Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Title

Sort by: Order: Results:

  • Melleri, Antti (2014)
    The thesis studies what role the concept of public opinion played in the political thought of John Stuart Mill (1806-1873). The phrase 'public opinion' is understood the same way as Mill understood it, as the opinions of the majority of the people. This majority opinion contrasted with the opinions of the ruling classes and the opinions of the educated. The main question of the thesis is how much power Mill thought public opinion should have in a society. Mill’s views were somewhat contradictory which has also led to quite different interpretations of his writings. For example, in his essay On Liberty he claimed that the pressure from public opinion limited individual liberties. At the same time, he opposed the introduction of secret voting, because he thought public opinion should exert its influence on the voter. The most important primary sources for this thesis are the actual writings of John Stuart Mill. Especially valuable writings regarding his views on public opinion are Civilization, Bentham, On Liberty, Thoughts on Parliamentary Reform and Considerations on Representative Government. The writings of Jeremy Bentham are also analyzed briefly, because he had such a profound impact on Mill’s thought and because they had different views regarding the role of public opinion in politics. In addition, two pamphlets from the 1860s that dealt with Mill’s arguments against the introduction of secret ballot are used, because Mill’s reply to one of the pamphlets reveal more about his views. The methodology used in the thesis emphasizes the historical nature of Mill’s writings. This means that his writings are understood as products of their own time. This approach has been used for example by Quentin Skinner, who has emphasized the fact that the writings of philosophers have been contributions to the political or philosophical controversies of their own times. The main focus of the thesis is on Mill’s ambivalent views on the influence of public opinion. He had expressed concern for the increased influence of public opinion from the 1830s onwards. Especially worrisome for him was how public opinion could limit individual liberties. However, Mill also considered the fulfilment of social obligations as very important, and public opinion was the most effective mechanism for makings sure these obligations were fulfilled. Therefore Mill made a distinction between actions that harmed others and actions that did not. Public opinion was allowed to affect other-regarding actions but not self-regarding actions. This gave a somewhat complicated solution to the question of the proper influence of public opinion, because different types of actions were dealt with so differently. What made the issue even more complicated was that Mill did not seem to follow this logic all the way through. People were allowed to express their opinions about self-regarding actions, so this allowed some influence from the public. At the same time, Mill supported different schemes for limiting the influence of public opinion in politics.
  • Ellman, Essi (2020)
    Public policy considerations have had a varying degree of impact in EU competition law. Throughout the years, the European Commission has allowed for certain public policy considerations, such as the protection of the environment and employment, but “the more economic approach” of the early 21st century has marked a turning point in this regard. Economic analysis has since the late 1990s become an increasingly important part of competition analysis and enforcement, and the focus on economic parameters has led to a more cautious attitude towards public policy interests. Despite the advantages that the more economic approach has given to EU competition law, some argue that it has led to an overly price-centric approach to consumer welfare. Competition policies on a global scale are affected by different underlying economic theories. The varying economic and theoretical approaches can be classified into different schools of thought, which affect the underlying presumptions of how competition in the market is achieved. Antitrust law in the United States has been affected mainly by the Chicago and Harvard schools of thought, both of which have also affected the development of EU competition law. However, EU competition law can also be perceived as its own, distinct school of thought, namely the European school of thought. The purpose of this thesis is to assess public policy considerations in light of the European school of thought and its theoretical framework. The research question entails several different themes. Public policy considerations are first studied with case law and sustainability is highlighted as a recent and relevant example. In addition to public policy considerations, another essential theme to this thesis is the different schools of thought affecting competition law and policy. By studying the European school of thought and the social market economy, this thesis aims to emphasise the sui generis features of EU competition law. As the notion of social market economy implies that competition law should consider societal concerns as well, a relevant question in this regard is whether competition law should be interpreted coherently with the totality of EU law. In other words, this is a question of whether competition law should remain independent of the totality of EU law, or whether EU-wide goals and values should be accommodated in competition law as well. This thesis also studies the possibility of a broader conception of consumer welfare, mainly by analysing “the fair share of the benefits” and the concept of consumer well-being. The research question is contemplative by nature, and so are the conclusions of this thesis. A primary issue in studying this topic is that the objectives and priorities of EU competition law remain somewhat unclear. A central notion in this regard is the dichotomy between the Commission and the European Court of Justice, as they have given somewhat differing notions on the objectives of competition law. As for the European school of thought, a central notion is that EU competition law is embedded in a framework that is fundamentally different from the Chicago school of thought. The concept of the social market economy, together with Article 3 TEU and Articles 7 and 11 TFEU, suggest that the theoretical foundations for considering public policy interests in competition law exist. Studying the possibility of long-term consumer welfare, benefits to the society as a whole and the concept of consumer well-being, demonstrate that the economically oriented notion of consumer welfare is perhaps too narrow in the context of the social market economy. All in all, the question of public policy considerations in EU competition law is ultimately perceived as a question of including fundamental values and objectives of the Union in competition law and policy.
  • Surenkin, Anton Eliel (2016)
    A market that operates without borders can be difficult to accept, because there are certain social expectations that are intertwined with national history and culture. This thesis examines how the concepts public policy, security and interest function as justifiable restrictions on the free movement of services in the European Union. This thesis is divided into five main chapters. In the first part, provisions governing the free movement of services are examined as the legal framework provides a foundation for understanding the judgments of the Court. After this, different justifications recognized by EU law are identified: Article 52 TFEU (public policy and public security) and the judge-made ‘overriding reasons in the public interest’ doctrine. Finally, the relationship between the express derogations and judge-made exceptions is examined in order to understand, if there are some inherent differences as to how the justifications operate. The emphasis is on the case law of the Court of Justice of the European Union, because the Treaty provisions are rather vague and open to interpretation. There is also no meaningful way to comprehensively explain what the con-cept of public policy, public security or public interest is per se, because every society has a different take. As a result, examining the case law is the only way to find out how these abstract institutions function, and how they can be invoked when Member States want to protect important national interests. The thesis ultimately suggests that there is some ambiguity in the case law; concerning the relationship between Article 52 TFEU and the doctrine of ‘overriding reasons in the public interest’.
  • Turtonen, Arttu (2019)
    This thesis examines public procurement of innovation and its operationalization in the Finnish public health care sector. Public procure-ment is currently recognized as a suitable instrument to foster innovation and it is thus widely recognized as a tool for demand-driven innovation policies. By recognizing this political interest and the lack of established academic research about public procurement of innova-tion, the primary objective of this thesis is to add knowledge about the practices of public procurement of innovation. This thesis examines a single case study in which the Kuopio University Hospital’s pharmacy service unit procured a comprehensive solution for pharmacy auto-mation. The perspective of institutional approach is adopted in order to find out how organization-specific, endogenous institutions affect the conditions and the results of a public procurement of innovation. This thesis is set to answer how the procurement of the pharmacy service automation in Kuopio University Hospital was implemented and how endogenous institutions affected the outcome of the procurement process. This thesis is a qualitative research of a case study. The empirical data of this study consist of elite interviews and relevant documentation. Qualitative content analysis is applied in order to examine the empirical data and it utilizes the theoretical framework of public procurement of innovation and endogenous institutions respectively in order to provide suitable classifications for the results. The classifications provide a comprehensive description of the procurement project and endogenous institutional factors that affected the outcome of the procurement. The results indicate that the Kuopio University Hospital’s pharmacy service unit initiated a public procurement of innovation due to an intrinsic need to improve its patient safety and the efficiency of its pharmacy supply processes. The implementation of the project included innovation-friendly procurement practices that enabled development of an innovative solution. Multiple products were developed and com-mercialized as a result of the procurement. All of the products included elements of radical innovation. Utilizing the new pharmacy supply system, the Kuopio University Hospital’s pharmacy supply service has increased its efficiency and safety. The challenges identified re-garding the effects of the procurement related to the difficulty of measuring the real productivity of the new system. The procurement also had direct effects for the supplier as multiple products were developed and commercialized in the process. In addition, the procurement opened new markets for the company. The key findings of this thesis indicate that public procurement can spur innovation even if it is not the primary goal of the procurement. The Kuopio University Hospital case points out the importance of multi-professional collaboration and trust as crucial factors in public procure-ment of innovation practices. The perspective of institutional approach also proved to be a suitable theoretical framework in examining the conditions that could affect the success or the hindrances of the public procurement of innovation implementation.
  • Ciulinaru, Dragos (2011)
    This thesis approaches a mass media campaign against urban rudeness as a form of public deliberation. The goal is to examine the structuring role of politics of difference and modern media on a person’s participation in public sphere. The theoretical framework is based on Jurgen Habermas’s normative concept of public sphere, and on the revisions brought to it so that it better accommodated issues of difference and that it responded to the evolutions in the field of media and communication. The media campaign chosen for study used the internet extensively. The public had a substantial input in producing the content. None the least, the initiators envisaged the campaign as a space of regrouping and retaliation for a particular category of urban inhabitants. By using an analysis method based on the discourse-historical approach, the stories of encounter with the 'urban rude' are examined as discursive practices intended to warrant a particular version of the relations between Bucharest’s groups of dwellers. Through these practices are justified systems of classification and practices of division. The findings point to particular groups being constructed in terms of deviations from the norms. These groups’ presence in the urban public space and in the public sphere is relegated. A privately owned media organization’s interest exacerbated differentiation and had a major impact on the qualities of public deliberation. Despite their potential to enhance democratic validity of the concept of the public sphere in what difference is concerned, use of modern interactive media and the formation of counter-discursive arenas resulted in anti democratic and anti egalitarian outcomes.
  • Hernberg, Sofia; Lehto, Soili; Raij, Tuukka (2020)
    Insikt om mental hälsa och psykiatrisk vård har ökat kraftigt under senaste åren, men trots framsteg är den samhälleliga bördan av mentala sjukdomar fortfarande stor. Ytterligare utveckling inom psykiatri kräver aktiv, högklassig forskning och för att rikta forskningen till rätt mål, krävs aktuell information om forskningsfältet. Målet med denna studie var att undersöka trender i finsk psykiatriforskning, vilket vi gjorde genom att söka och evaluera artiklar i MEDLINE-databasen. Vi sökte artiklar med insatser av forskare från finska organisationer och som publicerats år 2019 inom psykiatri. Vi undersökte vilka ämnen det forskats i och var artiklarna publicerats. Därtill jämförde vi de olika forskningsanstalterna med varandra och gjorde internationell jämförelse av våra resultat. Sammanlagt mötte 415 artiklar våra kriterier. Den mest undersökta ICD-10-kategorin var F30-39 och den mest undersökta sjukdomen var depression. Andra vanliga forskningsområden var schizofreni, missbruk av rusmedel och ångest. Majoriteten av artiklarna var publicerade i journaler med låg Publikationsforum-klassificering (JUFO-klassificering). Samtidigt tyder data från tidigare år på att antalet artiklar i journaler med hög impact factor är betydligt lägre i Finland än i andra nordiska länder, vilket borde undersökas vidare i framtida studier. Forskningsområdena verkar möta samhällets behov väl, medan forskningens inverkan torde förbättras genom att publicera mera artiklar i journaler med högre impact factor/ JUFO-klassificering.
  • Pärtel, Martin (2014)
    Ohjelmoinnissa puhdas funktio ei vaikuta ohjelman tilaan muuten kuin palauttamalla paluuarvon, joka riippuu ainoastaan annetuista parametreista. Jotkut ohjelmointikielet sallivat lähtökohtaisesti vain puhtaiden funktioiden kirjoittamisen. Nämä kielet ovat yleensä tyyliltään 'funktionaalisia', eli ne suosivat funktion toteutuksen esittämistä yhtenä lausekkeena tavanomaisemman 'imperatiivisen' lausejonon sijaan. Tutkielmassa esitellään uusi ohjelmointikieli Uniic, joka on tyyliltään imperatiivinen, mutta sallii vain puhtaiden funktioiden kirjoittamisen. Uniic käännetään puhtaasti funktionaaliselle kohdekielelle, mikä estää suunnittelemasta kieleen epäpuhtaita ominaisuuksia. Kääntäjästä on toteutettu prototyyppi. Funktionaalisessa kohdekielessä on Clean-kieleen perustuva uniikkityypitysjärjestelmä. Uniikkityypitys mahdollistaa epäpuhtaiden operaatioiden turvallisen mallintamisen rajoittamalla uniikiksi merkityt arvot yhteen käyttökertaan. Uniicin lähdekielessä on rakenne nimeltä lainaus, jolla ohjelmoija voi näennäisesti käyttää uniikkia arvoa monta kertaa. Lainaus on toteutettu siten, ettei kohdekielen uniikkityypitysjärjestelmää tarvitse muuttaa. Uniicin imperatiiviset piirteet sekä lainaus mahdollistavat koodin kirjoittamisen imperatiivisella tyylillä monessa tilanteessa, jossa olemassa olevat puhtaat kielet pakottavat funktionaaliseen tyyliin. Yritykset laajentaa Uniicia kielen puhtautta menettämättä auttavat hahmottamaan funktionaalisen ja imperatiivisen ohjelmoinnin eroavaisuuksia ja toisaalta myös potentiaalisia samankaltaisuuksia.
  • Sipilä, Suvi (2020)
    Clean and high-quality code affects the maintainability of software throughout the software lifecycle. Cleanliness and high-quality should be pursued from the software development phase. Nowadays, the software is developed rapidly, which is why the code must be easy to maintain. When the code is easy to maintain, it can basically be managed by any software developer. The thesis conducted a literature review of clean and high-quality code. The thesis aimed to find out what is clean and high-quality code in the class and function level. The purpose of the thesis was to explain why clean and high-quality code is necessary and how the clean and high-quality code can be improved with different tools such as metrics, refactoring, code review, and unit tests. The thesis also included a survey for software developers. The survey sought an answer to how clean and high-quality code practices are implemented in working life from the perspective of software developers. 103 software professionals responded to the survey. Based on the responses, 82,5 \% of respondents felt that they always or usually write clean and high-quality code. The main reasons why clean and high-quality code cannot be written were the challenges of the old codebase and schedule pressures. Writing code is a very people-oriented job, so we must understand the code and its purpose. The code must be simple and carefully written. When the code is clean and high-quality, it is easier to read and understand, and thus easier to maintain.
  • Väärni, Sanni (2019)
    Kaura on luontaisesti gluteeniton vilja, mutta sen kontaminoituminen gluteenia sisältävillä viljoilla alkutuotannon aikana on suuri haaste. Lisäksi gluteenipitoisuuden määrityksessä käytetään referenssinä gliadiinia, joka ei sovi gluteenipitoisuuden määritykseen kontaminantin ollessa ohra. Menetelmässä käytetty R5-vasta-aine reagoi voimakkaasti ohran C-hordeiineihin, joita on 20-30 % ohran hordeiineista. Lisäksi R5-vasta-aineen on epäilty tunnistavan kauran omia proteiineja. Työn tarkoituksena oli tutkia puhdaskauran ja -kauratuotteiden gluteenittomuuden varmistamiseen liittyviä tekijöitä. Ohrajäämien määrän vaikutusta puhdaskauran gluteenipitoisuuteen tutkittiin kontaminoimalla kauraa eri määrillä ohranjyviä. Näytteiden gluteenipitoisuudet määritettiin ELISA R5 gluteenianalyysillä PWG-gliadiini- ja C-hordeiinireferensseillä ja tuloksia vertailtiin laskennalliseen gluteenipitoisuuteen. R5-vasta-aineen reaktiivisuutta kauran aveniineihin tutkittiin ELISA R5 -gluteenianalyysillä ja elektroforeesissa erotettujen proteiinien vasta-ainevärjäyksellä. Kauramyllyn vastaanottamista puhdaskauranäytteistä löytyneiden ohrajäämien C-hordeiinien osuudet suhteessa kokonaishordeiineihin määritettiin käänteisfaasi-nestekromatografialla. Myös kauramyllyn puhdistuslaitteiden tehokkuutta seurattiin tutkimalla gluteenia sisältävien viljajäämien määriä eri puhdistusvaiheiden jälkeen. Lisäksi myllylle tehtiin näytteenottosuunnitelma lopputuotteiden gluteenipitoisuuden seuraamista varten Codex Alimentariuksen CAC/GL 50-2004 näytteenotto-ohjeiden avulla. Kontaminoiduista näytteistä gliadiinisreferenssillä saadut tulokset olivat jopa viisi kertaa suurempia kuin laskennallinen gluteenipitoisuus, kun taas C-hordeiinireferenssillä saadut tulokset olivat lähellä laskennallista arvoa. Puhtaista kauranäytteistä ELISA R5-menetelmällä määritetyt gluteenipitoisuudet olivat 3,0-5,5 mg/kg, eikä R5 tunnistanut aveniineja vasta-ainevärjäyksessä. C-hordeiinien osuus kokonaishordeiineista oli suurin Kymenlaaksosta tulleen kauran ohrajäämissä ja pienin Pohjois-Pohjanmaalta tulleen kauran ohrajäämissä. Myllyn puhdistuslaitteet puhdistivat noin 75-76 % raaka-aineessa olleista jäämistä. Niin kauan, kun gliadiini on yleisimmin käytössä oleva, sekä näin ollen myös myllyn asiakkaiden käyttämä referenssimateriaali, on myllyn ainoa vaihtoehto pyrkiä ohralla kontaminoitumattomaan lopputuotteeseen puhtaalla alku- ja lopputuotannolla, edustavalla näytteenotolla sekä tehokkaalla puhdistusprosessilla
  • Pikkarainen, Kaisa (2018)
    One open question related to microplastics found in seas is the sources and routes of microplastics into seas. In Helsinki about one third of the snow collected from urban areas is dumped directly into the Baltic sea. When snow is collected from an urban area also the possible waste in the snow becomes collected. This is the first study that examines the numerical quantity and the characteristics of waste in urban snow. In order to study waste contained in snow, samples were collected from three different urban areas in Helsinki in February 2016. Snow was collected from Hakaniemen tori, Kullervonkatu in Käpylä and Sörnäisten rantatie. Solid matter in snow samples was divided into particles sized over 4 mm and 0.3–4 mm. Waste particles were visually identified utilizing the morphology of the particles. Material of selected waste particles was analysed using a FTIR spectrometer. Snow samples collected from Käpylä contained more waste by weight and number than samples collected from other areas. Reasons for differences between sampling areas did not become clear in this study. The most common waste in urban snow were particles disengaged from asphalt pavement and road markings, along with paper, plastic and rubber waste. All snow samples contained microplastics. Urban snow contained more microplastics than purified wastewater leaving from Viikinmäki wastewater treatment plant and seawater in the Gulf of Finland. Stormwaters have been identified as a route for microplastics from urban areas into inland waters and seas, and according to this study also dumping of urban snow into seas acts as a route for microplastics. In urban snow road marking and plastic particles were the most common microplastics. In snow samples collected from road areas road marking particles were clearly the most common microplastic by number. In snow collected from Hakaniemen tori about half of the microplastics were plastic particles and almost a half road marking particles. Most of the microplastics in snow were different kinds of fragments. Like in earlier microplastics studies also in urban snow the most common materials of small plastic particles were polyethylene and polypropylene. In this study sources of the waste in snow are estimated to be the abrasion of asphalt pavement, road markings, tyres, plastic products and possibly also wood and metal products and different kinds of textiles. In addition to that numerous waste items had ended up in urban areas through littering or inadequate waste disposal. Littering is the most significant environmental impact of dumping urban snow into the sea in Helsinki. Marine Strategy Framework Directive states that properties and quantities of marine litter are not to cause harm to the coastal and marine environment. According to the guidelines of the City of Helsinki, snow that is brought to snow collection sites needs to be clean and not to contain waste. Nevertheless, according to this study through dumping snow into the sea in Hernesaaren ranta several thousand kilograms of waste and approximately over fifty million microplastic particles end up in the Baltic Sea. A monitoring program should be established to investigate and monitor the amount and the characteristics of waste in urban snow in Helsinki.
  • Utoslahti, Kirsi (2013)
    Pro gradu -tutkielma käsittelee sitä, miten ruoka ilmentää terveyden ja kehon merkityksiä suomalaisessa nykykulttuurissa. Trendiksi muodostunut ruokavalio, karppaaminen on kohdannut voimakasta kritiikkiä. Keskustelu oli vilkkainta vuoden 2011 lopulla, mihin tutkielman ajankuva pääosin sijoittuu. Tutkin keskustelua informanttien kirjoitelmien ja henkilökohtaisesti 250 karppaajan kanssa aikaa viettäneen ravintoneuvojan haastattelun avulla. Mediassa välittyneellä puheella on tutkielmassa täydentävä rooli. Menetelmänä ovat laadullinen asennetutkimus ja diskurssin dekonstruktiivinen lukutapa. Terveyden tavoitteleminen on eettistä. Terveys saa kulttuurissamme ensisijaisesti sairauksien välttämisen merkityksen. Käsitteenä terveys ei ole staattinen vaan myös jaettu arvo, jossa yhdistyy diskurssin osapuolten erilaisia hyvään pyrkiviä tavoitteita. Asiantuntijat ja karppaajat voisivat käydä vuoropuhelua terveydestä, mikä toteutui heikosti tutkimuksen kohteena olevassa diskurssissa. Osapuolten kohtaamattomuuden näen ohipuhumisen rakenteena diskurssissa. Millaiset tekijät vaikuttavat diskurssin rakenteeseen? Kokemukset ovat terveyden käsitteen varhaista sisältöä. Karppaajat näyttävät palaavan kokemusten arvostamiseen terveyden sisältönä. Median toimintalogiikka vahvistaa keskustelun polarisoitumista, mutta taustalla ovat ennen muuta kulttuurisen luokittelun erot. Ravitsemussuosituksista ja asiantuntijoiden terveyspuheesta sekä karppaajien perusteluista rakentuu terveellisen syömisen jäsennys. Jäsennykset muodostuvat kulttuurisen puhdistamisen prosesseissa (Douglas 1966) eivätkä kohtaa. Ruokasäännöt ilmaisevat antropologiassa syömisen järjestystä. Suositeltu ja leimattu, turvallinen ja epäluotettava tiivistyvät ravintoaineiden luokissa, joita ruokavalio muuntaa. Osapuolten ruoalle ja syömiselle antamat merkitykset ja arvot perustuvat erilaisiin taustaoletuksiin terveydestä, kehosta ja ruoasta, mitä dekonstruoin tutkielmassa. Kehon medioituminen on vahvistanut kokemuksia terveyden sisältönä. Karppaajat eivät seuraa äärimmäisiä kehonihanteita vaan tavoittelevat tasapainoista ruokasuhdetta. Ruokavalion ideat eivät ole irrallisia, vaan osa ruoan jatkuvasti lisääntyvää muuntelua ja kulttuuristen tekijöiden vaikutusta ruokasuuntausten taustalla. Laadullisen asennetutkimuksen menetelmällä tarkasteltuna ruokavalio ilmentää karppaajille tärkeitä arvoja. Kilpailuyhteiskunnassa jaksamisesta, kehon ja mielen tasapainosta ja kehonihanteista tulee terveyden merkityksiä. Karppaaja arvostaa ruoan kulttuuristamisen prosessin tuntemusta ja suosii lähellä luontoa olevia, puhtaita raaka-aineita. Karppaajat kantavat yksilöllistä vastuuta terveydestään ja oikeuttavat toisin valitsemistaan mitattavilla havainnoilla terveydestään. He ovat valmiita kiistämään suosituksia, jos ne eivät vastaa omia kokemuksia, mutta ruokavalio ei näyttäydy itsetarkoituksellisena. Julkisesta epärationaalisen leimasta poiketen karppaaminen saa elämänhallinnan merkityksiä. Ruokavalion perustelut ilmaisevat kritiikkiä ruokajärjestelmään. Sellaisena luen informanttien puhtaan ruoan, alkuperäisyyden, vihreyden ja luonnollisuuden arvoja. Osoitan taustalla ongelmia, joita ruokavalion julkinen kritiikki ei ole tavoittanut ja joihin yksilöllisellä ruokavaliolla pyritään vastaamaan. Syömistä on tulkittu feministisellä tutkimusotteella, vallan puutteena. Karppaajat käyttävät määrittelyvaltaa terveellisen syömisen jäsentämiseen ilman ulospäin levitettävää ohjelmaa. Ruokavalio kohtaa kritiikkiä ja edustaa samalla hiljaista sosiaalista todellisuutta. Karppaajat näyttävät saavuttavan tavoitteensa. Miten käy kansalaisten terveyteen vaikuttamisen? Ravitsemusvalistus mediassa ei seuraa kokonaisvaltaista ihmiskäsitystä yhtä selvästi kuin lääketiede, jonka terveyskäsitys sitä kuitenkin muotoilee. Puhe terveysuhkista toimii turvallisuuden mekanismina osana terveyden yhteisöllistä prosessia (Foucault 2004). Karppaaja saavuttaa turvallisuutta valinnoilla, joihin yksilön on laajoja rakenteita helpompi vaikuttaa. Samalla terveys karppaajien keskeisenä motiivina voisi toimia valistuksen resurssina.
  • Jarva, Pieta (2019)
    Maataloudella on merkittäviä ympäristövaikutuksia. Toisaalta se joutuu sopeutumaan ympäristöongelmien aiheuttamiin uusiin olosuhteisiin, kuten ilmastonmuutoksen tuomiin sään ääri-ilmiöihin. Ruuantuotanto koskee meitä kaikkia päivittäin ruokaa tarvitsevina yksilöinä, ja koko yhteiskuntaa esimerkiksi maataloudelle maksettavien tukien määrän vuoksi. Maataloudella on myös historiallisesti merkittävä rooli suomalaisessa yhteiskunnassa ja siihen liittyvät mielikuvat ja kulttuurilliset ideaalit ovat vahvoja. Maatalouden ympäristövaikutusten merkittävyyden vuoksi aihe on kiinnostava yhteiskunnallisen ympäristötutkimuksen ja mediatutkimuksen kannalta, mutta sitä on tutkittu vasta vähän. Tässä työssä maatalouden ympäristökysymyksistä käytävää julkista keskustelua tarkastellaan kahden sanomalehden, Helsingin Sanomien (HS) ja Maaseudun Tulevaisuuden (MT) 1.4.2016-30.3.2017 julkaistujen, aihetta käsittelevien tekstien kautta. Tutkielmassa vastauksia haetaan siihen, miten maatalouden ympäristökysymyksiä käsitellään MT:ssa ja HS:ssa12 kuukauden aikana ja miten käsittely eroaa näissä kahdessa lehdessä. Lisäksi selvitetään, miten maatalouden ympäristökysymyksiä kehystetään Itämeri-laskuria koskevassa osa-aineistossa, joka aiheutti tihentymän kummankin lehden aineistossa. Aihetta lähestytään koko aineiston määrällisellä sisällön erittelyllä ja sisällön analyysilla. Tämän jälkeen keskitytään Itämeri-laskuria koskevan aineiston kehysanalyysiin, jossa apuna kulkevat aiemmasta tutkimuskirjallisuudesta löydetyt maataloutta koskevat kulttuuriset ideaalit. Kehysanalyysi on Erving Goffmanin kehittämä työkalu, jonka avulla pyritään löytämään niitä kulttuurisesti tunnistettavia kehyksiä, joiden kautta aihetta käsitellään julkisessa keskustelussa. Itämeri-laskuria koskevan aineiston kehysanalyysissa etsitään William Gamsonin ja Andre Modiglianin määrittelyn mukaisesti tekstiaineistosta kehystämisvälineitä kuten avainsanoja, iskulauseita ja järkeilyvälineitä kuten syy-seuraus-ratkaisu -ketjuja, jotka auttavat kehysten löytämisessä. Gamsonin & Modiglianin esimerkin mukaisesti työssä lähdetään siitä, että Itämeri-laskurin aineistossa aiheuttamaa kriittistä kohtaa tarkastelemalla koko käsitellystä teemasta voi paljastua tavallista enemmän. Itämeri-laskuria koskevasta aineistosta löytyy neljä kehystä: puhdas suomalainen maatalous -kehys, arjen pienet teot -kehys, maatalous välttelee vastuuta -kehys sekä väärät ympäristövaatimukset -kehys. Kaksi ensimmäistä kehystä mahdollistavat konsensushakuista keskustelua maatalouden ympäristökysymyksistä ja kaksi jälkimmäistä kehystä ylläpitävät konfliktia. Kaikkia kehyksiä käytetään niin puolustamaan kuin kyseenalaistamaankin Itämeri-laskurin esittämiä väitteitä maatalouden ympäristövaikutuksista. Nämä neljä kehystä on löytyvät myös työn laajemmasta aineistosta. Tutkielmasta käy ilmi, että maatalouden ympäristökysymyksiä käsiteltäessä kumpikin sanomalehti allekirjoittaa yleisesti tavoitteen ympäristön hyvästä tilasta. Myös maatalouden jatkuvuuden arvoa pidetään tärkeänä kummankin lehden aineistossa. Näiden kahden tavoitteen välillä on aineiston perusteella ristivetoa, jonka käsittelyä teksteissä helpottavat Itämeri-laskuri -aineistosta identifioidut konsensuskehykset puhdas suomalainen maatalous -kehys ja arjen pienet teot -kehys. Näissä kehyksissä näkyy myös kolmas aineistossa vahva moraalinen väittämä, jonka mukaan toimiva markkinatalous hyödyttää kaikkia. Aineistossa yleinen suomalaisen maatalouden poikkeuksellista ympäristöystävällisyyttä korostava puhdas suomalainen maatalous -kehys ylläpitää konsensusta ja vaikeuttaa vaihtoehtoisten kehysten käyttöä. Etenkin HS:ssa yleinen arjen pienet teot -kehys asettaa maatalouden ympäristökysymysten ratkaisijaksi yksittäiset kuluttajat ja asemoi esimerkiksi poliittisen ohjauksen tai viljelijöiden toimet ratkaisujen ulkopuolelle. Väärät ympäristövaatimukset -konfliktikehys aktivoituu aineistossa erityisesti, jos maatalouden jatkuvuutta puolustava moraalinen väittämä on uhattuna. Maatalous välttelee vastuuta -kehys esiintyy usein myös negaation kautta: tekstissä reagoidaan ja puolustaudutaan tämän oletetun kehyksen väittämiin. Tämä paljastaa pidempiaikaisen jännitteen. Tutkielman perusteella vaikuttaa siltä, että vaikka yleisesti ympäristökysymykset ovat olleet arkipäivää suomalaisessa mediajulkisuudessa 60-luvulta asti ja maatalouden vesistövaikutukset nousivat mediassa esiin jo 1990-luvun lopulla, aiheen käsittely ei vieläkään ole erityisen monipuolista. Työ tukee aiempia huomioita, että yleissanomalehdissä – joihin HS kuuluu – maataloutta käsitellään pinnallisesti, mutta toisaalta se linkitetään aiheena laajemmin muihin teemoihin kuin MT:n kaltaisissa, maatalouteen perehtyneissä medioissa, joissa näkökulma on usein yksipuolisemmin maatalouden.
  • Miilunpalo, Satu-Marja (2017)
    The purpose of this research is to investigate what kind of practices consumers have in textile washing and caring and how environment friendliness is present in those practices. The focus is also on how laundry habits could be developed to be environmentally friendlier. The results of this research are compared to the results of prior researches that have been conducted on textile washing practices. These prior researches have shown that laundry has been washed excessively, it hasn't in fact been dirty and the washing machine's full capacity hasn't been used. Additionally, consumers have not been aware of the hardness of water in their region, thus administering too much of laundry detergent. The data for this research was gathered by an online inquiry that consisted of structured multiple-choice questions. The survey reached 1841 persons of whom 97,5 % were women. The data was analyzed using frequency analysis, Kruskal-Wallis test and post hoc test by investigating the effects of variable variation to environment friendliness. Additionally, correlation between different variables and cross tabulation between households with and without children. It seems that many of the different factors in laundering that are burdening the environment are still present today. Washing machines are seldom used at maximum capacity and consumers are not aware of water hardness and because of that administrate too much laundry detergent. The laundry practices of households with children were more harmful to the environment than those without children. However, the current life situations of the household members is a major factor. Especially for families with children and young people, it would be good to have instructions for laundry cleaning in the future. Topics could be water hardness, energy saving with washing temperatures and drying methods, and the benefits of properly dosed detergent and properly filled washing machines.
  • Suomi, Eeva (2015)
    Tutkimukseni teoreettinen tausta koostuu kahdesta kokonaisuudesta: puhdastilavaatetus ja käyttäjäkeskeinen suunnittelu. Puhdastilatekstiileistä on olemassa hyvin vähän aiempaa tutkimusta, eikä luotaintakaan ole juuri käytetty vaatetuksen tutkimiseen. Tutkimustehtäväni on kuvailla ja tulkita puhdastilahaalaria työkseen käyttävien henkilöiden käyttäjäkokemuksia luotaamismenetelmää apuna käyttäen. Tutkimukseni ensisijainen tavoitteena oli selvittää puhdastilahaalarin käyttäjäkokemuksia sekä toissijaisesti kehittää käyttäjäkeskeiseen suunnitteluun perustuvasta luotaimesta puhdastilavaatetuksen tutkimiseen soveltuva työväline. Tutkimuksen otteena käytin laadullista deskriptiivistä näkökulmaa ja lähestymistapaa, minkä tavoitteena oli päästä kuvailemaan tutkittavaa kohdetta. Tutkimukseni oli laadullinen, koska suosin ihmistä tiedon keruun instrumenttina ja tietoa kerättiin todellisissa käyttötilanteissa. Tutkimusaineistoni koostui haastattelusta ja luotaintehtävien vastauksista. Tehtäviin vastasivat lääketeollisuusyrityksen puhdastilassa puhdastilahaalaria käyttävät henkilöt, kuusi naista ja yksi mies. Tutkimukseni ei tarkastele varsinaista kenenkään valmistajan tiettyä puhdastilahaalaria. Analysoin tutkimusaineistoni laadullisella sisällön analyysilla teoriaohjaavasti. Laadullinen sisällön analyysi mahdollisti aineiston luokittelun, johon käytin värikoodausta. Tutkimusaineistosta etsin yhtäläisyyksiä ja eroavaisuuksia. Puhdastilahaalarin käyttäjäkokemukset olivat samansuuntaisia, eikä niistä löytynyt keskinäisiä suuria eroavaisuuksia. Ongelmakohdaksi nousi kaulus, jonka valtaosa tutkituista jätti auki sen kireyden vuoksi. Käyttäjät olivat yleisesti tyytyväisiä hihan malliin. Puhdastilahaalari koettiin esimerkiksi viileänä, hiostavana, kuumana, joustamattomana, liukkaana ja kylmänä. Luotain toimi hyvin ja sen avulla saatiin paljon tietoa, mikä teki sen käyttämisen tutkimisessa erittäin mielenkiintoiseksi. Kokeneiden työntekijöiden hiljaista tietoa voi käyttää työnopastuksessa uusille työntekijöille. Vaikeasti sidottavat nyörit voi korvata kuminauhoilla tai muilla "pikasulkumenetelmillä". Tutkimuksen myötä siihen osallistuneet henkilöt ovat saaneet työnohjauksellista apua omaan työvaatetukseensa liittyen. Yritys saa tutkimuksen mukana uusia näkemyksiä esimerkiksi työnopastukseen tai vaikka suojaimien valintaan. Tutkimus voi antaa puhdastilahaalarin valmistajille idean kehittää puhdastilahaalaria toimivammaksi.
  • Jämes, Saara (2010)
    Puhtaat varallisuusvahingot kohdistuvat useimmiten elinkeinonharjoittajiin. Puhtaiden varallisuusvahinkojen korvaamista sopimuksenulkoisissa suhteissa on kuitenkin rajoitettu. Niiden korvaamisen edellytyksenä on, että vahinko on korvauskelpoinen erityislainsäädännön perusteella, tai että jokin vahingonkorvauslain 5:1:n erityisedellytyksistä täyttyy. Tilanteita, jotka eivät kuulu erityislainsäädännön alaan ovat mm. julkinen arvostelu ja sopimattomat kilpailuteot, joissa on usein kysymys immateriaalioikeusloukkauksia muistuttavista tilanteista. Nämä ovat tutkielmassa tarkastelun kohteena. Yritystoiminta ja varallisuusarvot ovat muuttuneet vuonna 1974 voimaan tulleen vahingonkorvauslain säätämisen jälkeen. Aineettomien intressien, kuten yrityksen imagon ja yrityksen sisäisen erityisosaamisen merkitys liiketoiminnassa on jatkuvasti kasvanut. Puhtaiden varallisuusvahinkojen ja esinevahinkojen erottelu erilaisin korvausperustein ei näin ollen välttämättä ole enää ajankohtaista ja vahingonkorvauslakiin kohdistuu uudistamispaineita. Tutkielmassa on tarkasteltu puhtaiden varallisuusvahinkojen korvaamista elinkeinonharjoittajien välisissä oikeussuhteissa silloin kun kysymys on VahL 5:1 :n soveltamisalaan kuuluvista tilanteista. Yleensä korvauskannetta voidaan ajaa VahL 5:1 :n erittäin painavat syyt -kohdan nojalla, mutta koska tämä kohta ei ole yksiselitteinen puutteellisen ja epäselvän lainvalmisteluaineiston vuoksi, eikä erittäin painavien syiden sisältö ole vieläkään muotoutunut oikeuskäytännössä täysin selkeäksi, on vahingonkärsijän usein hankala arvioida mahdollisuutensa saada vahingonkorvauksia kärsimästään puhtaasta varallisuusvahingosta, jolloin oikeusvarmuus kärsii. Useimmiten oikeuskäytännössä on katsottu hyvän tavan vastaisuuden muodostavan erittäin painavat syyt vahingon korvaamiselle, mutta tästä ratkaisulinjasta on poikkeuksia. Tutkielmassa tarkastellaan sitä, onko ajatus puhtaiden varallisuusvahinkojen rajoitetusta korvattavuudesta vanhentunut ottaen huomioon yritysten muuttuneen toimintaympäristön ja varallisuusarvojen merkityksen kasvamisen. Kysymyksen tarkastelu jakautuu kahteen osaan: Ensinnäkin tutkimuksessa selvitetään puhtaiden varallisuusvahinkojen rajoitetun korvaamisen syitä ja käydään keskustelua niiden soveltumisesta yritysten muuttuneeseen toimintaympäristöön. Toiseksi tarkastellaan sellaisia yrityksille ongelmallisia puhtaiden varallisuusvahinkojen aiheutumistilanteita, jotka eivät ole erityislainsäädännön suojan piirissä, ja sitä miten suojan tarve on saattanut kasvaa varallisuusarvojen muutoksen ja teknologian kehittymisen myötä. Median aiheuttamat puhtaat varallisuusvahingot ovat tulleet yhä merkityksellisemmiksi varallisuusarvojen dematerialisoitumisen myötä. Internet mahdollistaa julkaistun viestin leviämisen laajalle joukolle lyhyessä ajassa hyvin helposti, joka saattaa johtaa vahinkojen kertaantumiseen. Tiedonvälitys on myös kaupallistunut entisestään ja tiedon tuottaminen on nykyään hyvin nopeaa, ja se saattaa johtaa virheellisen tiedon julkaisemiseen. Median kohdalla on kuitenkin otettava huomioon sananvapauden vahva asema, arvosteluvapauden laajuus sekä median vallankäytön valvonnan rooli yhteiskunnassa. Toisaalta elinkeinonharjoittajan omaisuuden suoja toimii tilanteissa vastaperiaatteena, jota ei voida sivuuttaa harkittaessa vahingonkorvausvelvollisuutta yksittäistapauksissa. SopMenL on luonteeltaan erityislaki. Yleensä puhtaiden varallisuusvahinkojen korvaamisen kannalta relevantit erityislait sisältävät oman korvaussäännöksensä puhtaiden varallisuusvahinkojen korvaamisesta. SopMenL ei tällaista säännöstä kuitenkaan sisällä, vaikka siinä sääntelyn kohteena onkin joukko sellaisia tilanteita, joissa tyypillisesti aiheutuu puhtaita varallisuusvahinkoja. Suojan taso on siis varsin heikko, sillä vahingonkorvausvelvollisuus tulee arvioitavaksi VahL 5:1 :n perusteella. SopMenL tilanteissa korvaamista hillitsevänä tekijänä on otettava huomioon kilpailuvapauden ja toimintavapauden periaatteet ja se, että kaupankäyntikysymyksissä on perinteisesti korostettu laajaa itsemääräämisoikeutta ja on pidetty olennaisena, että valtion puuttuminen olisi mahdollisimman pieni. Vahingonkorvausta koskevan sääntelyn jättämistä VahL:n varaan on myös perusteltu sillä, että elinkeinonharjoittajat voivat melko tehokkaasti suojautua loukkauksilta sopimuksin. Aina tämä ei kuitenkaan ole mahdollista. Esimerkiksi liikesalaisuuksien loukkaustilanteissa sekä jäljittelytilanteissa on usein kyse kilpailutilanteesta, jossa sopimuksin suojautuminen ei ole mahdollista. Puhtaiden varallisuusvahinkojen merkitys on kasvanut jatkuvasti ja niiden korvaussääntelyn uudistamistarpeeseen on myös Suomessa kiinnitetty huomiota. Aineettomien intressien suojaa olisi mahdollista parantaa usealla eri tavalla. Vuonna 2002 oikeusministeriö teetti selvityksen VahL 5:1 :n uudistamistarpeesta, mutta selvitys ei kuitenkaan johtanut lain uudistamiseen. Lainsäädäntöä voitaisiin kehittää esimerkiksi uudistamalla VahL 5:1 :n sääntelyä ja säätämällä SopMenL:n oma vahingonkorvaussäännöksensä.
  • Haakana, Erika (2020)
    Jätevesiliete sisältää arvokkaita kasviravinteita ja orgaanista ainesta, jotka olisi välttämätöntä saada kiertämään kiertotalouden periaatteiden mukaisesti. Erityisesti kasvien kasvun kannalta olennainen ja määrältään rajallinen fosfori olisi tärkeä ohjata uudelleen käyttöön, esimerkiksi soveltuvaan maatalouteen, sillä Suomessa maatalouteen käytetään vuosittain 95,5 % kaikesta fosforista. Puhdistamoliete on kuitenkin yksi yhteiskunnan haastavimmista sivuvirroista, sillä se sisältää myös haitallisia aineita, kuten raskasmetalleja, mikromuoveja, pysyviä orgaanisia yhdisteitä ja lääkejäämiä. Tässä opinnäytetyössä aihetta tarkastellaan kirjallisuuskatsauksen ja dokumenttianalyysin keinoin sekä vahvistetaan laadullisella aineistolla. Viime vuosina monet suuret suomalaiset viljanostajat ovat kieltäneet puhdistamolietepohjaisten lannoitetuotteiden käytön sopimuspelloillaan. Tutkielmassa kartoitettiin asiantuntijahaastatteluiden avulla, miten tähän lopputulokseen päädyttiin sekä millainen suhtautuminen yrityksissä on uusiin kehitteillä oleviin puhdistusteknologioihin. Tutkimusta varten haastateltiin kolmen yrityksen edustajia tammikuussa 2020. Vastaukset analysoitiin sisällön analyysin keinoin. Puhdistamoliete ja sen käyttö on aineiston perusteella osa ympäristökonfliktien historiallista jatkumoa. Nykytutkimuksen valossa suomalainen puhdistamoliete on käsiteltynä turvallista käyttää. Useista tutkimuksista huolimatta kaikkien haitallisten aineiden pitkäaikaisia vaikutuksia erityisesti maaperään ei ole pystytty täysin kartoittamaan, sillä osa lietteestä löydettävistä haitallisista aineista on yhteiskunnassamme suhteellisen uusia yhdisteitä. Lietepohjaisten tuotteiden loppukäyttö on yhteiskunnallinen, taloudellinen ja ympäristökysymys, josta eri toimijoilla on eri intressit ja vaihtelevat näkemykset. Tutkimuksen perusteella viljanostajat suhtautuvat lietepohjaisiin tuotteisiin kielteisesti niiden kyseenalaisen maineen vuoksi. Yritykset korostivat, että heidän omat asiakkaansa eivät hyväksy lietepohjaisten tuotteiden käyttöä. Lisäksi haastatteluissa nousi ilmi huoli lietteen tutkimuksen tietoaukoista, koetut ihmisperäisten kierrätysravinteiden imagohaitat, sekä yritysten vastuullisuuden painopisteen sijoittuminen muualle kuin kierrätysravinteisiin. Pro gradu tutkielmassani esitän, että lietteen käsittelyn uudet teknologiat eivät tule yksin ratkaisemaan lietepohjaisten tuotteiden käyttöä maataloudessa, sillä viljanostajien kiinnostus kierrätysravinteiden käyttöön on vähäistä ja teknologiset erot käsittelymetodien välillä jäävät helposti epäselviksi.
  • Äystö, Lauri (2014)
    Sewage treatment plants produce circa 150 000 dry tons of sewage sludge in Finland each year. Sewage sludge contains a great amount of organic matter and nutrients but also a wide variety of harmful substances such as persistent organic pollutants and pharmaceuticals. Sewage sludge is waste material that must be properly disposed of. While more efforts are made to close nutrient cycles, the use of sewage sludge in agriculture has become a more attractive option also in Finland. In this study it was assessed whether or not organic contaminants present in sewage sludge may prove to be a problem for sludge applications in Finnish agriculture. The study was performed using mathematical models and data collected from literature. 34 different organic contaminants were selected and their accumulation into agricultural soil was simulated assuming that sludge was applied yearly. In addition, leaching was simulated for seven of the compounds. The simulated concentrations in soil and drain water were compared to predicted no effect concentrations (PNEC) given for each compound. Compound-specific data on each substances' behavior in soil environment and concentrations in sewage sludge was collected from literature. Because the data given in different sources varied, simulations were run for each compound using combinations of different values. For each compound 3–23 simulations were run. Simulations were performed with two models developed for simulating pesticide behavior in agricultural soils, PECsoil-calculator and MACRO 5.2. Finnish data on weather and soil properties were used in the simulations. For many compounds the simulated concentrations in soil and water were in the range of concentrations measured in field trials. According to the simulations, the most problematic compounds present in sludge are triclosan, 17α-ethinylestradiol, ibuprofen and carbamazepine. Triclosan and 17α-ethinylestradiol were the only compounds that exceeded their PNECsoil-values. Persistent organic pollutants such as PFAS- and PBDE-compounds accumulated into the soil very efficiently but did not exceed their PNECsoil-values. Leaching to sub-surface drains and below them was a significant end-point for carbamazepine and ibuprofen. These compounds did not exceed their PNECwater-values. However, the highest yearly average concentration in drain water simulated for ibuprofen exceeded the environmental quality standard proposed for it. The peak concentration in drain water simulated for triclosan was circa 70 times higher than its PNECwater-value. The compound-specific values used in the simulations contained a lot of variation. This increases the uncertainty of the results. However, the simulations demonstrate that based on current knowledge the agricultural use of sewage sludge may in some extreme cases cause harm for the environment.
  • Bärlund, Charlotte (2016)
    Tutkin pro gradu -tutkielmassani Sofi Oksasen kansainväliseksi menestystarinaksi kohonneen Puhdistuksen vastaanottoa ranskalaisessa ja amerikkalaisessa mediassa. Peilaan teoksen näissä kulttuureissa saamaa vastaanottoa siitä Suomessa ja Virossa käytyyn keskusteluun. Teoriapohjana käytän työssäni mm. David Katanin määrittelyä kulttuurista ja kulttuurin kääntämisestä, Itamar Even-Zoharin polysysteemiteoriaa sekä traumakirjallisuuden teoriaa mm. Anne Whiteheadilta. Hahmotan työssäni Puhdistuksen yhteyksiä muistelma- ja postkoloniaalisen kirjallisuuden suuntauksiin. Tutkimuksessani nousee esille teoksen historiallinen merkittävyys ja rajankäynti toden ja fiktion välillä, mihin ovat vaikuttaneet Oksasen suomalaisvirolainen tausta sekä omakohtaiset kokemukset, joita hän on tuonut esiin haastatteluissa. Keskeisenä asiana sekä ranskalaisessa että amerikkalaisessa aineistossa tulee esiin romaanin naiserityisyyttä korostavat puolet ja teoksen feministisyys. Trauman vaikutukset yksilöön ja yhteisöön ovat lehtikirjoittelun tärkeä sisältö. Molemmissa aineistoissa Oksasen henkilöhahmot ja etenkin naiset rinnastetaan maantieteelliseen, valloittajan armoilla olevaan alueeseen, ja aineistoista on luettavissa selkeä yhteys naisruumiin rajojen ja valtion rajojen välillä. Teoksen synkkyyden esiintuomisen lisäksi naisruumiin ja maantieteellisen alueen yhteydet saavat myös positiivisia tulkintoja, ja niissä korostetaan Oksasen teoksen parantavaa ja puhdistavaa vaikutusta historiallisesta traumasta selviytymiselle. Usealla aikatasolla liikkuva teos alleviivaa artikkelien mukaan menneisyyden ja nykyisyyden jatkumoa, jossa historia pyrkii toistamaan itseään. Varsinkin ranskalaisessa aineistossa tulee esiin romaaniin viittaukset eläimellisyyteen ihmiskehojen reagoidessa traumaattisiin kokemuksiin, mutta toisaalta myös puolustuskeinona trauman käsittelyssä. Erona näiden kahden kulttuurin välisessä vastaanotossa on se, että amerikkalaisesta lehtikirjoittelusta puuttuu lähes kokonaan eurooppalaisessa vastaanotossa korostunut kirjailijan ulkonäön ja erikoislaatuisen persoonan esiintuominen, minkä kerrotaan myös vauhdittaneen Oksasen menestystarinaa. Ranskassa teos vertautuu useasti pohjoismaiseen dekkariperinteeseen ja Stieg Larssonin kaltaisiin menestyskirjailijoihin, mutta myös muihin pohjoismaisiin nuoriin naiskirjailijoihin ja ranskalaisista etenkin Marguerite Durasiin. Viittauksia kääntäjiin ja kääntäjän merkitykseen teoksen menestykselle on esillä verrattain vähän, mikä saattaa heijastella Even-Zoharin esiintuomaa ajatusta käännöskirjallisuuden vakiintumattomasta asemasta kirjallisuuden polysysteemissä. Puhdistuksen vastaanotto molemmissa kulttuureissa on ollut erittäin positiivinen, ja teoksella nähdään olevan suurta kirjallista ja kulttuurista arvoa.
  • Siikjärvi, Ella (2021)
    Objectives. The aim of this study was to examine with electroencephalography (EEG) the associations between speech-sound elicited mismatch negativity (MMN) and late discriminative negativity (LDN) and pre-reading skills. Exploring the neural base of pre-reading skills will benefit the development of interventions for reading difficulties. It was hypothesized that left-lateralized MMNs and LDNs are elicited by all changes and larger and left-lateralized responses are linked with better pre-reading skills. Children with dyslexia risk were assumed to have poorer pre-reading skills and their responses were assumed to be smaller and more right-lateralized than in controls. Methods. Twenty-three children (of whom 16 with dyslexia risk) participated in an assessment of language abilities and EEG recording around the age of four years seven months. MMN and LDN were recorded for vowel, phoneme duration and frequency changes occurring in the second syllable of the standard stimulus (/tata/). The Repeated-measures analyses of covariance and the correlation analyses were applied to examine the relationship between MMN and LDN amplitudes, scalp distributions and phonological awareness, rapid automatized naming (RAN), verbal short-term memory, letter knowledge and a parent’s evaluation of pre-reading skills. The effects of risk status on MMN and LDN responses and pre-reading skills were investigated with the Repeated-measures and the One-way analyses of variance. Results. MMNs in the right hemisphere for consonant duration and vowel change and LDNs for all changes were statistically significant. LDN for vowel duration change was associated with RAN, and LDN for large frequency change was associated with letter knowledge so that the responses were larger in children performing better. LDN for vowel change was larger in children with poor letter knowledge and RAN, and LDN for small frequency change was larger in children performing poorly in RAN. Children performing poorly in RAN had right-lateralized MMNs, whereas children performing better had larger amplitudes mainly in the left hemisphere. Dyslexia risk had no effect on MMNs, LDNs or pre-reading skills. Conclusions. Right-lateralized speech processing and possibly also difficulties of discriminating vowel and frequency changes are associated with poor reading skills. Strengthening the ability to discriminate and manipulate phonemes may be important when supporting reading skills, however this should be investigated with an intervention study.
  • Juntunen, Heidi (2020)
    Objectives: Dyslexia is a specific reading disorder with a neurobiological and heritable background. Delayed language development and deficient phonological processing have been associated with dyslexia. These linguistic difficulties may relate to atypical speech perception already in early childhood, which could offer a basis for an early identification of dyslexia risk and the development of interventions. In the current study, neural discrimination of speech features was studied in children with a familial risk of dyslexia using the mismatch response (MMR; mismatch negativity, MMN). The aim of the current study was to examine if MMR is atypical in children at risk of dyslexia, and if MMN responses are associated with early language abilities. Methods: 28 children with familial risk of dyslexia and 26 control children participated in EEG recordings and assessment of language abilities at two years of age. MMR amplitudes were recorded for discrimination of vowel duration, pitch, and vowel identity, and groups were compared using MANOVA. Linear regression was applied to examine if MMR responses explained the variation in speech comprehension, production, and vocabulary. Results and Conclusions: Statistically significant MMRs were observed for all features of speech and no group differences were found in MMR amplitudes. This indicates that both groups could discriminate sounds equally well at the automatic level of information processing. MMRs to vowel duration and identity were associated with language comprehension and production, unlike MMR to pitch change. Thus, the perception of phonemic changes seems especially relevant to language development. However, the relationship between MMRs and linguistic abilities differed between the two groups: MMR to vowel duration explained comprehension and production in the control group, whereas MMR to vowel identity explained production in the risk group. A longer follow-up time is needed to examine if MMRs also predict phonological processing and literacy skills in school age.