Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Title

Sort by: Order: Results:

  • Laakkonen, Laura (2024)
    Barcode-assisted medication administration can be used to prevent medication errors in pediatric hospital settings, as the medicine and the patient can be safely identified during the drug preparation and administration. The use of barcode-assisted medication administration has been examined in a few qualitative studies. In addition to the benefits, many challenges related to the implementation of this new workflow have been identified. The aim of this study was to identify facilitators and barriers related to the use of barcode-assisted medication administration in a children's hospital. The topic has not been studied in Finland before. A qualitative focus group study was carried out at HUS Helsinki University Hospital in the Department of Children and Adolescents. Ward pharmacists (n=14) were selected for the focus groups (n=3) by purposive sampling to identify persons using barcode-assisted medication administration on their daily work. Two researchers conducted the inductive content analysis independently, after which a consensus was formed first with these researchers and later with the entire research group. COREQ checklist was used to support detailed reporting and to consider the factors that might affect to the reliability of the study in each phase of the study. Four main themes were identified from the data; the barriers, the risk behavior caused by the barriers, the facilitators and the development ideas. The barriers included challenges related to negative attitudes of the end-users, barcodes on drug packages and labels, use of the electronic health record system, workstations and equipment, as well as orientation, competence and management. The barriers caused risk behavior that was related either to the system or to the end-user. On the other hand, the facilitators were associated with the positive experience of the end-user, the increase in expertise and multi-professional cooperation, the functions of the electronic health record system that supported the preparation and administration of the medicines, as well as the benefits of the barcode-assisted medication administration workflow. The development ideas aimed to remove the barriers and the risk behavior related to the use of barcode-assisted medication administration. The users found that the use of barcode-assisted medication administration increased patient and medication safety, although there were still many challenges associated with the new workflow. Barcode-assisted medication administration can be used to reduce medication errors and protect patients from adverse events. The results of this study can be used to develop the usability of barcode technology and their implementation.
  • Husu, Alina (2015)
    Aims: Delays in early language development are quite common and for most children transient. Recognizing a delay is nevertheless important as it might also be the first sign of more persistent language difficulties that can lead to reading difficulties at school age. The most widely researched form of a reading difficulty is dyslexia which has a strong genetic basis. Among Finnish speaking people dyslexia typically appears as problems in reading fluency. Difficulties in reading can also be due to primarily reading comprehension problems that often stem from broader oral language difficulties. The purpose of this study was to examine the childhood language skills and adolescent reading skills of Finnish speaking children with delayed early language development and familial risk for dyslexia. Furthermore, this study examined how an early language delay predicts adolescent reading difficulties in children with familial risk for dyslexia. Method: The research data were part of the data collected in Jyväskylä Longitudinal Study of Dyslexia. The participants were divided into groups based on their early language skills. Children with delayed early expressive skills but age-equivalent receptive skills (VKK1-group, n=10) and children with delay in both receptive and expressive skills (VKK2-group, n=12) were compared to age-matched children whose early language skills were age-equivalent and who either had familial risk for dyslexia (LR-group, n=83) or did not have the risk (ER-group, n=79). Group differences in language skills between the ages 1.5–5.5 years and reading skills (decoding and functional literacy) between the ages 14–15 years were studied with One-Way and Mixed-Design ANOVAs. The connection between language delay and adolescent reading difficulties was examined using cross-tabulation and the chi-squared test. Results and conclusions: VKK1-group had weaker early expressive skills than both control groups. Later language skills in VKK1-group were at single age points weaker than in ER-group. In adolescence, VKK1-group was weaker than ER-group in reading fluency. VKK2-group was weaker than controls in all expressive and receptive language skills throughout the studied age period and partly weaker than VKK1-group. VKK2-group was weaker than ER-group in reading accuracy and weaker than all other groups in functional literacy. The prevalence of dyslexia did not deviate from expectation in either of the VKK-groups or in LR-group. Thus, delayed language development does not seem to further increase the risk for adolescent dyslexia in children with familial risk for dyslexia. The prevalence of poor functional literacy deviated significantly from expectation in VKK2-group. This indicates that an early delay in both expressive and receptive language development together with familial risk for dyslexia might predict functional reading difficulties in adolescence. However, only an expressive delay with familial risk does not seem to increase the risk for poor functional literacy.
  • Kailari, Villemikko (2019)
    Suomessa tehdään vuosittain noin 240 munuaissiirtoa. Munuaissiirtojen määrä on ollut viime vuosikymmenen aikana noususuuntainen. Munuaissiirroissa siirrettävään elimeen tulee kylmäsäilytyksen ja verenkierron avaamisen aikana vaurio, jota kutsutaan iskemia-reperfuusiovaurioksi. Tästä johtuen osalla potilaista munuaissiirteen toiminta ei käynnisty välittömästi leikkauksen jälkeen vaan potilas tarvitsee postoperatiivista dialyysihoitoa. Tätä ilmiötä kutsutaan nimellä viivästynyt käynnistyminen, englanniksi delayed graf function, DGF. Suomessa DGF:n yleisyys munuaissiirtopotilailla on noin 25 prosenttia. Tässä tutkielmassa on analysoitu 100 munuaissiirtopotilaan muodostama aineisto. Munuaissiirrot on tehty vuosina 2015-2016. Tutkimuksen tavoitteena selvittää mitkä tekijät munuaissiirteen vastaanottajassa, leikkauksen aikana ja seurannassa ovat yhteydessä DGF:n syntyyn. Lisäksi tarkastellaan DGF:n ja akuutin rejektion yleisyyttä ja yhteyttä aineistossamme. 29 prosenttia aineiston potilaista sai DGF:n. DGF:lle altistavia tekijöitä olivat hemodialyysi ja perioperatiivinen vuoto sekä positiivinen nestetasapaino. DGF-potilaita verratessa verrokkiryhmään huomattiin, että DGFryhmän potilaiden diureesi oli leikkauksen yhteydessä pienempi ja keskivaltimopaine sekä arteriavirtaus reperfuusion jälkeen olivat suuremmat verrattuna niihin, joilla DGF ei ilmennyt. Myös heräämö- ja kokonaissairaalahoitoaika olivat pidemmät. DGF potilaiden kreatiniiniarvot olivat 1 kuukauden ja 3 kuukauden kohdalla korkeammat kuin verrokeilla. DGF altisti selvästi akuutille rejektiolle mutta akuutteja rejektioita esiintyi myös ei-DGF –ryhmässä. Tutkimus samalla siis vahvistaa sitä käsitystä, että DGF:n syitä ja riskitekijöitä kannattaa kartoittaa ja ehkäistä, jotta munuaissiirtopotilaiden sairaalahoitoaika olisi lyhyempi ja akuutteja rejektioita tulisi vähemmän.
  • Syrjänen, Seppo (Helsingin yliopistoHelsingfors universitetUniversity of Helsinki, 2007)
    Delay and disruption tolerant networks (DTNs) are computer networks where round trip delays and error rates are high and disconnections frequent. Examples of these extreme networks are space communications, sensor networks, connecting rural villages to the Internet and even interconnecting commodity portable wireless devices and mobile phones. Basic elements of delay tolerant networks are a store-and-forward message transfer resembling traditional mail delivery, an opportunistic and intermittent routing, and an extensible cross-region resource naming service. Individual nodes of the network take an active part in routing the traffic and provide in-network data storage for application data that flows through the network. Application architecture for delay tolerant networks differs also from those used in traditional networks. It has become feasible to design applications that are network-aware and opportunistic, taking an advantage of different network connection speeds and capabilities. This might change some of the basic paradigms of network application design. DTN protocols will also support in designing applications which depend on processes to be persistent over reboots and power failures. DTN protocols could also be applicable to traditional networks in cases where high tolerance to delays or errors would be desired. It is apparent that challenged networks also challenge the traditional strictly layered model of network application design. This thesis provides an extensive introduction to delay tolerant networking concepts and applications. Most attention is given to challenging problems of routing and application architecture. Finally, future prospects of DTN applications and implementations are envisioned through recent research results and an interview with an active researcher of DTN networks.
  • Lehto, Heli (2020)
    Tutkielmassani tarkastelen ruuhkautumista hyväksyttävänä perusteena viivästymisille hallintomenettelyssä ja etenkin perustoimeentulotuen Kela-siirron yhteydessä vuonna 2017. Metodini on lainopillinen. Kela-siirto on nähty yhdeksi merkittävimmistä uudistuksista koko Suomen sosiaaliturvan historiassa. Muutos vaikutti Suomen sosiaaliturvajärjestelmään sekä kuntien sosiaalityöhön. Kyse oli perustoimeentulotuen myöntämisen ja maksatuksen siirrosta Kelalle. Ehkäisevä ja täydentävä toimeentulotuki jäi yhä kuntien vastuulle. Siirryttiin siis kahden toimijan malliin. Perustoimeentulotuen Kela-siirrolla tavoiteltiin yhdenmukaisuutta ratkaisukäytäntöihin. Yhdenvertaisuus selkeänä päätavoitteena korostui. Tavoitteena oli myös alikäytön vähentyminen, yhdenluukun-periaate, julkisen talouden säästöt, toiminnan tehostaminen ja henkilöstöresurssien tehokkaampi käyttö. Tavoiteltavien pyrkimysten sivutuotteena aiheutui valtava toimeentulotukihakemusten ruuhkautuminen Kelassa vuonna 2017. Eduskunnan oikeusasiamiehelle tuli siirtovuonna 857 kantelua koskien toimeentulotukea. Hallintoasian käsittelyn viivytyksettömyys on yksi merkittävä hyvän hallinnon tae, joka on taattu Suomen perustuslain 21 §:ssä. Perustuslakia konkretisoi viivytyksetöntä käsittelyä koskevat lainsäännökset muunmuassa toimeentulotukilaissa sekä hallintolaissa. Viivytyksettömyyttä taataan myös EU:n perusoikeuskirjan 41 artiklassa sekä EIS:n 6(1) artiklassa. Viivytyksettömyys on sitä tärkeämpää, mitä merkityksellisemmästä edusta tai oikeudesta on kyse. Toimeentulotukihakijalla oma intressi – eksistenssiminimi – on korostuneen merkittävä. Toimeentulotuki on viimesijainen ja samalla toissijainen tarveharkintainen rahallinen etuus, joka turvaa välttämätöntä toimeentuloa. PL 19 §: ssä säädetään oikeudesta välttämättömään huolenpitoon ja toimeentuloon. Toimeentulotuen toissijaisuus tarkoittaa, että toimeentulotuki turvaa toimeentuloa silloin, kun tuloja ei ole mistään muualta saatavissa. Toimeentulotukilaissa säädetään kiinteistä lakisääteisistä määräajoista toimeentulotukihakemuskäsittelyyn. Puolestaan hallintolain 23 §:ssä korostetaan yleisemmällä tasolla hallintomenettelyn viivytyksettömyyttä. Kansainvälisen sääntelyn valossa viivytyksettömyydestä on voitu tietyin perustein joustaa. EU:n perusoikeuskirjan 41 artiklan sääntelemästä joutuisuudesta on voitu poiketa mm. vetoamalla kohtuullisuuden periaatteeseen, tapauskohtaisiin olosuhteisiin tai asian vaikeuteen sekä monimutkaisuuteen. Nämä kriteerit eivät kuitenkaan perustele kansallisen kantelukäytännön valossa viivytyksiä perustoimeentulotuen myöntämisessä. Ruuhkautumista ei voida nähdä hyväksyttävänä perusteena poiketa joutuisuus-vaatimuksesta. EIS 6(1) artikla koskee välittömästi vain oikaisuvaatimusmenettelyä, mutta käytän oikeudellista sääntelyä ja oikeuskäytäntöä tältä osin vertailuaineistona ensiasteen hallintomenettelyn tarkastelussa. 6 (1) artikla takaa viivytyksettömyyttä oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin takeena. Hyväksyttävinä perusteina viivästyksiin on linjattu EIT:ssa asiaruuhkan purkutoimet, asian vaikeus ja monimutkaisuus, valittajan intressi, asian luonne sekä viranomaisen toiminta. Pohdin lopuksi Kela-siirron ja sen aiheuttaman ruuhakutumisen hyväksyttävyyttä perusteena joustaa viivytyksettömyydestä hyvän hallinnon takeena. Käsittelen vaikutuksia perustoimeentulon turvaan ja yksilön perusoikeutta sosiaaliturvaan sekä oikeusturvasäännöksen takaamaan hyvään hallintoon eli muun muassa viivytyksettömään käsittelyyn. Kela-siirto kuvastaa mielestäni hyvin Pro gradu -tutkielmani aihepiiriä “Modernin hallinnon muuttuva oikeus”. Kela-siirto pitää sisällään digitalisaatiota, kuten sähköiseen järjestelmään siirtymistä sekä sitä kautta kustannussäästöihin ja toiminnan tehostamiseen tähtääviä tavoitteita. Vaikka Kela-siirto ja sitä kautta ruuhkautuminen aiheuttikin sadoille tuhansille hallinnon asiakkaille oikeudenloukkauksia, on sen valtakunnallisuus, uusi sähköinen järjestelmä ja yhdenvertaisuuspyrkimykset nähtävä tulevaisuutta parempaan suuntaan kehittävänä uudistuksena. Muutos kuvastaa myös arvomaailman muutosta: hallinnon asiakkaalla on yhä enemmän oikeuksia suhteessa velvollisuuksiin. Menettelytakeena viivytyksettömyys suojaa yksilöä julkisen vallan käytöltä. Kela-siirto voidaan nähdä askeleena kohti nykypäivän yhä parempaa hyvää hallintoa. Maailmanlaajuinen ja ennakoimaton koronavirus-pandemia (COVID-19) väistämättä asettaa viivytyksettömyyden hyvän hallinnon takeena ja ruuhkautumisen − hyväksyttävänä perusteena poiketa viivytyksettömyydestä − aivan uusiin mittasuhteisiin
  • Karlsson, Jenny (2023)
    Avhandlingen granskar hurdan inverkan lagen om Finlands ekonomiska zon (1058/2004) har på utbyggandet av och investeringar i havsbaserad vindkraft. Med hjälp av utvärderande forskning och styrmedelsforskning tas det fasta på de hinder och frågor som lagen aktualiserar avseende ekonomiskt utnyttjande av den ekonomiska zonen och forskning som avser utnyttjandet av den i enlighet med 6 § i lagen om Finlands ekonomiska zon. Den nuvarande bestämmelsens effektivitet och funktion bedöms utifrån dess förutsägbarhet för aktörerna inom vindkraftsmarknaden samt utifrån dess miljöpåverkan, med beaktande av Finlands möjlighet att uppfylla de klimat- och energipolitiska mål som åtagits. Utbyggandet av vindkraft har framställts som en väsentlig del i kampen mot klimatförändringen och för att främja den gröna omställningen. Lagen om Finlands ekonomiska zon har däremot inte utarbetats med beaktande av särdragen för energiproduktion och omfattar inte möjligheten att tilldela exklusivitet, vilket innebär att flera aktörer tilldelats forskningstillstånd på samma områden i den ekonomiska zonen. Ett beviljat forskningstillstånd ger heller inte företräde till vidare utnyttjanderätt eller det samtycke som krävs för att få bygga vindkraft i den ekonomiska zonen. Avsaknaden av exklusivitet som en rättslig osäkerhet behandlas med beaktande av den rättsliga osäkerhetens följder för viljan att bygga ut och investera i vindkraft i den ekonomiska zonen. Statens roll för att främja energiproduktion som är hållbar i ordets verkliga bemärkelse betonas även. Två åtgärder för att påverka den rättsliga osäkerheten och skapa exklusivitet i den ekonomiska zonen tas fasta på; en företrädesrätt med gruvlagens (621/2011) bestämmelser som utgångspunkt, samt implementerande av ett auktionsförfarande i den ekonomiska zonen, likt det förfarande som för närvarande enbart tillämpas i de finska territorialvattnen. Avhandlingens slutsats indikerar att vindkraft har en viktig roll för att Finland ska kunna uppnå de klimat- och energipolitiska målen som åtagits. Statens roll är dock för närvarande passiv i den ekonomiska zonen. Det krävs således att staten åtar en större roll för implementerandet av exklusivitet i förfarandet, men även för att öka miljöpåverkan vid utvecklandet, särskilt då det råder en avsaknad av tidigare erfarenhet av energiproduktion inom Finlands ekonomiska zon. För att Finland ska vara ett lockande investeringsmål och de investeringsmöjligheter i andra fossilfria industrier som betonats i den allmänna diskussionen ska kunna förverkligas, bör förutsägbarheten ökas.
  • Rönnberg, Ella (2023)
    Purpose. Career guidance and other forms of guidance are important during the studies and can have positive benefits for society and for the individual. Effective career guidance can facilitate the transition between studies and working life and can have a positive impact on individuals’ well-being. Previous studies have shown that students experience a need for guidance during their studies, but that the guidance is deficient in far too many countries and that individuals who are most in need of guidance are at risk of being left without it. The purpose of this study is to investigate university students' experiences of their studies and their own need for guidance during their studies as well as to find out what reasons students have as a basis for their potential need for guidance. Methods. The study's sample group was limited to students within the Swedish-language field of study for general and adult education at the University of Helsinki. The study was based on a qualitative research method where semi-structured interviews were used as data collection method. The collected material was analyzed using ATLAS.ti based on a thematic analysis of the research material. Results and conclusions. The results of the study showed that students within the field of study for general and adult education experience a need for guidance, both guidance counselling and career guidance. The need was based on several different reasons such as the need to discuss thoughts regarding the choice of optional studies, career opportunities after graduation, practical aspects regarding the studies such as the use of Sisu and the need to be seen and confirmed by the guidance counselor. The importance of the guidance being qualitative, based on the student's needs and that the guidance counselor asks challenging questions during the guidance proved to be important according to students. The results of the study also showed that students feel that compulsory guidance during the studies would be worth focusing on and could have benefits for the student, the university and society.
  • Lehtoruusu, Petra (2016)
    Tutkielmassa tarkastellaan nykytaideteoksia, jotka toimivat 1800-luvun menneisyyden representaatioina tai käyvät vuoropuhelua 1800-luvun visuaalisen kulttuurin kanssa. Tutkimuskohteena on hahmottaa, miten kuvataiteen representaatiot 1800-luvusta vertautuvat muuhun aikamme historiakuttuuriin, erityisesti uusviktorianisiimiin representaatiogenrenä. Tutkielmassa kysytään, millaisia merkityksiä 1800-luku ja valokuva teoksissa saavat. Samalla pohditaan historiallista representaatiota ja valokuvan mediumia koskevaan teoretisointiin nojaten, millainen on valokuvan ja historian representaation suhde teoksissa. Aineistona on suomalaisten nykytaiteilijoiden teoksia 2000- ja 2010-luvuilta. Tutkielmassa käsitellään valokuvataiteilija Anni Leppälän (s. 1981) museoympäristössä kuvaamia teoksia, Marjo Levlinin (s. 1966) sukulaisten sadan vuoden takaista Amerikan-siirtolaisuutta jäljittävää lyhytelokuvaa ja installaatioteoksia sekä taiteilijaparin Saara Salmen (s. 1981) ja Marco Melenderin (s. 1968) valokuvaa, performanssia ja yhteisötaidetta yhdistävää projektia Atelieri O. Haapala. Teoksia lähiluetaan tutkimuskysymyksen kannalta. Keskeisen teoreettisen taustan tutkimukselle muodostavat uusviktorianismin käsitteen teoretisointi angloamerikkalaisessa kirjallisuustieteessä, valokuvan väline-erityisyyttä ja olemusta merkkinä koskeva teoreettinen keskustelu, sekä narrativistisen historianfilosofian käsitykset historian representaatiosta. Erityisesti Stephen Bannin ja Hayden Whiten tropologinen lähestymistapa historian representaation poetiikkaan sekä C. S. Peircen semiotiikkaan pohjautuva valokuvan indeksisyyden käsite muodostavat uusviktorianismin käsitteen ohella tutkielman teoreettisen perustan. Näkökulmat avaavat eri suunnista 1800-luvun, historian representaation ja valokuvan merkityksiä teoksissa, sekä auttavat hahmottelemaan, mitä uusviktorianismi kuvataiteessa voi merkitä. Uusviktorianismia suomalaisessa kulttuurissa ei ole aiemmin tutkittu, ja kansainvälisestikin uusviktorianismin käsitettä on sovellettu kuvataiteen tutkimukseen vain vähän. Tutkielmassa todetaan, että suomalaisesta valokuvaa hyödyntävästä nykytaiteesta on löydettävissä uusviktoriaanisina pidettäviä piirteitä. Teoksia yhdistää kiinnostus 1800-luvun visuaalisen kulttuurin muotoihin ja niiden uudelleentulkintaan. Kuten uusviktoriaaniset romaanit ovat uudelleentulkinneet viktoriaanisen kirjallisuuden klassikoita, tarkastelemani teokset uudelleentulkitsevat ja parodioivat 1800-luvun valokuvan kulttuurihistoriaa ja aikakauden taideteoksia. Teoksissa 1800-luvulle ominainen visuaalinen kulttuuri kuitenkin yhdistyy myöhempiin, modernin ja nykytaiteen ilmiöihin samaan tapaan kuin uusviktoriaaninen fiktio yhdistää 1800-luvun romaanin perintöä postmoderneihin kerronnan keinoihin. Kuten uusviktoriaanisessa kirjallisuudessa, näyttäisi analyysieni perusteella myös uusviktoriaanisessa kuvataiteessa olevan kyse yhdistelmästä nostalgiaa ja postmodernia itserefleksiivisyyttä. Kaikki analysoimani teokset ironisoivat eri tavoin valokuvan kykyä toimia historian representaationa, mutta paradoksaalisesti samalla luovat valokuvaa hyödyntäen representaatioita, joilla pyrkivät kosketuksiin menneisyyden kanssa. Voisikin sanoa, että uusviktoriaanismille tyypilliseen tapaan tutkielmassa analysoidut teokset katsovat taaksepäin löytääkseen nykyisyydessä teitä eteenpäin – oli sitten kyse menneisyyden ja nykyisyyden välisen etäisyyden ja ajan pysäyttämisen mahdottomuuden reflektoimisesta unohdetun menneisyyden käyttöstä utooppisena voimana nykyisessä poliittisessa keskustelussa tai nykytodellisuuden uudelleenmuotoilusta menneisyyden innoittamana.
  • Londen, Sonja (2023)
    ”Vill du vara glad - Testa på att flytta till Finland”. Det var en uppmaning i The New York Times år 2018 när Finland för första gången rankades som det lyckligaste landet i världen i World Happiness Report. Finland har sedan rankats sex år i rad som det lyckligaste landet i världen. De övriga nordiska länderna har under denna period placerat sig bland de tio bästa länderna. Norden som område har alltså uppnått en hög nivå av lycka och Finland nått den högsta. Föreliggande avhandling undersöker dagstidningarnas rubriker om lyckonyheten i sig men också innehållet i artiklarna. I avhandlingen ingår artiklar i en dagstidning från respektive nordiska land (med undantag för två från Finland) samt i en dagstidning från Storbritannien respektive USA för att få ett mera internationellt perspektiv. Den centrala problemställningen är på vilket sätt Finlands och de övriga Nordens lycka samt hur finländarnas egen upplevda lycka beskrivs i nyhetsrapporteringen. Avhandlingen tar avstamp med en beskrivning av begreppet lycka, eftersom avhandlingens huvudbegrepp är lycka. Paola m.fl. (2020) konstaterar att det finns olika uppfattningar om hur hög nivå av lycka en person kan uppnå och beskriver att lycka kan förstås på tre sätt, påtaglig lycka, affektiv lycka och fridfull lycka. I avhandlingen fokuseras främst på nyhetstexter publicerade år 2018 och 2023 och därmed undersöks även om nyhetsrapporteringen är annorlunda och har förändrats om man jämför rapporteringen mellan dessa år. Nyhetstexterna har publicerats på dagstidningarnas webbplatser och avhandlingen utgår från teorier om medielogik och nyhetstexterna har analyserats utgående från de bedömningsaspekterna som Maria Karidi (2018) har utvecklat. Detta eftersom metoden medielogikanalys är utvecklad för att studera nyhetstexter och för att studera förändringarna i sättet att publicera nyheter och förändringarna i hur nyheterna framställs, dvs, innehållet. Ur resultaten kan man dra slutsatsen att grunden för lyckan i Finland och i de övriga nordiska länderna är välfärdssystemet, tillit till andra människor och myndigheter, sociala nätverk och allt vad naturen kan erbjuda. Finländare har också av pressen intervjuats i syfte att försöka få en förklaring på vad det är som gör Finland till det lyckligaste landet i världen. Finländarna själva beskriver sin egen upplevda lycka med välmående, att ha ett jobb, kärlek, njuta av god dryck, familj, barn och barnbarn. I avhandlingen framkommer också att en avgörande förutsättning att kunna uppleva lycka är att medborgarna stödjer varandra. Att ständigt vara rankad som det lyckligaste landet i världen har också väckt känslor av oro och stress. Dessa mera negativa känslor uttrycks ironiskt nog av finländarna själva.
  • Peltola, Jukka (2011)
    Viljakylvösiemensektorin toimintaympäristön muutoksiin on hyvä valmistautua ennalta ja pohtia toimintatapoja, joiden turvin toimia muuttuvassa toimintaympäristössä. Suomen kylvösiemenmarkkinat ovat pienentyneet voimakkaasti 1980-luvun lopulta lähtien. 2000-luvulla sertifioidun siemenen käyttöaste on ollut keskimäärin vain 30 % ja viljojen kohdalla käyttöaste on ollut tätäkin alhaisempi. Tulevaisuudessa yhteisen maatalouspolitiikan uudistukset, kiristyvä kilpailu, ilmastonmuutos, teknologian kehitys, kulutustottumusten muutokset sekä lähivuosina uudistava EU:n siemenlainsäädäntö tulevat muokkaamaan alan toimintaympäristöä. Jotta tulevaisuuden haasteisiin voidaan vastata, kartoitettiin tutkimuksessa asiantuntijoiden näkemyksiä siitä, mitkä ovat tuotantoketjun ongelmakohdat sekä alan toiminnan edistämismahdollisuudet. Työn teoreettisena viitekehyksenä oli toimialan taloustiede. Teorian rakennetta käytettiin siemenalan ongelmakohtien jäsentämiseen ja toimenpide-ehdotusten kartoittamiseen. Asiantuntijat näkivät sertifioidun siemenen heikkoon kysyntään vaikuttavan korvaavien tuotteiden, eli tilan oman kylvösiemen ja sertifioimattomana markkinoidun kylvösiemenen ns. harmaan siemenen, yleisyys. Tilan oman siemenen kohdalla suurin epäkohta on sen arvottamisessa. Harmaan siemenen käytön suosioon vaikuttavat sen edullisuuden lisäksi myös kaupan asiakaslähtöisyys. Sertifioidun siemenen kysyntää heikentävät myös puutteelliset markkinointitavat, kausivaihtelu sekä siemenmyyjien tietämättömyys viljelijöiden ostokäyttäytymisestä. Tarjonnan epäkohdiksi nousivat siemenestä saatava hinta, tuotantotekijäsidonnaisuus sekä hukkakauran leviäminen. Siemenestä saatu hinta ei aina riitä kattamaan paljon tuotantotekijöitä vaativan siementuotannon kustannuksia. Myös hukkakauran leviäminen vaikeuttaa ja rajoittaa tuotannon lisäämistä. Lisäksi siemenketjun kannalta ongelmia aiheuttivat teknologian ja tuotantoprosessien myönteinen mutta hidas kehitys. Markkinan rakenteen ongelmakohtina olivat markkinoiden oligopolisuisuus sekä tuotteiden tehoton erilaistaminen asiakkaiden tarpeiden mukaisesti. Alan yritysrakenteen todettiin olevan pienyritysvaltainen ja osin tehoton, vaikka rakennekehitystä onkin viime vuosina tapahtunut. Alalle tulon esteet liittyvät siemenviljelijöiden ja -pakkaajien kohdalla läheisesti tuotantotekijäsidonnaisuuteen sekä hukkakauran leviämiseen ja hukkakauralainsäädäntöön. Vastaavasti Suomen syrjäinen sijainti ja ilmasto- olosuhteet ovat pitäneet ulkomaisen kilpailun vähäisenä. Toimialan kustannusten todettiin jakaantuneen epätasaisesti siemenketjun toimijoiden välillä. Kustannusrakenteen todettiin olevan nykyisellään kestämätön ja tilanteen todettiin korjaantuvan ainoastaan tuntuvalla volyymin kasvulla. Lisäksi toimijoiden välinen vertikaalinen integraatio nähtiin vähäiseksi, vaikka sillä olisi merkittävä vaikutus tuotannon kannattavuuteen. Asiantuntijat näkivät maatalouspolitiikan sekä markkinoiden ja talouden muutosten etenevän eri suuntiin. Suurimpina epäkohtina nousivat siementuotannon tuen loppuminen sekä lainsäädännön asettamat rajoitukset. Lisäksi isona ongelmana pidettiin ulkoisen tiedottamisen tehottomuutta. Tutkimuksen perusteella viljakylvösiemensektorin toimintaedellytykset liittyvät pääasiallisesti markkinointiosaamisen ja informoinnin kehittämiseen sekä verkostoitumisen lisäämiseen. Tärkeänä osana toimintaedellytysten turvaamisessa on myös vaikuttaminen tulevaan EU:n siemenlainsäädäntöön siten, että kansalliset poikkeukset olisivat mahdollisia myös tulevaisuudessa.
  • Finskas, Juhani (2024)
    Maatalous on hyvin riskialtis toimiala. Keskeinen yrittäjän kohtaama markkinariski on hyödykkeiden hintariski. Hintojen heilahtelun voimakkuutta voidaan kuvata termillä volatiilisuus, joka luo markkinan toimijoille hintariskejä. Viime aikoina maailmanmarkkinahinnat ovat heilahdelleet voimakkaasti erilaisten konfliktien, kuten Ukrainan sodan myötä, kasvattaen hintariskejä. Hintariskejä on perinteisesti pystytty pienentämään johdannaisinstrumenteilla, kuten termiini- ja futuurisopimuksilla. Tutkielman tavoitteena on tutkia viljamarkkinan historiallista volatiilisuutta noin kolmentoista vuoden tarkastelujaksolla, ja arvioida leipävehnän hintavolatiilisuutta kotimaassa ja Euroopassa. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää erityisesti viljamarkkinan johdannaisinstrumenttien taustaa, mahdollisuuksia ja käytettävyyttä osana suojautumista viljamarkkinan hintavolatiilisuudelta Suomessa. Aineistona käytettiin Luonnonvarakeskuksen julkista dataa. Tutkimuksessa tarkasteltiin ja havainnollistettiin aineistojen hintakehitystä ja historiallista volatiilisuutta tarkastelujaksolla, sekä laskettiin Naantalin spot-hintojen ja Matifin futuurihintojen välinen korrelaatio ja basis tarkastelujaksolla futuurisopimusten käytettävyyden ymmärtämiseksi. Tulosten mukaan Matifin futuurinoteeraukset ovat volatiilimpia kuin Naantalin sataman spot-hinnat. Tutkimuksen perusteella leipävehnän volatiilisuus lisääntyi markkinahäiriöiden, kuten vuoden 2010 heikkojen sääolosuhteiden, ja vuonna 2022 alkaneen Ukrainan sodan seurauksena. Volatiilisuus oli keskimääräistä suurempaa aineiston alku- ja loppupäässä, lisäten maatalousyrittäjän hintariskejä. Tutkimuksen aineistot osoittivat vahvaa korrelaatiota, ja myös aikaisemmat tutkimukset osoittavat, että kotimaan ja manner-Euroopan viljan hinnat korreloivat keskenään. Tutkimus kuitenkin osoittaa, että hintasarjojen lyhytaikaiset, kuten viikkokohtaiset hintaerot (basis) voivat muodostua suuriksi, vaikka pidemmällä aikavälillä hintanoteeraukset seuraisivatkin toisiaan, ja osoittaisivat vahvaa korrelaatiota. Tämä heikentää futuurisuojauksen toimivuutta ja houkuttelevuutta. Johtopäätöksenä termiinisopimusten todettiin vastaavan tällä hetkellä parhaiten yrittäjien markkinariskeiltä suojautumisen tarpeisiin Suomessa. Termiini- ja muut hintasopimukset ovat yleisiä mahdollisuuksia osana sopimusviljelyä. Ailahtelevassa markkinassa yrityksen johtaminen, markkinatuntemus ja ammattitaito korostuvat, jotta myynnit ja suojaukset osataan ajoittaa oikein. Ilmastonmuutos ja kiristynyt geopolitiikka lisäävät todennäköisesti jatkossakin yrittäjän tarvetta suojautua markkinoilla.
  • Sundell, Pia-Lisa (2021)
    En organisations framgång påverkas alltid av ledarskapet, av de beslut som fattas inom organisationen och av chefers personliga värdegrund och tankevärld. Både operativa mindre beslut som allmänna stora linjedragningar, påverkar organisationens slutresultat. En chef har med andra ord ett stort ansvar för organisationen. Magisteravhandlingen fokuserar på ledarskap inom den tredje sektorns barnskyddsorganisationer. Genom att rikta fokus på ledarskap inom den tredje sektorns barnskyddsorganisationer har strävan varit att bidra med sådan kunskap som behövs för att kunna stöda ledarskap inom social- och hälsovårdens organisationer, specifikt inom barnskyddsorganisationer. Vilka egenskaper är viktiga för en bra ledare inom en barnskyddsorganisation? Vilka faktorer stöder ledarskapet? Vad skiljer detta ledarskap från ledarskapet i andra kontexter? Genom empirisk analys närmas frågan om det är möjligt att beskriva ledarskap inom social- och hälsovården, och då ännu specifikt inom den tredje sektorns barnskyddsorganisationer, genom att relatera till den allmänna litteraturen om ledarskap. Materialinsamlingen är utförd genom en semistrukturerad fokusgruppintervju. Avhandlingens syfte och forskningsfrågor har besvarats genom tillämpning av kvalitativ innehållsanalys. Det empiriska materialet har analyserats med hjälp av abduktiv innehållsanalys. Avhandlingens övergripande slutsatser visar att barnskyddsorganisationernas ledarskap kännetecknas av att ledarskapserfarenhet och kännedom om organisationsfältet framstår som viktigare och uppskattas i större utsträckning än substanskunnande inom området eller formell utbildning. Stödet för ledarskap består av välfungerande samarbete med styrelser, styrelseordförande, ledningsgrupper och formella och informella nätverk. Vidare visar undersökningen också att det samtidigt som framtiden för organisationen uppfattas som osäker och det är svårt att balansera i ett välfärdslandskap präglat av krav på ekonomisk effektivitet, den ekonomiska resursering är osäker och samhällets värderingar hårdnar, är alla informanter eniga om att själva grunduppgiften och uppdraget med att hjälpa barn motiverar mest och ger arbetsglädje. Att ”missionen bär” trots allt karaktäristiskt för arbetet inom den tredje sektorn.
  • Hietala, Antti (2010)
    Hectolitre mass (HLM) measurement is one of the oldest and still one of the most widely used methods for assessing grain quality. It indicates the amount of flour available for extraction in milling grains and the feed value of feed grains. Grain quality tests are often performed on grain in its arrival condition. Should arriving grain be above storage moisture, grain drying will change the measurable grain quality, namely HLM, and the actual quality parameters will only be revealed after drying. Sampling grain after drying is not always possible due to practical reasons, for example drying grain in a co-operated or a continuous dryer or a high-capacity commercial dryer. Some grain buyers in Finland use a moisture conversion tables for HLM, which date back to the subsequently repealed national Grain Trade Act. The accuracy of these conversion tables is uncertain. The purpose of the study was to create new moisture conversion factors for HLM, with which high-moisture grain HLM could be reliably converted into postdrying values. Literary research investigated factors affecting grain HLM and factors that cause HLM change during mechanical grain drying. In the experimental part wheat, barley and oats samples, in pre- and post-drying state, were analysed. The amount of HLM change and factors contributing to it, as well as the factors affecting HLM per se, were studied. The results were compared with values found in literary and previous documented studies. It was concluded that the Finnish Grain Trade Act grain moisture conversion tables, along with other literary sources, underestimate the HLM change in all tested grains. In barley and oats the difference was almost threefold, in wheat around one third. The factor with the greatest influence to the HLM among measured parameters was grain moisture. The effect of moisture was the most significant in all grains. In barley the thousand kernel weight was also found to be a highly significant factor affecting the HLM.
  • Hylkilä, Taneli (2017)
    The aim of this study was to determine performance, accuracy and precision of grain moisture sensors that grain dryer company Antti-Teollisuus Ltd. had purchased and to find the most suitable location for the sensor in the dryer. The experiments of the study were accomplished in the hot-air grain dryer of the Helsinki University research farm. The sensors were installed to the dryer and to the continuous sample collector device. Grain moisture content (MC) data from the sensors was compared with the MC determined from the oven dried samples which were taken near sensors locations, during the drying process. Performance of the sample collector and sensors was examined and the effect of the sample collector’s structure to measurement results was analysed. Data was collected from ten drying batches in total. The crops used in experiments were wheat, barley, fababean, oats and pea-oats mixture. A sensor in the dryer fouled many times during the experiments and therefore gave invalid measurement results. Another sensor in the dryer had low precision with a random error of 2.3 %-points of MC. The most precise results were given by the sensor in continuous sample collector. Random error of the sensor in the sample collector was 0.3 %-points of MC which is acceptable error in grain dryer application. This sensor was recalibrated with results from the oven dried samples. Recalibrated accuracy was 0.13%-points of MC in the first wheat drying batch. After the drying experiments it was noticed that sample collector’s structure had distorted results by giving too low MC readings. The problem was solved by the recalibration of the sensor. During the experiments it was also noticed that grain in the sample collector contained slightly more debris than the grain elsewhere in the grain dryer. Effect of this debris, which contained mainly small weed seeds, was however estimated insignificant. Results from this study indicate that the examined moisture sensor and sample collector are suitable for operation in practical hot-air grain dryer conditions. To ensure measuring accuracy, regular calibration is needed. New calibration factors for wheat were calculated from the results. With these factors, wheat MC can be calculated, when sample collector with the current design and dimensions is used. According to the results from this study, a precise continuous grain MC measurement is possible to accomplish with the designed sample collector. This accurate on-line grain MC measurement enables a new kind of real-time control of the grain drying process for enhanced performance and efficiency of the dryer.
  • Viita, Tapani (2013)
    In Finland grain has to handle that seeds will stay in good condition in storage. The most common method of preservation is drying. 11 % of energy consumption in a grain growing chain is used in drying. EU has set the aim to achieve 9 % energy saving by year 2016 compared to average energy consumption in years 2001-2005. Ministry of agriculture and forestry has started energy program in agriculture, which aims to energy saving in agriculture. The aim of this study was to find out by computer simulation how to get the best energy efficiency in grain drying in different conditions. In the study was made a series of simulations to find out is different adjustments needed in different conditions. By sensitivity analysis was found out, which variable (condition or adjustment) affects most to the drying process. To find out reliability of the simulator energy consumption and drying time results was compared between simulation and real dryings in Viikki’s research farm. The best energy efficiency was achieved when high drying air temperature, fast grain circulation and small amount of air were used. The grain drying process is very sensitive to drying air temperature, moisture of grain and amount of air. The process is quite sensitive to density of grain and outside temperature. The simulator givesreliable results for energy consumption when grain moisture is more than 17% (w.b.) and for drying time when grain moisture is lower than 17 %. By adjusting grain drying process it is possible to save remarkable amount of energy. It is important to harvest and dry grain as good conditions as possible. Also isimportant to use isolation in dryer and maintain the burner.
  • Mussalo, Ville (2010)
    The aim of this study was to design a small scale grain drying facility and measure the effectiveness of grain drying. The small scale dryer was built by Antti-Teollisuus, a Finnish grain dryer manufacturer, near their research, development and production plant. Measurements were carried out in the autumn of 2008. The dryer could be used as a continuous flow dryer or as a batch dryer. Dryer was instrumented with suitable sensors to measure air temperature, relative humidity of air and air velocity. This information was then used to solve the efficiency of drying. Measurements went reasonably well, although moisture content from grain was quite high when compared to results given by moisture meter that grinds grain and gives the results straight away. Dryer performance was approx. 50-75 kW, which is quite near to the results found in earlier studies on the same subject. Energy consumption 3-6 MJ/kg water removed from grain was very near the results in previous studies of grain drying whether the dryer was large scale or small scale. In general, a small scale dryer can be used to study the phenomenon in grain drying quite well. For future studies are left for example inspecting how the shape or distance between air ducts inside the drying cells can be altered or what effect does increasing or decreasing drying air temperature or air velocity have on drying. For improved efficiency the grain dryer should be insulated, this could also prevent some air leaks and ensure that the data measured by the sensors is even more accurate.
  • Markkanen, Mika (2020)
    Tämän työn tarkoituksena oli tutkia viljan lämminilmakuivauksen ilmamäärän säädön vaikutusta kuivauksen energian kulutukseen ja kuivaajan poistoilman muutoksiin maatilakokoluokan kuivurissa. Aikaisemmissa pienoiskuivureilla tehdyissä tutkimuksissa on saatu viitteitä, että ilmamäärän säädöllä on kuivauksen energiatehokkuutta edistävä vaikutus ja poistoilmaan voidaan sitoa enemmän kosteutta. Mittaukset tehtiin syksyllä 2018 Helsingin yliopiston Viikin opetus- ja tutkimustilan viljankuivaamossa. Kuivurin kahdesta identtisestä koneikosta toiseen asennettiin ilmamäärän säätöä varten puhallinohjain. Aikaisemmissa tutkimuksissa kuivuriin oli asennettu anturointi kuivausprosessin seurantaa varten sekä toinen koneisto oli eristetty. Tutkimuksia varten myös toinen koneisto eristettiin. Mittaustuloksista laskettiin yhden vesikilon poistamiseen käytetty energiamäärä. Tutkittava vilja oli ohraa (Hordeum vulgare L.) ja kauraa (Avena sativa L.). Energian kulutus poistettua vesikiloa kohti oli puhallinohjainjärjestelmää käytettäessä 3−6 MJ/kg [H2O]. Erot tavalliseen kuivaukseen verratessa vaihtelivat riippuen kuivauserästä. Ohran kuivauksessa päästiin keskimäärin 11 %:n ja kauran kuivauksessa jopa 30%:n säästöihin energian kulutuksessa. Vastaavasti rajoitettu kuivausilman määrä pidensi kuivausaikaa. Epävarmuutta tuloksiin toi pieneksi jäänyt viljankorjausala ja syksyn hankalat valmiiksi kuivat sääolot, jotka kuivattivat viljan jo pellolle. Verrattuna aikaisempiin tutkimuksiin ilmamäärän säädöistä myös tässä tutkimuksessa havaittiin, että säätö voi vaikuttaa positiivisesti kuivaajan energiankulutukseen alentaen sitä. Ilmamäärän säädöllä on mahdollista parantaa kuivauksen energiatehokkuutta poistoilman kosteuden lisääntyessä. Puhallinohjaimen säätökäyrien asettelua tulisi kehittää ja saada kullekin kuivauserälle lähtöarvojen mukainen säätö. Puhallinohjauksen lisäksi kuivausilman lämpötilaa olisi tarpeellista säätää prosessin edetessä.
  • Rantala, Sanna-Helena (2010)
    Tutkimus käsittelee maailman viljamarkkinoiden hintavaihtelua ja hintaan vaikuttavia tekijöitä. Tarkastelussa on erityisesti vehnän ja riisin maailmanmarkkinahinta. Tutkimuksessa selvitetään mistä lähiaikojen nk. ruokakriisi johtuu ja mitkä tekijät ovat vaikuttaneet vehnän ja riisin hintoihin. Näihin kysymyksiin vastataan ajankohtaisen kirjallisuuden ja empiirisen ekonometrisen mallintamisen pohjalta. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys perustuu hintateoriaan ja tutkimusmenetelmänä käytetään ekonometristä estimointia. Tutkimuksessani estimoitiin vehnän ja riisin maailmanmarkkinahintojen kehitys sekä vuosina 1998–2009 että pidemmällä aikavälillä vuosina 1971–2008 ja 1983–2008. Aineistot estimoitiin klassisen pienimmän neliösumman menetelmällä. Tutkimuksessa on rakennettu yksinkertaisia ekonometrisia malleja, joilla voidaan kuvata vehnän ja riisin hintavaihteluita. Mallit rakennettiin kirjallisuudessa esitettyjen ruokakriisin aiheuttaneiden syiden ja fundamenttien perusteella. Lyhyellä aikavälillä, 1998–2009, vehnän hintaa selittäviksi tekijöiksi valittiin varastojen tase, öljyn hinta, euron ja dollarin suhde, pitkien noncommercial -positioiden määrä ja biopolttoaineiden tuotanto. Lyhyellä aikavälillä riisin hintaa selittäviksi tekijöiksi valittiin varastojen tase, öljyn hinta, euron ja dollarin suhde, vehnän viivehinta ja vientirajoitukset-dummymuuttuja. Malleissa, joissa esiintyi autokorrelaatiota, hyödynnettiin Cochrane-Orcutt -tekniikkaa. Pidemmän aikavälin, 1971–2008 ja 1983–2008, estimoinnissa vehnän ja riisin hintoja selittävinä muuttujina olivat varastojen tase, öljyn hinta ja euron ja dollarin suhde. Vehnän hintaa lyhyellä aikavälillä kuvaavan log-lineaarisen mallin selittävistä muuttujista varastojen tase, euron ja dollarin suhde, pitkien noncomm -positioiden sekä biopolttoaineiden tuotannon määrä olivat tilastollisesti merkitseviä 1–10 % riskitasolla. Öljyn hinta ei ollut log-lineaarisessa mallissa tilastollisesti merkitsevä, vaikka aikaisemmassa kirjallisuudessa öljyn kohonnut hinta on usein esitetty syyksi ruuan hinnannousulle. Haitallista autokorrelaatiota pyrittiin vähentämään hyödyntämällä Cochrane-Orcutt tekniikkaa. Riisin kohdalla log-lineaarinen malli oli parempi selitysasteeltaan kuin lineaarinen ja selittävistä muuttujista tilastollisesti merkitseviä olivat varastojen tase, öljyn hinta, euron ja dollarin suhde ja vientirajoitukset. Muuttujien etumerkeissä oli kuitenkin epäloogisuutta. Autokorrelaatiota oli havaittavissa myös riisin kohdalla. Riisin hintaa estimoiva malli ei toiminut yhtä hyvin kuin vehnän malli. Vehnän hintaa estimoitiin myös pidemmällä aikavälillä, jolloin log-lineaarisen mallin selittävistä muuttujista tilastollisesti merkitseviä olivat öljyn hinta ja euron ja dollarin suhde. Varastojen tase ei ollut tilastollisesti merkitsevä pitkän aikavälin estimoinnissa. Pidemmän aikavälin estimoinnissa autokorrelaatio ei ollut yhtä suuri ongelma kuin lyhyen aikavälin estimoinnissa. Riisin hintaa estimoitiin myös pidemmällä aikavälillä. Lineaarinen malli toimi paremmin pidemmän aikavälin tarkastelussa, mutta vain öljyn hinta oli tilastollisesti merkitsevä muuttuja. Bioetanolin vaikutuksesta vehnän hintaan tehtiin myös ex post -simulaatio vuosille 2005–2009. Biopolttoaineiden tuotannon tilastollinen merkitsevyys vehnän hintaa selittävänä tekijänä laski hieman, kun tuotanto oli simulaatiossa vuoden 2005 tasolla. Tuotannon määrän alhaisempi määrä simulaatiossa ei laskenut kuitenkaan merkittävästi vehnän ex post-hintaskenaariota.
  • Järvenpää, Aleksi (2019)
    The aim of this work was to design, build and test an elevator mass flow measuring equipment that can calculate the mass flow at a given time and the mass of the grain that has been moved through the elevator on the basis of the current consumption of the electric motor of the elevator. The measuring equipment was designed and built based on the Arduino Uno microcontroller board. The choice of Arduino as a microcontroller was based on affordable price, easy programmability and the availability of easy-to-connect accessories. The measurement equipment was built in a dust-proof case and consisted of an Arduino Uno, display, memory card reader, external power supply and a current clamp. The measuring equipment was designed to be easily installed and transported. Easy installation was achieved by using a current clamp for current measurement. The measuring equipment was tested with a grain elevator at Viikki Research Farm, where weighed grain samples were transferred from one silo to another. A function was created for the measuring equipment on the basis of the average grain flow rates and current consumption, which shows the mass flow in real time based on the current consumption of the elevator electric motor. In the final transfer experiment, the relative accuracy of the mass flow function ranged from 0 % to 8.4 %. The measuring equipment achieved its highest accuracy, below 1 %, at high grain mass flow levels (13,99 kg/s), where the mass flow was close to the maximum of the elevator. At low transfer rates (6,00 - 7,04 kg/s), the accuracy was poorest at 8,4 %. In the future, better results would probably be achieved by forming a mass flow function with the effective power measurement of the electric motor and by improving the calibration process of the measuring equipment. The developed measuring equipment is possibly suitable as a simple grain weighing solution and also for optimizing the recirculating speed of grain drying process.
  • Särs, Anna-Lena (2006)
    Forskningens utgångspunkt var att tillföra information om kvinnliga teologers liv i Svenskfinland under en period då kyrkan hade omdefinierat sin syn på kvinnor som präster. Till forskningens intresseområden hörde frågan om hur situationen hade påverkat kvinnors motivation att välja teologiska studier och yrken samt hur situationen hade inverkat på kvinnliga teologer i arbetslivet. Forskningens uppgift är att ur ett identitetsperspektiv undersöka målgruppens egna skildringar av livet som kvinnlig teolog i Svenskfinland. Forskningsfrågan delades in i två delfrågor: 1)Hur har kvinnliga teologer kommit att välja studier, yrken och arbetsplats? 2)Vad har kvinnliga teologer upplevt i sina studier och arbetsliv? Forskningens material samlades in hösten 2003 genom en förfrågan per brev och genom en tidningsnotis i tidningen Kyrkpressen. Materialet bestod av livsberättelser som kvinnliga teologer i olika yrkesgrupper hade skrivit utgående ifrån rubriken ”Mitt liv som kvinnlig teolog i Svenskfinland”. Cirka 250 kvinnor hade avlagt teologisk examen på svenska i Finland. Antalet personer som deltog i undersökningen med sin livsberättelse var 27. Materialet analyserades kvalitativt och induktivt med en narrativ analys som tog fasta på teman och berättelsetyper i olika livsskeden: val av studier, studietid, val av karriär och erfarenheter från arbetslivet. Analysresultatet var att studievalets beskrivning kunde tolkas som en valsituation där egenskaper jämfördes med yrkesrollen, som en socialisationsprocess, som ett alternativ till tidigare studieinriktning eller som en process där kvinnoprästdiskussioner, intresse för teologi och teologuppgifter fick informanten att välja teologin. Teman från studietiden handlade om studiers fördröjning, om yrkesinriktning, om studier som förberedelse för arbetslivet och om kvinnoprästdiskussionens inverkan på yrkesinriktningen. Val av arbetsplatser och yrken beskrevs utgående ifrån kvinnliga teologers förändrade position, moderskapets inverkan på karriären, en strävan att hitta en arbetsplats som passade informanten, erfarenheter från en enda arbetsplats och karriärsbyte. Lektorer tog fasta på välsignelseaktens betydelse, kyrkoherdens stora inflytande på arbetets karaktär samt hur situationen förändrades då kvinnor tilläts bli präster. För en del präster innebar prästrollen att andra människor betonade att de var kvinnor. Några informanter hade behov av stöd både från Borgå stifts ledning och från andra kvinnliga präster under den första tiden med kvinnliga präster. Till en början upplevdes ledningens stöd inte alltid som tillräckligt men det förbättrades med tiden. Informanterna berättade inte så mycket om läraryrket. Inom forskning verkade teologtiteln vara naturlig, medan informanter med erfarenhet av annat än teologyrken ibland hade stött på reaktioner på sitt yrkesval eller sin arbetsroll. Finlandssvenskheten upplevdes av olika informanter både som tryggt och inskränkt. Eventuella kontakter till finska stift upplevdes positivt även om det egna sammanhanget upplevdes som viktigt. Trivsel på arbetsplatsen orsakades av subjektiva belöningar och i en del fall av att arbetet motsvarade informantens yrkesinriktning. Att vara kvinnlig teolog innebar ibland att informantens yrkesval tolkades av andra som ett ställningstagande för någon ideologi i kvinnoprästfrågan.