Browsing by Title
Now showing items 17094-17113 of 31190
-
(2019)The aim of the study was to research the manifestation of compassion in the peer interaction situations of toddlers in day care center and the impact of adult involvement on the expression of children's compassion. The research is part of a research project on Constituting Cultures of Compassion in Early Childhood Education (CoCuCo). Compassion research has not been done earlier by observing children's interaction in a natural environment. This study will provide the elements for developing early childhood education environments and interaction situations for toddlers in a day care center in order to strengthen the compassionate culture. Interest in the meaning of compassion for social change has increased. The meaning and power of compassion has been studied from many perspective of sciences. In this qualitative video research the research material was the video material compiled by the CoCuCo-research team on the different interaction and action situations of children aged 1–3 years in one day care center in the metropolitan area in Finland. The research methods were the observation and analysis of the video material. In the analysis of the data, I shared the compassion situations I found with the episodes in two main categories: 1. expression of compassion in children's interaction situations and 2. the effect of adult involvement on the expression of children's compassion. After this, I analyzed the various manifestations of compassion and the various effects of adult involvement that I found within the episodes. This study showed that there were compassionate acts of interaction between toddlers in terms of comforting, sharing, helping, and anticipating. Most often, the acts of children's com-passion were appeared as physical and verbal comforting or through objects and functional sharing. Adults contributed to their day care with their involvement, mostly to promote com-passion, but sometimes to undermine compassion. The results of this study support the view that young children have a natural way of working with compassion. The influence of adults on the development of a compassionate culture is very important. Adults need to realize the importance of the moments leading to compassion and give children time enough and compassionate guides.
-
(2018)Objectives. The research on compassion has been studied in many fields but in the context of early childhood education, especially in conflict situations, study of compassion is still missing. The aim of this study, in the light of interaction based “practise perspective” theoretical framework, is to find out the ways in which compassionate acts occur in kindergarten 2 to 5-year-old children`s group in conflict situations, and what enables or hinder compassion in early childhood context. The interaction based theoretical framework shows how compassion is built and develops in interaction with people in different cultural contexts. This study has been conducted as part of “Constituting Cultures of Compassion in Early Childhood Education” (CoCuCo) research project. Methods. The data of this study was gathered by observation in a kindergarten setting over ten days period, approximately five hours per day. 26 children and five adults participated in the study. The current study has implications of collective ethnography due to its naturalistic setting and having, at times, up to four observers in the field at once. Having more than one observer gave opportunities for reflective discussions. 57 conflict situations were found from the data after using qualitative research analysis methods. Compassionate acts were analysed from those conflict situations. Findings. In a kindergarten 2 to 5-year-old children`s group compassionate acts occurred in 15 conflict situations. Compassionate acts, which were helping, defending and comforting, received a child from a teacher, a child from another child and a teacher from a colleague. Verbal forms of compassion were the most common. Teachers ways of dividing tasks and recurring practices in working methods enabled or hindered the ways compassion was expressed. The ways teachers organize kindergarten groups activities, seems to impact the ways compassion occurs in interactional situations.
-
(2023)Objectives. Earlier research has identified the potential of compassion in enhancing the ethical and socioemotional competences of individuals. A framework grounded in compassion has been proposed to integrate pedagogical approaches supporting well-being. Furthermore, earlier research suggests that recognition of the significance of compassion in university pedagogy impacts beliefs defining teaching, student-teacher interaction, grading and pedagogical practices. However, valuation and interpretation of compassion in university pedagogy by teachers and pedagogical developers has remained a grey zone in research. This study seeks to contribute to filling this gap. The objective of the study was to investigate what kind of meanings compassion is given in university pedagogy, and what kind of promoting and impeding factors exist for demonstrating compassion. The research questions were: 1) How do the university teachers and pedagogical developers perceive the significance of compassion in university pedagogy? 2) What kind of factors promote compassion in university pedagogy according to university lecturers and pedagogical developers? 3) What kind of factors impede compassion in university pedagogy according to university lecturers and pedagogical developers? Methodology. Data consisted of ten semi-structured thematic interviews with participants that had a minimum of five years of pedagogical experience. The participants’ target audience of teaching included university staff, graduates, and undergraduates. The participants were asked e.g. how compassion was demonstrated in teaching, the benefits and disadvantages of compassion, and the role of the teacher as a proponent of compassion. The interviews were analysed using an abductive content analysis. Results and conclusions. The study identified compassion in university pedagogy as a strategic, implicitly transmitting social phenomenon realizing proximally. The pedagogical meanings of compassion were conceptualised as compassion strategies that were divided into well-being -centric, learning-centric, community-centric and structure-centric strategy. Factors inhibiting compassion were mainly linked to teaching structures, leadership, and organizational culture. Factors promoting compassion were especially linked to collective awareness and organizational values. The distal, societal, and planetary impacts of compassion were evident in the case of individual interviewees. This outcome, together with the identified holistic significance of compassion, raise the question about awareness and need for targeted cultivation of compassion as an integral part of pedagogical and societal mission of higher education.
-
(2017)Tutkimuksen tarkoituksena on perehtyä myötätunnon teologiaan Oliver Daviesin mukaan. Tehtävänä on selvittää, mitä myötätunto Daviesin käsityksen mukaan on ja mitä hyötyä myötätunnosta on yksilölle ja yhteisölle. Tarkoituksena on myös tarkastella, miten myötätunto liittyy kristittynä elämiseen ja löytyykö myötätunnolle raamatullisia perusteita. Tutkimusmetodina on systemaattinen analyysi ja lähteenä Oliver Daviesin teos A Theology of Compassion. Johdannossa selvitän keskeisiä käsitteitä ja tutkielman aihetta yleisellä tasolla. Daviesin mukaan kristillisyyteen läheisesti liittyviä teemoja ovat kuolema, ylösnousu ja ikuinen elämä. Niinpä hän ajattelee kristinuskon sitoutuneen olemiseen tai olemassaolon kieleen. Olemisen Davies määrittelee itsen ja toisen suhteen (ilmaisu)keinoksi ja olemisen kielen itsen ja toisen suhteen ajattelemista. Intersubjektiivisuuden Davies kuvailee itsen ja toisen yhteen kietoutumiseksi ja sen intensiivisimmäksi muodoksi hän määrittelee myötätunnon. Ensimmäisessä pääluvussa tutkin myötätunnon etymologiaa ja käsitettä historian eri aikoina. Tarkastelen myös Daviesin käsitystä ihmisen minuudesta, joka hänen mukaansa on nykyisin hajallaan ja pirstaloitunut. Fenomenologisella reduktiolla Davies kuitenkin saa esiin itsen, joka hallitsee itseään ja on keskinäisessä suhteessa toisen kanssa. Tätä edelleen teologisesti redusoitaessa, itse Daviesin mukaan huomaa itsensä olevan jo suhteessa Kristuksen persoonan kanssa. Toinen pääluku sisältää metafysiikkaa, käsittelen myötätunnon ontologiaa ja prioriteettia. Myötätunto tarkoittaa, että kykenemme tunnistamaan toisen henkilön tilan, olemme osallisina hänen kärsimyksessään ja olemme valmiita toimimaan heidän puolestaan. Davies väittää, että myötätunnolla on kyky vastustaa väkivaltaa. Tätä havainnollistaa kaksi narratiivia holokaustin ajalta. Kolmannessa pääluvussa tarkastelen Daviesin näkemystä myötätuntoisesta minuudesta. Myötätuntoisella hetkellä ilmenee yksilöidenvälisyyttä ja se paljastaa tietoisuuden toisiin suuntautuneen luonteen. Tietoisuuden muodostavat on Daviesin mukaan Minä ja Ei-minä, jotka ovat keskinäisessä suhteessa. Tämän suhteen sisällä itse kokee kahtalaista transsendenssia. Ensimmäinen niistä on sisäistä, jossa itse on vapaa joko affirmoimaan tai tukkimaan itsensä. Toinen transsendenssin muoto on ulkoista, ja siinä itse on samoin vapaa affirmoimaan tai tukkimaan toisen. Näiden kahden transsendenssin muodostama kokonaisuus mahdollistaa Daviesin mukaan sen, että voimme kohdata olemassaolon sellaisenaan persoonallisessa muodossa. Davies väittää, että myötätuntoinen teko avaa kohtaamisen mahdollisuuden Jumalan kanssa henkilökohtaisessa muodossa. Neljännessä pääluvussa esittelen myötätunnon teologisen reduktion ja tarkastelen myötätunnon terminologiaa Raamatussa. Daviesin myötätuntotutkimusta voidaan pitää myös klassisen länsimaisen metafysiikan tradition korjaavana uudelleenmäärittelynä varhaisten juutalaisten tapojen valossa. Toisen Mooseksen kirjan 3:14 jae sisältää Daviesin mukaan resonansseja, jotka viittaavat jumalallisen läsnäolon olevan yhtä aikaa luovuutta ja myötätuntoa. Daviesin mukaan rabbeille myötätunto ja Jumalan luomiskyky olivat jumalallisen maailmassa läsnäolon modaliteetteja. Davies näkee myötätunnon myös uskon ilmaisuksi.
-
(2019)Objectives. The National Core Curriculum for Early Childhood Education and Care 2016 is new document and it obligates the actors of ECEC as well as the values and the emphasis of it influence local curricula and implementation of ECEC. There is not yet study of this new document and values are even internationally one of the most neglected areas of research, despite values form a central part of education. Research of compassion has been increasing in Finland and this study is a part of research project “Constituting Cultures of Compassion in Early Childhood Education”. Compassion is central human feeling and capability to compassion is crucial for democracy. The purpose of this study was to find out how the language used in the National Core Curriculum for ECEC 2016 makes meanings, builds and renews the social reality of early childhood education by perspective of compassion and building cultures of compassion. I compared the National Core Curriculum and its draft- version. Research questions were made by the model of Vitikka (2009) so that values and common goals of the curricula and pedagogy are divided to their own questions. In this study I consider, how values and common goals and practices of personnel described in the National Core Curriculum could be interpreted to guide towards building cultures of compassion. Methods. The data of this qualitative study consists of existing documents the National Core Curriculum for Early Childhood Education and Care 2016 and the draft-version of it. As I knew beforehand the word compassion existed in the draft- version, but it did not occur in the final document. The analysis of data has been influenced by discourse analysis, which is already a theoretical framework. Through the analysis I was in dialogue with the theories of compassion and cultures of compassion. I used coding and process of writing as a help in analysing the data. On basis of the theory I chose for closer scrutiny sentences and mental unities that were connected to compassion, cultures of compassion, participation, parity and equality. Findings. The National Core Curriculum emphasized democracy values, such as participation, parity and equality. The discourse of care and the discourse of rights were simultaneously present. The discourse of sustainable way of life occurred in form of eco-social-culture. This contradicted the ideology of lifetime learning, which is a background assumption of the document. The sentences steered to personnel were in a passive form and were expressed in a strongly fact-based discourse, in which agency was dismissed by using passive form without an active actor. For personnel´s part it was important to understand the meaning of warm interaction and being a model for constructing cultures of compassion. Expanding a circle of compassion towards global compassion could be seen in the data. It is worth pondering if the text of National Core Curriculum could be more mend to be a pedagogical tool for educators. For values part education should be more open to receive the needs adduced by surrounding society to contents of education. I think there can be a problem in child´s active agency in things considering himself, if it is narcissistic way to pursue one´s own advantages rather than it is based on democratic values and considering consequences of acts.
-
(2018)In United State of America compassion of work culture and work community has been researched for years. In Finland has been studied same kind themes of compassion, like empathy and sympathy. The Finnish project CoPassion lasted three years until it ended last year. According to results compassionate working culture increases welfare of the work community and also grows profit of the company. Nowadays working culture is busy and requires creativity, so it is important to take care of work well-being. Early childhood educators work with people, so feelings and interaction are essential and those issues reflect on children. This is qualitative research, which studied what kind of suffering and compassion experiences first year students of early childhood master’s degree have. The aim was to find out what kind of things made people suffer and what kind of feelings followed up. The other aim was to find out what kind of compassion acts had people done and what kind of feelings came after the compassion acts. The students wrote freely about “compassion”. The research consist of 20 narratives. The narratives were analysed by content analysis. The analysis found five themes: source of suffering, feeling of suffering, giver of compassion, compassion act and feeling of compassion. After the analysis the themes were organized to a matrix. The themes were organized by sources of suffering: Work, Conflict in work community and Personal life. According to the results all of compassion acts were verbal and nonverbal. In Work- theme suffering was caused by problems in work of early childhood education. There were disagreements of personal values and also feelings of inadequacy. In Conflict in work community -theme professional conflicts caused suffering. At first the aim of narrators were good, but in the end other persons attacked them because they didn’t have a same opinion. The narrators felt desperation and questioned their own professional ability. In Personal life -theme suffering was caused by narrators’ personal life, like problems in relationships. Shock, fatigue and sadness were caused by sufferings of personal life. Acts of compassion were encouragement and discussions. Acts of compassion were experienced to be essential, because narrators got feeling that they were understood. Early childhood education is ponderous work and there is lack of resources. There should be done more research about compassion fatigue or fatigue of ponderous work and how fatigue affects well-being of individual and work community. Climate of early childhood education will affect the children, who are future of Finland. How could compassion affect positively the well-being of individuals and work community?
-
(2013)Opinnäytetyöni aiheena on myötätuntotyötaistelu Suomessa. Työrauhavelvollisuus määräytyy työehtosopimuslain 8 §:n perusteella. Pykälässä käsketään välttämään kaikkia työtaistelutoimia, jotka kohdistuvat työehtosopimukseen. Myötätuntotyötaistelua ei ole laissa nimenomaisesti määritelty. Lakia on tulkittu niin, että kaikki mikä ei ole kiellettyä on sallittua. Tällä perusteella myös myötätuntotyötaistelu on sallittu. Oikeus myötätuntotyötaistelun toimeenpanemiseen ja sen laajuus on mahdollista määrittää tarkastelemalla oikeuskäytäntöä. Tutkimuksessani lähteinä ovatkin työtuomioistuimen tapaukset, jotka koskevat myötätuntotyötaistelua. Oikeustapauksia tarkastelemalla olen selvittänyt myötätuntotyötaisteluoikeuden laajuutta. Erityisesti olen kiinnostunut myötätuntotyötaistelun rajoista eli miten laajalle työehtosopimuslain 8 §:n tulkinta voidaan ulottaa, kun pohditaan myötätuntotyötaistelun sallittavuutta. Ennen kuin käsittelen myötätuntotyötaistelun rajoja, tarkastelen myötätuntotyötaistelun säädännöllistä perustaa muutenkin kuin työehtosopimuslain 8 §:n osalta. Taustoitan aihetta myös tutustumalla työehtosopimusjärjestelmän syntyyn Suomessa. Jotta on mahdollista tarkastella myötätuntotyötaistelutoimia, on selvitettävä mitä tarkoitetaan työtaistelutoimenpiteellä. Tämän lisäksi pohdin myötätuntotyötaistelun ja työrauhavelvollisuuden välistä suhdetta. Myötätuntotyötaistelulla tarkoitetaan työtaistelua, jolla tuetaan ulkopuolista laillista työtaistelua. Tukityötaistelulla ei saa osaksikaan pyrkiä vaikuttamaan omaan työehtosopimukseen. Omaan työehtosopimukseen vaikuttaminen on kiellettyä, mutta omien tavoitteiden ajaminen on kuitenkin sallittua. Juuri tässä törmätään myötätuntotyötaistelun aitouden arvioimisen vaikeuteen. Pyrin löytämään vastauksen siihen, milloin myötätuntotyötaisteluun ryhtyneiden omien tavoitteiden ja etujen voidaan katsoa olevan sellaisia, etteivät ne liity osaksikaan omaan työehtosopimukseen. Myötätuntotyötaistelut voidaan jakaa kahdenlaisiin työtaisteluihin. Ensimmäiset ovat perinteisiä myötätuntotyötaisteluita, joissa ammattijärjestö tukee toisen ammattijärjestön työtaistelua tai muuta työriitaa. Kyse on selvästi solidaarisuuden osoittamisesta. Toiset myötätuntotyötaistelut ovat sellaisia, joissa liitto tukee omaa, toisella sopimusalalla käytävää työtaistelua tai työriitaa. Sellaisessa tilanteessa ajetaan selvästi omaa etua eikä kyse ole enää niin selvästi solidaarisuuden osoittamisesta. Oikeuskäytäntöä tarkastelemalla olen havainnut, että työtuomioistuin on arvioinut molempia myötätuntotyötaistelutapausmalleja lähtökohtaisesti samoilla kriteereillä. Arviointi on ollut johdonmukaista. Tämä lähtökohta hiertää työnantajapuolta, jossa ollaan sitä mieltä, että puhtaalta myötätuntotyötaistelulta tulisi vaatia enemmän. Siinä ei saisi esiintyä oman edun tavoittelua. Tukityötaisteluiksi on hyväksytty myös sellaiset työtaistelut, joilla tuetaan painostusta solmia yrityskohtaisia työehtosopimuksia.
-
(2018)Goals of the study. Studies of compassion in organizations indicate that compassion experienced in work communities strengthens positive emotions and commitment to the work. Compassionate acts are central to an employee’s ability to makes sense of him or herself, co-workers and the work community as a whole. There has been relatively little research about compassion as a phenomenon in early childhood settings. This study aims to explain how master’s students of education sciences depict the construction of compassion and the sensemakings of suffering in narratives. Furthermore, the study explains what the compassionate acts are in the master’s students’ narratives. The study is part of the research project Constituting Cultures of Compassion in Early Childhood Education. Methods. The research material was collected in the lecture room. Master’s students in education were asked to write a one-page narrative about their experiences of compassion in work communities. 26 narratives were collected. Qualitative, theory-driven content analysis was used to analyze the data along with abductive reasoning characterized by a dialogue between empirical perceptions and theoretical ideas and concepts. Results and conclusions. According to the narrative approach, the construction of compassion contained sensemaking processes and compassionate processes. The study by Lilius et al (2008) served as an analytical framework. The sensemakings of suffering included personal concerns, experiences of unfair treatment, workplace conflicts, work-based requirements and concerns, as well as injuries and accidents. The compassionate acts in master students’ narratives contained providing emotional support, giving time and being flexible, providing material support and informative support. It appeared that it was also challenging to express compassion in early childhood settings. It is important to acknowledge humanity in work environments and enhance possibilities for compassion. Even small compassionate acts are central in order to support well-being and mutual trust in work communities.
-
(2024)Kirjallisuuskatsaustutkielmassa käsitellään myötätuntouupumusta eläinlääketieteessä, keskittyen erityisesti eläinlääkärin ammatin tuomiin altistaviin tekijöihin ja niiden vaikutukseen. Myötätuntouupumus on tila, jossa ihminen alkaa kokea fyysisiä ja emotionaalisia oireita ollessaan läheisessä vuorovaikutuksessa traumatisoituneiden ihmisten kanssa. Myötätuntouupumus voi kehittyä, kun yksilö altistuu jatkuvasti toisten kärsimykselle ilman riittäviä keinoja purkaa tilannetta. Myötätuntouupumus eroaa työuupumuksesta, joka liittyy enemmän työstressiin ja toivottomuuden tunteeseen. Myötätuntouupumus on ilmiö, joka kehittyy hitaasti ja sen oireet voivat vaihdella fyysisistä oireista, kuten päänsärystä ja suolisto-oireista, työasioiden välttelyyn ja ylireagointiin. Suurimmiksi riskitekijöiksi eläinlääkäreiden työssä mainitaan eutanasiaan liittyvät tilanteet, omistajien ja organisaation rajoittuneet taloudelliset resurssit, työn haasteellisuus ja pitkät työpäivät. Lisäksi eläinlääkärien kohtaamat eettiset dilemmat, kuten omistajien pyynnöt turhista toimenpiteistä tai työpaikan resurssien puute hoitojen toteuttamiseen, ovat merkittäviä stressitekijöitä. Siirtymä eläinlääketieteessä kohti edistyksellisempää hoitoa, erityisesti seuraeläimiä hoidettaessa, on lisännyt eläinlääkäreiden stressiä ja altistumista myötätuntouupumukselle. Lisäksi eutanasiaan liittyvät tilanteet, eturistiriidat ja kustannuskysymykset tuovat omat haasteensa eläinlääkäreiden työlle ja henkiselle hyvinvoinnille. Myötätuntouupumuksen ennaltaehkäisyssä korostetaan moraalista herkkyyttä, avointa keskustelua moraalisista ongelmista työympäristössä sekä myötätuntokoulutusta, joka voi auttaa kehittämään selviytymisstrategioita ja sietokykyä myötätunnon aiheuttamalle ahdistukselle. Eettisten dilemmojen käsittely, erityisesti omistajien pyyntöihin liittyvät päätökset ja eutanasiatilanteet, ovat keskeisiä myötätuntouupumuksen hallinnassa ja ennaltaehkäisyssä eläinlääkärin työssä. Myötätuntouupumus on vakava ilmiö, joka vaatii huomiota ja asianmukaista hallintaa työympäristöissä, joissa altistutaan toisten kärsimykselle ja traumalle.
-
(2024)Infektioner, trauma och iatrogena ingrepp kan orsaka trumhinneperforationer. Trumhinneperforationer i sin tur ökar risken för kronisk mediaotit och kolesteatom samt sänker konduktiva hörseln med 0-50 dB. Personer med trumhinneperforation är tvungna att skydda mellanörat från vatten. Trumhinneperforationer kan korrgeras med fettpluggsingrepp eller myringoplastikingrepp. Målet med denna studie var att undersöka faktorer som påverkar risken för reperforation och komplikation och på detta sätt kunna bestämma vilka patienter som nyttas av ingreppet, hur man kan utföra ingreppet på bästa sätt samt vid vilken tidpunkt det lönar sig att utföra ingreppet. Denna studie är en retrospektiv studie som består av 268 personer från HUS Öron-, näsa- och halsklinik. I denna studie utfördes Chi-square test och Mann-Whitney-U för att undersöka vilka faktorer som ökar risken för reperforation och komplikation. I denna studie framkom att en stor perforationsstorlek var en riskfaktor för både reperforation och komplikationer. Användning av systemisk profylaktiskt antibiotikum minskade risken för reperforation, medan användning av ”donits” ökade risken för reperforation. Gällande komplikationer visade det sig att ett avvikande status i kontralaterala örat ökade risken för en postoperativ komplikation. En postoperativ infektion ökade risken för reperforation, men detta samband var inte statistiskt signifikant.
-
(2023)Maisterintutkielmani on kirjoitettu koronapandemian aikana vuosina 2021–2022. Viruksen torjuntaan suunnatut toimet ovat jakaneet mielipiteitä. Erilaisten media-alustojen kautta myös salaliittoteoriat ovat tavoittaneet suuren yleisön tietoisuuden. Tutkielmassani analysoin koronatoimien vastustamisen diskursseja ja vastustamiseen käytettyä retoriikkaa. Tutkielmani filosofinen tausta on sosiaalisessa konstruktionismissa ja teoreettinen viitekehys diskurssianalyysissä. Retoriikan analysointiin käytän retorista diskurssianalyysiä ja argumentoinnin lähilukua. Aineistoni koostuu kristillisen Facebook-ryhmän koronatoimia vastustavista julkaisuista ja kommenteista. Kommenteissa toistuivat uskontoon, lainsäädäntöön, salaliittoihin ja tieteeseen liittyvät teemat. Teemojen avulla jäsensin aineistoani ja tuloksena muodostui kolme diskurssia aladiskursseineen. Diskurssien positiivisina jumala-termeinä olivat Raamattuun, Jumalaan ja pelastukseen viittaavat ilmaisut. Vastustus kohdistettiin salaliittoihin, petoon, antikristukseen ja koronarokotteeseen viittaaviin jumala-termeihin. Auktoriteettidiskurssi perustui tietoon ja totuuteen, jotka perusteltiin viittaamalla Raamattuun ja tieteeseen. Suhde tieteeseen oli auktoriteettidiskurssissa ristiriitainen. Diskurssista erottui luotettavan auktoriteetin ja epäluotettavan auktoriteetin aladiskurssi. Diskurssin retoriikassa vedottiin tosiasioihin, kategorisoitiin vastustajia ja vahvistettiin omaa positiota. Vapausdiskurssissa salaliittoteoriat korostuivat ja yhdistyivät saumattomasti Ilmestyskirjan kuvastoon. Diskurssista erottui kolme aladiskurssia. Koronatoimet vapauden uhkana koronatoimet nähtiin pyrkimyksenä rajoittaa vapauksia. Koronatoimet lopunaikojen merkkinä koronatoimet yhdistettiin Ilmestyskirjan ennustukseen ja Koronatoimet pedon merkkinä koronatoimet kuvattiin pedon merkkinä ja rajoitusten puolesta puhuvat instituutiot ja henkilöt pedon alamaisina. Retorisesti diskurssissa vahvistettiin subjektipositiota ja konsensusta, vedottiin auktoriteettiin ja luotiin vastakkainasettelua. Terveysdiskurssi jakautui rokotehaitat- ja huoli lapsista -aladiskurssiksi. Rokotehaitoissa epäilys kohdistui koronarokotteen nopeaan kehittelyyn, sen sisältämiin aineisiin ja mahdollisiin haittavaikutuksiin. Huoli lapsista -diskurssissa vastustettiin rokotetta lasten terveyteen ja haavoittuvaan asemaan vedoten. Retorisina keinoina terveysdiskurssissa käytettiin kvantifiointia, tosiasioihin ja empatiaan vetoamista sekä uudelleen kategorisoimista. Johtopäätöksenä totean viholliskuvien, eliittikritiikin ja salaliittoteoreettisen ajattelun yhdistävän diskursseja. Apokalyptista salaliittoajattelua esiintyy epidemioiden ja katastrofien yhteydessä eri puolilla maailmaa – tutkielmani perusteella myös koronapandemian yhteydessä Suomessa.
-
(2016)Arvopaperimarkkinalaissa (AML) on säädetty pakolliselle ostotarjoukselle asetetusta rajasta sellaiselle osakkeenomistajalle, jonka ääni- tai omistusosuus yhtiössä ylittää tietyn rajan. AML:n säännöstä sovelletaan kuitenkin ainoastaan julkisiin osakeyhtiöihin. Vastaavanlainen kaikkia osakeyhtiöitä koskeva säännös seuraa osakeyhtiölaista (OYL) silloin, kun yksittäisen osakkeenomistajan omistusosuus ylittää 9/10 osakkeiden yhteismäärästä. Myrkkypillerillä tarkoitetaan sellaista yhtiöjärjestysmääräystä, jolla määrätään lunastusvelvollisuuden synnyttävä raja osakeyhtiölaissa määritettyä rajaa rajaa alhaisemmaksi. Myrkkypilleri-määräys palvelee sekä osakkeiden myyjää että niiden ostajaa. Myrkkypilleri-määräys on ensisijaisesti preventiivinen keino suojautua vihamielisiltä yritysvaltauksilta. Määräyksen englanninkielinen vastinpari poison pill johtaa asiallisesti samaan lopputulokseen, mutta sitä käytetään aktiivisena vastakeinona tilanteessa, jossa määräysvalta-asema yhtiössä on jo vaihtunut. Poison pill-strategiat ovat yleensä osakkeenomistajien etukäteen tekemien sopimusten nojalla toteutettavia toimia, kuten suunnattu osakeanti, markkinahinnan alittava merkintäoikeus ja äänileikkurit. Poison pill on käytössä erityisesti yhdysvaltalaisessa oikeuskulttuurissa, ja Suomessa sen käyttöön on suhtauduttu varauksellisesti. Tässä tutkimuksessa pohditaan myrkkypilleri-määräyksen ja poison pill-strategioiden lainmukaisuutta sekä käyttömahdollisuuksia suomalaisen yhtiön yhtiöjärjestyksessä. Tutkimuskysymystä lähestytään tarkastelemalla nykyistä oikeustilaa sijoittaen ilmiöt lainsäädännön viitekehykseen sekä perehtymällä tutkielman kannalta keskeiseen KKO 2005:122 ratkaisuun, joka on toistaiseksi ainoa merkittävä ilmiöitä raamittava tapaus. Vaikka ilmiöt juontavat juurensa AML:n 11:19 § säännökseen, tutkimuksessa ei ole tarkoitus käsitellä sen soveltumisalaan kuuluvia julkisia yhtiöitä tai niiden yhtiöjärjestyksiä. Koska ilmiöitä ei ole Suomen lainsäädännössä juurikaan käsitelty, tutkielman merkittävimmän lähdemateriaalin muodostaa aiheesta aiemmin käyty oikeudellinen keskustelu. KKO:n ratkaisulle 2005:122 muodostuu myös keskeinen asema, koska siinä on käsitelty sekä myrkkypilleri-määräyksen että poison pill:n sallittavuutta. Tutkimuskysymystä lähestytään ensisijaisesti lainopillisin metodein. Koska ilmiö on Suomessa verrattain uusi, aiheeseen on syvennytty perehtymällä myös kansainvälisen oikeusvertailun näkökulmasta perehtyen muun muassa Ruotsin, Iso-Britannian ja Yhdysvaltojen aiheita koskevaan oikeustilaan. Tutkielman tavoitteena on hahmotella yhtiöjärjestysmääräys, joka huomioi ostajan ja myyjän vastakkaiset intressit, osakeyhtiölain yleiset periaatteet sekä vallitsevan oikeustilan. Tutkielma keskittyykin erityisesti Kansalaisrahoitus Oy:n kohdeyhtiöihinsä käyttämään malliyhtiöjärjestysmääräykseen sekä sen kehittämismahdollisuuksiin. Tutkielman lopputuloksena voidaan huomata, että malliyhtiöjärjestysmääräys on lain mukainen, mutta se ei ota huomioon riittävissä määrin huomioon määräykseen keskeisesti vaikuttavia tekijöitä.
-
(2021)Kissoilla esiintyy kotieläimistä toiseksi eniten myrkytyksiä heti koirien jälkeen. Lajien välisistä aineenvaihduntaeroista johtuen useat ihmisille ja koirille turvalliset aineet ja annokset voivat olla kissoille hengenvaarallisia ja vapaasti ulkoilevilla kissoilla oireet saattavat kehittyä pitkälle ennen niiden huomaamista ja hoitoon tuomista. Hoidon pääperiaatteet ovat samat kuin koirilla; stabilaatio, dekontaminaatio ja tukihoito. Kissoilla oksennuttamisen teho on epävarmaa, jolloin mahahuuhtelua tulisi harkita. Kissat voivat myös altistua turkkiin tai iholle päätyneille toksiineille suoraan transdermaalisesti tai nuolemalla niitä, jolloin ruoansulatuskanavaan päätyneen toksiinin määrä on niin pieni, ettei oksennutuksella tai mahahuuhtelulla saada suurta hyötyä. Laskimonsisäisen lipidiemulsiohoidon turvallisuutta ja vaikutusta kissoilla ei ole perusteellisesti tutkittu, mutta sen käytöstä on saatu lupaavia tuloksia muun muassa permetriini- ja alfakoraloosimyrkytysten hoidossa. Suomessa tapahtuneita kissojen myrkytystapauksia on tutkittu kolmessa lisensiaatintutkielmassa, ja niissä kasvit olivat yleisin aineluokka epäiltyinä myrkytysten aiheuttajina. Kasveista etenkin liljakasvien sisältämä toksiini on tappavan myrkyllistä kissoille jo pieninä määrinä, ja aiheuttaa hoitamattomana kuolemaan johtavan munuaisvaurion. Ajoissa aloitetuilla tehokkailla hoitotoimenpiteillä toipumisennuste on hyvä, mutta anurisen munuaisvaurion kehityttyä ennuste on huono ilman dialyysihoitoa. Kissoilla on huomattavasti koiria heikompi kapasiteetti metaboloida vierasaineita glukuronikonjugaatiolla. Tämän vuoksi tulehduskipulääkkeet, parasetamoli ja permetriini aiheuttavat niille toksisia vaikutuksia huomattavasti alhaisemmilla annoksilla kuin koirilla. Tulehduskipulääkemyrkytykset ovat tavallisesti seurausta omistajan omatoimisesta lääkinnästä ja tapaukset, joissa kissa olisi altistunut itse lääkettä syötyään, ovat harvinaisia. Kirjallisuuden mukaan tyypillisiä oireita ovat oksentelu ja ripuli. Kissoilla on havaittu esiintyvän koiria useammin takypneaa ja läähätystä, kun taas ruoansulatuskanavahaavaumat ovat kliinisissä tapauskertomuksissa kissoilla harvinaisia. Hoidon tarkoituksena on tukea etenkin munuaisten toimintaa ja ennaltaehkäistä ruoansulatuskanavahaavaumien muodostumista. Parasetamolimyrkytys aiheuttaa kissoilla hemolyyttiseen anemiaan johtavan methtemoglobinemian. Kissoille myrkyllinen annos parasetamolia on 50–100 mg/kg, mutta joissakin yksittäistapauksissa myrkytysoireita on kehittynyt 10 mg/kg annoksella. Dekontaminaation ja tukihoidon lisäksi lääkehoidolla pyritään edesauttamaan parasetamolin toksisen metaboliitin eliminaatiota ja edesauttaa methemoglobiinin muokkausta takaisin hemoglobiiniksi. Kissojen permetriinimyrkytykset ovat usein seurausta siitä, kun omistaja käyttää virheellisesti koiralle tarkoitettua permetriiniä sisältävää ulkoloislääkettä kissalleen. Permetriini saa aikaan pitkittynyttä hermoärsytystä ja tyypillisiä oireita ovat kouristelu, lihasväristykset, vapina ja ataksia. Toipumisennuste on hyvä, jos tehokas oireenmukainen tukihoito päästään aloittamaan ajoissa. Alfakloraloosi on jyrsijämyrkky, jonka epäillään aiheuttaneen useita kissojen myrkytyksiä Suomessa vuodesta 2018 lähtien. Kissojen epäillään altistuneen myrkylle sekundäärisesti saaliseläimiä syötyään. Alfakloraloosi voi aiheuttaa vakaviakin keskushermosto-oireita, mutta tämänhetkisen kirjallisuuden mukaan toipumisennuste asianmukaisella tukihoidolla on hyvä. Etyleeniglykolia käytetään tavallisesti jäätymisenestoaineissa. Kissat voivat altistua sille tahriintunutta turkkiaan tai tassujaan nuolemalla ja pienin myrkyllinen annos kissoilla on vain 1 g/kg. Etyleeniglykolin toksiset aineenvaihduntatuotteet aiheuttavat vakavan metabolisen asidoosin ja hoitamattomana kuolemaan johtavan munuaisvaurion. Ensisijaisena lääkehoitona suositellaan fomepitsolia. Kissojen myrkytystapauksissa potilaan selviämisen kannalta avainasemassa on nopeasti aloitetut ja asianmukaiset hoitotoimenpiteet, joten praktikkoeläinlääkärin on olennaista osata epäillä myrkytystä kissan vakavien oireiden aiheuttajana ja tunnistaa kissojen myrkytysten erityispiirteet.
-
(2017)Matalapainemyrskyt muodostavat Suomessa suurimman yksittäisen uhan sähkönjakeluverkon vakaudelle. Vuosina 2005-2015 kolmannes kaikista sähkönjakelun keskeytyksistä aiheutui matalapainemyrskyjen voimakkaista tuulista. Sääsuureiden yhdistäminen yhteiskunnallisesti vaikuttaviin suureisiin, kuten sähkövikoihin on ollut eri maiden ilmatieteen laitoksien tutkimuskohteena nouseva suuntaus kautta Euroopan. Tässä tutkielmassa luokitellaan matalapaineiden aiheuttamat myrskyt saapumissuunnan mukaan ja tutkitaan niiden vaikutuksia sähköverkkoihin. Matalapainemyrskyjen luokitteleminen Suomessa on verrattain uusi aihe. Myrskyt luokitellaan tässä työssä kaksivaiheisella menetelmällä saapumissuunnan ja pintamatalan rantautumisen mukaan, sekä selvitetään ominaisuuksia, jotka tekevät niistä tuhoisia sähköverkoille. Myrskyt luokiteltiin kuuteen luokkaan tarkastelemalla menneiden myrskyjen myrskyratoja vuosilta 2005-2015. Aineistoon valikoitui yhteensä 51 myrskyä, joita tutkittiin käyttämällä Ilmatieteen laitoksen tietokannan havaintoja, ERA-Interim uusanalyysejä sekä sähköyhtiöiden sähkövika-aineistoa. Myrskyluokat saivat nimekseen A-SW (maan eteläosaan lounaasta saapuvat), A-SE (maan eteläosaan kaakosta saapuvat), A-NW (maan eteläosaan luoteesta saapuvat), B-SW (maan pohjoisosaan lounaasta saapuvat), B-NW (maan pohjoisosaan luoteesta saapuvat) ja B-NE (maan pohjoisosaan koillisesta saapuvat). Aineiston myrskytapausten perusteella havaittiin, että suurin osa eli noin 60 prosenttia tarkastelujakson myrskyistä saapuu Suomeen lounaasta, mikä tukee hyvin aiempia tutkimustuloksia. Tutkielmassa on pyritty myös löytämään yhteys myrskyjen ja sähkövikatilanteiden välille yhdistämällä meteorologista dataa sähköverkkoyhtiöiltä (Loiste Sähköverkko Oy ja ENEASE Oy) saatuihin vikatietoihin. Myrskyluokille tyypilliset puuskatuulijakaumat on yhdistetty alueellisiin sähköttömien talouksien lukumääriin eli käyttöpaikkojen lukumääriin (kpk). Työssä tutkittiin eri myrskyluokkien ominaispiirteiden vaikutuksia sähköverkkoihin ja määritettiin maantieteellisten alueiden mukaan jakautuvat viat kussakin luokassa. Myrskyluokista tuhoisimpina esille nousivat luokat B-NW-, sekä A-SE-myrskyt. Nämä myrskyluokat ovat eri syistä tuhoisat. B-NW- myrskyistä tuhoisan tekee todennäköisesti niiden nopea kehityskaari, sekä voimakkaan matalapaineen keskuksen aiheuttamat ärhäkät puuskat. A-SE-myrskyt puolestaan ovat hidasliikkeisiä, jolloin puuskien vaikutukset tietyllä alueella kumuloituvat. Kaakosta saapuvia (A-SE) myrskyjä voisi kutsua myös kesämyrskyiksi niiden tyypillisen esiintymisajankohdan mukaan. Tutkielman lopputuloksena saatiin määritettyä yksinkertainen kaava, joka sai nimekseen yhteisvaikutusindeksi. Yhteisvaikutusindeksin avulla pystytään ennen kaikkea havainnollistamaan niin eri voimakkuuksisten puuskatuulien, kuin muidenkin tuhoihin vaikuttavien tekijöiden yhteisvaikutusta. Lopuksi esimerkkitapauksena käsitellään sähköyhtiöiden kannalta merkittävää Valio-myrskyä (2015), joka oli tyypiltään B-NW. Aikaisempiin tutkimuksiin verrattuna tässä työssä uutta oli myrskyjen luokittelu, sekä meteorologisten ja ei-meteorologisten tekijöiden yhdistäminen yhteisvaikutusindeksin laskukaavaksi. Yhteisvaikutusindeksiä voidaan tulevaisuudessa käyttää joko tukena operatiivisten sääennusteiden laadinnassa myrskyjen vaikuttavuutta arvioitaessa tai pohjana algoritmille. Työ sai alkunsa Ilmatieteen laitoksen ELASTINEN- tutkimushankkeesta, jossa selvitettiin sää- ja ilmastoriskien hallintaa ja otettiin ensiaskelia kohti vaikutusvaroittamista Suomessa. Tutkielma liittyy myös Tekes/SASSE- ja H2020/ANYWHERE- hankkeisiin, joissa pyritään selvittämään sääilmiöiden yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Tutkielman tuloksia voidaan hyödyntää jatkossa muissakin hankkeissa, joissa selvitetään sähkönjakelun kannalta merkittäviä sääilmiöitä. Aiheen tutkimisesta on apua myös operatiivisessa sääennusteen laatimisessa ja arvioitaessa lähestyvän myrskyn vaikutuksia.
-
(2017)Tutkielman tavoitteena oli selvittää kirjanpainajapopulaation kehitystä ja hyönteistuhojen etenemistä kuusivaltaisella luonnonsuojelualueella. Tarkoituksena oli selvittää kuinka lisääntynyt kirjanpainajapopulaatio vaikuttaa myrskytuhossa pystyssä säilyneeseen kuusivaltaiseen (Picea abies (L.) Karst.) puustoon, mitkä alueet ovat riskialttiimpia kirjanpainajatuhoille sekä mitkä tekijät vaikuttavat kirjanpainajapopulaation ja hyönteistuhojen kehitykseen tutkimusalueella. Tutkimusalue sijaitsi Etelä-Karjalassa Paajasensalon luonnonsuojelualueella, jossa kesän 2010 ukkosmyrskyt aiheuttivat suurta tuhoa alueen puustolle. Tutkimusalueelle pystytettiin kirjanpainajan feromoniansoja (80), joiden avulla tarkkailtiin kirjanpainajapopulaation tasoa myrskytuhoalueella vuosien 2013 ja 2014 ajan. Lisäksi tutkimusalueelle perustettiin maastokoealoja, joiden avulla tutkittiin metsikkökoealojen puuston ominaisuuksia vuonna 2013. Kirjanpainajan emokäytävätiheyksiä tutkittiin koealojen läheisyydessä olevilta tuulenkaadoilta sekä kaatokoepuilta. Tutkimuksessa saatuja tuloksia verrattiin muihin tutkimuksiin sekä Ilmatieteen laitokselta saatuihin lämpötilatietoihin kasvukausien ajalta. Kirjanpainajapopulaation kasvu johti toisena ja kolmantena vuonna kirjanpainajan iskeytymiseen alueen elävään puustoon. Alueen myrskyissä säästynyt kuusivaltainen puusto kärsi kohonneesta kirjanpainajapopulaation tasosta, joka näkyi puustossa värimuutoksina, latvustojen harsuuntumisena, runkojen pihkavuotoina sekä kirjanpainajan iskeytymisinä. Erityisen alttiita kohteita kirjanpainajan iskeytymisille olivat suurimpia tuulenkaatoaukkoja lähimpänä olevat suojaisat metsänreunat, jotka altistuivat äkillisesti auringonsäteilylle. Kesän 2013 lämpötilat olivat suotuisia kirjanpainajan kehitykselle ja kirjanpainajalle ehti kehittyä tutkimusalueella toinen jälkeläissukupolvi. Kesän 2014 lämpötilat olivat edellisvuotta vaihtelevampia ja kirjanpainajien määrä feromonipyydyksissä väheni edellisvuodesta. Kirjanpainajalle ehti kehittyä alueen sijainnista riippuen vähintään osittainen toinen jälkeläissukupolvi tutkimusalueella myös vuonna 2014. Lisääntymismateriaalin saatavuus ja sääolosuhteet ovat avaintekijöitä kirjanpainajatuhojen etenemisessä. Lämpötilojen ja lämpösumman kehitystä seuraamalla voidaan ajoittaa kirjanpainajan parveilun ajoittumista sekä parveilun aktiivisuutta. Tällöin kirjanpainajan iskeymät rungolla voidaan havaita hyvissä ajoin kirjanpainajan iskeytymisen jälkeen. Kuusen latvuston värimuutokset ja harsuuntuneisuus kertovat kirjanpainajan iskeytymisistä kuusien rungoissa. Feromoniansoin tehtävä kirjanpainapopulaation tason monitorointi sopii paikallisen populaatiotason seurantaan. Epideemisellä kirjanpainajapopulaation tasolla pyydyksillä ei ole suurta vaikutusta kirjanpainajapopulaatioon säätelyssä. Kirjanpainajien määrän feromoniansaseurannalla voidaan kuitenkin arvioida elävälle puustolle aiheutuvaa kirjanpainajien iskeytymisen kynnysarvoa ja iskeytymisen riskiä. Oikein ajoitetut metsänhoitotoimenpiteet ja tuulenkaatojen korjuut vähentävät metsikön altistumista myrsky- ja hyönteistuhoille. Paikallisen alueen metsikön ominaisuudet voivat vähentää tai lisätä tuhojen voimakkuutta. Alueen ominaisuuksien, kuten puuston rakenteen, ilmaston ja maaston topografian tunteminen auttavat riskienhallinnan suunnittelussa, metsätuhojen ehkäisyssä sekä päätöksenteossa myrsky- ja hyönteistuhoihin varauduttaessa. Myrsky- ja hyönteistuhoihin voidaan varautua monipuolisilla ja aktiivisilla seuranta- ja kartoitusmenetelmillä tulevaisuudessa. Luonnonsuojelualueilla tapahtuvaa myrsky- ja hyönteistuhoa on vaikea pysäyttää. Luonnonsuojelualueen ylläpitämien runsaiden kaarnakuoriaispopulaatioiden vaikutukset voivat ulottua myöhemmin ympäröiviin metsäalueisiin. Kirjanpainajan populaation säätelyyn vaikuttavat eniten lisääntymismateriaalin saatavuus, lajinsisäinen kilpailu sekä sääolosuhteet. Kirjanpainajapopulaation taso voi säilyä korkeana korjaamattomilla myrskytuhoalueilla useiden vuosien ajan odottaen parveilulle ja lisääntymiselle sopivampia olosuhteita.
-
(2018)The main purpose of this thesis was to describe rape myth prevalence in tabloid news online discussion; to describe the most common types of rape myths, rapes, rapists (e.g. ‘them’ and ‘us’) and victims (e.g. the naughty victim/ ideal/ innocent victim). Also, specific types of talking was analysed in order to identify meanings in talk that blames the victim (e.g. “questioning talk”) – also, talk that opposes mythical rape talk was analysed (“Against the myth”). As the main material, were comments (or texts) retrieved from articles discussing rape cases, as the source was a UK based tabloid news site The Daily Mail Online. Through establishing themes and categories for rape myths, rapes, rapists and victims, the material (user comments) was organized and analyzed – with help from tools ’borrowed’ from Critical Discourse Analysis and Critical Linguistics. Theories by Barthes, Fairclough, Butler and Halliday were applied for theoretical explanations. The following rape myths by Brownmiller and the Schwendingers’ were used as themes for categorization: “No woman can be raped without her will/ Rape is impossible”, “Rape is about sex/ Rape is caused by uncontrollable male sexuality/ imbalance in sex ratio causes rape”, “She was asking for it”, “If you’re going to be raped, you might as well relax and enjoy it”, “Rape in marriage is not that serious” and “Crying rape as an instrument of vengeance aka the ‘rape lie’”. The victim types were categorized as so; “the raped wife” (this victim type was not discussed as a separate victim type, but instead in relation to the myth of “rape in marriage is not that serious”), “the underage victim/ victim traveling alone” and “a victim traveling with a boyfriend/ a victim out alone and drinking”. Whereas the rapist types were grouped to themes of “the husband”, “the stranger”, and “the police officer”. The main conclusion summed up to a notion that mythical rape talk does prevail regarding certain victim types, especially “the raped wife”, “the underage victim”, “victim traveling alone” and “victim out alone and drinking”. Rape myths were identified in almost all article discussions, however only few victim types were considered as ‘innocent victims’ - the partly paralyzed woman in a hospital bed and a young girl raped during daytime. The innocence of these victims is reliant on the fact that no commenting was found that indicated to a use of a rape myth. In addition, rape as a form of structural violence was debated and gender norm associations with sexuality and with rape myth evolvement was in the center of this discussion, for example while discussing the habits in teaching girls how to ‘not get raped’. The notion of rape being a gendered social construct was found to be in the core of rape myth use, for example as a habit of encouraging towards a better internalization of so-called ‘rape avoidance strategies’.
-
(2019)The thesis focusses on how music has been mythologised in different ways. Mythologisation refers to the ways in which a given phenomenon – in this case music – is connected and invested with ideas and stories that ultimately cannot be substantiated as they characteristically deal with “religious” issues and questions in the sense that they have no empirical answers and thus necessitate believing while there may be overwhelming evidence against them. In the thesis, mythologisation of music is addressed in relation to the postsecular attempts to rescript the sacred, by paying specific attention how different conceptualisations of the “popular” and the “sacred” become interrelated. Thus, the treatment is predominantly theoretical in nature and linked to a broader interest in the intersections of the popular and the sacred in music. The analysis does not focus on religious popular music, or popular music and religion, but on a more conceptual level on how different apprehensions of the popular and the sacred become operationalised and politicised in musical situations. On the basis of existing research within ethnomusicology and the philosophy of music, mythologisation of music is divided in the thesis into four general categories: first, origins of music, detectable not just in the ubiquity of cosmological explanations in various epics and indigenous mythologies but crucially also in the hard-core neuroscientific approaches to music; second, music’s autonomy, based on widespread assumptions about music as a transcendent or supernatural power of its own, with certain universal traits and inexorable effects; third, individuals with allegedly exceptional musical propensities, whether labelled as stars or geniuses; and fourth, authenticity, particularly in relation to presumptions about pureness and excellence. Methodologically, the thesis builds on the cultural study of music and anthropology and sociology of religion. Through socio-constructionist discourse analysis the categories of mythologisation of music are examined in relation to the multidimensionality of the popular and the sacred. Regarding the popular, at issue are its quantitative, aesthetic, sociological, folk, partisan and postmodern dimensions; the sacred in turn is examined in terms of religious, subcultural, national, economic and political aspects. The analysis reveals that the dimensions of the popular that become emphasised in mythologisation of music are the aesthetic, folk and postmodern ones, while on the sacred side it is the cluster of subcultural, national and economic facets which is connected to all areas of mythologisation of music. All five aspects of the sacred have however a fairly equal footing in the ways to mythologise music, which is somewhat unsurprising given the close connection between myths and the sacred in the general sense. With respect to the popular in turn, the conspicuous links between myths about individuality in music and quantitative and mass cultural dimensions are notable. Moreover, the findings indicate that overall the discourses of autonomy and authenticity carry a paramount weight when considering the intersections of the popular and the sacred in mythologisation of music.
-
(2013)Tutkielmassa käsitellään myyjän yrityskaupassa antamia takuita ja vakuutuksia ja sitä, millaisen vastuun ne muodostavat myyjälle mahdollisessa virhetilanteessa. Kysymystä tarkastellaan yrityskaupan sopimusosapuolten velvollisuuksien kautta, jolloin vastakkain ovat yhtäältä myyjän tiedonantovelvollisuus ja toisaalta ostajan selonottovelvollisuus. Aihe on rajattu koskemaan vain osakekaupan muodossa tehtäviä yrityskauppoja, jolloin liiketoimintakaupat jäävät tarkastelun ulkopuolelle. Tutkielman lähtökohtana pidetään kauppalain tarjoamia yleisiä irtaimen kauppaa koskevia säännöksiä, jotka soveltuvat myös osakekauppaan, mutta lisäksi huomioidaan käytännön yrityskauppasopimuksissa käytettäviä kauppalain säännöksistä poikkeavia ratkaisuja, ehtoja ja käytäntöjä. Pohjoismaisen näkökulman vuoksi huomiota kiinnitetään myös muiden Pohjoismaiden kauppalakeihin sekä etenkin ruotsalaisen kauppalain esitöihin sekä oikeuskirjallisuuteen. Takuut ovat merkittävä osa yrityskauppoja ja yrityskauppasopimuksia. Ostaja vaatii takuita saadakseen tietoa kohdeyrityksestä ja voidakseen luottaa siihen, että kyseisellä yrityksellä on tietyt, olennaiset ominaisuudet ja että se on taloudellisesti ostajan edellyttämässä tilassa. Myyjä puolestaan ottaa riskin takuita antaessaan, minkä vuoksi takuiden antaminen edellyttää käytännössä usein korkeampaa kauppahintaa. Takuut vaikuttavat myös näyttötaakkakysymyksiin virhetilanteissa. Eräs tärkeä takuiden on oikeusvaikutus on se, että ne aiheuttavat lähtökohtaisesti myyjälle normaalia laajemman vahingonkorvausvastuun, koska myyjä on takuun osalta vastuussa virheen aiheuttamista sekä välittömistä että välillisistä vahingoista. Takuiden aiheuttaman vastuun kannalta ostajan selonottovelvollisuudella on huomattava merkitys. Yrityskaupoissa ostajan selonottovelvollisuus tapahtuu käytännössä ennakkotarkastuksen eli ns. due diligence -tarkastuksen kautta, jonka ostajaosapuoli tekee kaupan kohteena olevasta yrityksestä. Tutkielmassa käsitellään kyseisen tarkastuksen sisältöä ja laajuutta sekä etenkin tarkastuksen ja myyjän antamien takuiden välistä suhdetta. On selvää, että myyjän takuut vaikuttavat ostajan ennakkotarkastusvelvollisuuteen, mutta millä tavalla ja missä määrin, ei ole täysin yksiselitteistä. Lähtökohtana on, ettei ostajan tarvitse tarkastaa seikkaa, jonka myyjä on nimenomaisesti taannut. Tilanne on kuitenkin monimutkaisempi silloin, kun myyjä on kehottanut erikseen tarkastamaan takaamansa seikan, minkä lisäksi ostajan tietoisuudella takuun virheellisyydestä on myös merkitystä. Myyjän virhevastuun ollessa tutkielman keskiössä, on luonnollista tarkastella myös virheen seuraamuksia. Mikäli myyjän antama takuu osoittautuu virheelliseksi, ostajan tulee reklamoida virheestä, jotta myyjä voidaan asettaa virhevastuuseen. Kauppalain virheseuraamukset soveltuvat ainakin lähtökohtaisesti myös yrityskaupan virhetilanteisiin, joskin käytännön syistä sovellettaviksi tulevat lähinnä vain hinnanalennus ja vahingonkorvaus. Lisäksi etenkin juuri virheseuraamusten osalta on yleistä, että yrityskauppasopimuksessa sovitaan virheen seuraamuksista erikseen, usein kauppalain säännöksistä poikkeavasti. Tällöin voidaan myös poiketa pääsäännöstä, jonka mukaan myyjän tulee korvata sekä välittömät että välilliset vahingot, jotka ovat aiheutuneet takuun virheellisyydestä.
-
(2020)Tutkielmassa tarkastellaan myyjän vastuun muodostavia tekijöitä yritysostotilanteissa. Tarkastelun keskiössä ovat myyjän antamat takuut ja vakuutukset, ostajan ja myyjän asetelmat due diligence -prosessissa sekä mahdollisen yrityskaupassa olevan virheen seuraamukset ja siihen liittyvät vastuunrajoitusehdot. Yritysostotilanteissa taloudelliset intressit ovat tavallisesti suuria ja riskienhallinta on sekä myyjän että ostajan intressissä. Yrityskaupan keskiössä on osakekauppakirja, joka muodostuu osapuolten yhteisen neuvotteluprosessin myötä. Myyjän ja ostajan yhteistyö ja keskinäinen informaationvaihdanta ovat korostuneessa roolissa. Sopimusvapaus on vahva lähtökohta yrityskaupoissa. Lainsäädännöstä kauppalaki soveltuu osakekauppaan tahdonvaltaisena oikeuslähteenä. Tutkielmassa tarkastellaan sekä kauppalain soveltuvia säännöksiä että tavanomaisesti yrityskaupan osakekauppakirjassa esiintyviä sopimusehtoja. Yrityskauppojen kansainvälistyessä osakekauppakirjan niin sanottu mallipohja on muodostunut angloamerikkalaisten common law -käytänteiden perusteella. Tutkielmassa onkin otettu lähdeaineistossa huomioon Ison-Britannian ja Yhdysvaltojen tuomioistuinratkaisuja. Käytännössä yrityskaupat solmitaan Suomessa kyseisten kansainvälisten sopimusehtojen pohjalta, eikä kauppalakia valita sovellettavaksi. Myyjän takuut ja vakuutukset ovat myyjän vakuuttamia tosiseikkoja kohdeyhtiöstä, mitkä kirjataan osakekauppakirjaan. Takuut ja vakuutukset on tarkoitettu ehdottomiksi, joten niiden rikkominen johtaa virhevastuuseen. Takuisiin ja vakuutuksiin liitetään osakekauppakirjassa sanktiojärjestelmä. Pääasiallisesti myyjän takuisiin ja vakuutuksiin sekä kohdeyhtiöön yleisesti liittyvät riskit on hinnoiteltu jo valmiiksi kauppahintaan. Lisäksi merkitystä on annettava osapuolten tietoisuudelle. Lähtökohtaisesti ostaja suorittaa due diligence -tarkastuksen kohdeyhtiölle ennen kaupantekoa. Kohdeyhtiöön liittyvät seikat, joista ostaja on tullut tietoiseksi suorittaessaan due diligence -tarkastusta, ovat virhevastuun ulkopuolella. Tutkielmassa käsitellään due diligence -tarkastusta. Myyjän vastuun kannalta on keskeistä, mistä seikoista ostaja on tietoinen ja käytännössä due diligence määrittelee sen. Yrityskaupoissa voidaan tutkielman perusteella nähdä olevan yhä enemmän merkitystä asiantuntevalla neuvotteluprosessin läpiviennillä. Riskikartoituksena due diligence -tarkastuksen merkitystä ei voine liikaa korostaa. Sopimusneuvotteluissa ostaja saa myyjän takuut ja vakuutuksen kauppakirjaan suojaksi kohdeyhtiön riskeistä, mutta myyjälle sopimusneuvotteluprosessi ja due diligence voivat aiheuttaa kohdeyhtiön liiketoimintaan jopa häiriötilan. Myyjän vastuukysymykset kulminoituvat juuri kyseiseen yrityskauppaan neuvoteltuun kauppakirjaan. Ideaalitilanne on sopimusneuvotteluprosessi, jossa sopimusosapuolilla on käsitys toistensa positioista ja halu jakaa informaatiota sekä kommunikoida. Tällöin myyjäpuolen vastuunrajoitusehdot muodostuvat todennäköisimmin molempia osapuolia tyydyttäviksi.
Now showing items 17094-17113 of 31190