Browsing by Title

Tutkimuksessa tarkastellaan sitä, kuinka Suomessa asuvat ruotsalaiset eri elämänalueille nivoutuvien suhteiden ja kulttuuriset ja maantieteelliset rajat ylittävien siteiden avulla kytkeytyvät osaksi suomalaista yhteiskuntaa. Siinä kartoitetaan yksilöiden liittymistä symbolisin, sosiaalisin ja transnationaalisin sitein heille arjessa tärkeisiin ihmisiin, yhteisöihin ja paikkoihin. Tutkimuksessa selvitetään, kuinka ruotsalaiset, konkreettisten käytänteiden ja vuorovaikutuksen kautta, pyrkivät kuulumaan ja jäsentävät oman paikan löytämistä Suomessa. Tutkimus osallistuu näin ollen sosiologiseen keskusteluun sosiaalisten siteiden, kuulumisen ja identiteetin rajapinnassa. Suomessa asuu vuonna 2014 noin 8400 Ruotsin kansalaista ja he muodostavat Suomen kolmanneksi suurimman maahanmuuttajaryhmän. Ruotsalaisten muutto Suomeen liittyy uusien migraation mallien muotoutumiseen osana maiden välille kehittyneitä transnationaalisia sosiaalisia tiloja. Tutkimusaihe onkin mielenkiintoinen juuri siksi, että Suomessa asuvien ruotsalaisten suhteellisen suuresta määrästä huolimatta ilmiötä ei ole paljoakaan vielä tutkittu ja he uhkaavat vajota kokemuksineen näkymättömiin. Tutkimuksen tulokulmana on relationaalisuus, joten maahanmuuttoa käsitellään ainutlaatuisena elämänmuutoksena, joka saa aikaan uudelleenmuotoutumisia yksilön suhteiden verkossa. Aihetta lähestytään monia elämäntarinoita kantavien yksilöiden toimijuuden kautta sen sijaan, että ruotsalaisia Suomessa tarkasteltaisiin itsestään selvänä, yhdenmuotoisena kollektiivina. Aineistonkeruumenetelmänä käytetään aktiivista haastattelua. Tutkimusaineisto koostuu kymmenestä ruotsalaisen haastattelusta sekä heidän sosiaalista verkostoaan kartoittavista suhdelomakkeista. Analyysimenetelmänä sovelletaan figurationaalista lähestymistapaa. Yksilön suhdeverkko muodostaa relationaaliset puitteet haastattelunarratiiveille, jotka tarjoavat pääsyn elettyihin kokemuksiin eli omasta elämästä kerrottavalle tarinalle. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, kuinka ruotsalaisten kuulumistyö päivittäisten suhteiden ja arjen areenojen kautta realisoituu ja minkä merkityksen kuulumisen eri muodot yksilön elämässä saa. Relationaalisia puitteita hahmottamalla analysoidaan, mihin tai keihin ja kuinka yksilö uudessa asuinmaassaan ja kahden (tai useamman) kulttuurin rajapinnassa erinäisten siteidensä kautta kuuluu. Aineiston mukaan suomalainen puoliso ja työ ovat pääsyitä ruotsalaisten muuttopäätösten taustalla. Ruotsalaisten keskeisimmiksi kuulumisen väyliksi osoittautuvat perhe, työyhteisö, naapurusto sekä harrastukset. Näistä rakentuu jokapäiväiset sosiaaliset puitteet, joiden kautta muodostuneiden sidosten rooli on kuulumiselle merkittävää ja jossa aktiivinen kuulumistyö toteutuu. Haastateltavien kokema tyytyväisyys Suomessa elämisen suhteen selittyykin vahvasti sosiaalisten siteiden runsaudella. Aineiston perusteella voi todeta, että kansallisuus korostuu, on tärkeää ja toimii yhdistävänä tekijänä, kun asuu ulkomailla. Ruotsalaisten henkilökohtaisissa suhteissa etnistä/kulttuurista taustaa merkittävämmäksi kuulumista lisääväksi tekijäksi paikantuu kuitenkin sosiaalisten siteiden ainutlaatuinen luonne eli siteen erityinen perusta. Vaikka ruotsalaisten elämänpiiriä hallitsee ruotsinkielisyys ja Suomen kaksikielisyys helpottaa ruotsalaisten arkea, olisi suomen kielen osaaminen suorin väylä kuulua yhteiskuntaan ja liikkua vaivattomasti sosiaalisten areenojen välillä. Aineiston avulla päädytään tulokseen, että puutteellinen suomen kielen taito sekä suomalaisuuden ja ruotsalaisuuden väliset hienovaraiset kulttuuriset jännitteet muodostuvat paikoittain osallisuutta epääviksi symbolisiksi ja sosiaalisiksi rajoiksi. Migraatio yhteiskunnallisesti ja kulttuurisesti samankaltaistenkin maiden välillä, osana pohjoismaista yhteyttä, sisältää myös ristiriitaisuutta. Yllättävää on esiin nouseva jännitteisyys: läheinen voi asettua etäälle ja korkeankin statuksen maahanmuuttaja voi olla muukalainen. Se, kokevatko ruotsalaiset kuuluvansa siteidensä kautta eri yhteisöihin Suomessa ja lopulta tuntevansa olevansa kotonaan, riippuu siten myös koetusta, paikallisilta saadusta, luvasta kuulua . Haastateltavien elämää luonnehtii transnationaalisten siteiden vaaliminen sekä sen mukanaan tuoma kosmopoliittisuus ja identiteettien hybridisyys. Yleisesti ottaen Suomeen muuton koetaan rikastaneen elämää; kaksi maata on enemmän kuin yksi ja identiteetti voi olla suomalaisuuden ja ruotsalaisuuden suhteen sekä-että. Tunne kodista paikantuu merkityksellisiin paikkoihin osana elämänhistoriaa niin Ruotsissa kuin Suomessakin, mutta on kietoutunut ennen kaikkia lähimpiin sosiaalisiin suhteisiin.

Goals: It’s been stated that one possible reason for faster revival of Swedish economy compared to Finnish after financial crisis could be found in the differences of wage formation and Sweden’s more flexible wages. The essential difference in wage formation between the countries is in meaning of wage norm that is reference point in Sweden and minimum raise in Finland. The goal of this thesis is to provide new data of wage flexibility in Sweden and also compare wage flexibility between Finland and Sweden during 1996‒2018. Aim is also to ponder whether Finland could learn something from Swedish wage formation model. Methods: Swedish data set belong to IFAU and it consists wage information of workers between 15- and 65-years-old. R. Uusitalo has given the Finnish numbers for this thesis, and they are from Statistics Finland data set that covers workers of all ages. The used analysis are surveying the basic statistics and distribution graphs, and regressions. Analysis only include full-time workers. Results: Waged were found rigid in both countries during 1996‒2018, and especially downward rigidity was pronounced. Distributions were skewed to the right, and there were more extreme values than in normal distribution. Finnish wages were more flexible than Swedish ones during the whole survey period: distributions were wider, kurtosis smaller and extreme values were higher. More over Swedish wage changes centered much more tightly towards median wage change. After financial crisis Swedish wage changes clustered even more around median wage increase and phase of wage increases decelerated in a manner that allowed median wage change to stay above inflation rate, and real wage growth continued during 2010’s. Median wage change fluctuated considerably more in Finland according to economic situation and inflation. There was some clustering around median after financial crisis, but not as much as in Sweden. There was a positive and powerful connection between companies’ economic success and wages in both countries. There was also a connection between companies’ economic success and wage change in both countries, but coefficients and coefficients of determination (R2) were so modest that practically wage changes seem to be quite rigid regarding companies’ economic success. Conclusions: It’s possible that stricter wage discipline and rigidity in Sweden found in this thesis has actually assisted Sweden to recuperate economically from financial crisis. It seems that Finland has not been able to follow the benchmark such as set in Sweden. It appears that there is even grated wage solidarity in Sweden after financial crisis, and that is something Finland could learn and take advantage in the future.

Tutkielma tarkastelee Ruotsin Itä-Intian kauppakomppanian (Svenska Ost-Indiska Compagniet, 1731–1813) mielletyn yhteisöentiteetin luonnetta 1700-luvulla erityisesti sille myönnettyjen privilegioiden, pamflettikeskustelun ja sanomalehtinäkyvyyden valossa. Tarkoitus on arvioida aikalaiskäsityksiä komppanian entiteetin rajojen selkeydestä suhteessa muuhun yhteiskuntaan ja komppanian mieltämistä sosiaaliseen tai rationaaliseen pohjautuvana yhteisönä. Työssä on sovellettu laadullista metodia tekstianalyysein ja numeraalisin taulukoinnein tuettuna. Eri lähderyhmistä tehtyjä tulkintoja arvioidaan suhteessa toisiinsa. Komppanian entiteetti näyttäytyy tutkielmassa nykykirjallisuudessa esitettyä vähemmän muusta yhteiskunnasta erilleen nousevana, varsinkin 1730–1750-luvuilla. Aikalaisten esitetään mieltäneen komppania johtohenkilöihinsä palautettavissa olevana paikallisena elinkeinona göteborgilaisille ja osana privilegioin säädeltyä traditionaalista yhteiskuntaa. Aikalaisten ei katsota tehneen erityistä rajaa komppanian juridisen raamin sisä- tai ulkopuolella olevien asioiden välille. Itä-Intian kaupan parissa työskentely tavallisena meri- tai varastomiehenäkin nousi kirkollisten kuulutusten perusteella osin määrittämään yksilöä tavalla, joka rinnasti komppanian ennemmin valtion instituutioihin kuin liikeyrityksiin. Komppanialla juridisena henkilönä ja organisaatioraamina ei tässä kehityksessä näytä olleen erityistä merkitystä. 1746–1753 komppanian organisatorisissa rakenteissa tapahtuneiden muutosten esitetään tulleen komppanian ulkopuolelta, kruununhallinnon ja tukholmalaisten suurporvareiden tavoitteita palvellen, ei komppanian sisäisenä evoluutiona rationaaliseksi yhtiöentiteetiksi. Kilpailun osallisuudesta Itä-Intian kauppaan katsotaan omanneen myös maantieteellisen ulottuvuuden Göteborgin ja keskusvaltaa edustaneen Tukholman välisenä valtakilpailuna, joka näkyi komppanian laivoihin liittyneen uutisoinnin rakenteissa. Göteborgin laivuriliikenteen analyysiin (1755–1756) perustuen esitetään komppanian teetä myydyn mahdollisesti ohi huutokauppojen, joka rikkoisi komppanian ja sen palveleman teen salakauppaliiketoiminnan rajaa toiminnallisesti kytkemällä komppanian suoraan teen salakaupan ketjuihin. 1780–1790-luvuilla komppanian entiteetin ilmenemisessä on lehdistöaineistossa havaittavissa muutostrendejä, jotka voivat viitata uudenlaisen, mahdollisesti rationaalisemman yhtiöentiteetin suuntaan tapahtuvaan kehitykseen. Samaan aikaan on kuitenkin edelleen tunnistettavissa traditionaalisia ajatusrakenteita komppanian palautumisesta omistajiinsa ja sen antamien yksilöä määrittävien merkitysten rajautumisesta ylemmillä organisatorisilla hierarkiatasoilla työskennelleisiin ryhmiin.

Aims. The goal of the research is to open the differences between Swedish speaking and Finnish speaking kindergartengroups and their quality. The aim of the study is to find out whether there are differences in Swedish speaking and Finnish speaking kindergarten groups. Previous studies have shown that learning environments affect on the child's motivation, the way the child commits to the task and the child's performance. The quality of the classroom environment also affects on the child's well-being and development. Data and methods. A quantitative study consisted of Swedish speaking kindergarten groups (N=48) and Finnish speaking kindergarten groups (N=38). The survey consisted of respondents from Finland (N=86). The analysis was done with the SPSS-software and included examination of t-tests. The results were compared between language groups. The results and discussion. The learning environments were of better quality in Finnish speaking kindergartens. The arrangements of the environment had more quality in Finnish speaking kindergartens. The differences between Finnish speaking and Swedish speaking kindergartens were statistically significant (p<.03). Differences between Finnish speaking and Swedish speaking kindergartens were statistically significant (p<.00) in activity and transitions. Finnish speaking kindergartens also had better quality in classroom activities (p<.00). Finnish speaking kindergartens exceeded the Swedish speaking kindergartens in instructing the child's behavior (p<.00). The early childhood care takers ways to plan the work was also of better quality in Finnish speaking kindergartens as opposed to Swedish speaking kindergartens. The results were statistically significant (p<.04) The need of more research is obvious, because of the lack of studies about Swedish speaking early childhood education. The results also raised some ideas for further study, for example a study about the administrative differences between Finnish speaking and Swedish speaking early childhood education.

Tässä pro gradu -työssä tarkastellaan nuorisotyöttömyyttä koskevaa kirjoittelua kahdessa ruotsalaisessa sanomalehdessä vuoden 2011 alusta vuoden 2012 kesäkuuhun asti. Ruotsin talous on yksi Euroopan vahvimmista, mutta silti nuorisotyöttömyys on siellä erittäin vakava ongelma. Nuorisotyöttömyys on erittäin haitallista sekä yhteiskunnalle että yksilölle, ja aiheen vakavuus nousi usein keskustelussa esiin. Työn aineistona on 97 artikkelia kahdesta ruotsalaisesta sanomalehdestä, Dagens Nyheteristä sekä Svenska Dagbladetista puolentoista vuoden ajalta. Molemmilla sanomalehdillä on tärkeä asema ruotsalaisessa mediassa, ja nuorisotyöttömyydestä kirjoitettiin molemmissa lehdissä usein. Tavoitteena oli selvittää, mitä nuorisotyöttömyydestä kirjoitetaan, minkälaisia ratkaisukeinoja siihen esitetään ja miten eri poliittisten toimijoiden ratkaisut eroavat toisistaan. Sisällönanalyysia käyttämällä työssä oli tarkoitus selvittää, minkälaisia teemoja ruotsalaisessa keskustelussa nousee esiin nuorisotyöttömyydestä keskusteltaessa. Diskurssianalyysilla teksteistä etsittiin esiin nousevia diskursseja. Päätuloksina löytyi neljä diskurssia, jotka hallitsevat ruotsalaisesta keskustelua. Ruotsissa nuorisotyöttömyys nähdään yhteiskunnan epäonnistumisena, eikä yksilöä syytetä hänen työttömyydestään. Samalla yhteiskunnassa on erittäin vahva usko koulutuksen voimaan. Ratkaisukeinot vaihtelivat keinoiltaan suuresti. Nuorten alkupalkkoja vaadittiin alas ja valtiolta vaadittiin nopeita ja tehokkaita ratkaisuja nuorisotyöttömyyttä kohtaan. Ehdotetuista ratkaisukeinoista löytyi selvä poliittinen aspekti, sillä oikeiston ja vasemmiston keinot erosivat toisistaan selvästi. Lisäksi selvisi, että Ruotsissa korkea nuorisotyöttömyys on osaksi vain tilastoharhaa, koska mittaustavan takia myös osa opiskelijoista lasketaan työttömäksi. Nuorisotyöttömyys on vaarallista sekä yhteiskunnalle että yksilölle. Taloudellinen tilanne ja toimimattomat työmarkkinat vaikeuttavat nuorisotyöttömyyden vastaista taistelua koko Euroopassa.

Aphasia is a language disorder acquired after language learning, usually caused by a cerebrovascular accident or a stroke. The severity and type of aphasia symptoms vary individually. Naming difficulties are one of the most common and long-lasting symptoms of aphasia. Self-corrections of one's own speech are a significant part of successful interaction, and they indicate the ability to monitor speech. Aphasia symptoms may impair the ability to monitor. The aim of this master's thesis is to examine the self-repairs of participants with varying degrees of aphasia in naming tasks. The aim of the thesis is to examine the quantity, quality and success of self-corrections. The aim of the thesis is also to examine the not-corrected errors of research subjects in naming tasks. The thesis was carried out as a multi-case study. Four participants with different degrees of aphasic symptoms were selected from the existing material of the Opi Sanoja research project. The participants were selected based on their aphasia quotient determined by the WAB test. The material consisted of audio recordings of the performance of the participants in the Boston naming test, and the naming section of the research project's word learning assignment during two different research visits. Notations were formed from the data using ELAN software. The number of self-corrections and the self- correction elements used, as well as the uncorrected errors of the subjects were analysed and categorised. The data was analysed at individual level. The self-repair elements used, as well as the number of self-repair initiatives, varied between the study participants. The most commonly used self-correction element in the entire data was the interruption of the expression, most often followed by the repetition or rephrasing of a word or syllable. All subjects made successful self-corrections in the Boston naming test. Successful corrections were corrections that improved the phrase closer to the target word. In the naming section of the word learning task, two out of four participants made successful self-correction initiatives. In this study, the amounts of not-corrected errors of the participants were in the same order in both tasks. The participant with the most severe aphasia made the most not-corrected errors and the participant with the least severe aphasia made the least. Due to the small number of participants (N = 4), the generalizability of the results is weak. However, in this data, regardless of the severity of aphasia, the participants tended to correct their own expression at least when naming familiar objects, in which case the ability to monitor speech is at least partially preserved. The severity of aphasia also seems to be related to the preservation of speech monitoring ability when examining uncorrected errors.

Is there a Lockean separation of church and state in contemporary Russia? The answer to this question has, for a long time, been yes, at least on paper. However recent amendments to the Russian secular constitution now include a mention of Russia’s belief in God. This is not the only piece of legislation in Russia that has adopted religious rhetoric. In fact, after a few decades of a complicated relationship, the Russian Orthodox Church (ROC) and the Russian state have increased their cooperation. Vladimir Putin and other Russian officials have declared that Russian Orthodox values, are part of the newly promoted Russian identity. This acceptance of conservative Orthodox values as part of the Russian identity, has had its influence on Russian legislation and thus Russian society. Examples of this are restrictions on abortion, the ban on ‘homosexual propaganda’, the importance of the family and traditional gender role in society etc. This has an influence on the status of the Lockean separation of church and state in Russia. Lockean because this thesis utilizes John Locke’s theory of tolerance, slightly adapted to the modern context, to analyse the status of the separation of church and state in contemporary Russia. A secular state is defined here as a state with not just a separation of institutions, but also one with freedom of conscience based on the idea of tolerance. This policy of tolerance entails that a government 1) cannot deprive any citizen of their civil rights based on their values, 2) they cannot prosecute a citizen based on their values and 3) a government cannot impose a certain belief system on their citizens directly or indirectly. These three criteria form the theoretical framework of this thesis. The case materials of this thesis include the Bases of the Social Concept by the ROC to analyse what values they promote, speeches by Putin that outline foreign and domestic policy to show that the Russian government also promotes Orthodox values, and Russian federal legislation regarding family values to analyse the effect of the values of the ROC on Russian legislation. After studying federal legislation affected by the adoption of Orthodox values this thesis concludes that although criteria 1) and 3) are violated to some extent, there is not enough proof that criteria 2) is affected. Discourse in Russian legislation has gotten more religious, but in practice this religious influence has not led to Russian citizens being prosecuted for things like getting an abortion or falling in love with someone of the same sex. However, an increased cooperation between church and state has led to the dilution of the separation between the religious and the secular, and the Russian government has started using the conservative values of the church as a political tool to suppress those who think differently or are critical of the government.

This paper discusses how narratives of Russian nationalism intersect with great power identity in modern Russia in the hopes of illustrating how these concepts are instrumentalized in politics. Russian national identity is a particularly fertile ground for this kind of research due to Russia's complex relationship with its imperial and Soviet pasts as well as its fall from a position as one of the world’s two superpowers. Thoughtful analysis of Russia’s national identity in modern times as well as its ambitions to pursue great power status are critical for understanding certain political trends and perspectives, especially in the context of Russia’s war in Ukraine. To answer questions about how the ideas of great power identity and nationalism relate, this paper employs a theoretical framework based on social constructionism, which allows for the analysis of nationalism and national identity through a narrative lens. This analysis primarily draws on the work of Benedict Anderson, but it also utilizes the works of Peter L. Berger and Thomas Luckmann’s as well as Michael Billig. This method of analysis shows how great power identity is used by Russian politicians, especially Vladimir Putin, to both reinforce their own status and promote a narrative of Russian supremacy. By examining how this narrative operates at both a conceptual and practical level, this paper finds that a desire to restore great power status in modern Russia can serve as both a useful tool for political actors and a constraint on their actions. Both the legacy of the Great Patriotic War and present narratives surrounding Ukraine effectively exemplify this argument. This paper’s analysis helps to explain how narratives of great power status both incentivize and justify Russian aggression towards Ukraine, which helps to deepen the understanding of the conflict and its links to Russian national identity, though the concrete predictions of the future remain beyond reach. Any path toward the reestablishment or perpetuation of great power status is sure to be a thorny one, which Russia is a prime example of. This paper endeavors to explain how Russia continues to walk that path and why such an ambition remains appealing and useful despite its terrible cost.

During the process of integration into Finnish classrooms, immigrant children and adolescents receive extra support with the official languages of the country, in order to have equal opportunities with their peers whose native language is Finnish or Swedish. Concerning other school subjects, they attend the same number of hours as their Finnish peers for the same purpose of obtaining equal opportunities. Due to historical and cultural reasons Russian-speaking adolescent immigrants, who represent a significant part of people with foreign backgrounds relocating to Finland, have a lower mastery of English than their Finnish peers. For the latter English is not only a school subject but also a highly appreciated means of informal communication. This study aims to collect the opinions of Russian-speaking adolescent new immigrants about their attitudes towards English both as a school subject and as a means of peer communication, to determine the connection between the participants’ level of English and their immediate environment, and to find dependence between their self-perception as English speakers and their general feeling of inclusion into peer groups. The study was based on the questionnaire responses of 24 Russian-speaking adolescents aged 12-17 who immigrated to Finland between 2017-2021. The data were quantitative and were collected via polar, multiple-choice, and Likert scale questions. The results of the study showed that over a third of the participants estimated their English skills as insufficient or non-existing. A strong connection was found between the participants’ evaluation of their English skills, their parents’ English skills, and with availability of books in English or movies without dubbing at home. None of the participants reported receiving supplementary English lessons at school on a permanent basis, and only few of them were given extra help from time to time. The participants’ academic achievements coincided with their degree of ability to communicate in English with their peers in informal situations. All the participants with an unsatisfactory level of English reported sensing discomfort when their peers used English, with almost one-third feeling excluded from communication, with 80% of the participants with unsatisfying English skills assuming they would have more Finnish-speaking friends had they spoken English fluently.

In February 2022, Russia started the invasion of Ukraine. Russia’s president Vladimir Putin and Russian media claim that “denazification” of Ukraine is one of the invasion’s main goals. Russia seems to have a strategy of justifying the invasion of Ukraine by using denazification propaganda against Ukraine and the West and labelling other nations that do not support their invasion as Nazis or Nazi sympathizers. The goal of the research is to examine, how Russia’s state-owned media uses propaganda about Nazism to justify the invasion of Ukraine to foreign audiences. Research’s theoretical framework draws from propaganda studies and post-foundational discourse theory. This research’s data consists of 141 news articles publish by Russia Today and Sputniks News between February 24th and August 31st, 2022. Both media outlets are owned by the state of Russia and are known as distributors of pro-Russia propaganda. Research’s method on analysis is post-foundational discourse analysis, that draws from Ernesto Laclau’s and partially Chantal Mouffe’s post-foundational discourse theory. The results show that Russia’s state-owned media uses propaganda about Nazism to justify the invasion of Ukraine to foreign audiences by contesting the meanings of Western understanding of Nazism. Russia’s state-owned media attempts to dominate the Western discoursive field by claiming that Ukraine has a long history of Nazism, and it is still run by them, the West is morally degraded like how the Nazis were, Ukraine and Western nations are manipulating history, and that Ukraine and the West support violence and discrimination against minorities in a way Nazis did. By trying to dominate the discoursive field, Russian media attempts to fix meanings to Nazism that are not equivalential with the common Western understanding of Nazism and engages in hegemonic struggle with the Western established meanings. The results indicate that contesting the foundations of Western understanding of Nazism operates as a powerful propaganda tool for Russia in its attempts to change the public opinion in its favour. The research concludes that ungrounding foundations of different concepts and ideologies can be used as a propaganda tactic to further influence the opinions of targeted audiences by challenging the hegemonic meanings of a given concept. In addition, it is suggested that by strengthening the foundations of concepts or ideologies that are, or can be, under attack by different propagandists might be an efficient way to increase resilience against such propaganda.