Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Title

Sort by: Order: Results:

  • Gurney, Sari (2017)
    Pro gradu -työssäni kartoitetaan, millä tavoin eri tieteenalojen suomalaiset tutkijat asennoituvat sosiaaliseen mediaan työnsä erityisesti tiedeviestinnässä. Pyrin lähestymään aihettani kriittisesti eri näkökulmista käyttäen apunani pääosin ulkomaisia vertaisarvioituja tutkimusartikkeleita, koska aiheesta on tehty ylipäänsä verrattain vähän tutkimusta tähän mennessä. Aloitan avaamalla tiedeviestinnän, nykyisen mediamaiseman ja sosiaalisen median teoreettisia peruskäsitteitä, ja jatkan kertomalla siitä, missä vaiheessa aiheen kansainvälinen tutkimus tällä hetkellä on. Lopuksi esittelen analyysini oman teemahaastatteluihin perustuvan laadullisen tutkimukseni tuloksista ja johtopäätökseni niistä. Itse tutkimusmenetelmäksi olen valinnut laadullisen tutkimuksen ja teemahaastattelut, joissa haastattelen tutkijoita heidän aktiivisuudestaan ja asenteistaan liittyen sosiaaliseen mediaan erityisesti tiedeviestinnän kannalta. Tiedeviestinnän muuttuessa yhä enemmän vuorovaikutteiseksi ja dialogiseksi, sen vieminen sosiaaliseen mediaan vaikuttaa luonnolliselta jatkumolta. Tieteen popularisoinnista on paljolti siirrytty tieteen vuoropuheluun yhteiskunnan kanssa (science engagement). Kaikki tiedeviestinnän lajit sopivat hyvin luonteeltaan myös sosiaalisen median palveluihin sille ominaisten piirteiden vuoksi. Sosiaalinen media sirkuloi ja disseminoi informaatiota huomattavan voimakkaasti, ja tämä hyödyttäisi myös tieteen parempaa näkyvyyttä yhteiskunnassa. Uudenlaisessa mediamaisemassa tiedeviestinnälle ja tieteelliselle julkaisuprosessille on tällä hetkellä paljon haasteita, jotka tulisi ratkaista jotta yhä useampi tutkija uskaltautuisi mukaan myös sosiaaliseen mediaan asiantuntijaroolissa.
  • Kainulainen, Heikki (2014)
    Suomessa on oikeastaan heti jatkosodan alusta lähtien keskusteltu siitä, käytiinkö sotaa itsenäisesti vai liitossa natsi-Saksan kanssa. Erillissotateesin mukaan jatkosota ei liittynyt samaan aikaan käynnissä olevaan toiseen maailmansotaan, vaan oli erillinen Suomen ja Neuvostoliiton välinen konflikti, ja Suomen Saksalta saama taloudellinen sekä aseellinen apu ei sitonut sitä Saksan koalitioon. Sodan aikana erillissotateesillä haettiin oikeutusta sodalle sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Sodan jälkeen erillissotateesiä käyttivät ensimmäistä kertaa sotasyyllisyysoikeudenkäynnissä syytettyinä olleet henkilöt puolustuksensa strategiana. Siitä lähtien keskustelu erillissotateesin pätevyydestä on siirtynyt enemmän historiantutkijoiden harteille. Tämä tutkielma käsittelee suomalaisten historiantutkijoiden käymää erillissotakeskustelua vuosina 2000–2012. Historiantutkijoiden käymässä erillissotakeskustelussa on löydettävissä useita eri vaiheita. Tutkielman tarkoitus on erottaa 2000-luvun erillissotakeskustelu selkeästi yhdeksi vaiheeksi erillissotakeskustelun historiassa. 2000-luvun erillissotakeskustelulla tarkoitetaan vuosien 2000-2012 aikana käytyä keskustelua. Tutkielman aineisto koostuu historiantutkijoiden tuottamista puheenvuoroista, jotka liittyvät jollain tavalla erillissotateemaan. Tutkimuskohteiksi on hyväksytty sellaiset tutkijat, jotka selkeästi kuuluvat historiantutkijoiden tiedeyhteisöön. Lähdeaineistona työssä käytetään tutkimuskirjallisuutta, tieteellisiä artikkeleita sekä muita puheenvuoroja printti- tai verkkomediassa. Tutkielman kolmannessa ja neljännessä pääluvussa esitellään historiantutkijoiden 2000-luvun erillissotakeskustelu kronologisesti. Jäsentelyn apuna käytetään tapahtumia, joiden ympärillä keskustelua on käyty. Tällaisia tapahtumia ovat esimerkiksi eräiden aiheeseen liittyvien kirjojen julkaisut. Erillissotakeskustelun puheenvuoroja tarkastellaan historiapolitiikkana ja niiden oletetaan pyrkivän vaikuttamaan jatkosodan historiakuvaan. Tutkijoiden käymä keskustelu pyritään esittämään mahdollisimman kattavasti ja tasapuolisesti. Viimeisessä pääluvussa erillissotakeskustelua tarkastellaan kansallisen historian näkökulmasta. Lähdeaineiston pohjalta voidaan päätellä, että 2000-luvun erillissotakeskustelun myötä jatkosodan historiakuva on muuttunut. Vielä 2000-luvun alkuvaiheilla uuspatrioottista kansallista historiakuvaa kyseenalaistavat puheenvuorot saavat aikaan kiivasta vastustusta, mutta aikarajauksen loppupuolella erilaisia tulkintoja siedetään huomattavasti enemmän. Tämä ei tarkoita sitä, että erillissotakeskustelussa olisi löytynyt minkäänlaista konsensusta, vaan pikemminkin sitä, että suomalainen historiakulttuuri on ainakin akateemisella tasolla muuttunut avoimemmaksi. Jatkosodan osalta tilanne on se, että sellaista uutta lähdeaineistoa, joka muuttaisi kokonaiskuvaa ratkaisevasti, tuskin enää löytyy. Niinpä jatkossa kyse on enemmänkin vanhan lähdeaineiston tulkinnasta. Erillissotakeskustelu siis jatkuu, mutta varmasti avoimempana ja sellaisena, ettei yhtenäistä ja kansallista tulkintaa enää välttämättä pyritäkkään luomaan.
  • Koivula, Katja (2018)
    Research deals with teachers’ agency experiences in a school located Helsinki, where the new digital learning environment, FUSE Studio, was introduced. The point of view of the re-search is based on the definition of temporal agency, which reflects the experiences from the past and is influenced by the future objectives, but always takes place in the present. The research introduces an interesting aspect to observe teachers’ agency experiences in a new learning environment and explains, what is the aim of the teachers’ professional agency. The research assists to understand how the teachers react to the change and their own progression in a professional context. The purpose of the research is to examine what kind of temporal agency experiences the teachers face in a new digital learning environment (FUSE Studio). In addition, the research examines what kind of possible agency forms appear from the teachers’ experiences and what kind of features the different agency forms comprehend in the FUSE-Studio. The material consisted of four semi-structured interviews of four different teachers. The teachers were interviewed for the first time in May of 2016 after the FUSE Studio introduction training and for the second time in January of 2017, when the FUSE Studio learning environment had been in use for one term. Qualitative content analysis was used for analysing the mate-rial. Three different forms of agency were found from the teachers’ experiences: 1) exploratory teacher’s agency, in which the teacher studied the phenomenon together with the students, guiding them to the adequate direction. 2) Supporting teacher’s agency, which was associated strongest with the teacher-student interaction relationship. 3) Adapting teacher’s agency, which enabled and supported students’ spiral learning, building and deepening new information beside the information learned before. Each agency form has its own features. They are not mutually exclusive, but they rather aim at the same result. All the agency forms found from the material have the same goal to achieve self-guiding students. This is related to the understanding how the teachers’ agency is structured, where resources, environment and circumstances are taken into account and where the agency is formed both through and within.
  • Ikonen, Tanja Maarit (2012)
    Tämän pro gradu -työn tavoitteena oli kehittää tutkimuksellista opetusmenetelmää peruskoulun yhdeksäsluokkalaisten kemian oppitunnille, jossa opiskeltavana aiheina olivat Suomen kemianteknologiateollisuus, sen tuotteita ja tuotantoprosesseja. Lisäksi tarkoituksena oli tutustua yhden kemian teknologiateollisuuden tuotteen elinkaarianalyysin tekoon. Opetusmenetelmän kehitys lähti liikkeelle tarveanalyysistä, jossa tutkittiin viittä eri markkinoilla olevaa kemian peruskoulun oppikirjaa. Havaittiin, että mikään kemian oppikirjoista ei ole esitellyt täysin kattavasti Suomen teknologiateollisuutta. Aikaisemmissa kemian opetuksen tutkimuksissa oli todettu, että oppilaiden kiinnostus kemian opiskelua ja teknologiaa kohtaan lisääntyy, jos opetettava asia liittyy oppilaan arkielämää. Tässä työssä käytetty vaihtoehtoinen opetusmenetelmä perustui tutkimukselliseen opiskeluun kemian teknologianteollisuuden kontekstissa ja se oli osana STSE – opetusta, joka yhdistää opetetun kemian asian oppilaiden elämään linkittyen samalla tieteeseen ja teknologiaa sekä ympäröivään yhteiskuntaan ja ympäristöön. Peruskoulun kemian opiskelussa harvoin hyödynnetään nykyaikaista viesti- ja tietotekniikkaa, jonka käyttöön pyrittiin oppilaita kannustamaan tässä opetusmenetelmässä. Tämä oli tapaustutkimus, joka koekäytettiin eräässä suomalaisessa peruskoulussa ja siihen käytettiin aikaa keskimäärin noin 21 kemian oppituntia sisältäen jaksokokeen sekä kokeen palautuksen. Tapaustutkimuksessa oli mukana kolme eri kemian ryhmää, yhteensä 66 oppilasta, joista tyttöjä oli 45 ja poikia 21. Tutkimusaineistoa on tarkasteltu kvantitatiivisesti, mutta tutkimusaineistossa on myös esitelty kvalitatiivisia oppilaskyselyn tuloksia. Tutkimuksessa on käsitelty STSE – opetusta ja tuloksissa tarkastellaan sen vaikutusta oppilaan tekemiin esitelmiin, heidän kemian jaksoarvosanaan sekä vertaillaan tyttöjen ja poikien arvosanojen eroja. Kvalitatiivisista tuloksista tarkastellaan oppilaskyselyn tuloksia. Tämä työ osoittaa, että tyttöjen ja poikien kemian arvosanat korreloivat hyvin aikaisemmin annettuja kemian arvosanoja. Tyttöjen ja poikien tuloksissa ei ollut tilastollisesti merkittävää eroa. Tässä opetusmenetelmä kokeilussa oppilaiden (N = 66) kemian jaksoarvosanojen keskiarvo (8,5) nousi lähelle kiitettävää. Oppilaista jaksoarvosana nousi 49 prosentilla oppilaista ja vain alle kymmenellä prosentilla laski jaksoarvosana. Kvalitatiilisista tuloksista voidaan sanoa, että suurin osa oppilaista mainitsi opiskelun kivaksi mutta haastavaksi tällä opetusmenetelmällä opiskeltaessa. Heidän toiveena oli, että jatkossa olisi enemmän vastaavanlaisia kemian oppimistehtäviä. Opetusmenetelmän jatkokehittelyssä kannattaisi lisätä opetusmenetelmään joko yritysvierailuja kemian teknologiateollisuuteen tai pyytää kemian alan yrityksen edustajan kouluvierailulle, joka osaltaan lisännee mielenkiintoa kemian opiskelua ja teknologiateollisuutta kohtaan.
  • Nordström, Tuija (2016)
    Introduction. The purpose of this research was to describe and understand third grade pupils learn in field education by inquiry-based learning. Field work and outdoor learning are an essential part of environmental education and inquiry-based learning is just typical for the natural sciences. This thesis based on open inquiry-based learning 5E- operations model. The part of this 5E-models are engage, explore, explain, elaborate and evaluate. I was participate in Helsinki university department of teacher education Lumo centre organizer Luma messenger operation. Lumo centre of the University of Helsinki has been supporting inspiring high-quality formal and non-formal education in natural sciences and maths. The participants, five third degree pupils were followed up under their working in field work in seashore. Methodology. The data of the study had been collected by videotaping the pupils during the field work on the seashore in April 2015. Some day after that field work I did stimulated recall interview. The research is qualitative by nature and can be characterized as a qualitative design-based research. The case study centers on five pupils learning during field education. The data was analysed using content analysis. Results and conclusions. The main result of the study is that during the field education pupils were motivated and they do research. Teachers support for pupils varied during this inquiry based learning. Pupils work enthusiastic during field work with others and with teachers. Pupils particularly discuss from topic and they observe, do measurement and enter/write on the research results. During the field work pupils were guided structured research form. There was found all characteristics from 5E- operations model from pupils field work besides assessment. During stimulated recall –interview pupils also assessment their own action and their group action in seashore.
  • Vuorinen, Sini (2016)
    Through food it is possible to teach several things. Especially, it is important to teach about the environmental effects of food since many Finns have erroneous beliefs about them. This study's themes are central in the Finnish curriculums in the general sections as well as in geography's contents. The aim for this study is to create a teaching material about origin of food and environmental effects of food using inquiry-based learning (IBL). The teaching material is tested in upper secondary schools. Through this study is gathered information about students' awareness about the environmental effects of food and about IBL in some Finnish schools. Food research has increased during the last decades but it is fragmented to different fields of social studies. In the food system, grocery stores have increased their power in the expense of other actors. Consumers have great responsibility in taking into account the environment even though they do not have realistic opportunities to make a difference compared to other actors. Many factors have an effect to which products people buy and it is usually unconscious. The origin of food is rarely most important factor. In geography food issues are usually taught as one of the resources. IBL is a student directed learning method in which students find an answer to a question through inquiry. Advantages for this method are that students are engaged and motivated to solve the problem and they learn more effectively. Challenges for IBL are that it takes a lot of time, it is harder to control, classes are big and its definition is unclear. In geography IBL could be used much more than it is nowadays. IBL can also be used in environmental education since it develops critical thinking and through it students get meaningful experiences that promote environmental responsibility. This study is combination of action and case study. Study was implemented by holding three teaching experiment on geography classes in upper secondary schools. In the teaching experiment students tried to find information about the origins of food products for one dish they had chosen and reflected answers for questions about them. The students (N=60) filled surveys before and after the teaching experiment and their teachers (N=3) were interviewed after the teaching experiment. Some answers were analysed statistically and some through grouping them to different themes. Students' previous experiences of inquiry were mostly structured. Students enjoyed IBL because it was independent and they could work in pairs. They also thought that the subject was interesting. Teachers liked about the concrete subject and clear structure of the lesson. Students would have needed more time to do the exercise. Teachers thought that the most important challenge to adopt IBL is that it takes a lot of time, it is harder to control and students' attitudes are challenging. They still use similar exercises as the teaching experiment every week. Teachers did not have correct conceptions about IBL. Students had erroneous beliefs about the environmental effects of food production before the teaching experiment but they were more aware of them afterwards. After the students, they learned about the environmental effects of food production, ways to find information about the origin of food and to reflect the effects of their own choices. The teachers thought that during the lesson students realized the importance of their actions and choices. Most of the results are in line with previous research. After this study using food and other subjects that connect to students' daily lives in teaching increase their motivation to learn. In order to use more student directed learning methods, we have to change both curriculums and the way that we think about learning and education. Teachers also need training and teaching materials. The results of this study cannot be generalized to whole country but they can be an example and a basis for future more exhaustive research.
  • Aarnio, Suvi (2014)
    Pro gradu -tutkielma käsittelee evaluoivia tekstijaksoja, joissa on predikatiivi joko mutta- tai vaikka-konjunktiolla alkavassa lauseessa tai siihen liittyvässä lauseessa. Tutkielmassa selvitetään, miten negatiivinen arvio tutkimuksesta tai teoriasta kytkeytyy positiiviseen arvioon mutta- tai vaikka-lauseella. Tutkimusaineistona ovat oppikirjateksteissä esitellyt tutkimukset ja teoriat: 66 aineistoesimerkkiä on poimittu viidestä lukion sosiaalipsykologian oppikirjasta sekä viidestä sosiaalipsykologian yleisteoksesta. Tutkittavissa tekstijaksoissa on luonnehtiva predikatiivilause, joka on evaluoinnin prototyyppisimpiä keinoja. Tutkielmassa analysoidaan, mikä muodostaa evaluoiviin tekstijaksoihin kontrastiivista tai konsessiivista tulkintaa. Samalla huomion kohteena ovat mutta- ja vaikka-lauseiden keskeiset evaluoivat piirteet. Predikatiivilauseiden lisäksi evaluoivia piirteitä sivutaan lyhyesti tuntua- ja vaikuttaa-verbillisissä adverbiaalilauseissa. Tutkimuksen teoriapohjana on evaluaatiosta, kontrastiivisuudesta, konsessiivisuudesta ja oppikirjoista tehty tutkimus niin tekstistä kuin puhutusta kielestäkin. Mutta-lauseessa esitetty asia näyttäytyy useimmiten tasavertaisena sen yhdyslauseessa esitettyjen asioiden kanssa, ja etenkin mutta-alkuisella virkkeellä voidaan kertoa laajasti eri asioista kuin sitä edeltävässä tekstissä. Mutta virkkeenalkuisena konnektiivina luo alkavalle tekstijaksolle painokkuutta korostaen erisuuntaisesti evaluoivia tekstinosia. Tutkituista tekstijaksoista kaikissa vaikka-lauseellisissa rakenteissa vaikka-lause edeltää päälausetta. Vaikka-lauseen tehtävinä on taustoittaa päälausetta, viitata johonkin aiemmin tekstissä sanottuun ja virittää odotusta siitä, että päälauseen tekstijakso on konsessiivisesti evaluoiva. Tyypillisiä evaluoivien tekstijaksojen piirteitä ovat suhtautumista osoittava sanasto, kuten adjektiivit, adverbit ja modaaliverbit, sekä aikaa tai muuten kontekstia määrittävät adverbiaalit. Erilaiset pehmennykset, lievennykset, varaukset ja rajoitukset vaikuttavat siihen, kuinka voimakkaasti evaluoivan tulkinnan tekstijaksosta voi tehdä. Tekstijaksojen yleisin aikamuoto on preesens, mutta joissain niistä yhdistellään tempuksia esimerkiksi osoittaen suhtautumisessa tapahtunutta muutosta. Tekstijaksoista muutama sisältää monikon ensimmäisen muodon, jolla viitataan lähinnä geneeriseen ihmisjoukkoon. Monikon ensimmäinen persoona, kuten myös nollapersoonaiset lauseet ja tuntua- tai vaikuttaa-adverbiaalilauseet, tarjoavat tarkemmin määrittelemättömälle ihmiskokijalle samastumismahdollisuutta tekstijaksossa esitettyihin evaluointeihin.
  • Sipilä, Tuomo (2011)
    Tässä tutkimuksessa on tarkoitus etsiä vastausta kahteen kysymykseen. Miksi Helsingin asuntokanta on näin pienasuntovaltainen? Ovatko viimeisen 15 vuoden aikana harjoitetut sääntelykeinot mahdollistaneet kohtuuhintaisen perheasumisen Helsingissä? Ensimmäiseen kysymykseen kytkeytyy Pierre Bourdieun (2005) teoksessa The Social Construction of the Economy esittämä teoria siitä, että asuntomarkkinat olisivat julkisen sektorin konstruoimat. Tämä Bourdieun Pariisia koskevaa teoria luo teoreettisen viitekehyksen tutkia Helsingin asuntokannan muovautumista, ja julkisen sektorin roolia tässä prosessissa. Jälkimmäinen kysymys kulminoituu keski- ja hyvätuloisten lapsiperheiden poismuuttoon Helsingistä. Muuttoliikkeen seurauksena kaupungin verotulokertymä on laskenut ja Helsingistä uhkaa tulla sinkkujen kaupunki. Tutkimuksessa olen käyttänyt kvanti- ja kvalitatiivisia tutkimusmenetelmiä. Empiirisen aineiston muodostavat kirjalliset lähteet, tekemäni asiantuntijahaastattelut ja Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastolta käyttööni saamat tilastolliset aineistot. Monipuolisen empiirisen aineiston pohjalta olen pyrkinyt luomaan holistisen mallin Helsingin asuntokannan muovautumisprosessista, ja prosessin taustalla vaikuttaneista ilmiöistä. Tämän aineiston perusteella ahtaan asuntokannan syntymiseen Helsingissä ovat vaikuttaneet historialliset taustatekijät, sääntelymekanismit, rakennusmarkkinoiden erityispiirteet sekä asuntorahoitusmarkkinoiden sääntely. Julkisen sektorin rooli tässä asuntokannan muovautumisprosesissa on ollut kiistaton. Suuren maanomistuksen ja kaavoitusmonopolin luoman ohjailukoneiston päälle julkinen sektori on luonut sääntelykehikon, jonka avulla se on voinut Bourdieun (2005) teorian mukaisesti, konstruoida ja hallita kaupungin asuntomarkkinoita. Kaupungin asuntopolitiikassa kohtuuhintaisen perheasumisen edellytyksiä on pyritty turvaamaan, vaikka suurin asuntokysyntä kohdistuukin pieniin asuntoihin. Viimeaikainen asuntuotannon kehitys ei kuitenkaan ole juuri nostanut asuntojen keskikokoa kaupungissa, asuntojen keskipinta-alojen ja tuotantomäärien jäädessä alhaisiksi. Vastauksena keski- ja hyvätuloisten perheiden poismuutton kaupunki on tarjonnut Hitas-asuntoja, joissa mahdollistuu kohtuuhintainen perheasuminen. Asuntojen tuotantotahti Helsingissä on kuitenkin niin verkkainen, että ilman suuria rakenteellisia muutoksia on vaikea nähdä, että Helsingissä olisi tulevaisuudessakaan tarjolla riittävästi kohtuuhintaisia perheasuntoja.
  • Hämäläinen, Sanni (2019)
    Kasvavan antibioottiresistenssin vuoksi terveydenhuollossa tarvitaan uusia antibiootteja ja antibioottien apuaineita. Tästä syystä tässä työssä tutkittiin Combretaceae- ja Annonaceae-heimoihin kuuluvien tansanialaisten lääkekasvien antibakteerisia vaikutuksia. Kansanlääketieteessä näitä kasveja on perinteisesti käytetty mm. bakteerien aiheuttamien sairauksien ja oireiden hoitoon, mikä antaa viitteitä siitä, että ne sisältävät antibakteerisia yhdisteitä. Tutkimuksen tarkoituksena oli pyrkiä löytämään raakauutteita ja neste-nesteuutolla saatuja fraktioita, joilla on mahdollisimman hyvät estovaikutukset bakteerien kasvuun. Lisäksi oli tarkoitus selvittää Annonaceae-heimon lajien sisältämiä yhdisteitä, mikä voi osaltaan auttaa löytämään uusia antibiootteja. Antibakteerisia tutkimuksia tehtiin Combretaceae- ja Annonaceae-heimoihin kuuluvien Combretum-, Terminalia-, Friesodielsia- ja Hexalobus-sukujen lajien uutteille ja fraktioille käyttäen agardiffuusio- ja mikrodiluutiomenetelmiä. Yhteensä 45 eri uutteen ja fraktion estovaikutuksia tutkittiin ruokamyrkytyksiä aiheuttavien Bacillus cereus - ja Salmonella enterica -bakteerien kasvuun. Lisäksi tutkittiin Annonaceae-heimoon kuuluvien Friesodielsia obovata - ja Hexalobus monopetalus -lajien uutteiden ja fraktioiden sisältämiä yhdisteitä käyttäen HPLC-DAD - ja UHPLC/Q-TOF-MS -menetelmiä. Tutkimustulosten perusteella useilla Combretaceae- ja Annonaceae -heimoihin kuuluvilla lajeilla on antibakteerisia vaikutuksia grampositiivista B. cereus -bakteeria vastaan, mutta ei niinkään gramnegatiivista S. enterica -bakteeria vastaan. Aiemmissakin tutkimuksissa on usein, ei kuitenkaan aina, saatu parempia estovaikutuksia grampositiivisten kuin gramnegatiivisten bakteerien kasvuun. Tässä tutkimuksessa parhaimmat tulokset (MIC = 156 µg/ml) saatiin mikrodiluutiomenetelmällä B. cereus -bakteerin kasvun estoon Combretum fragrans -lajin lehtien kuumalla Soxhlet-metanoliuutteella ja Friesodielsia obovata -lajin lehtien metanoliuutteen veteen liukenemattomalla fraktiolla. Tarvitaan kuitenkin vielä paljon lisätutkimuksia, varsinkin H. monopetalus - ja F. obovata -lajien kohdalla, jotta voidaan selvittää, voidaanko tutkituista kasviuutteista ja niiden fraktioista eristää mahdollisia uusia antibiootteja tai antibioottien apuaineita ihmisten ja eläinten infektioiden lääkintään. Annonaceae-heimon lajeista löydettiin samantapaisia yhdisteitä kuin on löydetty aiemmissa tutkimuksissa, mutta 6,8-dimetyyli-monohydroksi-pinosembriiniä karakterisoitiin ensimmäistä kertaa F. obovata -lajista. F. obovata -lajin lehdistä tunnistettiin ensimmäistä kertaa (-)-krotepoksidi ja krotepoksidin johdannaisia. Lisäksi H. monopetalus -lajin juuresta karakterisoitiin ensimmäistä kertaa 3-(2',3'-dihydroksi-3'-metyylibutyyli)-5-(3''-metyylikrotonyyli)indolia, 3-(1,3-dihydroksi-3-metyylibut-2-yyli)-6-(2-hydroksi-3-metyyli-3-butenyyli)indolia sekä heksalobiini C:tä ja D:tä.
  • Ståhlberg, Miia (2012)
    Tämän pro gradu -tutkielman aiheena on isyys, ja sen tarkoituksena on selvittää isyyden toteuttamista eli tekemisen tavan suhdetta miehen vanhemmuuden kokemukseen ja pojan isyyskokemukseen. Tutkielmaa ovat ohjanneet seuraavat kysymyksenasettelut: miten erilaiset isyyden tekemisen tavat näyttäytyvät isien ja lasten kokemusmaailmassa? Millaisia ovat isien omaksumat toimintatavat, kun he toimivat kodin piirissä ja vanhemman roolissa, ja miten ne rakentuvat maskuliinisuuden kontekstissa? Miten ja millaiseksi rakentuu isyyden tekemisen tavan sekä lapsen ja isän välisen emotionaalisen läheisyyden välinen suhde? Tutkielman taustalla vaikuttaa sosiaalikonstruktionistinen näkemys todellisuuden rakentumisesta, mikä on ohjannut tutkimuksen teoreettista paikantumista sekä vaikuttaa keskeisten käsitteiden valintaan ja problematisointiin. Keskeiseksi käsitteeksi on asettunut tekeminen kun tutkielman ymmärrys vanhemmuudesta on saanut vaikutteita Judith Butlerin sukupuolen performatiivisesta ymmärtämisestä. Näin ollen isyyden nähdään muodostuvan asioista, joita isä vanhemmuuteensa liittyen tekee, kuten esimerkiksi lapsen kuljettamisesta harrastukseen ja ruoanlaitosta. Lapsikäsitys on paikantunut uuden lapsuustutkimuksen tuottamaan lapsen subjektiutta korostavaan käsitykseen lapsesta. Lapsikäsityksen ajatuksen mukaisesti aineistoa kerättiin isien lisäksi lapsilta. Tutkimusaineisto koostuu kuuden 8-11 –vuotiaan pojan ja viiden isän haastatteluista. Aineisto kerättiin puolistrukturoidun teemahaastattelun periaatteita noudattaen ja sen analyysimenetelmänä käytettiin teoriaohjaavaa sisällönanalyysia. Isien vanhemmuuskokemuksiin ja poikien isyyskokemuksiin merkittävimmin vaikuttavana tekijänä näyttäytyy isän vanhemmuuden tekojen määrä. Pojilla, joiden isät tekivät eniten isyyden tekoja, on läheisin suhde isäänsä eivätkä isät näyttäydy heidän kertomassaan toissijaisina vanhempina. Eniten isyyden tekoja tekevien isien suhde isyyteensä näyttäytyy erilaisena kuin tekoja vähemmän tekevien. Aktiiviset isät suhtautuvat vanhemmuuteensa reflektiivisesti ja he asettavat omalle vanhemmuudelleen vaatimuksia. Tämä näyttää vaikuttavan myönteisesti poikien isyyskokemuksiin. Toisaalta aktiiviset isät raportoivat eniten vanhemmuuteen liittyvistä kielteisistä tunteista ja kokemuksista, kuten esimerkiksi riittämättömyyden tunteesta, huonosta omatunnosta ja ajanpuutteesta. Isien kokema kiire ei kuitenkaan heijastu poikien arkeen. Isyyden suhde maskuliinisuuteen näyttäytyy monimuotoisena. Aiemmassa tutkimuksessa isyyden tekemisen tavan ja tietynlaisen maskuliinisuuden on ehdotettu kiinnittyvän toisiinsa suoraan. Haastateltavat isät saattoivat kuitenkin kokea itsensä hyvinkin maskuliinisiksi ja siitä huolimatta tehdä aktiivista ja huolehtivaa vanhemmuutta. Isien vanhemmuuden tekemisen toimintatavat näyttävät kuitenkin kiinnittyvän maskuliinisuuteen, ja erityisen sukupuolittuneeksi vanhemmuuden tekemisen alueeksi määrittyy isän ja pojan yhdessä tekeminen.
  • Tuomola, Juha (2014)
    Suomessa tuli voimaan tutkimus- ja kehittämismenoja koskeva verotuki vuonna 2013. Suomessa ei ole ollut tutkimus- ja kehittämistoimintaa koskevaa verotukea sitten vuodesta 1988, jolloin silloinen vain tiettyjä toimialoja koskeva verotuki poistettiin. Työn tarkoituksena on perehtyä tutkimus- ja kehittämistoiminnan eri tukiin, niiden taustalla ole-vaan taloustieteelliseen aineistoon, edellytyksiin, jotka veropolitiikka asettaa niille, EU:sta kum-puaviin niiden säätämistä rajoittaviin tekijöihin ja lopulta tutkimus- ja kehittämistoiminnan tu-kemisen aiheuttamiin tulkinnallisiin ongelmiin. Oikeusvertailulla on keskeinen sija työssä, koska Suomessa ei ole kattavaa tutkimus- ja kehittä-mistoimintaa koskevaa oikeuskäytäntöä. Vuonna 1988 poistettu verotuki oli sekin voimassa vain neljä vuotta. Tulen työn edessä esittelemään tutkimus- ja kehitystoiminnan tukemisen eri tavat käyttäen maaesimerkkejä (Saksa, Yhdysvallat ja Hollanti). Tutkimus- ja kehittämistoiminnan määritelmällä on työssä keskeinen asema. Laajan määritelmän soveltaminen tuen pohjana ei aiheuta verovelvolliselle oikeusturvaongelmia, mutta laaja määritelmä ei usein palvele tuen järjestävän valtion intressejä, koska laajan määritelmän sovel-taminen ei anna valtiolle mahdollisuutta kohdistaa verotukea esimerkiksi pelkästään teknologista kehitystä edistäviin tutkimus- ja kehitysprojekteihin. Tämänkaltainen määritelmän rajoittaminen puolestaan aiheuttaa verovelvolliselle oikeusturvaongelmia, koska määritelmän supistuessa tul-kinta perustuu yhä enemmän ulkopuolisen näkemykseen yrityksen tutkimus- ja kehittämistoi-minnasta ja yhä vähemmän yrityksen omaan näkemykseen omasta toiminnastaan.
  • Lukkarila, Carla (2015)
    This study was made to find out how the teacher students' comprehend the role of the teacher during the school meals service. It was believed that there was a lack of earlier studies concerning the matter. Although the topic is valuable and under the lens of the ongoing discussion about health and welfare of the nation. The earlier study has come to show that teacher's role in the school meal service is essential. The motive for this study is to recognize the opinion of the teacher students' over this matter. This study was conducted to acknowledge the need to understand current comprehension in the field. The study will serve a future study in the means to illustrate the prevalent situation. The study is qualitative, with parts fashioned by the quantitative research, such as frequency analysis. The data was collected using a static web query. 83 candidates answered and all the material were analyzed. The research material got read, and categorized in groups. The groups were formed by their qualities to model a role of a teacher. Content analysis was applied to set the types, which depicted a role the best. The practice of frequency analysis was used in this study to count how many times the roles were mentioned in the whole sample. It shed a new light to the study in the form of understanding the essence of a teacher during the school meals service. The research result was that the teacher students mentioned four roles for the teacher during the school meals service. The roles are in order based on the commonness of the role; The teacher as a nutrition educator, The teacher as an example, The teacher as a good manners' and etiquette teacher and The teacher as a supervisor and also fifth theme was Other aspects of School meals service, such as not having a role at all. The other part of the study was to focus on the teacher's role's activeness and social side and educative view. It got studied with a result of teacher being active, sociable and educative, viewed by the teacher students. Exploring the views of the teacher students' also means, that the answers are subjective. Therefore it is harder to make an epitome general concept of the matter.
  • Heinilä, Anni (2017)
    Objective of the study. The objective of this study was to find out what kind of cooperation with teaching assistants is ideal from a teachers' point of view. Furthermore the research covers teachers' experiences about teaching assistants' roles and status. In addition, the study compared how teachers and school assistants perceived the ideal of cooperation as well as the role and role of the assistants by using previously collected material. Methods. The study was conducted in spring 2017 by interviewing four teachers. All the interviewees worked at the same school in Southern Finland. Two of them worked in general education and two of them worked in special needs education. Their work experience was between five and thirty-five years. The data was analyzed by a qualitative content analysis. The previously collected material was collected in spring 2015 for the Bachelor's Thesis. It included four interviews of school assistants' who worked at the same school as the teachers. Conclusions. The teachers experienced that ideal cooperation requires explicit common rules, clear roles, interaction, trust in another and commitment to the work. The school assistants underlined target-oriented teamwork and the need for teacher's guidance more than the teachers. Both the teachers and the teaching assistants wanted more time to discuss. Both professions admitted that they have some hierarchy between them in some situations, but they also felt as equal colleagues. Hierarchy was not considered only as a bad thing either. The teachers underlined, that the most important thing in school assistant's job is to support the pupils. Both the teachers and the school assistants admitted that even though a school assistant gets plenty of responsibility at their job, all of the teachers can't make most of the assistant's potential. The school assistants had to suffer more lack of appreciation than the teachers. Luckily they also got respect for what they did at work.
  • Muttonen, Eeva (2019)
    Goals. The purpose of the study was to investigate the University of Helsinki student teach-ers' ideas of the importance of research knowledge in the field of Education. In addition, do students think they will need research skills in the future in working life and whether they would be interested in doing the research themselves. Lastly, do students find compulsory methodology studies challenging. This study focuses as well as students' opinions in general, that the differences between the major groups. Methods. The data of the study was collected from the teacher students of the University of Helsinki in the form of an e-form in connection with the compulsory methodology course (n = 492). Teacher student's educational programme in either class teacher education, the major subject education, class teacher education, the major subject psychology, early childhood education, master's degree programme, kindergarten teacher education, special education as a major subject, craft or home economics teacher education or other. The study is quanti-tative in nature and the data is analyzed by quantitative methods. In essence, the interest is to find statistically significant correlation factors from the data, subsequent intergroup aver-ages were examined by variance analysis and perceive students main opinions about the subject. Results and conclusions. The students' ideas of the importance of research knowledge in the field of education are very positive. However, a significantly smaller percentage of stu-dents believe that they themselves need research skills in the future as a teacher, qualitative or quantitative. In addition, most of the participants felt that the pressure due to urgency dur-ing the methodology courses even prevents the learning. As a result, the intentionality of the courses falls away.
  • Nousiainen, Laura (2016)
    Tutkimus tarkastelee Pandemrix-influenssarokotteen myötävaikutuksesta narkolepsiaan sairastuneiden henkilöiden omaisten elämänhallintaprosessia. Kyseinen rokote otettiin Suomessa käyttöön terveysviranomaisten päätöksellä syksyllä 2009 ehkäisemään sikainfluenssatartuntoja. Myöhemmissä selvityksissä sen havaittiin lisänneen 4-65-vuotiaiden rokotuksen saaneiden riskiä sairastua narkolepsiaan. Tutkimuksessa selvitetään, millaisia elämänhallintakeinoja sairastuneiden omaiset ovat käyttäneet sopeutuakseen uuteen ja haastavaan elämäntilanteeseen, mitkä asiat ovat näyttäytyneet sopeutumista tukevina tai haittaavina tekijöinä ja miten tapahtuneen käsittelyn on koettu vaikuttaneen omaan elämään tai ajatteluun. Syventämällä ymmärrystä omaisten elämänhallinnasta on mahdollista edesauttaa tarvittavan avun ja tuen suuntaamista perheille, joihin kuuluu narkolepsiaan sairastunut lapsi tai vanhempi. Aihetta lähestytään teoriaohjaavasti laadullisen tutkimuksen menetelmin. Tutkimusaineisto koostuu viidestä avoimesta haastattelusta, joista neljässä haastateltu on sairastuneen vanhempi ja yhdessä puoliso. Ottamalla tutkimukseen mukaan vanhempien lisäksi sairastuneen puolison, on haluttu antaa ääni pienemmälle vähemmistölle, jonka elämää perheenjäsenen narkolepsia on yhtä lailla koskettanut, mutta joka on tähän asti jäänyt selvästi lapsiperheiden saaman huomion varjoon. Keskeisimmiksi omaisten elämänhallintaan vaikuttaneiksi kontekstitekijöiksi määrittyivät kipeät ajatukset ja tunteet liittyen sairauden puhkeamisen taustatekijöihin, yhteiskunnallisen tuen riittämättömyys – etenkin psykososiaalisten ja informaatioon perustuvien tukimuotojen osalta –, oman aktiivisuuden välttämättömyys avun saamiseksi, sairastuneen perheenjäsenen vointi ja selviytyminen sekä sosiaalisten suhteiden merkitys. Aikuisena sairastuneen henkilön puolison kohdalla tuensaannin vaikeudet korostuivat entisestään vaikeuttaen sopeutumista. Nämä tulokset ovat linjassa aiemman narkolepsiailmiötä käsittelevän tutkimuksen kanssa ja vahvistavat myös muissa perheenjäsenen kroonista sairastumista koskevissa selvityksissä tehtyjä havaintoja psykososiaalisen tuen ja asianmukaisen tiedonsaannin tärkeydestä. Omaisten elämänhallinnassa korostuivat tunnekeskeiset elämänhallintakeinot mutta myös ongelmakeskeisiä strategioita käytettiin. Lukuisien epävarmuustekijöiden sävyttämässä tilanteessa näkyvä rooli oli tuen etsinnällä – etenkin vertaistuella – sekä positiivisilla ajattelu- ja tulkintamalleilla. Merkityksen etsintä tuli selvästi esille joidenkin omaisten elämänhallinnassa, ja sen keskeisenä elementtinä esiintyi toivon luominen. Perheenjäsenen sairaudelle haluttiin löytää mielekäs tarkoitus, kuten tapahtuman aikaansaama positiivinen muutos omassa itsessä tai perheen elämässä. Vaikka rokotteen rooli sairauden puhkeamisen taustalla tarjosi toisinaan vastauksen konkreettiseen kysymykseen siitä, mistä perheenjäsenen narkolepsia oli tullut, sairauden merkitystä oman elämän kannalta koettiin silti tarpeelliseksi pohtia. Prosessin myötä havaitut muutokset, elämänhallinnan seuraukset, liittyivät joko kokemuksiin ihmisenä kasvamisesta tai elämän- ja maailmankatsomuksellisiin näkemyksiin. Yleisiä olivat kuvaukset elämänhallintaitojen kehittymisestä, omaa arvomaailmaa koskevat kysymykset, oivallukset elämän kallisarvoisuudesta ja arvaamattomuudesta sekä yhteiskunnallisten teemojen ympärillä pyörivä pohdiskelu. Rokotteen rooli sairauden puhkeamisessa loi omanlaisensa sävyn elämänhallintaprosessiin. Kontekstitekijöiden osalta vaikutukset tulivat ilmi ennen kaikkea yhteiskunnallisen tuen puutteellisuudessa. Elämänhallinnassa teema näkyi intensiivisenä tuen etsintänä – jolla mahdollisesti pyrittiin paikkaamaan puutteita yhteiskunnan palveluissa – sekä tapahtuneeseen liittyvien epäkohtien aiheuttamien vaikeiden tunteiden säätelypyrkimyksinä. Elämänhallinnan seurauksien kohdalla taas yhteiskunnalliset kysymykset ja kritiikki saivat jalansijaa. Vaikka monet omaisten elämänhallinnan keskeiset teemat, kuten positiivisten tulkintojen muodostaminen, tuen etsiminen, syiden ja merkityksen kyseleminen sekä prosessin myötä raportoitu henkilökohtainen kasvu ovat tyypillisiä ilmiöitä perheenjäsenen krooniseen sairauteen sopeutumisen yhteydessä, rokotteesta sairastuneiden omaisilla nämä osa-alueet sisälsivät toisinaan omanlaisiaan piirteitä ja kysymyksiä tuoden esille tapauksen poikkeuksellisuutta. Tutkimus alleviivaa psykososiaaliseen tukeen ja tiedon antamiseen panostamisen tärkeyttä osana rokotteesta narkolepsiaan sairastuneiden henkilöiden omaisten kokonaisvaltaista auttamista ja kohtaamista. Ammattiauttajat ovat näiden asioiden toteutumisen kannalta keskeisessä roolissa.
  • Vartiainen, Heidi (2016)
    The aim of this master's thesis was to critically analyze the research of so called disadvantaged schools in international, mostly English and American, articles. The starting point was to investigate the concept of disadvantage and the premises in relation to educational policy practices such as accountability and how they define school success. The connection between students' background and learning outcomes has been proven in previous studies and researchers have been arguing whether schools or their context affect schools more. In this study, perspectives in disadvantaged schools research were analyzed with two questions: 1. What are schools' possibilities to overcome the restrictions created by structures and contexts? 2. What is the most important task of schools and what part do learning outcomes play in defining that? The premise for this study was that these two relate to the concept of middle class norm, which relates to representations of good and bad schools. The main research question was: How is the middle class norm constructed in disadvantaged schools research? The data consisted of 73 articles in English in seven educational journals that are considered as prestige. The chosen articles related to disadvantaged schools research, had primary or lower secondary school in their focus, were peer reviewed and published in 1995–2015. The data was analyzed with content analysis. Analysis focused on the research settings and discussions. As a result four perspectives were analyzed: school effectiveness, school improvement, sociological and recognition perspectives. The school effectiveness research is connected with national neoliberal educational policy practices, which defines what kind of research is being conducted and what defines school success. "Education faith" and academic results were crucial in other perspectives as well, only in a few critical papers and in recognition perspective the main purpose and substance of schools was drawn from a different imagination. The results are significant for international discussions about disadvantaged schools research, and in order to understand the representations of good and bad schools. This study might also benefit research groups with different perspectives and in the critical evaluation of future research.
  • Ilomäki, Timo (2015)
    Väestöryhmien väliset terveyserot ovat sosiaaliepidemiologian keskeinen tutkimuskohde ja myös mielenterveyseroista on tehty paljon tutkimusta. Sosioekonominen asema on osittain ristiriitainen mielenterveyden häiriöiden riskitekijä kun taas taloudelliset vaikeudet näyttävät olevan suoremmassa yhteydessä mielenterveyden häiriöihin. Masennuslääkkeiden käyttö on kymmenkertaistunut 1990-luvun tasosta, mutta masennus ei ole väestötasolla yleistynyt yhtä merkittävästi. Pro gradu -työssäni tutkin taloudellisen aseman yhteyttä depressiolääkityksen aloittamiseen sekä siihen, kuinka kauan lääkitystä jatketaan. Taloudellista aseman pääasiallisena mittarina käytetään nettovarallisuutta ja suhteellisia varallisuusryhmiä. Tutkimuksen (seuranta-) aineisto koostuu Tilastokeskuksen Kotitalouksien varallisuus -tutkimuksen tuottamasta poikkileikkausaineistosta vuodelta 2004 sekä Kansaneläkelaitoksen lääkekulukorvaustiedoista koostetusta pitkittäisaineistosta vuosilta 2000–2012 (vuoden 2011 loppu). Tutkimusmenetelminä ovat: a) Lääkityksen aloittamisen elinaikamallinnus Coxin suhteellisten vaarojen mallin sekä Kaplan-Meier -menetelmän sovellusten avulla b) Lääkityksen keston determinanttien mallinnus logistisen regressioanalyysin avulla Aineiston kuvailussa käytetään lisäksi ristiintaulukointeja merkitsevyystesteineen ja mallinnusstrategiaa valittaessa käytetään myös muita tilastollisia menetelmiä. Nettovarallisuuden yhteyttä masennuslääkitykseen vakioitiin muilla taloudellisilla (tulot, velka) ja sosiaalisilla (sivilisääty, koulutus, työttömyys) sekä sukupuolen ja taustalla olevan psyykkisen sairastavuuden suhteen. Alimman varallisuuskymmenyksen suhteellinen riski aloittaa masennuslääkitys oli tutkimusjaksolla noin 60 % vertailuryhmää (IV-VII varallisuuskymmenykset) suurempi. Muiden nettovarallisuusryhmien riskisuhteet eivät olleet tilastollisesti merkitseviä, mikä viittaa siihen, että taloudellisten tekijöiden vaikutus masennuslääkityksen aloittamiselle painottuu niihin, joilla on taloudellisia vaikeuksia. Lääkityksen kestoon tilastollisesti merkitsevä yhteys oli testatuista muuttujista ainoastaan sukupuolella ja sillä, että henkilöllä oli diagnosoitu psyykkinen sairaus. Tutkimuksen tulokset sekä masennuslääkityksen aloittamisen että jatkamisen determinanttien osalta olivat linjassa aiemman tutkimuksen kanssa. Lääkekäyttö on kestoltaan ja määrältään hyvin vaihtelevaa, mutta tämä vaihtelu ei tämän tutkimuksen perusteella selity sosioekonomisilla eroilla.
  • Vuorela, Maiju (2014)
    The aim of this Master's Thesis was to assess experiences of access to medications and follow up services. The aspects studied were: access to medications from the public's perspective, also in relation to availability of follow-up services and support for self-management in long-term medications, and difficulty to buy necessary medicines due to economic reasons. The respondents were also asked to identify needs for developing new customer-oriented services for follow up of treatments. The data were collected during December 2013 and January 2014 by an email survey to those registered in the loyal customer program of University Pharmacy. The data were analyzed by using the statistical programme SPSS. Responses to open-ended questions were analyzed (a preliminary analysis). Respondents' age, gender, area of residency and financial situation were used as background variables. 606 responses were received (84% women, 16% men). The mean age of the respondents was 53.5 years and 91% had at least one disease or symptom diagnosed by a doctor. Almost all (93%) used some medicine or vitamin product. Eleven percent of the respondents reported that they had not been able to purchase a medicine they needed due to poor personal financial situation. A majority (85%) of the respondents perceived their health status as good. The average number of visits at the doctor during a one year period was 5.5. About 22 % of the respondents reported that they were not able to get an appointment when they needed it. About half of the respondents had regular health controls by a doctor. The respondents indicated a wish that getting the appointment regularly should be easier and that there should be time to have a holistic discussion on one's care. About half had a personal doctor and 42% had a medication card. The most common ways to self-monitor one's care were by observing general health status, measuring blood pressure and weight. Almost two-thirds (63%) discussed the monitoring results with their doctor. Many respondents reported in the open comments that they did not have instructions for self-monitoring and there was no healthcare provider to share the results with. The respondents wanted have more information concerning the reasons to use medicines, and the benefits of a long-term medicine use. They also wanted to know more about adverse effects and interactions, as well as about non-pharmacological treatment options. The prescriptions were most commonly renewed at the doctor's office (47%).The respondents also expressed a wish to have more options to contact their healthcare providers, e.g., though electronic services (online doctor, email counselling). There are limitations in the Finnish health care system from the medication management's perspective. Aspects needing improvement include access to regular controls and follow-up services, having more options to contact healthcare providers, also through electronic services, having better access to information on diseases and medication, and finally, improve caring for people's health concerns in a holistic way.
  • Kääriäinen, Henri (2018)
    Tämän tutkielman tarkoituksena on selvittää, millainen on tutkintavankien kokemus oikeudenmukaisuudesta tutkintavankeudessa ja mitkä asiat vaikuttavat tähän kokemukseen. Pyrin lisäksi selvittämään, mitkä asiat vaikuttavat oikeudenmukaisuuden kokemukseen tarkastellen vankiloiden välisiä eroja, tutkintavankien taustatekijöitä ja tutkintavankeuden erityisolosuhteiden vaikutusta. Yksi rikosseuraamusjärjestelmän keskeinen tavoite on vahvistaa vangin sijoittumista takaisin yhteiskuntaan ja rikoksettomaan elämään. Tutkimukset ovat osoittaneet, että oikeudenmukaiseksi koettu vankeusaika korreloi vähentyneen häiriökäyttäytymisen, pahoinvoinnin ja uusintarikollisuuden kanssa. Toisin sanoen oikeudenmukaisesti toimiva vankila tukee seuraamusjärjestelmän tavoitteita. Tästä syystä tutkintavankien kokemus tutkintavankeudesta on relevantti tutkimusaihe pyrkimyksessä löytää niitä asioita, jotka vaikuttavat kokemukseen ja tapoja kehittää heikkouksia. Teoreettisena viitekehyksenä toimii aiempi vankilatutkimus sekä yleisemmät teoriat oikeudenmukaisuudesta. Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti (Krimo) on suorittanut laajaa arviointitutkimusta, jossa he arvioivat vuoden 2006 voimaan tulle vankeuslainsäädännön kokonaisuudistuksen toimeenpanoa ja tavoitteiden toteutumista. Krimo on tutkinut aihetta useilla aineistoilla ja useista näkökulmista. Viimeisin on heidän toteuttamansa kyselytutkimus tutkintavangeille, jossa he pyrkivät arvioimaan tutkintavankien oloja ja oikeuksien toteutumista uuden vankeuslainsäädännön muutosten myötä. Hyödynsin tutkielmassani kyseistä aineistoa. Kyselylomake toimitettiin kaikkiin vankiloihin, joissa on tutkintavankeja. Lomakkeiden jakohetkellä tutkintavankipopulaatio oli 587 ja vastausprosentti oli 51 (N=298). Aineiston analyysissä hyödynnän tilastollisia ja laadullisia analyysimenetelmiä. Tutkielman pääpaino on kvantitatiivisessa tarkastelussa, jossa hyödynisin kuvailevia tilastollisia menetelmiä, ristiintaulukointia, sekä faktori- ja regressioanalyysiä. Avovastauksia analysoin sisällönanalyysilla ja sisällönerittelyllä. Keskimäärin tutkintavangit kokivat tutkintavankeuden kohtalaisen oikeudenmukaiseksi. Vankiloiden tai rikosseuraamusalueiden väliltä ei löytynyt merkittäviä eroja ja havaitut eroavaisuudet eivät olleet tilastollisesti merkitseviä. Regressioanalyysillä muodostamistani malleista merkittävimmät oikeudenmukaisuuden kokemukseen vaikuttavat olivat henkilön kieli ja perheellisyys. Tutkintavangin kielen ollessa muu kuin suomi koki hän henkilökunnan toiminnan sekä päätöksenteon ja tiedonsaannin olevan epäoikeudenmukaisempia. Tutkintavangin ollessa perheellinen koki hän samoin sekä henkilökunnan toiminnan että päätöksenteon ja tiedonsaannin epäoikeudenmukaisemmaksi. Tarkastelin myös tutkintavankeuden erityisolosuhteiden vaikutusta kokemukseen. Tutkintavankeuden erityisolosuhteet joita tarkastelin, olivat syyttömyysolettama ja yhteydenpitorajoitukset. Kummankaan kohdalla ei voinut tehdä merkittäviä johtopäätöksiä vaikutuksista oikeudenmukaisuuden kokemukseen. Valtaosa ei osannut sanoa kohdellaanko heitä syyttömyysolettaman mukaisesti. Yhteydenpitorajoitusten vaikutusta kokemukseen vaivasi tilastollisen merkitsevyyden puute. Avovastauksissa kuitenkin toistui tutkintavankien huoli siitä, että he eivät ymmärtäneet yhteydenpitorajoitusten perusteluja. Avovastauksissa toistui lisäksi kommentit ongelmista tiedonsaannin kanssa. Analyysin tulokset osoittavat, että tutkintavangit kokevat tutkintavankeuden kohtalaisen oikeudenmukaiseksi. Havaitut epäkohdat ovat kuitenkin vakavia ongelmia. Perheellisyyden ja kielen vaikutus on tilastollisesti huomattava oikeudenmukaisuuden kokemuksen muodostumisessa. Tutkintavankien oikeudenmukaisuuden kokemusta voisi olla mahdollista kohentaa erinäisin keinoin. Esimerkiksi vankiloiden henkilökunnan toiminnan ja kohtelun tulisi olla tasapuolista. Päätöksenteon ja tiedonsaannin tulisi olla tutkintavangeille avointa ja ymmärrettävää.
  • Pitkänen, Taru Tuuli (2021)
    This Master's thesis for the Faculty of Educational Sciences at the University of Helsinki researched the expectations and values expressed by Finnish students studying for a university degree in Australia. The study considered the reasons and values named by these students by asking why the students are motivated to complete a university degree in Australia. The phenomena investigated focused on both Australian study-based immigration and the value choices made by the young to achieve their personal internationalization goals. The study was conducted as a qualitative research with semi-structured interviews for seven Finnish degree students studying at Australian universities in September-October 2020. The analysis of the transcribed interviews followed the framework of the expectancy-value theory by Eccles and Wigfield (2002) especially for the categories of perceptions, expectations for success, and subjective task values and associated costs. Of the students' subjective task values, the utility values, expenses and psychological costs of studying in Australia were particularly emphasized. While studying in Australia was considered expensive, it was also considered useful. The emphasis on internationality, language skills for future professional life and, in particular, a longer-term residence permit in the country seemed to be significant factors in a student's choice to pursue a university degree in Australia. Beginning tertiary studies appeared to be linked to the country's visa regulations, with the possibility of a permanent residence permit and eventually the chance for a citizenship. The price of the degree influenced the choices of some students who chose a cheaper university or a field of study, even when they would have preferred otherwise. The students’ experiences in Australia showed growth in self-esteem and self-ability to cope with their studies as a contrast to the initial low expectations they set for their own success. Contrary to Eccles and Wigfield’s (2002) expectancy-value theory, the goals set by the students about studying in Australia did not appear to have been influenced by the expectations, behavior, or attitudes of the student’s family and friends in Finland. Even though they may have been against the student’s choice to study in Australia, the student still decided to pursue it. Australian studies seem to attract young people with their exoticism, but they also require the student to have a strong risk-taking ability, wealth and belief in their own abilities. Australian studies can be an important investment for a student for building an international career and life in Australia.