoa ja on erityisen tärkeää pimeänä ja harmaana talvikautena, kun muissa kasveissa ei ole lehtiä. Ilmastonmuutoksen myötä myös talvivihreillä kasveilla havaituissa talvivaurioissa voi tapahtua muutoksia. Tutkimuksen aineisto kerättiin internetissä olleella kyselytutkimuksella. Tietoa kyselystä jaettiin sosiaalisessa mediassa. Kysely kohdennettiin puutarhasta kiinnostuneille ihmisille, ja kysely oli avoinna vastauksille noin kolme viikkoa loka - marraskuussa 2021. Kyselyyn saatiin 154 vastausta eri puolilta Suomea. Vastaukset jaettiin puutarhakasvien kasvuvyöhykkeiden mukaan ja eri kasvuvyöhykkeiden tuloksia verrattiin keskenään. Kyselytutkimuksen tuloksista selvisi, että talvivihreät puutarhakasvit ovat ihmisille tärkeitä, ja erityisesti vähälumisilla alueilla talvivihreät kasvit koetaan todella tärkeiksi. Talvivihreiden kasvien lajimäärä oli tutkimuksessa kaikilla alueilla lähes sama, ja kaikilla alueilla ilmitalvehtijoiden lajimäärä oli suurin muihin kasvien elomuotoihin verrattuna. Tutkimuksen mukaan suosituimpia talvivihreitä puutarhakasveja ovat tuijat, alppiruusut ja maksaruohot. Kaikista talvivaurioista eniten on havaittu lehtien osittaista ruskettumista ja lumen painon aiheuttamia vaurioita. Eniten talvivaurioita on havaittu juuri tuijilla ja alppiruusuilla, joten havaittujen vaurioiden suuri määrä voi liittyä lajien yleisyyteen. Tutkimuksen mukaan kuitenkaan lumen määrä ei vaikuttanut talvivihreillä kasveilla havaittujen talvivaurioiden määrään.
-
(2019)The Finnish Medicines Agency, Fimea, is the authority responsible for supervision pharmacies in Finland. Recently, there has been more interest in Fimea to improve its supervision of community pharmacies. For this purpose, a questionnaire was made. Prior to the making of the questionnaire, community pharmacy supervision practices were studied in Nordic countries and in the UK. Additionally, faults found in Finnish community pharmacy inspections in 2016–2018 were classified by analysing anonymized fault lists (n=94) separated from inspection reports. When the most common faults were identified, it was possible to include questions concerning these faults into the questionnaire. A modified version of the Delphi method was used when developing the questionnaire. Comments on the applicability of the questions were given by a panel of experts consisting of inspectors of Fimea. The questionnaire was subsequently edited in accordance with the given comments. Separate versions of the questionnaire form were developed for community pharmacies and for their subsidiary pharmacies. At the end of this study, the questionnaire was sent to seven pharmacies and to three subsidiary pharmacies. After the results of the questionnaire were collected, Fimea gave feedback on the questionnaire. 25 categories were created by classifying faults found from pharmacy inspections. The most common inspection observations were faults in storage condition monitoring (97 % of pharmacies), narcotics (86 %), implementation of code of conduct (86 %), product errors (86 %) and preparation of medicines ready for use (81 %). The questionnaire begins by asking basic information about the pharmacy. Following questions concern the personnel and their further adequacy training. The questionnaire also includes several questions on the code of conduct within the pharmacy. Additionally, there are questions about storage condition monitoring, dispensary and accounting of narcotics. At the end of the questionnaire, there are also a few questions about the European Medicines Verification System (EMVS) which will be implemented by February 2019. Support from the inspectors of Fimea and studying regulations of pharmacies helped identify appropriate questions for the questionnaire. However, the perspective of the questionnaire may be limited due to the questionnaire being developed based up on faults found from inspections. The faults observed from inspections across pharmacies in Finland have been very similar with some of them being also alarmingly common. Because many of the observed faults are relatively easy to fix, simple corrective measures could be implemented to improve the situation across several pharmacies. Thus, usage of questionnaires, such as one made in this study, could be considered a feasible way of improving supervision of pharmacies.
-
(2016)Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, mitä markkinointiviestinnässä käytetyillä direktiiveillä ja kysymyksillä konkreettisesti tehdään ja mitä eri direktiivi- ja kysymystyypeillä tavoitellaan sekä mitä vaikutuksia ja merkityseroja niiden välinen yhteistyö tuo viestintään. Tarkastelu on lingvististä tekstianalyysia, joka nojaa vahvasti syntaktis-semanttiseen analyysiin. Tekstien vuorovaikutuksellisen luonteen tarkastelussa hyödynnetään myös keskustelunanalyysista kumpuavia ideoita, vaikka analyysi ei metodisesti ole keskus-telunanalyyttista. Tutkimuksen aineistona on Suomen kolmen suurimman matkanjärjestäjäyrityksen, Oy Finnmatkat Ab:n, Oy Aurinkomatkat - Sun-tours Ltd Ab:n ja Tjäreborgin, julkisten Facebook-sivujen tilapäivitykset kuukauden ajalta (16. huhtikuuta - 16. toukokuuta 2016). Aineisto on kerätty toukokuussa ja kerätystä aineistosta on rajattu kokonaan ulos sellaiset päivitykset, joissa ei esiinny tutkimuksen kannalta olennaisia ilmiöitä (kysymyksiä ja direktiivejä) sekä sellaiset päivitykset, jotka ovat selkeästi osa jotain tiettyä laajempaa kampanjaa eivätkä siten ole vertailukelpoisia tavanomaisten tilapäivitysten kanssa. Rajauksen jälkeen aineistoksi jäi 60 tilapäivitys-tä. Keskeisimmiksi tuloksiksi kysymyksien analyysissa työssä nousee hakukysymysten ja vaihtoehtokysymysten tavoitteelliset erot. Hakukysymyksien avulla pyritään useimmiten saamaan kommentti ja kasvattamaan näkyvyyttä, kun taas vaihtoehtokysymyksillä tyypillisesti markkinoidaan mielikuvaa eikä vastaanottajalta tavoitella konkreettista toimintaa. Kuitenkin, mikäli hakukysymys on ennen direktiiviä, ei vastausta kysymykseen odoteta lainkaan tai sitä odotetaan vasta seuraavan direktiivin ohjaamassa paikassa. Direktiiveissä puolestaan erityishuomioon nousee imperatiivien tyypillisyys. Imperatiivia pidetään tyypillisimpänä direktiivinä, joten tyypillisyys ei sinällään ole yllättävää, mutta imperatiivi ei ole kuitenkaan yhtä suosittu kaikenlaisissa direktiivisissä toimintasar-joissa. Tarkasteltu tekstilaji ja sen direktiivit osoittautuvat siis imperatiivin kannalta ongelmattomiksi. Imperatiivimuotoisilla direktii-veillä ohjataan vastaanottajaa konkreettiseen toimintaan, useimmiten linkin klikkaamiseen. Kysymysten ja direktiivien yhteistyöstä käy ilmi, että järjestyksellä ei niinkään ole väliä, mutta sen sijaan kysymystyypillä on huomattava merkitys tavoiteltuun toimintaan. Tutkimus avaa ovia mahdollisille jatkotutkimukselle. Tutkimus osoittaa, mitä toimintaa markkinoivissa Facebook-tilapäivityksissä tavoitellaan kielen tasolla. Olisi mielenkiintoista selvittää, miten tavoitteita konkreettisesti saavutetaan.
-
(2011)Käsilläolevan tutkielman aiheena on esineellistymisen käsite. Sitä tarkastellaan yhtäältä sellaisena kuten se esitetään Georg Lukácsin (1885-1971) teoksessa Historia ja luokkatietoisuus (1923), toisaalta kuten sitä koskeva teoria on luettavissa esiin Martin Heideggerin (1889-1976) läpimurtoteoksesta Oleminen ja aika (1927). Molemmat ajattelijat pyrkivät teoksissaan rakentamaan kokonaisvaltaista tulkintaa länsimaisen ajattelun ja toiminnan taipumuksesta tulkita todellisuus esineellisenä (dinglich), so. eletystä elämästä ja toiminnasta irrallisena olioiden (Dinge) maailmana. Sekä Lukács että Heidegger pyrkivät osoittamaan, että esineellistyneen todellisuuden ontologisena perustana toimii inhimillisen praktisen toiminnan kenttä, josta käsin esineellistävät ja objektivoivat suhtautumistavat todellisuuteen voivat vasta jälkikäteisesti syntyä. Molemmille ajattelijoille esineellisyyden muodostuminen ontologiaa hallitsevaksi tulkinnaksi todellisuuden luonteesta edellyttää myös tietynlaisia sosiaalisen olemisen rakenteita. Tutkielmassa tehdään vertailevaa käsiteanalyysia Lukácsin ja Heideggerin teoreettisten diskurssien välillä. Tavoitteena on rakentaa mahdollisuutta lukea mainittuja filosofeja saman, modernille olemassaololle keskeisen ontologisen sekä eksistentiaalisen ongelman tarkastelijoina. Toisaalta vertaileva lähestymistapa pyrkii myös tuomaan esiin olennaisia ja perustavia eroja Lukácsin marxilaisen ja Heideggerin fundamentaaliontologisen orientaation välillä. Tutkielmassa pyritäänkin osoittamaan, että Heideggerin fundamentaaliontologia ei tarkastele kauppatavaran rakennetta eikä sosiaalisen vaihdon prosesseja marxilaisesta näkökulmasta riittävällä tavalla, kun taas Lukácsin teoreettinen projekti tulee edellyttäneeksi tuottavaan subjektiviteettiin pohjautuvan ontologisen perusasenteen. Tämä ontologinen positio voidaan puolestaan kritisoida hedelmällisesti heideggerilaisesta näkökulmasta. Viime kädessä tutkielma pyrkii avaamaan esineellistymisteorioiden vertailun kautta kysymyksen länsimarxilaisen materialistisen dialektiikan ja Heideggerin fenomenologisen ontologian välisestä suhteesta.
-
(2012)Tutkimukseni kohteena ovat thainkielisten suomenoppijoiden kysymisen keinot keskustelupuheessa kielenoppimisen alkuvaiheessa, ennen kaikkea kysymysten prosodinen jaksottelu ja intonaatio sekä niissä esiintyvät lauserakenteet. Tutkin, käyttävätkö puhujat kysyessään joitain tiettyjä lauserakenteita, intonaatiokuvioita tai niiden yhdistelmiä, ja kuinka pitkälle konventionaalistuneita nämä rakenteet ovat. Aineistonani on yhteensä 38 min 33 s keskustelupuhetta, joka koostuu viidestä s2-oppijoiden välisestä studiossa nauhoitetusta parikeskustelusta, joissa puhujien tehtävänä on keskustella kuvista. Tämän lisäksi hyödynnän vertailuaineistoa, jossa natiiveja suomenpuhujia on asetettu samaan keskustelutilanteeseen. Työssäni keskeisiksi nousevat kognitiivisen kielentutkimuksen ja konstruktiokieliopin näkemykset kielestä ja sen rakenteista. Ennen kaikkea hyödynnän konstruktion käsitettä, jonka kautta analysoin kysyvien rakenteiden konventionaalisuusastetta ja pohdin niiden yksikköstatusta puhujien kielessä. Prosodisten piirteiden analyysissa käytän oman kuulohavaintoni tukena akustisia analyyseja. Tulosteni perusteella thainkielisillä suomenoppijoilla on käytössään osapuilleen samat kysymisen keinot kuin natiiveilla suomenpuhujillakin: kysymyksiä esitetään vaihtoehtokysymysten, hakukysymysten, väitelauseiden, entä-partikkelikysymysten sekä lausetta lyhyempien rakenteiden, kuten pelkän kysymyselementin tai kysymyselementin ja NP:n yhdistelmän avulla. Aineistossa esiintyy kahdenlaista prosodista jaksottelua. Toisaalta puhujat sitovat kysyvät rakenteensa yhtenäisiksi intonaatiokuvioiksi silloin, kun he pystyvät ottamaan lauserakenteet sellaisinaan käyttöön rakentamatta niitä osistaan. Tällaisia ovat kaikilla puhujilla kaikkein lyhimmät kysymisen keinot, kuten pelkän kysymysaineksen avulla muodostetut kysymykset, ja lisäksi erilaiset interrogatiivilauseet, ennen kaikkea kysyvät omistusrakenteet. Näissä eri puhujilla samaan syntaktiseen rakenteeseen yhdistyy aina samanlainen intonaatiokuvio. Katson, että tämä lauserakenteen ja intonaation yhdistelmä on konstruktion asemassa puhujien kielessä. Toisaalta taas prosodinen jaksottelu on hyvin erilaista silloin, kun puhujat joutuvat rakentamaan kysyvät rakenteensa pala palalta. Tällöin intonaatiojaksot ovat paljon vähemmän yhtenäisiä ja prosodisten sanojen sisällä esiintyy suurta sävelkorkeuden vaihtelua, tyypillisesti niin, että jokaisessa prosodisessa sanassa sävelkorkeus laskee voimakkaasti sanan loppua kohden. Tutkimuksen tulokset viittavat siihen, että prosodiaa ja erityisesti intonaatiota kannattaisi opettaa nykyistä systemaattisemmin. Thainkieliset suomenoppijat saattaisivat myös hyötyä intonaatiokuvioiden ja lauserakenteiden yhtäaikaisesta opetuksesta.
-
(2015)Synoptisissa evankeliumeissa esiintyy perikooppi, jossa Jeesukselta kysytään, onko oikein maksaa veroa Rooman keisarille (Matt. 22:15–22; Mark. 12:13–17; Luuk. 20:20–26). Uudemmassa tutkimuksessa tässä perikoopissa on nähty piilotettua kritiikkiä Rooman imperiumia kohtaan. Tällaisen tulkinnan tueksi on esitetty sosiaalitieteellisiä malleja, joiden mukaan verotus ensimmäisen vuosisadan Palestiinassa oli kohtuuttoman raskasta ja sortavaa, mikä johti vastarintaan. Veronmaksukysymyksen ajatellaan kumpuavan tästä tilanteesta. Tässä tutkimuksessa haastetaan imperiumikriitinen lukutapa veronmaksuperikoopin osalta. Tavoitteena on kyseenalaistaa se sosiaalinen konteksti, joka perikoopin taustalle on sosiaalitieteellisten mallien avulla luotu ja josta veronmaksukysymyksen on nähty kumpuavan. Tutkimuksessa osoitetaan, että tämä konteksti ei ole riittävän uskottava veronmaksuperikoopin tulkinnan lähtökohdaksi, kun sitä tarkastellaan aikalaislähteiden valossa. Tärkeimmät lähteet ovat historioitsija Flavius Josefuksen teokset, etenkin Juutalaissodan historia ja Juutalaisten muinaisajat, joihin myös kritisoitavat tutkijat tukeutuvat paljon. Tutkimuksessa osoitetaan, että lähteiden perusteella verotus ei vaikuta olleen niin riistävää, kuin K.C. Hanson ja Douglas E. Oakman väittävät, eikä Josefuksen teoksissa esiintyvillä lainsuojattomilla ole todennäköisesti mitään tekemistä verotuksen tai sen raskauden kanssa. Tutkimuksessa tarkastellaan myös Josefuksen kuvausta Juudas Galilealaisen vuoden 6 jaa. verokapinasta, johon viitataan toistuvasti veronmaksuperikooppia koskevassa tutkimuksessa ja etenkin imperiumikriittisessä tulkinnassa. Tutkimuksessa osoitetaan, että tapaus ei ole historiallisesti täysin uskottava, minkä vuoksi siihen on tulkinnassa viitattava varauksella. Lisäksi Juudaksen kapinan taustalla ei ole verotuksen sortavuus, vaan ensimmäisen käskyn tulkinta. Kun veronmaksuperikooppia tarkastellaan osana kunkin evankeliumin kokonaiskertomusta, käy ilmi, että kyse on juutalaisuuden sisäisestä kysymyksestä, eikä Rooman ja verotuksen kritisoimisesta. Kysymys on osa jaksoa, jossa juutalaiset johtohahmot haastavat Jeesuksen valtuudet opettaa ja tulkita kirjoituksia. Samalla evankeliumit todistavat, että toisin kuin Jeesuksen vastustajat yrittävät osoittaa, Jeesus opettaa Jumalasta totuudellisesti. Jeesus ei kiellä veronmaksua, koska Rooman keisari ei ole vakavasti otettava haastaja Jumalan suvereniteetille. Tämä imperiumikriittinen näkökulma ei kuitenkaan ole evankeliumien keskiössä, vaan syntyy sivutuotteena niiden kokonaissanomasta.
-
(2019)Tiivistelmä – Referat – Abstract Variable electricity production poses challenges for the electricity grid, where demand and production must be balanced at all times. Transition to variable electricity production requires new solutions for grid flexibility. Electricity consumption has traditionally been an inflexible component in the electricity system but technological development enables demand side flexibility. Demand response (DR) is demand side measure, where energy consumption is shifted due to an external incentive. DR has multiple benefits such as improving reliability with high integration of variable energy production and cutting emissions during peak production. Despite years of modelling and analysing DR, there is lack of experience with commercial end-users in real-life context. In recent years, transmission system operator Fingrid has conducted experiments with stakeholders to find new demand response resources outside the traditional industrial end-users. The market models and services have not yet matured and therefore actors experiment to find solutions to resolve demand response barriers. The difficulty of scaling up sustainable innovations is a well-known challenge in energy transition research. In strategic niche management theory experiments are seen as tools for sustainable transition. This qualitative case study examines how piloting demand response in grocery store promotes energy transition. I chose the case of Virtual Service Environment (VIRPA-B) experiment, where participants tested DR in two grocery stores. The data were gathered in eight interviews with stakeholders and experts and through literature review. With theoretical framework I analysed, how the experiment contributes to implementation of demand response through expectations, learning and the ways pilot was scaled up after the experiment. Thesis sheds light to stakeholders’ role in implementing new technology and business model in real-life context. The results indicate that DR does not disturb the functions of the grocery store. The technology is matured, but the instalment practises have not been standardized. The greatest barrier for upscaling seems to be the regulations of the electricity markets, as they do not encourage end-users to invest in DR. VIRPA-B experiment did not lead to a rapid upscaling. However, lessons scaled up through other projects that support the niche development. For actors experiments are a platform to develop expertise and influence the new business models. To overcome the barriers, more attention should be directed at the synergies between the technologies. In VIRPA-B pilot actors noted benefits with solar panels, energy efficiency and DR. Combining technologies can lead to significant electricity savings. Promoting DR as a part of intelligent building automation system could also help overcome DR barriers. The results of thesis indicate that experiments can produce capabilities that promote energy transition.
-
(2013)We have not succeeded to halt biodiversity loss despite international agreements. Conserving ecological connectivity is crucial when conserving biodiversity in the long run. This thesis studies policy instruments that promote ecological connectivity and conserve ecological processes. The aim of this study is to find out how Finnish environmental policy should be developed in order to promote ecological connectivity and biodiversity conservation. The research questions are: 1) How current nature conservation policy instruments promote ecological connectivity? 2) How policy instruments could promote ecological connectivity better? 3) Could green infrastructure approach help to conserve biodiversity? Ecological connectivity affects the biodiversity especially trough species dispersal. The environment is governed by different policy instruments, which have various effects on ecological connectivity. The green infrastructure is a new policy approach that underlines holistic planning. The green infrastructure is ecologically connected network of green and blue spaces that produces ecosystem services. The data comes from a SCALES project survey on Securing the Conservation of Biodiversity Across Administrative Levels and Spatial, Ecological and Temporal Scales. A link to the web-based questionnaire was sent to 214 Finnish experts of ecological connectivity and 47 persons answered to the questions. The data was analysed quantitatively and qualitatively. The main analysis methods were repeated measures ANOVA and cluster analysis. Content analysis was done from qualitative data. The experts thought that ecological connectivity is more important than the current consideration shows. The policy instruments that promote ecological connectivity in the best way are the instruments, which have a wide spatial cover and urban and small-scale instruments are considered worse. The potential of policy instruments to promote ecological connectivity is higher than the current implementation demonstrates. The integration of biodiversity conservation to the other sector policies is considered important. Nature conservation was thought to be more important aspect than ecosystem services in implementation of green infrastructure. The respondent believed that green infrastructure has could have potential of enhancing nature conservation.
-
(2022)Tutkielmassa tarkastellaan uskonnon synnyn varhaista vaikutusta ihmisen tietoisuuteen ja ihmisen kehitykseen luonnossa. Tutkielmassa varhainen uskonto rinnastetaan muuhun kulttuuriin sisältyväksi ilmiöksi, kulttuurin yhdeksi perusrakenteeksi. Tarkastelun kohteeksi tarkentuu siten varhainen myöhäispaleoliittisen kivikauden ihminen ja hänen kulttuurinsa arkeologisten löydösten perusteella. Ihmisen tietoisuuden kehitystä kulttuurisessa ympäristössä kuvataan myös luonnontieteelliseltä kannalta. Uskonto mielletään tutkielmassa kulttuuri-ilmiönä tiedollisena kokonaisuutena, kulttuurisena tietovarantona. Uskonnollinen tieto siirtyy kulttuurista riippuen sen omaksumien sosiaalisten käytäntöjen kautta sosiaalisen oppimisen välityksellä yksilölle. Tiedon olemassaolon kannalta keskeinen säilymisen ja siirtymisen muoto on tällöin kulttuuriin sisältyvät erilaiset merkkijärjestelmät eli representaatiot. Ne välittyvät ihmisen tietoisuuden osaksi kielen ja rituaalien välisessä vuorovaikutuksessa. Tutkielma lähestyy kyseistä ilmiötä myös antropologisen tiedon kannalta, missä kyse on ensisijaisesti ilmiöiden olemassaolosta osana varhaista kulttuurikehitystä. Tutkittavan aiheen olemuksen on katsottu mahdollistavan myös hyvin runsaan filosofisen lähestymistavan, jonka johdosta tutkielma sisältää jonkin verran tutkielman kirjoittajan käsityksiä tapahtuneesta silläkin varauksella, että se voi tarkoittaa samalla spekulatiivisen tiedon osuuden kasvua tutkielmassa. Tutkielman loppuun sisältyy ekskursiona tehty tarkastelu Etelä-Saksasta löydettyyn maailman vanhimpaan zoomorfiseen veistokseen Leijonamiehestä, joka on ihmisen ja aikoinaan eläneen luolaleijonan välinen hybridiolento. Tutkielmassa veistoksen symbolinen olento on mielletty Jumalan kaltaiseksi olennoksi varhaisen ihmisen tietoisuudessa, minkä vuoksi se on ilmaistu tutkielmassa myös persoonallisena olentona, isolla alkukirjaimella kirjoitettuna.
Now showing items 12990-13009 of 31190