Browsing by Title

Now showing items 14457-14476 of 32623

Laughing with Feminists : A Cognitive Approach to the Female Comedic Memoir

Haug, Melissa (2018)

Tina Fey’s Bossypants, Amy Poehler’s Yes Please, Lena Dunham’s Not that Kind of Girl, and Mindy Kaling’s Is Everyone Hanging Out Without Me? are four rather understudied female comedic memoirs. This thesis first explores the problematic nature of defining the genre of these texts and how aspects of their ideology and fictionality affect not only the authors, but the readers as well. Secondly, the humor presented in these texts are analyzed from a cognitive perspective, mainly using Lisa Zunshine’s theory of mind. Classic humor theories such as incongruity, superiority, and relief are all critical in rendering fruitful analysis of these texts. Contrarily to some scholars, I argue that humor and amusement function actively in the mind. Tina Fey and Amy Poehler, the two comedians with the most experience in this thesis, tend to use humor as a way to seek permission to speak about uncomfortable topics that encompass the female experience. Some of these topics include female body standards, sex, marriage, motherhood, and work. As younger comedians, Mindy Kaling and Lena Dunham expand on some of these topics in similar ways, but they speak more boldly and directly about certain topics compared to their older counterparts. Fey and Poehler’s clever use of incongruous humor allowed Kaling and Dunham to write more openly about the female experience and to use humor in interesting, versatile ways. Because I argue that humor functions in the mind in potentially activating ways, I finally analyze how all four authors use humor as a tool to express feminist rhetoric. The results of the analysis show the ambiguous nature of postfeminism, and the possible emergence of a fourth wave of feminism. As comedic veterans, Tina Fey and Amy Poehler pave the way for Lena Dunham and Mindy Kaling in using humor to express different aspects of feminism. I explore the many layers of feminism, and how humor can work with feminism as powerful tool in engaging everyone, men and women, in a dialogue about feminism.
Laugier-Hunziker oireyhtymä, kirjallisuuskatsaus

Jweihan, Sofia (2022)

Tausta ja tarkoitus: Laugier-Hunziker syndrooma on harvinainen, vuonna 1970 tunnistettu benigni tila, johon liittyy suun limakalvoilla ja huulilla esiintyviä pigmenttileesioita. Laugier- Hunziker syndroomaan liittyvät pigmentaatiomuutokset kehittyvät spontaanisti aikuisiässä etiologian ollessa tuntematon. Potilailla tavataan usein mys pitkittäisiä leesioita pääasiassa sormien-, mutta myös varpaankynsien alueella. Harvoissa tapauksissa pigmenttileesioita on tavattu myös muualla kehossa. Laugier-Hunziker syndrooman diagnoosiin päästään poissulkemalla muut mahdolliset vaihtoehdot, jotka aiheuttavat multippeleita suun limakalvon pigmenttimuutoksia. Tutkielman tavoitteena on tuoda tieto kirjallisuudesta Laugier-Hunziker syndroomasta, sillä se on yhä tuntematon monille hammaslääkäreille. Materiaalit ja menetelmät: Tutkimusaineistona käytettiin Pubmed-tietokannasta systemaattisesti haettuja englanninkielisiä artikkeleita hakusanalla Laugier-Hunziker. Mukaan otettiin syndroomaa koskevat tutkimukset ja potilastapausselostukset, joissa pigmenttimuutoksia esiintyi suun tai huulien alueella. Tulokset: Hakutulokseksi saatiin 98 artikkelia, joista 44 täytti mukaanottokriteerit. Artikkelit oli julkaistu vuosina 1986 - 2020. Kaksi artikkeleista oli tutkimuksia, yksi käsitteli geenitestiä ja muut olivat potilastapausselostuksia. Yhteensä artikkeleissa kuvattiin 93 Laugier-Hunziker diagnoosin saanutta potilasta. Naisten osuus oli 81 % ja miesten 19 %. Potilaiden keski-ikä oli 45,9 vuotta (vaihteluväli 8 - 80 v). Suumuutoksista yleisin esiintymispaikka olivat huulet, joista 78 %:lla näitä oli sekä huulen puna-alueella että limakalvoilla. Ikenillä muutoksia oli 23 %:lla ja kielessä 23 %:lla. Kaksi tutkimusta oli tutkinut näiden pigmenttimuutosten hoitoa laserilla, joista 81 %:lla muutokset hävisivät jo yhden käsittelykerran jälkeen. Johtopäätökset: Kirjallisuutta ja erityisesti tutkimusta Laugier-Hunziker syndroomasta on vähän ja se koostuu pääosin potilastapausselostuksista. Raportoitujen tapausten perusteella syndroomaa esiintyy kaiken ikäisillä ja naisilla enemmän kuin miehillä. Tyyppipaikka oli huulet. Hoitoa nämä pigmenttimuutokset tarvitsevat vain esteettisistä syistä ja laserhoito vaikutti kahdessa ensimmäisessä aiheen tutkimuksessa toimivan tässä tehokkaasti.
Laulava evankelista : Ira David Sankeyn toiminta ja merkitys herätyskristillisessä kentässä 1870–1880

Koponen, Matias (2017)

Käsittelen tässä tutkielmassa Ira David Sankeyn toimintaa ja merkitystä Yhdysvaltain ja Iso-Britannian herätyskristillisessä kentässä 1870–1880. Rajaan aikakauden tähän kymmenen vuoden ajanjaksoon, koska katson sen olevan relevantti tutkimukseni osalta. Ajanjakso on kriittisen merkittävä Sankeyn toiminnassa. Keskityn työssäni erityisesti Sankeyn toimintaan evankelistana, jonka välineet evankeliumityöhön olivat musiikki ja lyhyet opetuspuheet sekä herätyskampanjoiden suunnittelu, järjestäminen ja toteutus. Tarkastelen toimintaa myös kaupunkievankelioimisen näkökulmasta ja sitä, millä tavalla suurimittainen teollistumisen ja kaupungistumisen aikakausi vaikutti herätystoimintaan. Sankey otti evankelistaparinsa Dwight Lyman Moodyn kanssa käyttöönsä uusia, tehokkaita keinoja kaupunkilaisten tavoittamiseksi. Aiemmassa tutkimuksessa on painotettu vahvasti Sankeyn muusikkoutta, kun taas hyvin vähälle huomiolle on jäänyt Sankeyn järjestöaktiivisuus ja Sankeyn osuus Moody ja Sankey –kampanjoiden suunnittelussa ja toteutuksessa. Vertailen Sankeytä muihin sanoittajiin ja säveltäjiin protestanttisessa herätyskristillisyydessä. On mielenkiintoista peilata Sankeyn tekstejä oman aikakautensa kuvina ja tutkia, pyrkikö Sankey ottamaan kantaa Yhdysvalloissa 1870-luvulla tapahtuneisiin suuriin yhteiskunnallisiin muutoksiin kuten taloudelliseen lamaan, suurtyöttömyyteen, sekä työläisten oikeuksiin. Tutkimustulosten perusteella on selkeästi todettava että Sankey ei ottanut esille tai käsitellyt missään yhteydessä edellämainittuja aiheita. Tulokset osoittavat myös, että Sankey ei ottanut kantaa vapautuneiden orjien asemaan ja olosuhteisiin tai ihmisoikeuskysymyksiin. Aiemmassa tutkimuksessa Sankey on jäänyt valitettavan taka-alalle ja häntä on käsitelty pääasiassa Dwight Lyman Moodyn muusikkokumppanina. Tarkastelen tässä tutkimuksessa Sankeyn toimintaa ja merkitystä laajemmin ja monipuolisemmin kuin aiemmassa tutkimuskirjallisuudessa on tehty. Havaitsin, että Sankeyn monipuoliset lahjat olivat kriittisen tärkeitä Moody ja Sankey –kampanjoiden onnistumiselle. Tutkimukseni osoittaa Sankeyn ja Moodyn olleen tasavertaiset kumppanit, jotka jakoivat yhteisen vision ja mission. Sankey oli laulava evankelista, jonka toiminnalla oli huomattava merkitys erityisesti Yhdysvaltain, mutta myös Iso-Britannian ja Irlannin herätyskristillisessä kentässä. Hänen ansioistaan ihmiset lähtivät mukaan kirkko- ja tunnustuskunnat ylittävään toimintaan.
”Lauletaanko tipi-tiitä vai mitä lauletaan?” : laulaminen pedagogisen vuorovaikutuksen menetelmänä pukeutumis- ja riisuutumistilanteissa taaperoryhmässä

Paaso, Vilma (2021)

Objectives. The core of early childhood education activities is the interaction between early childhood education staff and toddlers, i.e., children under 3 years of age. The relevance of the interaction is especially emphasized in the basic functions. According to previous research, a child has a need to interact with other children as well as adults. The basic functions are realized in an interaction that makes it a pedagogical event. Singing can be used as a method of pedagogical interaction in basic functions. For example, singing can activate a child as a part of activities and it is also an important goal of early childhood education. The goal of this study was to find out how singing could be used as a method of pedagogical interaction in dressing and undressing situations in a toddler group. Research questions were: (1.) How does singing appear as a method of pedagogical interaction in dressing and undressing situations in a toddler group? (2.) What are the goals of singing in the usual dressing and undressing situations of pedagogical interaction in a toddler group? (3.) What are the consequences of singing as a method of interaction in dressing and undressing situations in a toddler group? Methods. This study was a qualitative interaction study. The total quantity of the video material was 1 hour 35 minutes and 1 second. The video featured moments of singing moments before and after the actual event of singing. These moments were reduced to 24 episodes which total duration was 23 minutes and 34 seconds. Multimodal interaction analysis was used in the study of the episodes. After transcribing the material, I reviewed the material in turn and did a theory-guided content analysis. Results and conclusions. Singing as a method of pedagogical interaction appeared as a diverse method. The study found four categories describing the pedagogical goal of singing: singing as a method of entertaining, a method of soothing, a method of connecting participants in pedagogical interaction, and giving undivided attention to one child. The study emphasized the pedagogical purpose of singing to entertain a child. The research revealed the diversity of singing as a method of pedagogical interaction. In the future, it should be considered what other pedagogical goals can be achieved in early childhood education through the interaction method of singing.
Lauluäänen laatu ja ominaisuudet kolmen analyysimenetelmän valossa

Kuoppala, Jaana (2017)

Laulamisen tyyli vaihtelee musiikinlajista ja kulttuurista toiseen. Lauluäänestä on kuitenkin määriteltävissä ominaisuuksia laulutyylistä riippumatta, vaikka lauluäänen laadun määritelmä onkin sidoksissa estetiikkaan ja sosiaalisiin käytäntöihin. Kuunteluanalyysiä ja akustista analyysiä käytetään paljon lauluäänen tutkimuksessa mutta toistaiseksi ei ole kuitenkaan muodostunut selkeää kokonaiskuvaa siitä, miten ne voitaisiin yhdistää luotettavaksi arviointimenetelmäksi, jolla voitaisiin tukea sekä terveen että tavoitellun tyylin mukaista äänenkäytön opettamista ja seurata lauluäänen ja -taidon kehittymistä. Tutkimukseni tavoitteena on saada käsitys siitä, miten muissa kuin studio-olosuhteissa äänitetyssä heterogeenisessä aineistossa kuuntelulla arvioitavissa olevat ominaisuudet heijastuvat akustisissa tekijöissä. Toisaalta tavoitteena on ollut kehittää alustavasti sellaista menetelmää, joka soveltuu lauluäänen laadun arviointiin musiikin lajityypistä ja laulutyylistä riippumatta. Aineistona on 45 soololaulunäytettä Alan Lomaxin johdolla kootusta Cantometrics-oppiaineistosta. Näytteet edustavat perinnemusiikkia eri puolilta maailmaa. Laulajista naisia on 23 ja miehiä 22. Naisista äänityypiltään sopraanoiksi tulkittavia on 18 ja miehistä baritoneja 13. Analyysimenetelminä käytin kuuntelu-, akustista ja tilastoanalyysiä. Kuunteluanalyysissä arvioin lauluäänestä 19 eri ominaisuutta: sävelkorkeutta, äänen voimakkuutta, sijoitusta nasaalisesti, kurkkuun ja taakse, tekstin selkeyttä, alukkeita, kiinteyttä, karheutta, puristeisuutta, paineisuutta, metallisuutta, sointia, sävelpuhtautta, sävelten tasaisuutta, vibratoa, tukea sekä kokonaisvaikutelmaa laadusta ja taidosta. Akustisessa analyysissä määritin perustaajuuden, äänenpainetason, äänenpainetason eron, perustaajuuden huojunnan, äänenpainetason huojunnan ja signaali-kohinasuhteen sekä keskiarvospektrin muodon ja laulajan formantin. Tutkittavien tekijöiden suhdetta toisiinsa arvioin faktorianalyysillä sekä lineaarisella ja logistisella monimuuttujaregressiolla. Keskiarvospektrin muotoa mallinsin lineaarisella, logaritmisella, eksponentiaalisella sekä toisen ja kolmannen asteen polynomisella käyrällä. Ikä, sukupuoli ja äänityyppi ovat yhteydessä suureen osaan sekä lauluäänen ominaisuuksia että akustisia tekijöitä. Faktorianalyysissä erottuu lauluäänen ominaisuuksista kuusi faktoria: voima, taito, laatu, puristeisuus, tuki ja sijoitus. Laulajan formantti on tunnistettavissa 11 keskiarvospektrissä. Monimuuttujamalleissa metallisuus liittyy äänenpainetasoon, nasaalinen sijoitus äänenpainetason eroon, sointi ja voima perustaajuuden huojuntaan, sävelkorkeus ja tekstin selkeys äänenpainetason huojuntaan sekä tuki signaali-kohinasuhteeseen. Keskiarvospektrin muototyyppejä on erotettavissa neljä. Lauluäänen ominaisuuksista keskiarvospektrin muotoa selittävät voimakkuus, tekstin selkeys, sointi ja vibrato. Saamani tulokset ovat suurimmaksi osaksi samansuuntaisia kirjallisuudessa esitettyjen tulosten kanssa. Tutkimukseni perusteella uskon, että universaalin lauluäänen mittarin tavoitteleminen on mielekästä ja myös mahdollista kehittää.
Lauluharrastusten yhteydet elämänlaatuun, hyvinvointiin ja masentuneisuuteen eri vaiheissa aikuisikää

Heimala, Silja (2024)

Tavoitteet. Laulamisella on positiivisia vaikutuksia mielenterveyteen ja hyvinvointiin sekä kliinisessä kontekstissa että arkisesti käytettynä. Aiempi tutkimusnäyttö kuorolaulun yhteyksistä parempaan elämänlaatuun ja alhaisempaan masentuneisuuteen perustuu kuitenkin pitkälti interventiotutkimuksiin rajatulla kohderyhmällä. Lisäksi muut lauluharrastusten muodot, kuten yksin- ja yhteislaulu, ovat jääneet tutkimuksessa taka-alalle. Vapaamuotoisemman lauluharrastamisen yhteyksistä hyvinvointiin eri vaiheissa aikuisikää tarvitaan systemaattista tutkimusnäyttöä. Tämän tutkielman tavoitteena on selvittää poikkileikkausasetelmaa hyödyntäen kuoro-, yksin- ja yhteislaulun yhteyksiä elämänlaatuun, sosiaaliseen hyvinvointiin ja masentuneisuuteen eri vaiheissa aikuisikää. Menetelmät. Tutkimukseen osallistui N = 100 iältään 21–88-vuotiasta vapaaehtoista, joilla oli vaihtelevissa määrin kuoro-, yksin- tai yhteislaulukokemusta. Lauluharrastusten yhteyksiä elämänlaatuun, sosiaaliseen hyvinvointiin ja masentuneisuuteen selvitettiin lineaarisella regressiolla. Koko otoksessa tilastollisesti merkitsevät yhteydet analysoitiin myös ikäryhmittäin (nuoret, keski-ikäiset, ikääntyvät), jotta voitiin tarkastella elämänvaiheen ja ikääntymisen vaikutuksia tulosten voimakkuuteen. Musiikkitaustaa arvioitiin the Goldsmiths Musical Sophistication Index (Gold-MSI) -kyselyyn pohjautuvilla kysymyksillä. Elämänlaatua arvioitiin The World Health Organization Quality of Life (WHOQOL) -BREF-kyselyllä, sosiaalista tukea Social Provision Scale (SPS) -kyselyllä ja masentuneisuutta Center for Epiodemiologic Studies Depression Scale (CES-D) -kyselyllä. Tulokset ja johtopäätökset. Kuorolaulun nykyinen viikoittainen aktiivisuustaso oli tilastollisesti merkitsevässä yhteydessä alhaisempaan CES-D-pistemäärään eli alhaisempaan masentuneisuuteen. Kyseinen tulos ei ollut tilastollisesti merkitsevä ikäryhmittäin analysoituna. Elämänlaadusta ja sosiaalisesta hyvinvoinnista ei tässä tutkielmassa saatu tilastollisesti merkitseviä tuloksia, mikä voi mahdollisesti selittyä lineaarisen regressioanalyysin oletusten rikkoutumisella. Tulevaisuudessa olisi keskeistä kartoittaa laulumuotojen vaikutuksia vertailevalla interventioasetelmalla tai laadullisella tutkimuksella.
Lauluhetkiä aikuisten maahanmuuttajien S2-opetuksessa

Linjama, Katri (2019)

Tutkielmassani tarkastelen keskustelunanalyysin avulla sitä, miten laulua käytetään aikuisten maahanmuuttajien S2- oppitunnilla osana opetusta. Aineistona on 6 tuntia ja 16 minuuttia videoimaani aineistoa saman opettajan kolmelta eri opetuskerralta; opetusryhmiä on kaksi, luku- ja kirjoitustaidottomien ryhmä ja luku- ja kirjoitustaitoisten alkeisryhmä. Aineisto sisältää yhteensä 14 lauluhetkeä. Jaottelen aineistossani esiintyvät laulut niiden rakenteen perusteella kolmeen ryhmään: yhteis-, toisto- ja vuorolauluihin. Jaan laulut myös kahtia niiden tehtävän mukaan: opetuslauluihin sekä lämmittely- ja välilauluihin. Jälkimmäisen jaottelun teen sen mukaan, miten laulut sijoittuvat oppitunnilla ja millaisia tehtäviä niillä sen perusteella on. Kaikkia aineiston laulukohtia yhdistävät opettajan aloite, opiskelijoiden reaktio eli laulu, ja opettajan palaute. Opettajan tekemät eleet ovat kaikissa laulukohdissa tärkeässä osassa. Niillä hän ohjaa lauluvuoroja ja kuvittaa ja konkretisoi laulun sanoja. Opiskelijat laulavat aineistossani aktiivisesti mukana ja käyttävät myös eleitä. Opetuslaulujen aiheet liittyvät tunnilla opiskeltaviin aiheisiin. Niiden pohjustuksissa opettaja kirjoittaa laulun sanoja taululle tai näyttää laulun aikana sanoihin liittyviä kuvia. Hän myös jakaa lauluvuoroja sanallisesti ennen laulukehotusta. Jokaisen opetuslaulun jälkeen tehdään laulun sanoja tai fraaseja sisältävä keskustelutehtävä parin kanssa. Lämmittely- ja välilaulut ovat opetuslauluihin verrattuna aiheiltaan irrallisempia muusta oppitunnista. Niitä edeltää lyhyt siirtymä, opettajan orientoivia kysymyksiä ja laulukehotus, ja laulamisen jälkeen siirrytään muihin aiheisiin. Tunnelma on lämmittely- ja välilaulujen aikana leikillinen ja tilanteissa on paljon hymyä. S2-opetusta varten tehtyä suomenkielistä lauluaineistoa on selvitykseni mukaan saatavilla, mutta vain vähän etenkin aikuisille aivan alkeistasolle. Vaihtoehtona on käyttää autenttisia lauluja tai keksiä omia, kuten aineistoni opettaja tekee. Laulun nykyistä laajamittaisempi käyttö opetuksessa vaatisikin nähdäkseni opettajille lisää materiaaleja, koulutusta, rohkaisua ja tietoa laulamisen hyödyistä. Laulaminen S2-oppitunnilla on tutkimukseni valossa oppimisen ja ilmapiirin kannalta hyödyllistä, ja laulua voi suositella käytettäväksi S2-opetuksessa laajemminkin.
Laulupiirtävä luokka : alakoulun opettajien näkökulmia laulupiirtämisen menetelmään

Kesäniemi, Satu (2015)

Goals. The aim of this study was to identify teacher's perceptions about Songdrawing in school. The Songdrawing method is developed by songwriter Minna Lappalainen. The research questions were consisted of teachers views about using the method, interaction, learning through the songdrawing and developing the method itself. There was only a little amount of research concerning Songdrawing and I adjusted the questions according to the need for getting more information on the use of the method as a part of the teachers work. I also reviewed views on what it is possible to learn in the context of school. Ideas on how to take advantage of the method are found throughout this research and the information on how to further develop Songdrawing are also given to the developer of this method. Methodology. The study has been conducted with qualitative research approach and the data was collected based on theme interviews. Ten elementary school teachers participated in the study. Of the ten teachers seven had already used Songdrawing in their teaching and were interviewed with individual interviews. Three teachers in turn took part in a group interview and they hadn't used the method in their teaching but had just took part in a training in which the Songdrawing method was introduced to them. The data was analysed by using qualitative content analysis. Results and conclusions. All of the interviews revealed that the Songdrawing method can be used in elementary schools and especially in primary education. The method can be used in teaching as single exercises, projects, in co-operation with different grade levels and in social functions of the school. All of the interviews also revealed that the Songdrawing method can be used in interdisciplinary schoolwork. The results of the study also revealed participants views about co-operation on Song-drawing from both the teacher's and student's point of view. According to teachers perceptions it was possible to learn different skills by using the method: school skills, motor skills, school subject knowledge and skills, co-operational skills, emotional skills, self-knowledge skills and creative skills. The results mainly confirmed the information already known about the method and revealed views that primary school teachers had about the subject. Participants who had used Songdrawing gave development ideas that mainly consisted suggestions on how to improve the material for using the method. The conclusion on the result of the study is that the Songdrawing method can be versatilely used in schools as a part of teaching in different occasions and when learning different matters.
Laulu toisen kielen oppimisen välineenä : EEG-tutkimus kaksikielisessä esikoulussa

Aalto, Sanna (2022)

Language skills are an important asset in the global world, so it is important to promote language learning. Music and language learning have been shown to be interconnected. However, most of the studies have been conducted with adult language learners and in laboratories. This study is an experimental study carried out in natural learning context with intervention paradigm. The aim of the study is to explore whether using a song as a tool in learning second language vocabulary in a bilingual preschool differs from using a nursery rhyme or prose. The null hypothesis is that children in bilingual preschool learn second language vocabulary as well with song as with nursery rhyme or prose. The alternative hypothesis is that children in bilingual preschool learn second language vocabulary better with song than with nursery rhyme or prose. Seven foreign language children from the preschool took part in the study. In study paradigm children were presented in learning phase a Finnish version of a well-known nursery rhyme Simple Simon as continuous stimuli in the form of a nursery rhyme, a song and prose. In EEG test phase they were presented same stimuli with some changes in vowels and syllables and their EEG was recorded. Event-related potentials to those changes were then compared between a nursery rhyme, a song and prose situation. In behavioral testing, children were presented words from the learning material and pseudowords formed from those words. We compared how well the children recognized words in the nursery rhyme (poem), the song and the prose situation. The data were analyzed in both research methods using Wilcoxon signed rank test. The null hypothesis could not be rejected. So, it cannot be stated that second language vocabulary is learned better with song than with nursery rhyme or prose. We detected a difference between the prose and the nursery rhyme stimuli in favor of the prose option measured with EEG. However, the sample size was too small to generalize the results. In discussion the results and used research methods are primarily examined on theoretical level considering previous studies. In conclusion, based on the previous studies, it is feasible to recommend using music in education especially in language learning but also in every phase of life due to music’s positive effects on motivation and togetherness to name but a few.
Laulut uuden kielen oppimisen tukena : opettajien käytänteitä ja kokemuksia perusopetukseen valmistavassa opetuksessa

Hovinen, Annika (2021)

The aim of this study was to find out how teachers use songs as a means to support learning a new language in preparatory education. The purpose was also to examine their reasoning behind using songs in their teaching. The research problem arises from the need to consider the different ways in which newly arrived pupils can be supported in the beginning of learning a new language. According to previous studies, music has a positive impact on language learning. However, there is a need for further study of using songs as a means to support language learning in Finland and especially in Finnish preparatory education. The study was carried out applying a phenomenological approach. Research data was collected by interviewing eight teachers who had experience in using songs in preparatory education. Research data was analyzed using methods of qualitative content analysis. On the basis of this study, the different ways of using songs in supporting language learning in preparatory education form a wide and inventive array of teaching methods. The reasoning behind including songs in preparatory education was mostly linked to the views the teachers had concerning the positive effects of using songs, which were in many cases influenced by the positive experiences they had using songs in teaching. In some cases, the reasons were linked to positive experiences the teachers themselves had in connection with language learning and songs. The reasons could be divided into those that were directly linked to language learning and those that were linked to the overall well-being and growth of students or creating a pleasant atmosphere in the classroom. Using songs was seen as an affective and quick way to learn new vocabulary and phrases. The teachers’ views reflected the idea that language learning is a process that cannot be separated from everything else that is happening in the classroom. The role of music in increasing school satisfaction and dealing with emotions was considered as very important. The teachers’ views were in this sense in line with previous studies concerning the ways in which singing indirectly affects language learning.
Lausetasoisen verbikuntoutuksen vaikutus sujumattomaan puheeseen afasiassa : monitapaustutkimus

Venäläinen, Sirje (2016)

Background and aims. The most common and persistent symptom of aphasia is word retrieval deficit, anomia. There is evidence of selective verb retrieval problems amongst non-fluent aphasic speakers. Training verbs in sentence context increases verb naming accuracy in naming tests and enhances verb usage and the use of well-formed syntactic structures in connected speech. Especially intensive interventions in which training takes place in communicative contexts may be beneficial. The aim of this study was to investigate whether a sentence-level verb intervention affects verb naming and the structures and vocabulary of the connected speech of Finnish non-fluent aphasic speakers. Methods. Two speakers with chronic Broca's aphasia participated in this study. Markku, a 35-year-old man, and Annikki, a 72-year-old woman, had both become aphasic due to a single stroke in the left hemisphere. The intervention programme lasted 6–7 weeks and consisted of 15 training sessions of 90 minutes (a total of 22,5 hours). In six different speech production tasks the participants were trained to place obligatory and optional sentence elements around a verb. The target was to promote verb usage in narratives. The effects of the intervention were evaluated by examining verb naming accuracy and speed in a naming test, by calculating the mean length of utterances and the proportion of empty speech in connected speech, and analysing the syntax and the vocabulary of narratives. Results. Markku's aphasia quotient (WAB) increased by 20 points after the intervention as his speech became more fluent and informative. There were no changes in Annikki's aphasia quotient. The intervention had no effect on verb naming in a verb naming test. Both participants produced longer narratives after the intervention, but at the same time the proportion of empty speech increased in Annikki's speech. The mean lengths of utterances didn't change after the intervention. The proportion of utterances including a finite verb increased slightly in Markku's narratives. Simultaneously, the proportion of clauses with an incomplete verb phrase or no verb phrase decreased slightly. The intervention had no effect on syntactic structures in Annikki's case. The number of different verbs increased in both participants' picture description narratives, although the change was much smaller in Annikki's case. There was some evidence in Markku's case that the intervention had a small effect on the vocabulary of personal narratives and descriptions of event sequences. Discussion. The results of this study provide preliminary support for the usefulness of sentence-level verb interventions in aphasia rehabilitation in Finland. The results indicate that this intervention can have a positive effect on the number of different verbs and the number of finite verbs used in non-fluent narratives. However, the response to the intervention seems to be highly individual. The next step would be to examine the efficacy of the intervention method in a larger scale study. The intervention could be modified by increasing the intensity of training and increasing the amount of training without picture support. The intervention method is applicable in the clinical world. In addition, an aphasic speaker and their significant other can train at home using the intervention tasks, so that possible intervention results could be better maintained after the intervention is withdrawn.
”Lausu vain sana, niin minä paranen” : Uskonnollinen elämänhallinta Tuomasmessun esirukouspyynnöissä terveyden ja sairauden kontekstissa

Tanner, Siiri (2015)

Tutkielmassa on tarkasteltu esirukouspyyntöviesteissä ilmenevää uskonnollista elämänhallintaa. Tutkimusaineistona käytettiin Tuomasmessun nettialttarin kautta vuonna 2013 tammikuu-huhtikuu -välillä lähetettyjä esirukouspyyntöjä. Aineisto koostui 450 esirukouspyyntöviestistä, joita analysoitiin aluksi määrällisin menetelmin tarkastelemalla viesteissä käytettyä kieltä, viestin muotoa, luonnetta, osoitetta, kohdetta ja aihetta käyttäen apuna SPSS-ohjelmaa. Määrällisen analyysin perusteella yleisimmäksi esirukouspyyntöviesteissä mainituksi rukousaiheeksi osoittautui terveys ja sairaus, joka esiintyi kaikkiaan 152 esirukouspyyntöviestissä. Tutkimuksen pääasiallinen analyysi syventyi näihin terveyttä ja sairautta käsitteleviin esirukouspyyntöihin tarkastellen niitä elämänhallinnan ja uskonnollisen elämänhallinnan teoreettisessa viitekehyksessä laadullisen sisällönanalyysin avulla. Tutkimuksen lähestymistapa oli osittain aineistolähtöinen, osittain teoriasidonnainen. Pääasiallisena teoriasta nousevana analyysin apuvälineenä käytettiin Pargamentin, Koenigin & Perezin viidestä uskonnon avainfunktiosta soveltamaa uskonnollisen elämänhallinnan analysoimiseen kehitettyä mallia. Esirukouspyynnöissä esiintyvää uskonnollista elämänhallintaa analysoitiin myös suhteessa Pargamentin, Kennelin, Hathawayn, Grevengoedin, Newmanin & Jonesin laatimiin kuvauksiin kolmesta elämänhallinnan vastuuta ja kontrollia kuvaavasta menettelytavasta. Esirukouspyyntöviesteissä esiintyneet aiheet olivat luonteeltaan sellaisia, joiden hallinnan ihmiset kokivat itselleen joko vaikeaksi tai jopa mahdottomaksi. Terveyden ja sairauden ohella muita aineistossa usein esiintyneitä aiheita olivat ihmissuhteet, työ, opiskelu ja toimeentulo. Suurin osa esirukouspyyntöviesteistä kohdistui kirjoittajaan itseensä sekä hänen läheisiinsä. Uskonnon yleisimpinä funktioina esirukouspyynnöissä korostuivat kontrollin etsiminen, Jumalan läheisyyden ja lohdutuksen etsiminen sekä läheisyyden etsiminen toisiin ihmisiin. Esirukouspyyntöviestien kautta kirjoittajat pyrkivät tyypillisimmin hakemaan ratkaisua johonkin ongelmatilanteeseen, kuten sairaudesta paranemiseen, mutta myös tunteiden hallinnan välineenä esirukouspyyntöviesteillä oli keskeinen funktio elämänhallinnassa.
Lautamiehet lakimiesten silmin : Tutkimus lakimieskunnan asenteista lautamiesjärjestelmää kohtaan 1800-luvulla ja nykypäivänä

Raunio, Aino (2012)

Suomessa on pitkät perinteet maallikkotuomareiden osallistumisesta lainkäyttöön. Lautamiesten asema ja merkitys oikeudellisessa ratkaisutoiminnassa on vaihdellut läpi historian, mutta pääosin oikeudenkäyttö ennen 1800-lukua oli hyvin maallikkovaltaista ja yhteisöllistä. Moderni oikeus sen sijaan perustuu yhä vahvemmin ammatillisen lakimieskunnan toiminnan varaan, ja lautamiehet ovatkin mukana enää vakavampien ja yhteiskunnallisesti merkittävämpien rikosasioiden käsittelyssä. Lautamiesjärjestelmässä tapahtuneiden modernien uudistuksien tausta ulottuu 1800-luvulle, jolloin oikeuslaitoksen kokonaisuudistusta ryhdyttiin valmistelemaan. Uudistuksen ilmapiiri herätti lakimieskunnan keskustelemaan myös lautamiesten asemasta oikeudenkäytössä. Lautakunnan olemassaoloa ei varsinaisesti kyseenalaistettu, mutta tosiasiassa lautamiesten merkitystä oikeudenkäytössä haluttiin supistaa rajaamalla lautamiesten osallistuminen käsiteltävän asian vaikeuden mukaan. Tämän tutkielman tarkoituksena on selvittää lakimiesten suhtautumista lautamiesjärjestelmään kahdella järjestelmän kannalta merkittävällä ajanjaksolla. Tarkasteltavan ajanjakson alkupiste sijoittuu niin sanotun Wreden oikeuslaitosuudistusta koskevan komiteamietinnön ympärille, 1800-luvun jälkimmäiselle puoliskolle. Tarkastelu ulottuu 2000-luvun käräjäoikeuksien kokoonpanosäännösten uudistamiseen. Tutkielman tavoitteena on vastata kysymykseen: mikä on lakimiesten kanta lautamiesjärjestelmää koh-taan ja miten se on kehittynyt Wreden komiteamietinnön aikakaudelta nykyaikaan. Lakimiesten asenteiden lisäksi tutkielmassa käsitellään lautakuntainstituution yleistä historiaa ja käydään läpi maallikko-osallistumisen historiallisen kehityksen pääpiirteet. Tutkielmassa on myös kansainvälistä vertailua sisältävä osio, jonka avulla pyrin hahmottelemaan oikeudellista kontekstia ja selvittämään mahdollisia yhtäläisyyksiä ja eroavuuksia erilaisten lautamiesjärjestelmien välillä. Vertailusta selviää, että muualla käytetään lautamieskokoonpanoa Suomea laaja-alaisemmin eri oikeusasteissa. Suhtautumisen selvittämisen lähdemateriaalina käytän lainvalmisteluaineistoa, valtiopäiväasiakirjoja ja oikeuskirjallisuutta. 1800-luvun lakimiesten näkemyksiä kartoitan lisäksi tutkimalla Suomen Lainopillisen Yhdistyksen keskuudessa käytyä lautamiesdiskurssia. Lisäksi tarkastelen molempien aikakausien juristien sosiaalista koostumusta yleisellä tasolla sekä suppean empiirisen havainnoinnin avulla. Lakimies-kunnan yhteiskunnallisessa asemassa tapahtuneet muutokset voivat toimia selittävinä tekijöinä tarkasteltaessa lakimiesten asenteiden muutoksia lautamiesinstituutiota kohtaan. Yhteiskunnallisten luokkaerojen kaventumisen myötä lakimiesten ja ”tavallisen kansan” erot sosiaalisessa statuksessa ovat vähentyneet. Tämän myötä lautamiehet eivät enää samalla tavalla toimi eri yhteiskuntaluokkien välisenä tulkkina. Yhteiskunnallisten muutosten myötä myös lautamiesjärjestelmästä esitettyjen perusteiden painoarvo on muuttunut, vaikkakin perustelut ovat pitkään pysyneet samanlaisina. Nykyään lakimiehet pitävät lautamiesinstituution tärkeimpänä tehtävänä tuomioistuinlaitoksen luottamuksen ylläpitämistä. Samalla argumentilla perusteltiin lautamiesjärjestelmää jo 1800-luvulla. Toisaalta lakimiesten puheenvuoroissa korostettiin yhä enemmän juridisen osaamisen tarvetta ja oikeudenkäytön professionaalisuuutta.
Lautamiesten vaikutus tuomioistuimen työskentelyyn

Pihonen, Linda (2015)

Tutkielman aihepiiri liikkuu tuomioistuinkontekstissa. Tavoitteena oli selvittää nykyisen lautamiesjärjestelmän toimivuutta tuomioistuimen sisäisestä näkökulmasta. Keskeisenä kysymyksenä oli, miten lautamiesten läsnäolo ja osallistuminen lainkäyttöön vaikuttavat oikeussalin dynamiikkaan ja ammattituomarin työskentelyyn. Tutkielman tarkoitus oli tuoda esiin näkökohtia siitä yleisölle näkymättömästä prosessista, jonka lopputuotteena on kirjoitettu tuomio. Keskeisenä osana tätä prosessia hahmotetaan se päätösneuvotteluun kulminoituva oikeudellinen harkinta, jota perusteltuun lopputulokseen pääsy edellyttää. Kiinnostuksen keskiössä on siis vahvasti päätösneuvottelu ja kokoonpanon sisäinen kommunikaatio. Pääasiallisena metodina käytettiin empiiriseksi luokiteltavaa kyselytutkimusta. Kyselyllä selvitettiin sekä ammattituomareiden että maallikoiden (lautamiesten) käsityksiä lautamieskokoonpanossa työskentelystä ja sen erityispiirteistä. Lautamiesten vaikutusta tuomarin harkintaan, menettelyn muotoutumiseen, prosessinjohtoon ja kokoonpanossa käytävään keskusteluun pyrittiin selvittämään käyttämällä sekä avoimia että strukturoituja kysymyksiä ja muodostamalla näistä luontevia vastinpareja osapuolten välisten näkemyserojen alleviivaamiseksi. Kyselyvastausten analyysissä hyödynnettiin oikeuskirjallisuutta, etenkin keskeisiä ulkomaisia tuomioistuintutkimuksia ja teorioita. Vaikuttaa siltä, että ammattituomarilla on oikeussalissa merkittävä valta-asema lautamiehiin nähden. Lautamiesten osallistumisaktiivisuus riippuu pitkälti ammattituomarin osallistamistaidoista ja halusta tehdä yhteistyötä lautamiesten kanssa. Tuomari viestii lautamiehille tahallisesti tai tahattomasti, ovatko lautamiesten näkemykset tärkeitä. Tämän viestinnän perusteella lautamiehet myös antavat kontribuutiotaan tai jättäytyvät passiivisiksi. Voidaan sanoa, että ammattituomarilla on prosessin hallitsijana keskeinen rooli myös lautamiesten roolin määrittäjänä. Tuomareiden ja lautamiesten vastaukset kyselytutkimukseen erosivat toisistaan monilta osin, mikä oli kiinnostavaa pohdittaessa järjestelmän legitimaatiota eri näkökulmista. Tutkielma antaa tuomarin työstä kuvan varsin itsenäisenä, yksinäistä pohdintaa edellyttävänä ammattina. Tutkielmasta käy ilmi, että lisäarvoa kokoonpanon työskentelylle tuovat lautamiesten yleinen osapuolten objektiivinen havainnoiminen, näytön arviointi ja näihin liittyvä keskustelu. Haittana ja hidastavana tekijänä nähtiin yleinen jutustelu päätösneuvottelussa, asiaan kuulumattomien havaintojen tekeminen sekä subjektiivisten näkemysten esittäminen. Tuomion kirjoitusprosessin sujuvuuden kannalta lautamiehet nähtiin enimmäkseen haittana. Tutkielmassa havaittiin myös, että lautamiehille on ominaista tuoda kokoonpanossa käytävään keskusteluun inhimillistä näkökulmaa, joka toisaalta voi näyttäytyä ammattituomarille herkästi turhauttavana. Toisaalta inhimillisten huomioiden tuominen osaksi tuomarin oikeudellista harkintaa voidaan nähdä symbolisesti arvokkaana ainakin lautamiesten itsensä kannalta. Tällainen symboliarvo kuvaakin tutkielman perusteella varsin hyvin lautamiesten kontribuutiota lainkäyttöön Suomessa. Tosin lautamiehillä havaittiin henkilöstä riippuen myös todellinen mahdollisuus haastaa ammattituomarin ajattelua ja tuoda käsittelyyn ulko-oikeudellista näkökulmaa. Lautamieskokoonpanossa työskenneltäessä oikeus voidaan hahmottaa sosiaalisena käytäntönä, jonka rakentajina ovat osaltaan sekä ammattituomarit että maallikot. Prosessi muodostuu juuri niin laadukkaaksi, kuin osallistujat sen luovat. Tutkielman perusteella näyttää siltä, että parhaat edellytykset lautamieskokoonpanon tehokkaalle työskentelylle syntyvät silloin, kun pöydän takana istuvat aktiiviset lautamiehet sekä tuomari, joka on aidosti kiinnostunut hyödyntämään lautamiehiä ja tekemään heidän kanssaan yhteistyötä.
Lävistetty identiteetti : Nuorten aikuisten kokemuksia lävistyksistä

Ruutu, Veera (2019)

Pro gradu -työssäni käsittelen nuorten aikuisten kokemuksia heidän lävistyksistään ja heidän niille antamiaan identiteettiliitännäisiä merkityksiä. Samalla tarkastelen modernia lävistysskeneä nykyaikaisena perinneyhteisönä ja analysoin sitä tapaa jolla lävistysten suosion kasvu viime vuosikymmenellä on vaikuttanut ihmisten asenteisiin. Työn alussa avaan modernin lävistyskulttuurin historiaa ja käsittelen lävistysten tutkimista kulttuurintutkimuksen näkökulmasta, tarjoten poikkitieteellisiä näkökulmia. Tutkimuksen keskeisiä käsitteitä ovat identiteetti ja kokemuksellisuus. Tutkimuksen teoreettisen viitekehyksen muodostavat Mary Douglasin symbolisen lian käsite, Judith Butlerin performatiivinen sukupuoliteoria ja Maurice Merleau-Pontyn ruumiinfenomenologia. Aineistonkeruumenetelmänä olen soveltanut puolistrukturoitua teemahaastattelua. Aineisto koostuu seitsemästä haastattelusta, joita analysoin diskurssianalyysin keinoin. Omasta lävistyshistoriastani johtuen mukana kulkee myös autoetnografinen tutkijanäkökulma. Työn analyysiluku jakautuu kuuteen osioon. Alussa käyn läpi haastateltavien lävistyshistoriaa ja ensilävistyksiin liittyneitä merkityksiä sekä sitä millä tavalla nuo merkitykset vertautuvat nykyisiin. Seuraavaksi käsittelen erilaisia lävistyksiin liittyviä henkilökohtaisia merkityksiä ja analysoin sitä, voidaanko lävistettyjen henkilöiden kesken puhua yhteisestä lävistetystä identiteetistä. Tutkin lävistysten tärkeyttä osana ruumiillista kokemusta ja lävistyksen aitouden merkitystä autenttisen identiteettipresentaation kannalta. Ikää ja ammattilaisuutta käsittelevässä osiossa pohdin sitä miten aikuinen lävistetty vastaanotetaan työ- tai opiskelupaikalla. Lopuksi analysoin lävistysten poisoton herättämiä ajatuksia sekä sitä, millä tavalla haastateltavat näkevät oman lävistetyn tulevaisuutensa. Tutkimuksessa näkyi selvästi, että lävistysten koettiin ilmiönä valtavirtaistuneen, mikä on puolestaan vaikuttanut ihmisten ja työnantajien asenteisiin positiivisella tavalla. Etenkin menneisyydessä monet haasteltavat olivat kohdanneet lävistyksiin liittyvää negatiivissävyistä kommentointia, joka on tulkittavissa Douglasin teoriaa soveltavalla tavalla. Osittain tästä johtuen varhaisemmissa lävistyksissä nähtiin enemmän kapinaa, jonka ei kuitenkaan koettu täysin kadonneen. Nykyään lävistyksiä pidettiin tärkeänä, usein korvaamattomana osana omaa minuutta ja ruumiinkuvaa. Korujen merkityksissä korostuivat viehätys lävistettyyn estetiikkaan, oman identiteetin aito julkituominen ja oman kehon haltuunotto. Lävistyksillä on voitu vastustaa sukupuolittuneita ulkonäkönormeja, minkä tulkitsen mukailevan Butlerin käsitystä sukupuolellisen toisintoistamisen mahdollisuudesta. Haastateltavat näkivät lävistykset osana elämäänsä pitkälle tulevaisuuteen. Lävistyksistä on toistaiseksi olemassa melko vähän akateemista tutkimusta, minkä lisäksi lävistysten ottaminen liitetään usein edelleen teini-ikään liittyväksi vaiheeksi. Tutkimukseni avaa lävistysten merkityksiä nimenomaan aikuisten lävistettyjen näkökulmasta identiteetin, kokemuksen ja kehollisuuden kautta, reflektoiden samalla ilmiön ja sitä kautta lävistysyhteisön kokemaa muutosta.
Law and Practice of Regional Trade Agreements under the Enabling Clause

Roca Castro, Nancy Olivia (2014)

This thesis explores the question related to the intersection of regional trade agreements with the WTO law and potential violations thereof. As a result of the research, the study concludes that the Regional Trade Agreements created pursuant to the Enabling Clause do not constitute a violation of WTO law. Historically, the WTO has been polarized between the developed countries and the developing countries, both with their own interests and demands. On the one hand developed countries foster trade liberalization in developing countries. On the other hand, developing countries request an enhanced role in global trade related issues. In an effort to solve the perpetual confrontation between the two blocks the WTO has created mechanisms such as the Enabling Clause which gives developing countries special and more-favourable treatment, allowing them to create regional trade agreements. However, these mechanisms are not free from dilemmas as some countries have raised concerns related to possible sham uses of the Enabling Clause. It is concluded that further clarity is needed with regards to the regulation of the Enabling Clause as from the analysis of the case-law, it seems that an overlap that does not contradict the current regulation of such mechanism exists.
Law of Evidence in the Cyber Operations Context

Slotová, Katarína (2019)

This thesis work looks at the law of evidence within the specific context of international cyber operations. The focus is on standard of proof and burden of proof, while the aim is to conclude what evidentiary principles should be applied by international bodies in cyber operation cases. This is a challenging task due to lack of international case law dealing specifically with cyber operations. I analyzed the existing international case law and three cyber operations of various severity that have occurred in the real world. Through analogy, while taking the conditions characteristic to the cyber realm into consideration, I argued for a modified clear and convincing standard of proof to be applied, while shifting the burden of proof from the victim State is unlikely. Additionally, this thesis work provides analysis of the nature of evidence gathered in the cyber operations discussed, which contributes to identification of the most suitable evidentiary principles, including principles for admissibility of evidence, in the cyber area. The thesis work concludes with attribution of cyber operations, where I address the most problematic issue, specifically the need of introducing a new attribution test to cyber-related cases.
Laxars morfologiska egenskaper : en följd av genetisk domesticering, uppväxtmiljö och fenotypisk plasticitet

Sund, Nina (2018)

Laxpopulationer både globalt och i Finland är hotade som följd av överfiske och förstörda livsmiljöer. För att bevara och återuppliva naturliga laxpopulationer har man länge planterat ut laxar odlade i fiskodlingsanstalter. Dock är det endast en liten andel av de utplanterade laxarna som överlever till fortplantningsålder vilket gör utplanteringen både ekonomiskt och etiskt ohållbar. Orsaken till att så få av de utplanterade fiskarna överlever i naturen anses vara att de är dåligt anpassade till de naturliga förhållandena, eftersom miljöförhållandena i odlingsbassänger och naturen skiljer sig starkt från varandra. Målet med denna studie var att ta reda på ifall berikade odlingsbassänger med mer varierande och naturenliga förhållanden, vore ett alternativ att förbättra de utplanterade fiskarnas duglighet genom bättre anpassade morfologiska egenskaper. Jag undersökte morfologiska skillnader mellan laxar med olika härstamning; fiskar med vilt ursprung och odlat ursprung, vilka härstammade från fiskar som levt i naturen ända fram till fortplantningsålder och fiskar som under flera generationer levt i odlingsförhållanden. Fiskarna växte upp i olika miljöer, vanliga bara odlingsbassänger och berikade bassänger, och släpptes därefter ut i konstgjorda strömmar för att efterlikna en utplantering. Jag förväntade mig att fiskar som växt upp i berikade bassänger skulle ha lättare att anpassa sig till sin miljö, eftersom en varierande uppväxtmiljö anses bidra till fiskens förmåga att anpassa sig till miljöförändringar, och även att fiskarna med vilt ursprung skulle anpassa sig bättre, eftersom odlade fiskar anses mista genetisk diversitet till följd av bl.a. domesticering. Jag undersökte ifall det fanns morfologiska skillnader mellan fiskarna före de släpptes ut i de konstgjorda strömmarna då de växt upp i olika miljöer, och efter att de levt i samma miljöförhållanden i de konstgjorda strömmarna samt hurdana skillnader som uppkommit, genom att analysera fotografier. Fiskar med odlat ursprung uppvisade större morfologisk variation mellan de olika uppväxtförhållandena än fiskarna med vilt ursprung innan utplanteringen, medan fiskar med vilt ursprung uppvisade större morfologiska skillnader efter att de levt i de konstgjorda strömmarna. Både före och efter den efterliknade utplanteringen hade fiskar som växt upp i berikade bassänger en högre kropp. Fiskar med odlat ursprung hade både högre huvud och bakkropp än fiskarna med vilt ursprung efter utplanteringen, vilket indikerar en jämntjock kroppsform. Jag undersökte även fiskarnas specifika vikttillväxthastighet. Fiskarna från berikade uppväxtförhållanden, speciellt de med vilt ursprung, ökade i vikt, medan fiskar med vilt ursprung som växt upp i standard förhållanden minskade i vikt under den tid de levde i de konstgjorda strömmarna. Fiskarnas morfologiska variation påverkades mest av uppväxtförhållandena. Fiskar som växt upp i berikade bassänger hade störst tillväxt vilket tyder på att de kunde anpassa sig bättre till förhållandena i de konstgjorda strömmarna och var bättre på att hitta föda än fiskar från standard bassänger. Fiskar som växt upp i berikade bassänger hade även högre kropp, vilket indikerar att de anpassat sig till strömmande vatten. Även fiskarnas ursprung påverkade deras morfologiska egenskaper. Fiskar med vilt ursprung var mer spolformade och strömlinjeformade, vilket anses vara fördelaktigt vid simning, än fiskar med odlat ursprung som hade en mer jämntjock kroppsform. De morfologiska skillnaderna mellan fiskar med olika ursprung, kunde tyda på skillnader i fiskarnas fenotypiska plasticitet, d.v.s. förmågan hos en genotyp att anpassa sin fenotyp som gensvar på miljön. Resultaten tyder på att berikade uppväxtbassänger påverkar laxarnas morfologiska egenskaper så att de lättare kan anpassa sig till ett liv i naturen, och kunde således vara ett alternativ för att producera mer dugliga fiskar för utplantering i framtiden
Lazardin korrespondenssi äärellisille p-ryhmille

Sjöblom, Saara Eveliina (2013)

Äärellistä ryhmää, jonka kertaluku on jonkin alkuluvun p potenssi kutsutaan p-ryhmäksi. Lazardin korrespondenssi sanoo, että jokaista äärellistä p-ryhmää, jonka nilpotenssiluokka on aidosti pienempi kuin alkuluku p vastaa Lien rengas, joka on määritelty samassa joukossa. Lazardin korrespondenssin tärkein työkalu on Baker-Campbell-Hausdorffin kaava (BCH-kaava). Käyttämällä BCH-kaavaa voidaan Lazardin korrespondenssin ehdot täyttävälle Lien renkaalle antaa multiplikatiivisen p-ryhmän rakenne. Äärelliselle p-ryhmälle voidaan antaa Lien renkaan rakenne määrittelemällä summa ja Lie-tulo BCH-kaavan käänteiskaavoja käyttämällä.
LBO-järjestelyn rahoittaminen universaalien, osakeyhtiön varojen käyttöä ohjaavien yhtiöoikeudellisten periaatteiden näkökulmasta : Rahoitusteoriapainotteinen tutkielma esine-, insolvenssi-, rahoitus-, sopimus- ja yhtiöoikeuden rajapinnasta

Suomalainen, Erno (2022)

Tutkielmassa käsitellään osakeyhtiön varojen käyttöä ohjaavia universaaleja ja yleisiä osakeyhtiöoikeudellisia periaatteita tilanteessa, jossa yhtiö on velkavivutetun yritysoston kohteena. Osakeyhtiölain systematiikan mukaan yhtiön varojen käytön on oltava yhtiön edun mukaista ja toi-melle on oltava hyväksyttävä liiketaloudellinen peruste. Tällä hetkellä Suomen osakeyhtiölain 13 luvun 10 pykälässä säädetään yhtiön omien osakkeiden hankinnan rahoituskiellosta. Kiellon mukaan Yhtiö ei saa antaa rahalainaa, varoja tai vakuutta käy-tettäväksi siihen tarkoitukseen, että ulkopuolinen voi hankkia yhtiön tai sen emoyhtiön osakkeita. Kielto on ehdoton ja sen rikkominen on tulkittava yhtiön johdon kelpoisuuden ylitykseksi osakeyhtiö-lain 6 luvun 28 pykälän tarkoittamalla tavalla. Oikeustoimi ei tällöin sido yhtiötä. Yhtiöltä osakeyhtiö-lain säännösten vastaisesti saadut varat tai vakuus on palautettava. Jos toimesta on syntynyt vahin-koa esimerkiksi yhtiön velkojille, toimesta päättäneet voivat olla henkilökohtaisessa vahingonkor-vausvastuussa aiheutuneesta vahingosta tietyin edellytyksin. Kiellon olemassaolo perustuu Euroopan unionin kodifioidun yhtiöoikeusdirektiivin 64 artiklaan, joka sallii kiellon rajaamisen vain julkisia osakeyhtiöitä koskevaksi. Kieltoa on lisäksi laimennettu vuonna 2008 tehdyllä muutoksella, joka sallii rahoitusavun antamisen tiettyjen edellytysten täyttyessä tilan-teessa, jossa kiellon suojatarkoitusta ei loukata. Suomen osalta rajausta ei ole implementoitu ja kielto koskee kaikessa ehdottomuudessaan sekä yksityisiä että julkisia osakeyhtiöitä. Koska yleiset varojen käyttöä ohjaavat periaatteet on todettu toimiviksi muun muassa lähipiirilainojen sallittavuutta arvioitaessa, on vaikea löytää järkeviä perusteluita nimenomaisen ja ehdottoman ra-hoituskiellon olemassaololle. Kiellon voidaan perustellusti väittää rajoittavan yhtiön toimintaa tarpeet-tomasti tilanteessa, jossa säännöksen suojatarkoitusta ei loukata.

Now showing items 14457-14476 of 32623

Browsing by Title

Yhteystiedot

HELSINGIN YLIOPISTO