Browsing by Title

TIIVISTELMÄ Tarkastelen tutkimuksessani sitä, juontuuko Euroopan unionin kilpailuoikeudesta mahdollisia vaikutuksia Suomen kansalliseen siviiliprosessioikeuteen yleisen tuomioistuimen käsitellessä kilpailuoikeudellisia asioita, erityisesti määräävän markkina-aseman perusteella kilpailurikkomukseen pohjautuvia vahingonkorvausasioita. Mielenkiinto tähän asiaan on herännyt suhteellisen tuoreeseen, Helsingin käräjäoikeudessa 18.6.2019 ratkaistuun niin sanottuun Maitosota -tapaukseen, tutustuessa. Helsingin käräjäoikeus on Maitosota -tapauksen lainvoimaisessa ratkaisuissaan arvioinut kysymystä kilpailuvahinkodirektiivin antamista aiemmin vallinneeseen oikeustilaan erityisesti Euroopan unionin oikeuden tehokkuusperiaatteen huomioiden. Tämän vuoksi se on erittäin osuva lähtökohta kilpailuvahinkodirektiivin antamisen ja voimaansaattamisen suomalaisen kansallisen siviiliprosessioikeuden vaikutusten tarkasteluun. Sen kautta voidaan hahmottaa kilpailuoikeudellinen verkko, joka aktualisoituu kilpailuoikeudellisen vahingonkorvauskanteen käsittelyssä käräjäoikeudessa ja arvioida kilpailuvahinkodirektiivin antamisen vaikutuksia tällaisten asioiden käsittelyyn. Kansallinen oikeutemme perustuu pitkälti tapaoikeuteen, oikeuskäytäntöön, siviiliprosessia ohjaavissa oikeusohjeissa. Tutkimuksen keskiössä onkin se, millaisia edellytyksiä tai vaatimuksia EU:n oikeudesta juontuu tai juontuuko sellaisia lainkaan, yleisissä tuomioistuimissa kilpailuoikeudellisten vahingonkorvausasioiden käsittelylle. Tämän vuoksi esitellään suomalainen kansallinen siviiliprosessioikeus tutkimukselle keskeisin osin keskittyen erityisesti oikeusvoimaoppiin ja hallintoprosessissa todetun kilpailurikkomuksen vaikutukseen sen perusteella vaadittavan vahingonkorvausasian käsittelyssä. Lisäksi on välttämätöntä tarkastella hallintomenettelyn (hallintolainkäytön) ja yleisen lainkäytön eroavaisuuksia ja yhtäläisyyksiä. Kilpailuvahinkolain vaikutusten kilpailuoikeudellisen vahingonkorvausasian käsittelyssä ymmärtämiseksi on kilpailuoikeuden sekä vahingonkorvausoikeuden aineellisoikeudellisen puolen ymmärtäminen on keskeistä. Kilpailuoikeudellisen vahingonkorvausasian käsitteleminen ja ratkaiseminen yleisessä tuomioistuimessa edellyttää näiden ymmärrystä. Voidaan esittää, että ne muodostavat kokonaisuuden, joka kilpailuoikeudellisen vahingonkorvauskanteen asianosaisen ja lainsoveltajan tulee hahmottaa ja sisäistää. Tämän vuoksi on tarpeen esitellä kilpailuoikeuden osalta yleiskatsaus Euroopan unionin oikeudesta tutkimuksessa keskeisiltä osin ja Suomen kansallisista kilpailuoikeudellisista oikeusohjeista. Erityistä huomiota kiinnitetään tässä yhteydessä kilpailuoikeudellisen vahingonkorvausdirektiiviin ja sen kansallisella tasolla voimaansaattamiseen kilpailuvahinkolain säätämisellä sekä niiden vaikutuksiin kilpailuoikeudellisen vahingonkorvauskanteen käsittelyyn yleisissä tuomioistuimissa. Vaikutusten arvioinnin mahdollistamiseksi tullaan avaamaan oikeustilan tausta ennen kilpailuvahinkodirektiiviä ja kilpailuvahingonkorvauslakia sekä mahdolliset muutokset kilpailunrajoituksesta aiheutuneen vahingonkorvauskanteen nostajan näkökulmasta riitaprosessissa kilpailuvahinkodirektiivin antamisen sekä voimaansaattamisen jälkeen. Lopuksi asiasta esitetään johtopäätöksiä, joiden lisäksi on mahdollista arvioida tulevaisuuden näkymiä huomioiden kilpailuvahinkodirektiivin mahdollisesti tuoma muutos. Tätä tutkielmaa kirjoitettaessa yleisissä tuomioistuimissa ei kilpailuvahinkodirektiivin antamisen ja kansallisen voimaansaattamisen jälkeen ole annettu kilpailuoikeudellisia vahingonkorvausta koskevia ratkaisuja vahingonkorvausasioissa, joissa korvausta on vaadittu määräävän markkina-aseman väärinkäytön vuoksi hallintoprosessissa todetun kilpailunrikkomuksen perusteella. Tutkimuksen perusteella kilpailuvahinkodirektiivin antamisella voidaan odottaa olevan vaikutusta kilpailuoikeudellisten vahingonkorvausasioiden käsittelyyn tulevaisuudessa yleisissä tuomioistuimissa niiden asettaessa hallintoprosessissa todetun kilpailurikkomuspäätöksen tuomionsa perustaksi. Siten kilpailuoikeudellisen vahingonkorvausasian käsittely yleisessä tuomioistuimessa kokenee tällaisen vahingonkorvausasian käsittelyä selkeyttävän ja tämän vuoksi mitä positiivisimman muutoksen tulevaisuudessa.

Kansainvälisesti kuluttajien ja maanviljelijöiden kiinnostus eläinten hyvinvointiin ja eettisyyteen on kasvussa. Lypsykarjatiloilla vasikoiden pitkä vierihoito tarjoaa tähän mahdollisuuksia ja moni maitotilayrittäjä harkitseekin järjestelmään siirtymistä perinteisen varhaisen vieroittamisen sijasta. Suomessa tähän vapaaehtoiseen järjestelmään siirtyminen herättää kysymyksiä käytännön asioista, huolia työmäärästä tai tuloista ja toiveita tarkemmista tutkimuksista ennen vierihoidon aloittamista. Tämän tutkielman tavoitteena onkin selvittää Suomalaisten vierihoitoa harjoittavien ja sitä harkitsevien maitotilayrittäjien mielipiteitä asiasta sekä kartoittaa vierihoidon hyötyjä ja haittoja. Tutkimus on osa CowCalfSolution-hanketta ja pääasiallisena tutkimusmenetelmänä on haastattelututkimus ja kyselytutkimus. Maailmalla vierihoitojärjestelmä kiinnostaa yrittäjiä, mutta käytäntöä harjoittaa vain harva. Vierihoito on havaittu myös EU tasolla ja tuore linjaus toteaakin käytännön yleistyvän tulevaisuudessa. Asia kuitenkin vaatii ensin lisätutkimuksia. Nykyiset tutkimustulokset ovat havainneet vierihoidon tarjoavan vasikalle etuja niin terveyden kuin sosiaalisten taitojen osalta. Myös lehmä hyötyy luontaisen käyttäytymisen toteutumisesta, mikä näkyy muun muassa sairastavuuden pienentymisessä ja tuotoksessa. Vastapainona vierihoidon hyödyille ovat esimerkiksi tautiriskit, vieroitusstressi sekä maidon määrän hetkellinen lasku. Myös rakennuskustannuksia saattaa aiheutua vierihoitoon siirryttäessä. Tutkimuksessa kerättiin vastauksia kahdella tavalla. CowCalfSolution-seminaarissa jaettiin kyselykaavake, jolla pyrittiin selvittämään seminaariosallistujien mielipiteitä ja heidän kiinnostustaan vierihoitoa kohtaan. Lisäksi järjestettiin yhdelletoista jo vierihoitoa toteuttavalle maitotilayrittäjälle haastattelu, jolla kartoitettiin kokemuksia sekä mielipiteitä vierihoidon hyödyistä ja haitoista. Vastauksia saatiin erityyppisiltä maatiloilta ja pääosin vierihoito koettiin hyvänä asiana, jota voidaan hyödyntää tulevaisuudessa. Työmäärän vähentyminen, työn helpottuminen sekä eläinten hyvinvointi nousivat vastauksissa esille. Vierihoitoon siirryttyä ei tavanomaiseen haluttu enää vaihtaa, vaikka haasteitakin oli koettu esimerkiksi vasikoiden käyttäytymisessä. Vierihoidosta aiheutuneet rakennuskustannukset pysyivät tutkituilla tiloilla varsin maltillisina. Tutkimuksen mukaan vierihoito on vielä uudehko asia Suomessa, josta kaivataan lisätietoa ja -tutkimusta. Eläinlääkärit korostivat tarvetta selkeille vierihoidon määritelmille, jotka ovat vielä puutteellisia. Maitotilayrittäjät haluaisivat enemmän konkreettista tietoa ja kokemuksia vierihoidosta ja sen aloittamisesta, taloudellisista näkökohdista sekä mahdollisista haasteista.

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, mitkä tekijät selittävät maitotilojen toiminnan jatkuvuuden ja investointien todennäköisyyttä vuosina 2016–2022. Tutkimus jakautuu teoreettiseen ja empiiriseen osaan. Ensimmäiseksi käsitellään tutkimuksen taustoja, rakennetta ja samaa aihetta käsitteleviä aiempia tutkimuksia. Seuraavaksi keskitytään Suomen maatalouden rakennekehitykseen sekä maitotilojen kasvuun. Tutkimuksessa perehdytään myös maatalousyrityksen kasvun teoriaan. Lisäksi käydään läpi maatilojen investointeja. Lopuksi kuvataan tutkimusaineistoa ja -menetelmiä sekä esitetään tutkimustulokset, tulosten tarkastelu ja johtopäätökset. Tutkielmassa haettiin vastauksia siihen, mitkä tekijät voivat selittää maitotilojen toiminnan jatkuvuuden ja investointien todennäköisyyttä. Lisäksi tarkasteltiin, minkälaiset ovat navettahankkeiden kustannukset ja mikä on eläinpaikkakohtaisten kustannusarvioiden ja kustannusten riippuvuus rakennushankkeen koosta. Tutkimusaineisto saatiin TNS Gallup Oy:n keväällä 2016 viljelijöille teettämän kyselyn, Maatilojen kehitysnäkymät 2022, vastauksista. Kyselyyn vastasi kaikkiaan 4 417 maatilayrittäjää. Kyselytutkimuksen kohderyhmänä olivat kaikki aktiivimaatilat, mutta tässä tutkielmassa käytettiin ainoastaan lypsykarjatilojen aineistoa. Niitä aineistossa oli 3 463 kappaletta. Suomen maatalouden rakennekehitys ja tuotannon jatkuvuus edellyttävät investointeja. Maitotilan jatkamiseen ja investointiaikomuksiin ovat yhteydessä velkaisuus, maidon tuotostason odotettu nousu, peltoala, lehmämäärä, lehmämäärä per peltoala sekä odotettu peltoalamuutos vuosina 2016–2022.

The aim of this study was to examine the economic development of Finnish bookkeeping dairy farms from the point of view of investment impacts. The study was made in co-operation with the Central Union of Agricultural Producers and Forest Owners (MTK) Standard Cow House-project. The milk production environment and the reasons for investment needs were described as a back-ground of the study. This study also described the most essential determinants currently involved to investments, such as the current agricultural policies, investment and production control, the cost of investing and the uncertainty for incomes in the future. The country quota for milk production has been increased in recent years and the quota system will be completely abolished in April 2015. Literature survey showed that maintaining current produc-tion level in Finland will require a large number of investments in the near future, but the increasing investment costs, product- and input price volatility and uncertainty about future agriculture policy responses makes it challenging for farmers to develop their production. Empirical data included accounting, production and labor information of years 2000-2010 from 151 dairy farms. In the first part of the empirical study farms were divided into groups based on the in-vestment ratio. Economical development was surveyed with financial indicators and groups were compared with Kruskal-Wallis one-way ANOVA test. In the second part of the study, farms which had invested more than 300 000 € to a cattle building during years 2005-2007 were studied more closely. The study found that a higher rate of investment had some positive effects on economic success in the long run. Higher investment rate had a positive effect on livestock-work productivity and the return on capital. A closer look to cattle-building investments revealed that financing the investment makes liquidity tight, but solvency is maintained at a healthy level. A sharp increase in the number of working hours were found as well as loss in the average milk yield during the investment process and even after it. These factors caused adjustment costs and it took 2-3 year period before the real- and monetary process recovered to the level before the investment.

Tutkielmassa tarkastellaan mainonnan keinoja ja representaatioita virolaisen makeisvalmistaja Kalevin audiovisuaalisissa mainoksissa. Kalevin makeistehdas on Viron suurin ja vanhin, ja kyseessä on hyvin perinteinen yhtiö, sillä Kalev on saanut alkunsa jo vuonna 1806 Tallinnassa. Aineisto koostuu kuudesta audiovisuaalisesta mainoksesta vuosilta 2011–2021. Tutkielmassa on kaksi tutkimuskysymystä. Tutkielma tarkastelee, millaisia kielellisiä ja kuvallisia mainonnan keinoja aineiston mainoksissa on käytetty sekä luo yleiskuvan siitä, miten mainokset representoivat Viroa ja virolaisuutta. Tutkielman teoriataustana on diskurssintutkimus, joka tarkastelee kielenkäytön ja sosiaalisen toiminnan välistä suhdetta. Mainonnan keinojen ja representaatioiden tarkasteluun käytetään metodeina Hallidayn systeemis-funktionaalista kielitiedettä sekä Kressin ja van Leeuwenin visuaalisen kieliopin teoriaa. Hallidayn teoriaa hyödynnetään kielellisen osuuden tarkasteluun ja Kressin ja van Leeuwenin omaa visuaalisten piirteiden analyysiin. Aineiston mainoksista löytyy useita samankaltaisuuksia. Peilaamalla mainoksia AIDA-malliin voidaan todeta mainosten toimivan suhteellisen samoin tavoin. Jokainen mainos on esimerkiksi nopeatempoinen, niissä puhuu ulkopuolinen ääni ja mainosten lopussa on esillä Kalevin logo. Erojakin löytyy, sillä jokainen mainos lähestyy mainostettavaa hyödykettä ja brändiä eri tavalla. Siinä missä yksi mainos sisältää osallistujien välistä diskurssia ja huumoria, keskittyy toinen mainos esittämään kuvia luonnosta ja suklaasta luoden katsojalle tietynlaista tunnelmaa. Voidaan siis todeta, että tietyt mainonnan lainalaisuudet toistuvat aineistossa, mutta jokaisella mainoksella on omat yksittäiset tapansa vaikuttaa katsojaan. Mainokset sisältävät useita symboleja ja elementtejä, jotka representoivat virolaisuutta. Mainokset eivät pyri vain myymään Kalevin suklaita, vaan ne ovat tapa rakentaa brändiä. Mainoksissa on tuotu esille niin Kalevin pitkää historiaa makeisvalmistajana kuin luotu mielikuvaa, jossa yhdistyvät suklaa ja virolainen luonto. Nykyaikaiselle mainonnalle on ominaista brändi-identiteetin luominen. Kalev rakentaa mainoksillaan brändiä, joka pohjautuu virolaisuuteen ja perinteikkyyteen. Tutkielma tuo esille, että Kalevin mainokset esittävät perinteisiä ja geneerisiä sukupuolirooleja ja perhemalleja sekä etnistä yksipuolisuutta. Aineiston pohjalta ei kuitenkaan voida tehdä yleistäviä johtopäätöksiä Kalevista tai virolaisesta mainonnasta, vaan tarvitaan kattavampi aineisto. Tutkielma tarjoaa näkökulmia virolaiseen mainontaan ja sen tutkimukseen.

In this work we consider the method of unitarily inequivalent representations in the context of Majorana neutrinos and a simple seesaw model. In addition, the field theoretical framework of neutrino physics, namely that of QFT and the SM, is reviewed. The oscillating neutrino states are expressed via suitable quantum operators acting on the physical vacuum of the theory, which provides further insight to the phenomenological flavor state ansatz made in the standard formulation of neutrino oscillations. We confirm that this method agrees with known results in the ultrarelativistic approximation while extending them to the non-relativistic region.

The Archean Hattu schist belt in eastern Finland is host to several orogenic gold occurrences. One of these deposits is the Pampalo gold deposit located in Hattu, Ilomantsi. Major and trace element characteristics of biotite and chlorite were analyzed from a representative collection of rock types of different degrees of alteration from the Pampalo deposit. The main aim of this study was identifying possible correlation of changes in the elemental composition of biotite and chlorite with distance to gold ore mineralization and testing the two minerals’ use as proxies for mineralization in Pampalo. Biotite and chlorite were chosen for being represented in altered and unaltered ore and adjacent country rock units. Samples were prepared from half and quarter drill core rocks and analyzed with hyperspectral imaging, electron micro probe analysis (EMPA) and laser ablation inductively coupled plasma mass spectrometer (LA-ICP-MS). Hyperspectral imaging and thin section microscopy were used for mineral identification and mineral grain sampling. EMPA and LA-ICP-MS data found weak correlation with distance to mineralization for Mg, Al, Ti, Fe, Zn, Sr and Cs in biotites and Li, B, Mg, Al, Si, P, Sc, Ti, Mn, Fe, Ni, Zn, Ga, As and Sr for chlorite. Moderate correlation was found for Pb and Tl in biotites and Co in chlorites. Strongest correlation was found for Mn, W and Ba in biotites. These three elements all deplete in biotites with decreasing distance to mineralization. Changes in concentrations of manganese are likely variation in host rock chemistry. Tungsten concentrations seem to be linked to fluid flows, but only indirectly related to gold ore mineralization. Barium was found to be the most promising element within biotites due to its high mobility, and its depletion could indicate approaching gold ore mineralization. Changes in As concentrations of chlorites also point to two different types of chlorite grains, one of which indicate an ore mineralization event having taken place.

Barn- och tvångsäktenskap är ett ämne som man tidigare inte fäst särskilt mycket uppmärksamhet vid i Finland. Såväl nationella som internationella utredningar och undersökningar tyder på att fenomenet är ett växande samhällsproblem i Europa, Norden och också i Finland med tanke på den ökande invandringen. Detta har lett till diskussioner om hur Finland kunde stärka det rättsliga skyddet mot barn- och tvångsäktenskap på olika sätt. En av dessa diskussioner rör frågan om det i Finland finns ett behov av att lagstifta om civilrättsliga regler om upphävande/ogiltigförklarande/upplösande av barn- och tvångsäktenskap. Enligt den nuvarande finländska äktenskapslagstiftningen är de personer som blivit utsatta för barn- eller tvångsäktenskap tvungna att ansöka om äktenskapsskillnad för att frigöra sig från det äktenskap de aldrig önskat ingå. Tidigare fanns det i den finländska äktenskapslagen regler om äktenskapets återgång i fråga om bland annat äktenskap ingångna under tvång. Denna bestämmelse slopades i slutet av 1980-talet. Av lagändringen följde att det för närvarande inte finns några civilrättsliga regler som på något sätt beaktar samtycket och dess giltighet vid ingående av äktenskap. Intressant är att en återinföring av en bestämmelse om upphävande av äktenskap skulle innebära ett steg bakåt i vår lagstiftning. Ur ett människorättsligt perspektiv kan det uppfattas som oskäligt att en person som fallit offer för barn- eller tvångsäktenskap tvingas genomgå en skilsmässa och ur samhällets ögon betraktas som bunden av det äktenskap hen aldrig velat ingå, genom att hen folkbokförs som skild. Därför har en del hävdat att det vore ändamålsenligt att införa nya bestämmelser som skulle ge offren en mindre påfrestande och enklare process att ta sig ur äktenskapet än genom äktenskapsskillnad. Det råder dock delade meningar kring denna fråga och andra påstår att en lagändring inte skulle verka i offrens fördel, utan snarare försämra offrens situation eller inte ha någon reell inverkan alls. Avhandlingen syftar till att granska om det i Finland finns ett behov av att lagstifta om upphävande/ogiltigförklarande/upplösande av barn- och tvångsäktenskap. I avhandlingen granskas även hur en eventuell lagändring borde utformas för att bäst tillgodose barnens och offrens rättigheter. För att svara på denna fråga har jag vänt blicken mot Sveriges, Norges och Danmarks lagstiftning. Intressant är även att de övriga nordiska länderna alla valt olika lagstiftningslösningar gällande denna fråga. I avhandlingen behandlas därför också offrens möjligheter att ta sig ur sitt barn- och tvångsäktenskap i Sverige, Norge och Danmark ur ett rättsjämförande perspektiv. Resonemangen bakom ländernas lagstiftningslösningar och följderna av dessa analyseras därefter med hopp om att kunna dra en slutsats om vilken lagstiftningslösning som vore den mest önskvärda ur ett barnrättsligt och offercentrerat perspektiv.

For the second time in forty-one years, voters of the United Kingdom went to the polls to decide their fate within the European Union. On June 24th, 2016 , citizens decided to vote in favor of leaving the European Union however in 1975 the United Kingdom voted to stay a part of the European Economic Community. Is it possible these two referendums alike? This thesis answers the research question,“How are the 1975 and 2016 United Kingdom referendums compared based upon the ‘vote leave’ campaigns?” By using a 2005 article describing why a country might request a European referendum as a theoretical point of departure and Carol Bacchi’s “What’s the problem represented to be?” as the method, this thesis analyzes campaign material of both referendums. The materials analyzed consist of campaign manifestos, pamphlets, posters, and political cartoons to compare both referendums for similarities and differences. It is shown that in both referendums that they are alike based off of domestic politics, economics and national sovereignty. The 2016 referendum differs in one aspect based on immigration.

The purpose of this Master’s Thesis was to study the various types of objectives and contents created in a makerspace set in Finnish comprehensive school, and to find practices for developing similar innovative learning environments. The starting point was a research problem according to which the infrastructure of several comprehensive schools is in many ways inadequate in relation to the latest national core curriculum (POPS 2014), and therefore it fails to serve the acquisition of 21st century skills. The larger theoretical framework of this thesis is a socio constructivist learning theory, within which I review research done on learning environments and learning by making, with emphasis on design-oriented maker-culture. Previous studies have shown that inadequate physical learning environments may have negative impacts on learning and well-being in schools. Furthermore, there is strong scientific proof that emphasizing student-centered education and self-direction furthers learning. The research subject was the makerspace of a design education-oriented comprehensive school, whose concept has been selected as an educational innovation for the international project HundrED. The research approach selected was a case study and its qualitative data collected discretionarily through expert interviews. Visual anthropology as a research method enabled the use of visuality as part of content analysis. The analysis revealed that the makerspace aims at creating wide-ranging contents and objectives across school subject borders. Design methods are applied to the makerspace as part of both official and informal teaching. Data-based content analysis yielded a narrative image of the various stages of the creating process, pedagogical thinking of interviewees, and the still developing nature of the makerspace. The results of the thesis can be used particularly in creating new learning environments, which are making their way into basic education. Additionally, the results can be applied to designing and planning new schools.