Browsing by Title

Syftet med min avhandling är att granska uppbackningar i andraspråkssamtal samt att jämföra uppbackningsbruket i mitt material med studier om uppbackningar i förstaspråkssamtal. Jag undersöker också om det finns en koppling mellan andraspråkstalarnas bruk av uppbackningar och deras interaktionella kompetens. Den teoretisk-metodologiska ramen för avhandlingen är en kombination av samtalsanalys (CA) och andraspråksforskning (SLA), närmare bestämt CA-for-SLA. Centrala teorier för avhandlingen är interaktionell kompetens, samt deltagarram och kontextualiseringssignaler. Materialet för avhandlingen består av två ca 30 minuter långa lediga gruppsamtal mellan sammanlagt sex stycken andraspråkstalare och mig själv. Studien i avhandlingen är en analys av samtalen där jag dels ser på uppbackningarna och dels diskuterar den interaktionella kompetensen i samtalen som en helhet. Dessutom granskar och diskuterar jag sambanden mellan uppbackningarna i samtalen och den interaktionella kompetensen i dem. Resultaten av min avhandling tyder på att det inte finns en skillnad i det funktionella bruket av uppbackningar mellan första- och andraspråkstalare. Det som däremot, baserat på mitt material, är en skillnad är att andraspråkstalarna inte har en lika bred repertoar av uppbackningsuttryck som förstaspråkstalarna. Resultaten av min studie pekar också på att såväl samtalsstil, individuella skillnader som språkkunskap och språklig input har en betydelse för hurdant uppbackningsbruket är. Kopplingen mellan uppbackningar och interaktionell kompetens är utgående från mitt material inte entydig. Uppbackningsbruket har en betydelse för hur den interaktionella kompetensen bland deltagare i ett samtal realiseras, men är inte ensam en relevant faktor. Framom bruket av uppbackningar, verkar det som att samtalsdeltagranas grad av aktivitet och engagemang har en betydelse för realiseringen av den interaktionella kompetensen. Utgående från resultaten av denna avhandling föreslår jag mer detaljerade studier av interaktionell kompetens i andraspråkssamtal utgående från ett större material. Jag föreslår också fortsatt forskning i uppbackningar hos olika åldersgrupper och inom olika samtalsstilar samt icke-verbala uppbackningar.

In forest inventories, the field data is needed as a reference data, calibration and for assessing the accuracy. Gathering the field data needs resources, such as work forces, equipment and data management operations. This means that time and budget as well as quality must be carefully considered when National Forest Inventory activities are to be planned. Therefore, the development of cost efficient, simpler, safer and more accurate and reliable field data measurement methods and tools are topics of great interest. One of the field measurement variables is the upper stem diameter, which has been part of the NFI field data set until the 11th NFI. The measured upper stem diameter helps to produce more reliable tree stem volumes with 3-parameter Laasasenaho volume model. However, only if the quality of the measurements is on an adequate level. The upper stem diameter has been traditionally measured with parabolic caliper assembled in the top of the 5-meter aluminium rod. This equipment combination takes time to assemble and disassemble, it is not very compact to be carried around as well as it can be a health and safety issue during the thunderstorm. Therefore Criterion, laser-based dendrometer performance was further examined in this study as an optional measurement equipment for future upper stem diameter field measurements. The Criterion upper stem as well as dbh measurement precision was analysed based on the 326 sample tree measurements with Sonar, Caliper and Criterion. The standard error for Criterion was 17,26 mm in dbh measurements for all species and 10,36 mm in d6 measurements for all species. The reference standard errors from earlier studies were 2,70 mm for dbh with Steel Caliper and 7,00 mm for d6 with Caliper. When analysing the Criterion performance with reference to mean of the measurements, the standard error in dbh measuements for all species was 9,72 mm and for d6 measurements 7,07 mm. Furthermore, the accuracy and precision were analysed with Bland-Altman technique, which is a suitable method for comparing two measurements of the same variable when both have some errors. The Bland-Altman results supported the earlier findings. Within and between observer analysis showed that the impact in measurement accuracy or precision is not caused by the observers. The comparison of the sample tree volumes produced the results that the relative standard error was increased by 2,13 % for all species when 2-parameter volume model was compared with 3-parameter model. Likewise, the relative bias was increased by 1,53 %. In efficiency experiment the scenario where only one sample tree with measured d6 was chosen from each of the sample plot and dbh percentile of p70 was providing most accurate and precise sample plot volumes with RMSE of 3,92 m3/ha and bias -0.78 m3/ha. The results show that there is a real challenge to achieve reliable and accurate upper stem diameter measurements and therefore new measurement methods need to be further studied and analysed.

Denna avhandling handlar om 18–30-åriga personers uppfattningar om tvåspråkighet. Syftet med avhandlingen är därmed att ta reda på hur 18–30-åriga personer i huvudstadsregionen uppfattar begreppet tvåspråkighet. Jag tar först reda på informanternas egen språkliga identifikation och vad som påverkar den och går därefter igenom informanternas uppfattningar om tvåspråkighet i allmänhet. Materialet för denna avhandling har samlats in med enkät från december 2023 till april 2024. Enkäten innehöll följande fyra delar: bakgrundsfrågor, språkkunskaper, egen identitet och tvåspråkighet i allmänhet. Sammanlagt 54 personer svarade på enkäten och dessa enkätsvar har analyserats kvalitativt med hjälp av figurer och exempel. Studien utgår i första hand från Skutnabb-Kangas (1981) definition av tvåspråkighet. Hon definierar tvåspråkighet genom fyra kategorier: ursprung, kompetens, funktion och attityder. Analysen visar att 30 av de 54 informanterna uppfattar sig själva som enspråkiga och 23 som tvåspråkiga. När informanterna motiverar sina val för en- eller tvåspråkighet, nämns funktion 28 gånger, ursprung 21 gånger, kompetens 15 gånger och identitet 5 gånger. De allmänna uppfattningarna om tvåspråkighet varierar mellan informanterna, men informanterna är eniga om att en person som talar finska med en förälder och svenska med den andra är tvåspråkig, dvs. ursprungets betydelse i uppfattningar om tvåspråkighet är stor. Informanternas uppfattningar om kompetens och funktion uppvisar en liknande fördelning. Ungefär 30 av de 54 informanter uppfattar att en person som kan finska och svenska lika väl eller använder båda språken i sin vardag kan vara tvåspråkig. Informanternas uppfattningar om identitet uppvisar mer variation, men största delen ansåg att man kan vara tvåspråkig om man känner sig tvåspråkig.

Civilprocessen har under de senaste dryga 20 åren genomgått stora förändringar. Tvistemål kan i tingsrätten lösas både genom domstolens avgörande i form av en dom och genom att domstolen stadfäster parternas förlikningsuppgörelse. I rättegångsförfarandet är domstolen skyldig att verka för förlikning. Domstolen kan även verka som medlare i ett förfarande av medling i domstol och stadfästa förlikningar som nåtts i medling utanför domstol. En förlikning som stadfästs av domstolen har samma rättsverkningar som en dom vad gäller laga kraft, ändringssökningsmöjlighet, rättskraft och verkställbarhet och det kan därför hävdas att medling numera är jämställt med rättegången så som tvistlösningsförfarande. Forskningsfrågan för avhandlingen är vilka funktioner som dagens civilprocess i tingsrätten uppfyller. Forskningen bedrivs genom en rättsdogmatisk metod och eftersom ändamålet är att bidra till de allmänna lärorna kan avhandlingen anses vara teoretiskt rättsdogmatisk. Avhandlingen presenterar funktionsdiskurserna som framställts i processrättsdoktrinen och de olika tvistlösningsförfarandena. Genom att fråga om förfarandena uppfyller funktionerna och i sådana fall på vilket sätt och ur vems synvinkel, granskar sedan avhandlingen hur tingsrättens tvistlösningsförfaranden ter sig utifrån processrättsdoktrinens funktionsdiskurser. Avhandlingen granskar även vilka funktionsuppfattningar som hittas i lagförberedelsematerial och speglar tvistlösningsförfarandena i dessa funktionsuppfattningar. Avhandlingen visar att tingsrättens tvistlösningsförfaranden uppfyller många funktioner. Granskningen visar att lagstiftaren uppfattar två huvudfunktioner för civilprocessen, konfliktlösning och rättsskydd, varav rättsskyddsfunktionen bäst uppfylls genom rättegången alltmedan konfliktlösningsfunktionen uppfylls bättre i förlikningsinstitutet, i domstolsmedlingen och i domstolens stadfästelse av förlikning som ingåtts i medling utanför domstol. Domstolskulturen har ändrats och konfliktlösningsfunktionen har blivit allt mer central. I civilprocessen kan tydligt skönjas en utveckling där alternativa tvistlösningsmetoder haft stor inverkan på domstolsväsendet, en utveckling som sammanhänger med att antalet tvistemål i domstolarna minskar. Granskningen i avhandlingen visar att det kan skönjas en viss diskrepans mellan processrättsdoktrinens funktionsdiskurser och dagens omstöpta civilprocess i tingsrätten. Avhandlingen finner att utrymme torde finnas för nya funktionsdiskurser och avhandlingen framför två dylika förslag. Eftersom civilprocessen i tingsrätten idag består av både rättsskipning och förfaranden som influerats av alternativ tvistlösning, är både förfarandegarantier för rättvis rättegång och upplevd rättvisa signifikanta. Därför förespråkar avhandlingen att det till civilprocessens funktioner idag också hör en rättvisefunktion, enligt vilken civilprocessen bör ge antingen objektiv eller subjektiv rättvisa. Eftersom granskningen i avhandlingen visar att domstolens uppgift i dagens civilprocess i relativt stor utsträckning ter sig vara att göra tvistuppgörelser verkställbara, förespråkar avhandlingen också att civilprocessen idag även har en verkställbarhetsfunktion.

A weak connection to school can have long-term consequences for the individual and for society. Therefore, it is important to find out what respondents who have experienced a weak connection to school consider to be the underlying reasons. The School Health Promotion study for example state that lack of school well-being and school affiliation is a problem in Finland. The purposes of this study are to explore the perceived causes of weak school affiliation and what kind of support people who have experienced weak school affiliation believe would have helped them. A support measure that Finland has taken 2021 is the renewed compulsory education law, according to which compulsory education has been extended to the age of 18. This study also finds out what respondents think about this support measure. This study adopted a qualitative approach with semi-structured interviews as a data collection method. Six respondents participated in the study, all of whom had a school background containing absences in comprehensive school and dropping out of comprehensive school or at an early stage of secondary education. The material was analyzed by a content analysis. The results show that respondents have experienced performance anxiety, weak relationships with teachers, a problematic circle of friends, lack of support from home, monotonous teaching, injustice in school and lack of future thoughts about educational paths as major causes of weak school affiliation, school dropouts and / or missed educational choices. All respondents felt that they did not know what their strengths were and that they did not have future dreams regarding a career path. All felt that support for finding their strengths, a community in the school, a good relationship with teachers and a positive view of learning had helped them in their schooling. All thought that the extended compulsory school age had mainly positive aspects, but some of the respondents considered that it would not have made a difference in their lives if the support resources in comprehensive school had not changed remarkably.

Aims. The aim of the study is to examine how third sector leaders perceive that their work motivation over time has been affected by teleworking during the corona pandemic. Previous research has shown contradictory results. Some research show that teleworking has more positive effects on work motivation and well-being, while other research show teleworking having more negative effects on work motivation and well-being. Self-determination theory is used as the theoretical background for the study. Methods. Seven third sector leaders participated in the study. Qualitative methods were used as research methods for the study and data was collected through semi-structured interviews. The material was analyzed using abductive content analysis, where the analysis was guided by the collected data and self-determination theory. Results. The results show that the leaders did not experience any significant difference in work motivation, teleworking during the corona pandemic. However, it became clear that there were factors that could influence work motivation either positively or negatively. Before the corona pandemic, colleagues and partners, freedom and the non-profit purpose were perceived as the main work motivation factors. During the corona pandemic, coming up with new solutions to various challenges, feeling that the work mission had a greater importance and contact with personnel had a positive impact on work motivation. Negative effects on work motivation during the corona pandemic was the loss of spontaneous social encounters, worry, uncertainty and fatigue, having to rethink work activities, and difficulty in separating work and leisure time. After returning to the office, the most important motivational factors were the colleagues and the immediate contact with them and support from them. In addition to these factors, working undisturbed and the more flexible working arrangements emerged as positive experiences of teleworking. The fact that remote leadership was more challenging was perceived as a negative effect of teleworking.

Tutkimuksessa pohdittiin kellumiseen ja uppoamiseen liittyvien ennakkokäsitysten hyödyntämisen mahdollisuuksia nosteen opetuksessa. Oppimisen tavoitteiden kannalta validien ennakkokäsitysten lisäksi pohditaan myös virhekäsitysten hyödyntämistä. Tässä tutkimuksessa tutkittaville 50 oppilaalle suoritettiin ennakkokäsitystesti, jonka jälkeen haastateltiin yhdeksää oppilasta. Haastattelut olivat kahden keskisiä opetustilanteita, joissa keskustelu aloitettiin oppilaan lomakevastauksien ja vastausten perusteluiden pohtimisesta. Keskustelua vietiin eteenpäin kysymysten ja havainnollistavien esimerkkien avulla. Oppilaan käsityksiä nosteesta pyrittiin siis kehittämään oppilaan lähtökohdat huomioon ottaen. Tämän tutkimuksen perusteella yläkouluikäiset voidaan luokitella karkeasti kolmeen ryhmään ennen nosteen opetusta. Haastavimmat oppilaat selittävät nostetta fysikaalisen painon avulla; painava kappaleet uppoavat ja kevyet kelluvat. Tässä ryhmässä noste saatettiin jopa nähdä väliaineen vastuksen kaltaisena vastusvoimana, jolloin esim. väliaineen viskositeetti tai väliaineeseen asetetun kappaleen terävyys vaikuttaa kellumiseen. Keskimmäinen ja suurin ryhmä ovat oppilaat, jotka selittivät nostetta ominaispainon avulla. Selityksellä pärjää jo monissa tilanteissa, mutta siitä puuttuvat käsitteet massa, tilavuus ja tiheys sekä paino ja noste fysikaalisina voimina. Osa keskimmäisen ryhmän oppilaista omaa selityksen nosteen aiheuttajalle; maa vetää väliainetta joko kovempaa tai hiljempaa kuin väliaineessa olevaa kappaletta. Opetuksen kannalta vaivattomin ryhmä ovat oppilaat, jotka käyttivät päättelyissään fysikaalisia suureita kuten massa, tilavuus ja tiheys. Nämä oppilaat ymmärsivät myös, että noste syntyy paineesta, mutta paine-eron käsite ei ollut heilläkään käytössä. Virhekäsitystestin perusteella tavallisin virhekäsitys oppilailla oli kappaleen pinta-alan yhdistäminen nosteen suuruuteen; kappale kelluu helpommin mikäli paino on jakautunut suuremmalle alalle. Nesteellä on siis jonkinlainen kelluttavat ominaisuus, joka on levittäytynyt sen pinnalle. Kyseinen virhekäsitys ei ole täysin huono, sillä noste on paineesta syntyvä voima ja paineesta syntyvät voimat riippuvat usein pinta-alasta. Virhekäsitys häviää, jos oppilas oppii ymmärtämään nosteen syntymekanismia paremmin. Pinta-alan ja paine-eron välisen yhteyden oppiminen vaatii ymmärrystä siitä, että noste syntyy kappaleen ylä- ja alapuolen välisestä paine-erosta. Kun kappaleen pinta-ala kasvaa, paine-ero pienenee. Kolme haastateltua oppilasta olivat valmiita vastaanottamaan edellä mainitun päättelyn heidän omista lähtökohdistaan. Ennakkokäsitystesti synnytti tai toi esiin myös paljon muita virhekäsityksiä. Tämä johtui osittain siitä, että testin kysymyksissä esiintyi tarkoituksella ominaisuuksia, jotka intuitio saattaa yhdistää uppoamiseen ja kellumiseen. Oppilaat tukivat perusteluitaan näillä konkreettisilla ominaisuuksilla huolimatta siitä, että jokaisesta kysymyksestä pystyi päättelemään minkälainen kysytyn kappaleen tiheys on. Tiheyden sijaan perustelut oli helpompi muotoilla mm. kappaleen painon, kaasupitoisuuden, reikäisyyden, litteyden, terävyyden, asennon, kovuuden, täytemateriaalin, väliaineen määrän ja väliaineen viskositeetin perusteella. Tämän työn tulokset osoittavat että on vaikea tunnistaa, missä vaiheessa ja miten ennakkokäsitykset syntyvät. Perinteisesti on ajateltu että ennakkokäsitykset syntyvät opetusta edeltävistä havainnoista ja sosiaalisesta vuorovaikutuksesta. Osa ennakkokäsityksistä saattaa kuitenkin syntyä vasta opetustilanteessa. Virhekäsityksiä ei tarvitse kauhistella, sillä ne saattavat olla oppilaan ensimmäisiä yrityksiä ratkaista jokin fysikaalinen ongelma tieteellisessä kontekstissa.

Tässä tutkielmassa tarkastelen häpeän roolia osana feministisen subjektin rakentumista Märta Tikkasen romaanissa Män kan inte våldtas (1975) ja tämän kuvauksen merkitystä representaationa. Kysyn, mitkä ovat teokselle relevantteja ajallisia konteksteja. Tarkastelen, keiden edessä teoksen henkilöhahmot häpeävät ja miten häpeä sukupuolittuu. Lopuksi tutkin teoksen kertojan roolia häpeän välittäjänä, ja pohdin teoksen merkitystä representaationa. Hypoteesini on, että häpeän tunteella on merkittävä rooli siinä, miten teoksen naisia toiseutetaan ja siinä, miten naisista rakentuu emansipaatiota kohti pyrkiviä feministisiä subjekteja teoksessa. Maisterintutkielmani teoreettinen viitekehys koostuu affektitutkimuksesta, queer-teoriasta, sukupuolentutkimuksesta ja narratologiasta. Aluksi pohjustan häpeän luentaani osoittamalla, että sekä teoksen ilmestymiskonteksti että nykyhetki ovat teokselle relevantteja konteksteja. Osoitan tämän vertaamalla teosta toisen aallon feminismiin, radikaalifeminismiin, sosialistiseen feminismiin sekä nykyfeminismiin. Tutkielmani seuraavassa osiossa tarkastelen häpeän suhdetta feminiinisyyteen ja maskuliinisuuteen. Eve Kosofsky Sedgwickin mukaan häpeä perustuu sille, että ihminen välittää, mitä muut ajattelevat hänestä: häpeämme aina jonkun toisen edessä, oli se sitten todellinen, kuviteltu tai jopa oma itsemme. Osoitan, että teoksen päähenkilö Tova ja teoksen muut naiset häpeävät niin miesten, instituutioiden kuin "ideaalin naisenkin" edessä. Teoksen miehistä Wester puolestaan häpeää lähinnä "ideaalin miehen" edessä, kun taas Tovan poika Jockum häpeää eritoten äitinsä edessä. Teoksessa aktuaalisen toisen edessä häpeäminen näyttäytyy positiivisena, hyödyllisenä häpeänä ja abstraktin normitetun "ideaalin" edessä häpeäminen puolestaan vahingollisena. Hyödynnän myös Ullaliina Lehtisen jakoa aristokraatin häpeään ja alistetun häpeään, ja totean, että Tovan teoksen lopussa kokema häpeä saa aristokraatin häpeän piirteitä. Lopuksi osoitan Dorrit Cohnin ajatusten avulla, että kertojan suhtautuminen päähenkilöä Tovaa kohtaan on pääasiassa empaattista ja pitää näin lukijan likellä Tovan kokemusmaailmaa. Osoitan tutkielmassani, että teos kyseenalaistaa representaationa feministisen subjektin kategorian rakentumisen ehtoja ja jättää lukijan pohdittavaksi, mitä teoksessa esitellyn kategorian ulkopuolta voisi löytyä.

Pro gradu -tutkielmassani tarkastelen kolmen yhdysvaltalaisen upseerin vaimon kirjoituksia varuskuntaelämästä Yhdysvaltojen rajaseuduilla vuosina 1864-1888. Lähdeaineistoni koostuu kolmen upseerin vaimon Elizabeth Custerin, Emily FitzGeraldin ja Frances Roen kirjeistä ja muistelmista. Tarkastelen, miten nämä keskiluokkaista syntyperää olevat naiset kokivat naiseutensa varuskuntaympäristössä ja tarjosiko naisille tavanomaisuudesta poikkeava elinympäristö heille mahdollisuuksia toteuttaa naiseuttaan Yhdysvalloissa 1800-luvulla laajalti vallinneesta todellisen naiseuden ihanteesta poiketen. 1800-luvun keskiluokkaisen todellisen naiseuden ihanne käsitti olettamuksen kodinpiiristä naisen luontaisena elämänpiirinä ja äitiyden naisen todellisena kutsumuksena. Tutkielmassani hyödynnän varuskunnissa eläneistä naisista tehtyä aikaisempaa tutkimusta, joista merkittävin on Michele J. Nacyn teos Members of the Regiment: Army Officers’ Wives on the Western Frontier, 1865-1890. Tutkielmani teoreettisena viitekehyksenä toimii Nancy M. Theriotin tutkimus Mothers and Daughters in Nineteenth-Century America: The Biosocial Construction of Femininity. Theriotin tutkimus esittelee tutkielmassani hyödyntämäni käsitteet äitien ja tyttärien sukupolvista. Hänen tutkimuksensa myös valottaa äitien ja tyttärien sukupolvien välisiä eroja sen suhteen, mitä ja miten he naiseudesta ajattelivat. Tutkielmassani tarkastelen, löytyykö tutkimieni naisten ajatuksista enemmän äitien vai tyttärien sukupolvelle ominaisia asenteita ja miten nämä asenteet vaikuttivat heidän suhtautumiseensa varuskuntaan elinympäristönään. Varuskunta elinympäristönä tarjosi keskiluokkaisille upseerien rouville sekä haasteita, että mahdollisuuksia. Kaikki kolme tutkimaani naisista kokivat ympäristön haasteellisena kodin luomisen suhteen. He kuitenkin tahoillaan tarttuivat myös ympäristön tarjoamiin mahdollisuuksiin laajantaa naisille sopivaksi katsottua elämänpiiriä omalla kohdallaan. Ne rouvat, joiden ajattelusta löytyy enemmän äitien sukupolvelle sopivia käsityksiä naiseudesta, pyrkivät vähemmän pois naiselle ihanteelliseksi katsotusta elämänpiiristä. Ne rouvat taas, joiden ajattelusta löytyy enemmän tyttärien sukupolvelle sopivia ajatuksia, tarttuvat innokkaammin ympäristönsä tarjoamiin mahdollisuuksiin tehdä asioita, joita eivät olisi perinteisessä elämänpiirissään ehkä voineet tehdä. Tutkimistani naisista Frances Roe edustaa voimakkaimmin tyttärien sukupolvea ja hän myös nauttii varuskuntaympäristön tarjoamista mahdollisuuksia osallistua maskuliinisiin aktiviteetteihin. Elizabeth Custer puolestaan edustaa voimakkaimmin äitien sukupolven ajatuksia ja pyrkii antamaan itsestään kuvan keskiluokkaisen todellisen naiseuden ihanteellisena edustajana. Emily FitzGerald sijoittuu ajatuksiltaan kahden edellä mainitun välille. Avainsanat – Nyckelord – Keywords 1800-luku, upseerien vaimot, Yhdysvaltojen armeija, todellinen naiseus, true womanhood, varuskunta. Säilytyspaikka – Förvaringställe – Where deposited Keskustakampuksen kirjasto Muita tietoja – Övriga uppgifter – Additional information  

Goals. This Master's thesis examined career development opportunities in commercial sector managers' psychological contracts. It used psychological contract theory and working life related literature. Earlier studies has suggested that contract transformation is linked with transformation in working life. Research questions were: What kind of career development related commitments there is in commercial sector managers' psychological contracts? What kind of relationship have psychological contracts with working life? Methods. The data were collected with ten interviews of commercial sector managers and addressed with qualitative content analysis. Results and conclusions. Psychological contracts are in a process of transformation. Contracts include both traditional and new commitments. Commitments are related with working life changes. Traditional side of contracts include mutual loyalty and trust. New side of contracts is based on personal gain and there is not strong loyalty or trust anymore. Career development opportunities in psychological contracts are based on a reaction to changes in working life including uncertainty, individualization and changes in careers.