Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Title

Sort by: Order: Results:

  • Laitinen, Santeri (2016)
    Tutkin Pro Gradu –työssäni vokaalinjälkeisen /r/:n lausumisen yleistymistä bostonilaisten poliitikkojen puheessa 1960-luvulta 2010-luvulle. Aineistoni koostuu kuuden eri miespoliitikon puheista ja esiintymisistä käsittäen noin 40–50 minuuttia puhetta per henkilö. Näytteet ovat pääosin vaaliväittelyistä, haastatteluista sekä erilaisissa tilaisuuksissa pidetyistä puheista. Ne on koottu siten, että ne edustaisivat mahdollisimman laajasti sekä spontaania että valmisteltua poliittista puhetta eri aikakausina. Koehenkilöiksi on valittu eri ikäluokkia edustavat John F. Kennedy, hänen veljensä, Edward Kennedy, heidän veljenpoikansa Joseph Kennedy III, Bostonin pormestarina vuosina 1984–93 toiminut Raymond Flynn, Bostonin nykyinen pormestari Martin Walshista, sekä senaattori Michael Capuano. Edellytyksenä valinnoille oli, että henkilöt olisivat syntyneet ja viettäneet suurimman osan elämästään Bostonin alueella, olisivat korkeasti koulutettuja, politiikassa toimivia tai toimineita sekä samaa etnistä ryhmää edustavia miehiä. Tutkimuskysymys pohjautuu Patricia Irwinin ja Naomi Nagyn (2007) tutkimukseen, joka paljastaa, että Bostonin alueen nuoriso on hylkäämässä perinteisen lausumistavan, jossa /r/-äännettä ei lausuta, ja omaksumassa muualla USA:ssa yleisesti esiintyvän vokaalinjälkeisen /r/:n lausumisen. /r/-äänteen lausumisen yleistymisen lisäksi tutkin myös, onko spontaani puhe ja keskustelu ’ärrättömämpää’ kuin ennalta kirjoitettu ja harjoiteltu puhe. Näiden lisäksi tutkin, lausuvatko koehenkilöt /r/:n sellaisissa kohdissa sanaa, mihin se ei perinteisesti kuulu. Esimerkiksi lausuvatko he sanan Cuba niin, että se kuulostaa kuin he sanoisivat Cubar. Tutkin myös puheen spontaanisuuden vaikutusta ilmiön esiintymiseen. Tutkimus suoritettiin kokoamalla näytteistä sanalistat ja laskemalla niissä tapahtuvat /r/:n lausumiset sekä poisjätöt. Näistä laskettiin prosenttimäärät jokaisen näytteen kohdalle. Tämän jälkeen näytteistä eroteltiin kohdat, joissa oli joko valmisteltua tai spontaania puhetta. Näiden aikana tapahtuvista /r/:n lausumisista ja poisjätöistä laskettiin omat lukunsa ja prosenttimääränsä yhteissummana jokaiselle henkilölle erikseen. ’Loisäänne /r/:t’ laskettiin ja ilmoitettiin omina lukuinaan, jonka jälkeen katsottiin kuinka moni niistä tapahtui spontaanin ja kuinka moni valmistellun puheen aikana. Tutkimuksesta ilmenee, ettei vokaalinjälkeisen /r/:n lausuminen ole suoraan verrannollinen puhujan ikään. Eniten sitä käyttivät puheessaan tutkimuksen nuorin koehenkilö Joseph Kennedy III mutta myös hänen isoenonsa Edward Kennedy. Heidän välilleen ikäjärjestyksessä sijoittuneet Raymond Flynn, Michael Capuano ja Martin Walsh lausuivat vokaalinjälkeistä /r/:ää suunnilleen yhtä paljon kuin tutkimuksen vanhin koehenkilö John F. Kennedy. Valmistellun ja spontaanin puheen välillä ei vaikuta olevan suuria eroja, vaikkakin valmistellussa puheessa näyttäisi keskimäärin esiintyvän hieman enemmän vokaalinjälkeisen /r/:n lausumista. Niin sanottuna loisäänteenä esiintyvää /r/:ää esiintyy keskimäärin enemmän spontaanissa puheessa, vaikkakin Raymond Flynnin kohdalla tilanne on päinvastainen. Sen esiintyvyys kuitenkin harvenee mitä lähemmäksi nykyhetkeä tullaan. Loisäänteenä toimivan /r/:n esiintyvyyteen vaikuttaa myös hyvin vahvasti vokaalinjälkeisen /r/:n lausumisen määrä: Mitä enemmän vokaalinjälkeistä /r/:ää lausutaan, sitä vähemmän loisäänteenä tapahtuvaa /r/:ää esiintyy puheessa.
  • Nissinen, Laura (2008)
    Tutkielma käsittelee cubiculum-nimistä huonetilaa roomalaisessa kirjallisuudessa. Cubiculum-termin määrittelyn pohjana on antiikin latinankielinen kirjallisuus ja työn tarkoituksena on selvittää perinpohjaisesti cubiculum-huoneen olemus sellaisena kuin se voidaan teksteissä nähdä. Tekstikohdat on valittu pääasiallisesti Thesaurus linguae Latinae -hakuteosta käyttäen. Tekstien perusteella on tarkoitus selvittää huoneen fyysinen olemus sekä sen erilaiset käyttötavat. Tarkastelun kohteena on myös cubiculum-nimityksen käyttö arkeologisissa kohteissa, eli voiko tätä nimitystä käyttää mm. pompejilaistalojen keskushallin tai peristyylin sivustalla sijaitsevista huoneista. Oman käsittelynsä saavat myös huoneeseen suuntautuneen liikkeen kuvaus sekä huoneen käyttäjien selvittäminen. Työ liittyy laajemmin roomalaisten yksityistalojen (domus) tutkimukseen, jonka taustalla on ajatus siitä, että tilankäyttö kertoo yhteisöjen arvoista ja rakenteista. Roomalaistaloissa nähtävissä oleva huonetilojen kaavamainen asettelu heijastaa yhteisön ajatusmaailmaa. Käsitellyt tekstit paljastavat, että cubiculum on joustava tilanimitys, jota voidaan käyttää paitsi eliitin edustajien yksityistalojen, myös huviloiden, keisarillisten asumusten ja vaatimattomampien talojen makuutiloista. Nukkuminen on tilan keskeinen funktio ja tämä merkitys sanalla esiintyy vielä keskiaikaisissa ja moderneissakin teksteissä. Myöhäisantiikin tekstit antavat sanalle myös kuvaannollisia merkityksiä. Tekstien perusteella cubiculum on selkeästi rauhallinen, pimeä ja suljettava tila, joka antoi mahdollisuuden yksityisyyteen. Cubiculum todisti useita funktioita, joita tunnetaan osin jo varhaisemmasta tutkimuksesta: tilassa mm. viihdytettiin ystäviä ja hoidettiin yksityisasioita. Huoneeseen suuntautuneen liikkeen kuvaus paljastaa, että varsin usein tilaan pääsy vaati kutsun. Kutsumattomat vieraat pääsivät sisään usein lähinnä voimaa käyttäen. Cubiculum-huoneen käyttäjät olivat pääasiassa vapaita, aikuisia roomalaisia, niin miehiä kuin naisiakin. Lapset mainitaan cubiculum-huoneen yhteydessä harvoin, eikä sanaa käytetä palveluskunnan makuutiloista, vaan palvelijat kuvataan usein nukkumassa cubiculum-huoneen ulkopuolella. Tekstit antavat vain viitteitä huoneen sijoittelusta yksityistaloissa, joten arkeologinen jatkotutkimus onkin välttämätöntä pompejilaistalojen makuuhuonejärjestelyiden selvittämiseksi.
  • Labbas, Antti-Veikko (2020)
    Tutkielmassa tarkastellaan William Butler Yeatsin (1865–1939) runoudessa esiintyvää Cuchulain-hahmoa, joka on alun perin irlantilaisen mytologian sankarihahmo. Tutkielman tavoitteena on vastata kysymykseen, millaisin keinoin Yeats kuvaa ja muuntelee tätä hahmoa alkuperäislähteistä poikkeavaksi versioksi. Samalla pyrin tutkimaan niitä taustoja, joita runojen tekijällä on ollut luodessaan ikään kuin uudestaan Cuchulainin kaltaista myyttistä hahmoa yleisölleen. Yeatsin runotuotannossa on kaksi Cuchulainia käsittelevää runoa ja muutamia yksittäisiä esimerkkejä, joissa hahmo on osa muuta myyttistä kuvastoa. Tutkielmassa analysoidaan hahmon kehitystä myytintutkimuksen sekä intertekstuaalisuuden ja lyriikan teorian näkökulmista. Esille nousevat kirjaimelliset poikkeamat alkuperäisen myytin ja runojen eri versioiden välillä sekä tietysti Yeatsin tausta modernismin aikakauden aktiivisena toimijana ja romantiikasta ja symbolismista vaikutteita ottaneena runoilijana. Tutkielmassa nostetaan esille myös runojen kuvallisuus sekä runojen puhujan rooli. Tutkielmassa todetaan, että Yeats tekee Cuchulainista hyvin poikkeuksellisen hahmon kansallisten myyttien kategoriassa. Runouden lajityypille ominaisia tehokeinoja hyödyntäen sankarimyytistä muotoutuu huomattavasti traagisempi hahmo, joka poikkeaa selkeästi alkuperäisen myytin versiosta ja suoraviivaisempien tulkitsijoiden näkemyksistä. Yeatsin oma ääni näkyy toisinaan runoissa, mutta tarinallisissa kokonaisuuksissa ainakin taustamotiivit jäävät sivuun. Yeatsin versio Cuchulainista osoittautuu monisyisemmäksi kuin yhden nimittävän tekijän määrittämäksi kansalliseksi myytiksi.
  • Rantakeisu, Mira (2015)
    Tutkielmani aiheena ovat kolttasaamelaiset, jotka ovat Kuolan niemimaan alkuperäiskansaa. Kuolan niemimaan lisäksi heidän perinteinen asuinalueensa käsittää myös Suomen ja Norjan Lapin koillisosat. Vuoden 1920 Tarton rauhassa kolttien asuinalue jakautui kahtia, osan jäädessä silloisen Neuvostoliiton puolelle ja osan Suomen puolelle. Toisen maailmansodan jälkeen, Suomen menetettyä Petsamon alueen, koltat saivat valita kummalle puolelle rajaa he halusivat asettua. Valinta tehtiin pääasiassa vanhojen sukumaiden perusteella. Suomen valinneet koltat sijoitettiin lopulta Inarin kunnan alueelle, Sevettijärven, Nellimin ja Keväjärven kyliin. Koltat ovat perinteisesti kuuluneet ortodoksiseen kirkkoon, ja tämä tekee heistä uskonnollisen vähemmistön suhteessa enemmistösuomalaisiin, mutta myös suhteessa muihin saamelaisiin. Ortodoksisuus on myös nähty vahvana osana kolttasaamelaisten itäsaamelaista kulttuuriperinnettä, joka näkyy niin pukeutumisessa, käsitöissä, musiikissa, juhlissa kuin ruokakulttuurissakin. Tämä asetelma on toiminut lähtökohtana tutkimukselleni. Pro gradu -työssäni tarkastelen, millainen rooli ortodoksisuudella on kolttasaamelaisten identiteetin muotoutumisessa sekä miten rooli on muotoutunut ja millaisia eroja suhtautumisessa ortodoksikirkkoon on eri kolttasukupolvien välillä. Saamelaisten uskontoa ja uskonnollisuutta, etenkin uskonnon esikristillistä aikakautta, on tutkittu jo monien vuosikymmenten ajan. Kolttasaamelaisten nykyuskonnollisuuden osuus tästä tutkimuksesta on kuitenkin jäänyt vähemmälle huomiolle, mikä tarkoittaa, että tutkimus on tältä osin paikoin vanhentunutta. Tutkimukseni merkitys nousee juuri tästä vajeesta tutkimushistoriassa, ja tutkimukseni pyrkiikin tarkastelemaan myös viimeisten vuosikymmenten suurten sosiaalisten muutosten vaikutusta kolttasaamelaisten uskonnollisuuteen. Tämän vuoksi tutkielmani nojaa vahvasti uskontososiologisiin teorioihin ja tarjoaa myös tältä osin tuoreehkon näkökulman kolttasaamelaisen uskonnollisuuden tutkimukseen. Aineistoni koostuu kymmenestä teemahaastattelusta, jotka tein kahdella kenttätyömatkalla vuonna 2013 Inarin kunnan alueella. Suurin osa haastateltavistani oli ortodoksisia kolttasaamelaisia, mutta joukossa oli myös etnisiä suomalaisia. Olen soveltanut aineistooni laadullista sisällönanalyysia. Tarkastellessani aineistoa olen koonnut yhteen, mitä informantit ovat haastatteluteemoista sanoneet. Analyysin temaattinen fokus keskittyy kollektiivisen muistin käsitteen ympärille. Tapa, jolla informantit käsittelivät ortodoksisuutta, muistutti hyvin vahvasti ylisukupolvisen muistin käsitettä, ja täten voikin sanoa, että teoria nousi hyvin luonnollisesti aineiston pohjalta. Analyysiin liittyy vahvasti myös etnisyyden käsite. Kollektiivinen muisti osaltaan vahvistaa etnistä identiteettiä, ja tarkastelenkin tutkimuksessani myös kollektiivisen muistin ja etnisen identiteetin suhdetta ortodoksisuuden näkökulmasta. Analyysissani ortodoksisuuden rooli kolttasaamelaisten kollektiivisen muistin osana rakentuu seuraavien teemojen pohjalle: symbolit, rituaalit ja narratiivit, paikallisuuden ja kuuluvuuden tunne sekä kolttasaamelaisten monitasoinen vähemmistöasema suhteessa ympäröiviin ryhmittymiin. Läpileikkaavana teemana tutkielmassani on myös sukupolvien välinen kehitys. Tutkielmani osoittaa, kuinka esimerkiksi ortodoksisuuden kollektiivinen muisti linkittyy symboleiden kautta etnisyyteen kahdella tavalla: etniset elementit toisaalta linkittyvät (esimerkiksi kolttasaamelaisten puvun ja kielen käyttö liturgioissa) uskonnolliseen ympäristöön ja toisaalta alkujaan uskonnolliset elementit voivat myös saada vahvoja etnisiä vivahteita (esimerkiksi hautajaisrituaalit ja pyhimystarinat). Paikallisuus ja kuuluvuuden tunne alueeseen oli se sitten laajemmin koko saamelaisalue tai oma kotikylä - vahvistavat myös osaltaan ortodoksisuuden roolia kolttasaamelaisten kollektiivisessa muistissa. Uskonto koetaan vahvemmin omalla kotialueella, ja toisaalta kolttakylien väliset eroavaisuudet korostavat myös kollektiivisen muistin värikkyyttä. Materiaalini antaa myös viitteitä siitä, että ortodoksisuus voi toimia kolttasaamelaista identiteettiä vahvistavana tekijänä saamelaisalueen ulkopuolella asuville. Kolttasaamelaisten ainutlaatuinen asema monitasoisena vähemmistöryhmänä heijastuu myös kollektiiviseen muistiin. Koltat ovat vähemmistönä niin ortodoksikirkon sisällä, suhteessa luterilaisiin suomalaisiin, kuin myös suhteessa muihin saamelaisiin. Muiden ryhmien suhtautuminen kolttien ortodoksisuuteen ja toisaalta myös se, miten koltat ovat itse suhtautuneet muihin tahoihin, on vaikuttanut siihen, miten ortodoksisuuden rooli kollektiivisen muistin osana on rakentunut. Tutkielmani myös osoittaa, että suhtautumisessa ortodoksiseen kirkkoon on sukupolvien välisiä eroja. Tähän ovat osaltaan vaikuttaneet ympäröivän yhteiskunnan muutos, modernisaatio ja sekularisaatio, mutta myös kolttasaamelaisten vähemmistöroolin muotoutuminen suhteessa ympäröiviin yhteisöihin.
  • Aittoniemi, Toni (2012)
    The history of Goa trance spans trough decades, its first cultural factors having been born in 60's USA and then developed in Goa, India through the 70's and 80's. After some of the same factors matured into sub-cultural traits in the western countries, the new attitudes towards the role of youth in society led to increased travelling and some discarding of the traditional sedentary lifestyles. Goa trance would develop to be the music, the identifier and the culture of full-moon parties and other celebratory meetings of a new group of travelling, globally mobile youth interested in exploratory self-development, self-actualization, mysticism and alternative lifestyles and spirituality. Goa trance came to Finland through movement of these people, by an international group of travellers following a Finnish national Ior Bock from Goa to Finland. Goa trance parties in Sipoo at his summer residence started in 1987 and went on until 1998. From 1988 onwards, a similar process would also start in other countries around the world. By 1992 new groups also going to Goa or similar destinations elsewhere already present would also start organizing Goa trance parties in Finland. First finnish experiments in Goa trance music production were conducted the same year. A historical study incorporating music analysis as the bridge between the cultural and the ethnographical is conducted in this research. It's hypothesis is that a system can be found in Goa trance music and that it reflects and represents the cultural values found by ethnographic methods. It also suggests that this system can then be used to track how Finnish Goa trance music-production and culture reflected the different facets of original and international Goa trance culture and how this transfer and synthesis took place. The study is largely material-based, relying on extensive interviews of important people in the 1990's Goa trance scene of Finland, recording artifacts on DAT-tape and c-cassette, and published musical works from the same time-period. Secondary sources include other, mainly ethnographic writings and articles on the topic and several documentary films. The socio-cultural and anthropologic studies of electronic dance-music cultures by Fikentscher, Thornton, Taylor, St. John, Saldanha, and D'Andrea are the precursors and the academic framework within which this study operates in. In addition to new ethnomusicology, the several fields of scientific methodologies applied to the material favor the cognitive, incorporating the ethnomusicology of John Blacking as well as psychoacoustics and cognitive models of musical experience. General cultural semiotics are likewise applied to support the models of behavior developed. A major part of the study is formed by music analysis. The analysis aims to find a system of characteristics that are common or unique, elements of style and then to apply these in the context of the cultural analysis. All the claims are supported by examples in notation transcribed from the materials. The methods of score-analysis include common ethnomusicological and western methodologies supplemented with modern metric theory from Hasty as adapted to analysis of electronic dance-music by Butler and several methodologies connected to it. The study also develops these methods further to form a suitable set of derived methodologies to better deconstruct the particular musical material at hand. Through the music analysis backed by ethnography, it can be seen that the music of Goa trance is a unique development of western electronic dance-music steered strongly into an oriental and mystic direction, simultaneously preserving much of the early hypnotic qualities of early rave-, acid- and techno music. It is highly functional and tied to facilitating a psychedelic experience in the trance-dance party. The early development of Goa trance music parallels that of rave-music and is interconnected, but also separate to a degree. The most prominent difference is that the music was tied to a copying and trading culture instead of depending on record labels for distribution. Finnish Goa trance music production delivered finished works to the DAT-tape trading circuit by 1995, and released works on CD and vinyl in 1996. The first releases were: 10 Years Loop EP by O*Men, Flippin' Bixies - Sörkkä Sonic and Apollo 3D by GAD. The sound of Flippin' Bixies was a more localized version of Goa trance, much more experimental and also ended up being more influential to the global soundscape that evolved from Goa trance: Psychedelic trance. Music analysis shows that a unique Finnish sound was present already in many of the early works of all these artists, and that it bears a kindredness to the kind of music that was also developing in Australia and Japan. International connections between the local music scenes and high international mobility of their agents led to very rapid exchange of music between the scenes and further development from 1997 onwards was bi-directional with new Finnish Goa-/psychedelic trance bands Texas Faggott and Kolmiokulmiosilmiö on the leading edge of it.
  • Vuorihuhta, Mika (2021)
    Kiinalla on pitkä historia uhkapelaamisessa ja pelaamisella on vahva sosiaalinen asema. Kiinalainen uhkapelaaminen tapahtuu usein kiinalaisena uutenavuotena perheen kesken, mutta nykyään yhä etenevissä määrin myös kasinoilla ympäri maailmaa. Kiinalaisten uhkapelaamisen tutkiminen lisää ymmärrystä Kiinan kulttuurillisista erityispiirteistä ja sillä on käyttötarkoitusta sekä pelien tarjoajille sekä kulttuurintutkijoille. Tämä opinnäytetyö esittelee kiinalaisten uhkapelaamista kulttuureiden kansallisten ulottuvuuksien kautta. Katsaus uhkapelaamisen historiaan Kiinassa ja kiinalaisen kulttuurin tekijöihin osoittaa uhkapelaamisella olevan erityinen asema kiinalaisessa yhteiskunnassa. Tutkielmassa käytetään hyväksi Geert Hofsteden teoriaa kuudesta kansallisen kulttuurin ulottuvuudesta, sekä akateemisia lähteitä liittyen uhkapelaamiseen. Kirjauskatsauksen tuloksista selviää, että uhkapelaaminen on kulttuurisidonnaista ja se ei esiinny kaikissa kulttuureissa samalla tavalla. Myös suhtautuminen uhkapelaamiseen vaihtelee eri kulttuureissa. Kiinalaisten uhkapelaamisessa näkyy erityisesti perinteisten filosofioiden ja taikauskon merkitys. Nämä perinteet vaikuttavat oleellisesti kiinalaisten arvoihin ja käyttäytymiseen. Voidaankin olettaa, että näillä tekijöillä tulee olemaan merkitystä myös tulevaisuudessa. Lisäksi tähän opinnäytetyöhön sisältyy etnografinen tutkimus kiinalaisista uhkapelaajista Helsingin kasinolla. Havaintojen tekeminen kasinolla sopii hyvin tutkimuksen metodiksi, koska kasinot ovat luonnollinen paikka tutkia uhkapelaamista. Toisaalta uhkapelaamisen ollessa kielletty manner-Kiinassa, tarjoaa havaintotutkimus erityisen tilaisuuden tarkkailla kiinalaista pelaamista luonnollisessa ympäristössä. Analyysin perusteella Hofsteden kulttuurien kansalliset ulottuvuudet löytyvät osittain kiinalaisten pelaajien käyttäytymisestä. Erityisesti kiinalaisen kulttuurin kollektivistinen sekä valtaetäisyys ulottuvuus olivat merkittäviä. Taikauskon rooli ja sen taustalla olevat perinteiset filosofiat ja uskonnot oli selvästi havaittavissa.
  • Hynninen, Niina (2007)
    Tutkielmassa selvitetään englanti lingua francana (ELF) -näkökulman ilmenemistä kulttuurin ja sen opettamisen periaatteissa. Tarkastelun kohteina ovat viimeaikaiset kielenopetuksen ohjenuoria käsittelevät ohjelmat Euroopassa ja Suomessa: Euroopan neuvoston julkaisema Eurooppalainen viitekehys ja Suomen perus- ja lukio-opetuksen uusimmat vieraiden kielten opetussuunnitelmat. Tutkielmassa sovelletaan kriittisen diskurssianalyysin kolmiportaista analyysikehystä, jonka kuvausosiossa Viitekehyksestä analysoidaan esiin kulttuurisia diskursseja, tulkintaosiossa aineistoa tarkastellaan Euroopan neuvoston kielipolitiikan osana, ja selitysosiossa sitä verrataan opetussuunnitelmista hahmotettuihin diskursseihin. Viitekehyksestä nousi esiin neljä keskeistä diskurssia: 1) kohdekulttuuri-, 2) kulttuurien monimuotoisuus-, 3) monikulttuurisuus- ja 4) oppilaskeskeisyysdiskurssit. Näistä kahdessa viimeisessä oli piirteitä, joiden voi katsoa tukevan ELF-näkökulmaa. Tällaisia olivat mm. usean kulttuurin välillä liikkuminen ja oppilaiden tarpeiden korostaminen. Sen sijaan opetussuunnitelmissa keskitytään ELF:n kannalta liian kapea-alaisesti vain äidinkielisten ja ei-äidinkielisten väliseen viestintään. ELF-lähestymistavan kannalta olisikin tärkeää ymmärtää, että kansainvälisessä viestinnässä englannin kieltä ei voi yhdistää tiettyyn kohdekulttuuriin ja että monikielitaitoisuuden ja lingua francan ei tarvitse olla ristiriidassa keskenään.
  • Kaisla, Janni (2019)
    Tämän tutkielman tarkoituksena oli tarkastella koodinvaihtoa arabiaan sekä muita kulttuuri-identiteetin ilmentymiä englanniksi kirjoitetuissa, arabialaiseen ruokaan keskittyvissä blogeissa. Tutkielmaan valittiin kahdeksan eri reseptiblogia, joista yhteensä 40 julkaisua otettiin lähempään tarkasteluun. Blogit edustavat Levanttia (Libanon, Syyria, Jordania ja Palestiina), Pohjois-Afrikkaa ja Lähi-Itää ja niiden kirjoittajat puhuvat kaikki arabiaa äidinkielenään. Viisi kahdeksasta bloggaajasta asuu englanninkielisessä maassa (kaksi Yhdysvaltoihin, kaksi Iso-Britanniaan ja yksi Kanadaan), kaksi palestiinalaista bloggaria asuu Jordaniassa ja yksi irakilainen bloggari asuu todennäköisesti Irakissa. Tarkasteltavaksi valitut blogijulkaisut analysoitiin ensin koodinvaihdon osalta ja tulokset kirjattiin kahteen eri taulukkoon. Tämän jälkeen teksteille suoritettiin kvalitatiivinen analyysi muiden kulttuuri-identiteettiä ilmentävien tekijöiden kartoittamiseksi. Koodinvaihdon osalta analyysin tulokset osoittivat ensinnäkin, että koodinvaihtoa esiintyi huomattavasti oletettua vähemmän ja että sitä esiintyi odottamattomissa yhteyksissä tai ei esiintynyt sellaisissa yhteyksissä, joissa sitä oletettiin esiintyvän. Toisekseen tuloksissa ilmeni selvä ero arabimaissa ja englanninkielisissä maissa asuvien bloggarien kesken: oman kulttuuripiirinsä ulkopuolella asuvat bloggaajat käyttivät koodinvaihtoa huomattavasti enemmän kuin arabimaissa asuvat kollegansa, joiden teksteissä koodinvaihto oli hyvin vähäistä. Muut kulttuuri-identiteettiä ilmentävät tekijät voitiin aineiston perusteella jakaa kahteen selkeään pääkategoriaan: ruokaan ja (ruoka)kulttuuriin liittyviin sekä identiteettiin liittyviin. Ensimmäisen kategorian osalta bloggaajien kesken ei ilmennyt merkittäviä eroja, mutta identiteettiin liittyvien teemojen kohdalla selkeitä eroja alkoi näkyä. Suurin eroavaisuus oli kenties se, että ainoastaan arabialaisen kulttuuripiirin ulkopuolella asuvien bloggaajien teksteissä ilmeni ’koti-ikävää’ ja selkeää kaipuuta kotimaahan sekä eräänlaista tuskaa kaukana ’kotoa’ olemisesta, ja vain heidän julkaisuissaan oli viitteitä identiteettiin liittyvistä ristiriitaisuuksista ja vaikeuksista. Aineiston perusteella voidaan siis todeta, että arabimaiden ulkopuolella olevien bloggaajien keskuudessa koodinvaihto arabiaan näyttäisi olevan huomattavasti arabimaissa asuvia blogin pitäjiä yleisempää, ja että identiteettiin ja kotimaahan liittyvät teemat olisivat ei-arabiankilisissä maissa asuville arabibloggaajille paljon keskeisempiä ja arkaluontoisempia. Aineiston suppeuden vuoksi tulokset eivät kuitenkaan ole yleistettävissä, vaan tutkimus tulisi toistaa suuressa mittakaavassa tukevampien todisteiden saamiseksi.
  • Dalbina, Ilze (2017)
    Promotion of cultural relations with foreign countries was instrumental for implementing Soviet foreign and domestic policy during the Cold War era. In the Latvian SSR, cultural relations with foreign countries were organized in accordance with aims and the institutional system of the Soviet Union. This study provides an insight into the Soviet policies of cultural cooperation through a pinhole – following the development of the Latvian SSR Department “Soviet Union – Finland” from the incentives for its establishment in the mid-1950’s to its reorganization in 1989. This research analyses the correlation of the work of the Department with the ideological and political context of the Cold War era, describes the aims, tasks, and the membership policy of the Department, as well as the various activities organized by the Department for strengthening the cultural ties between the Latvian SSR and Finland. The research is based on qualitative, descriptive and comparative research methods and focuses mainly on source analysis of Collections of the Latvian State Archive, particularly the Collection No.338 of the Latvian SSR Society for Friendship and Cultural Relations with Foreign Countries that includes conference documents, reports on presidium sessions, work reports, documents concerning different friendship organizations, accounting documents, photographs from foreign tourism trips and visits by foreigners, originals and copies of publications by the press. Interviews of the members of the department have been collected thus providing a valuable insight into the work of this institution. The research shows that the work of the Department showcases the developments in Soviet Union’s political and ideological setting through its official meetings, conferences, annual plans and reports. At the same time, an official framework for cultural cooperation was filled with creative content that could be seen in the activities of the Department and connected people with interest in Finnish culture and way of life thus creating and promoting cultural ties and the exchange of albeit limited information.
  • Aroalho, Sari (2021)
    Africa has recently increased its share of the global market, and the continent’s potential has been recognized globally. The continent has experienced a lot of oppression and forced changes in history, and it is currently developing its new identity with relatively young states and its fast-growing population. African Union (AU) is calling pan-African ideology to bring together the African people in their blueprint and master plan Agenda 2063, where the cultural heritage is at the core. Culture is also at the core of the creative economy, and the creative economy's share of the global economy is growing. Due to globalization and digitalization, the knowledge from other cultures is spreading rapidly, which is the basis of a cultural shift both at local and global levels. This research investigated the culture and the creative economy as builders of society in Kenya. Kenya has been very successful in the field of Information and Communications Technology (ICT), the state takes its cultural heritage seriously in its development programs and their focus is especially on the potential of the youth in the creative economy. Kenya has a vast cultural diversity in the state with its officially recognized 44 tribes. This cultural diversity plays a significant role in the creative economy. According to the United Nations Conference on Trade and Development (UNCTAD, 2020), the creative economy has no single meaning, as the concept is constantly evolving. The basic elements of the concept are from human creativity, ideas, and intellectual property, knowledge and technology. The creative industries include such as music, film, video, arts and crafts and performing arts. These elements are the basis of the creative economy, in addition, they have a significant commercial and cultural value. The research was conducted in Kenya during January and February 2021, and the data was collected from two main geographical research areas, the city of Nairobi and Taita-Taveta County. The geographical research areas were chosen by their cultural diversity, the creative economy and their urban and rural statuses. Nairobi has a classification of a creative city where the digital creative economy is booming, and the city is attracting people around East Africa. Taita-Taveta respectively is a rural county near the Kenyan coast, where the creative economy is mainly in the traditional form, for example, crafting and basket making. The research combined the elements from the ethnographical, hermeneutical and critical approaches by using unstructured, structured interviews and observation, as the methods combined qualitative methods with numerical data. The results show that the culture and the creative economy do build the society in Kenya. It is seen in each level of society, for example, among the families, tribes, counties and even the government. Each level influences and controls the way culture and the creative economy build the society in Kenya. The meaning of the community arose in culture and the creative economy shifts, as they provide help in the mitigation and adaptation into new situations. With the exponential population growth, the share of the youth is rising, culture and the creative economy have the potential to provide jobs for the youth in the future. There are challenges with culture and the creative economy in Kenya. First, to preserve the cultural diversity in Kenya among the youth. Second, to target the governmental policies to the right actions and towards the right groups, which would then support the sector itself. Due to attitude shifts, the role of the youth is a significant point to consider. Furthermore, there is a vast gap between the government and the community, which causes a lot of harm to the creative economy, as the policies do not support the creative sector. If these significant points are solved, there is a vast potential for the culture and the creative economy to continue building the society in Kenya.
  • Nylund, Petra (2016)
    Avhandlingens syfte är att granska vilken beredskap engelsklärare på högstadienivå har att möta förändringen när det gäller undervisning i kultur och språkvarianter som den nya nationella läroplanen för med sig. Traditionellt har kultur i språkundervisningen handlat om målspråkskultur och i engelskans fall i första hand om angloamerikansk kultur. Samma synsätt har gällt för undervisning i varianter av engelska, d.v.s. angloamerikanska varianter har utgjort normen. Eftersom engelskan i dag har rollen av ett globalt lingua franca och de icke-infödda talarna är långt flera än de infödda är de inföddas kultur och språkvarianter inte längre lika relevanta för undervisningen och behöver därmed inte nödvändigtvis utgöra normen. Däremot skulle eleverna vara betjänta av att förberedas för att använda engelskan i global kommunikation och multikulturella möten. De här aspekterna har en betydande roll i engelskundervisningen enligt den nya läroplanen i Finland som för högstadiets del träder i kraft från och med 2017. Här framhävs betydelsen av att förstå mångkulturalism och mångspråkighet och vikten av att kunna kommunicera i sådana sammanhang. Engelskan som ett redskap för global kommunikation betonas upprepade gånger, medan dess roll som bärare av nationell kultur endast nämns i korthet. Sättet att närma sig engelskans roll i världen innebär något helt nytt i jämförelse med den ikraftvarande läroplanen. I min avhandling frågar jag hur lärarna förhåller sig till de nya aspekterna i läroplanen och hur de redan nu beaktar dem i sin undervisning. Undersökningen är kvalitativ och utförd i form av intervjuer med fem högstadielärare under november och december 2015. Intervjuerna hade formen av temaintervjuer med en på förhand uppgjord struktur från vilken avvikelser kunde göras för att fånga upp aspekter som de intervjuade för fram. Resultaten visar att även om lärarna är medvetna om den nya betoningen av engelskan som ett redskap för multikulturell kommunikation är de på många sätt rotade i den angloamerikanska kultursfären i sin undervisning. På motsvarande sätt fokuserar de också på de vanligaste varianterna av infödd engelska. En orsak till det traditionella förhållningssättet kan ligga i att lärarna i många fall följer läromedlen, som därmed får rollen av normgivare. Huruvida läromedlen uppdateras i enlighet med den nya läroplanen får sålunda betydelse för dess förverkligande. Ytterligare två aspekter framstår som betydelsefulla för lärarnas beredskap att undervisa i enlighet med den nya läroplanen: möjligheten till multikulturell kommunikation i verkligheten, vilken i sin tur är beroende av skolans närsamhälle och därmed ojämlik, samt tolkningsmöjligheterna av själva läroplanen. Lärarna kritiserade planen för att vara otydlig och svårtolkad och efterlyste handledning i hur den ska omsättas i praktiken. Sammantaget kan de här omständigheterna leda till större olikhet mellan skolornas engelskundervisning, vilket kan ha konsekvenser för, till exempel, elevernas beredskap för studentexamen.
  • Hurtola-Köykkä, Jenny (2016)
    Opinnäytetyön aiheena on lasten- ja nuortenkirjallsuuden kääntämisen eroavaisuudet keskittyen brändinimiin. Näitä kahta kirjallisuudenlajia (lasten- ja nuortenkirjallisuutta) käsitellään usein yhtenä yksikkönä, vaikka ne ovat hyvin erilaisia. Tutkielman tarkoitus onkin selvittää esimerkkikäännösten avulla miten brändinimiä käännetään nuortenkirjallisuudessa. Tutkimuskysymykseksi olen asettanut, käytetäänkö nuortenkirjallisuuden kääntämisessä lastenkirjallisuudessa suosittua kotouttavaa käännösstrategiaa, vai käytetäänkö nuortenkirjallisuuden parissa useimmiten vieraannuttavaa strategiaa. Käännösstrategioita vertaillessa keskityttiin nimenomaan tiettyihin kulttuurisidonnaisiin elementteihin, brändinimiin. Pro Gradu –tutkielmassa analysoidaan viittä eri nuortenkirjaa ja niissä käytettyjä käännösstrategioita. Valitut kirjat ovat Prinsessapäiväkirjat, Rintsikoita ja luudanvarsia, Hanki elämä, Rachel Riley: traagisen tavallinen päiväkirja, Valehtelevat viettelijät: Kaivattu ja Gossip Girl – eliittinuoret. Tutkimuksessa hyödynnetään Jan Pedersenin tutkimusta ekstralingvistisistä kulttuurisista viittauksista (extralinguistic cultural references, ECR). ECR-viittaukset on jaoteltu kahteen alakategoriaan, jotka muistuttavat pitkälti Venutin kotouttavaa ja vieraannuttavaa strategiaa. Kulttuurisidonnaiset elementit (tässä tapauksessa brändinimet) jaotellaan nuortenkirjoissa kahteen ECR-alakategoriaan (source- ja target-oriented) käännösstrategioiden perusteella. Aineiston perusteella tutkitaan, käytetäänkö vieraannuttavaa vai kotouttavaa strategiaa enemmän juuri brändinimien kääntämisessä. Opinnäytetyössä havaitaan, että nuortenkirjojen kohdalla käytetään vieraannuttavaa käännösstrategiaa huomattavasti kotouttavaa strategiaa enemmän: aineiston kokonaismäärästä lähes 64 prosenttia brändinimistä on käännetty käyttäen vieraannuttavaa strategiaa. Kotouttavaa strategiaa puolestaan on käytetty noin 33 prosentissa esimerkeistä. Loput, noin kolme prosenttia, on käännetty käyttäen virallista vastinetta, joka ei Pedersenin jaottelussa kuulu vieraannuttavaan tai kotouttavaan strategiaan. Tutkimustuloksista voidaan päätellä, että nuortenkirjoissa suositaan vieraannuttavaa strategiaa, mikä poikkeaa lastenkirjallisuudessa käytetystä kotouttamisesta.
  • Salminen, Ella (2020)
    The axolotl (Ambystoma mexicanum) has an astounding ability to regenerate entire lost body parts throughout its life. Significant progress has been made in recent years to understand the mechanisms of axolotl regeneration, but how the animal maintains its capacity for successful regeneration remains obscure. In mammals, the ability to repair damaged tissue drastically declines with age, in part due to the accumulation of senescent cells. However, in axolotls, the number of senescent cells does not increase upon aging. Low levels of chronic senescence in axolotls have been proposed to support their ability to regenerate even at an old age. Axolotls can efficiently clear senescent cells, but whether they can prevent the induction of senescence is not known. This thesis provides the first indication of a secreted anti-senescence activity from axolotl cells. Data presented here show that conditioned medium from cultured axolotl cells reduces senescence and increases proliferation in mouse embryonic fibroblast, a widely used model for spontaneous senescence. Remarkably, conditioned media from other tested cell types, namely cervical cancer cells and young mouse embryonic fibroblasts, did not considerably affect senescence, despite extensively increasing proliferation. Taken together, secreted factors from cultured axolotl cells seem to reduce senescence directly, and not by merely promoting proliferation. This observation forms a basis for future endeavors to determine whether preventing senescence facilitates regeneration in vivo.
  • Vainio, Salla (2018)
    Tutkielmassa selvitetään, miten kuubalaiseen kulttuuriin viittaavat sanat on käännetty suomeksi kahdessa kuubalaisessa elokuvassa: Habana Blues (2005) ja Retorno a Ítaca (2014). Tavoitteena on tutkia, millä käännöstekniikoilla kuubalaiset kulttuurisanat on suomennettu elokuvien tekstityksiin. Aineisto käsittää yhteensä 88 kulttuuriin viittaavaa sanaa. Elokuvasta Habana Blues niitä löytyi yhteensä 34 ja elokuvasta Retorno a Ítaca 54 kappaletta. Aineiston analyysin apuna käytetään kirjoittajan omaa luokittelua käännöstekniikoista. Työssä tutkitaan käännöstekniikoiden lisäksi sanojen merkityksen säilymisen tasoa: säilyykö sanan espanjankielinen merkitys suomenkielisessä käännöksessä täysin, vain osittain vai katoaako se kokonaan. Työn pääasiallinen tavoite on selvittää käännöstekniikoiden perusteella, ovatko käytetyt käännökset suuntautuneet enemmän lähtötekstiin vai kohdetekstiin. Kyseinen lajittelu perustuu Eugene A. Nidan (1964) teoriaan muodollisesta ja dynaamisesta vastaavuudesta. Muodollisesti vastaava käännös suosii lähtökieltä ja pyrkii säilyttämään alkuperäisen tekstin muodon muun muassa lainasanojen kautta, kun taas dynaamisesti vastaava käännös keskittyy kohdetekstiin ja ottaa huomioon kohdeyleisön, esimerkiksi korvaamalla mahdolliset lainasanat kohdetekstin vastaavilla kulttuurisanoilla eli sopeuttamalla kohdekielen kontekstiin. Lähtökielen kulttuurisanat jaotellaan kolmeen eri pääryhmään, jotka kirjoittaja on määritellyt itse. Ensimmäinen ryhmä (1) ovat universaalit sanat eli yleiskäsitteet, jotka ovat tutkimuksessa kulttuurisanoja, jotka esiintyvät tietyssä merkityksessä ainoastaan Kuuban espanjassa. Tällainen sana on esimerkiksi socio, joka tarkoittaa yhtiökumppania tai osakasta, mutta jota Kuubassa käytetään tarkoittamaan sanaa ”ystävä”. Toinen ryhmä (2) koostuu vain Kuubassa käytetyistä sanonnoista ja kolmas ryhmä (3) kuubalaisista kulttuurisidonnaisista sanoista ja ilmaisuista, jotka viittaavat kohdekielestä puuttuviin lähtökielen kulttuurin ilmiöihin. Jokaisessa ryhmässä on myös kaksi eri tasoa, jotka viittaavat kohdekielen vastaavuuksien löytämisen vaikeusasteeseen. Yllä mainitun sanan socio vastaavuuden taso on helpompi (a), koska sille löytyy helppo vastine suomeksi, mutta esimerkiksi sana pepillo kuuluu vaikempaan vastaavuuden tasoon (b): ilmaisu tarkoittaa nuorta ihmistä, joka pitää kaikesta uudesta ja haluaa pukeutua muodikkaasti. Sana voidaan tällöin selittää suomeksi, mutta sillä ei ole yhtä, helposti yhdellä sanalla ilmaistavaa vastinetta kuten sanalla socio. Kahden ensimmäisen ryhmän kulttuurisanojen siirtoa kohdekieleen tarkastellaan merkityksen vastaavuuden perusteella. Tämä vertailu suoritetaan taulukoiden avulla ja laskemalla vastaavuusprosentti. Kolmannen ryhmän kulttuurisanojen siirtoa kohdekieleen tutkitaan muodollisen ja dynaamisen vastaavuuden perusteella niin ikään prosentuaalisesti. Jokainen kulttuurisana analysoidaan kontekstissaan yllä mainittujen kriteerien perusteella. Tutkimustulosten mukaan elokuvan Habana Blues ensimmäisen ja toisen sanaryhmän kulttuurisanojen merkityksen säilymisprosentti kohdekielessä on 50 % ja elokuvan Retorno a Ítaca 70 %, mikä osoittaa kulttuurisanojen kääntämisen ongelmallisuuden tekstityksissä esimerkiksi rajoitetun rivimäärän takia. Kolmannen sanaryhmän käännöstekniikat osoittavat ensimmäisen elokuvan käännöksen olevan muodolliseen vastaavuuteen taipuva (muodollisten käännöstekniikoiden osuus 80 %), kun taas toisessa elokuvassa käytetään enemmän dynaamisen vastaavuuden käännöstekniikoita (niiden osuus on 55 %). Tutkielmassa kehitetyn luokituksen avulla voidaan kehitellä lisää metodeja, joiden kautta voidaan selvittää ja vertailla kääntäjien valintoja audiovisuaalisessa kääntämisessä.
  • Sydänmaa, Birgitta Nicola (2020)
    Previous research has shown that colonization had profound impacts on precolonial Indigenous communities in North America. From the first contact, the explorers’ perception was colored by Eurocentric ideas rooted in European social systems, religion, cultures, and values, which called into question the moral worth and very humanity of Indigenous peoples. In Canada, colonialism introduced Indigenous peoples with a new social order, including new political, social, cultural, and economic structures, as well as a new stigmatized Indigenous identity, which became foundational for subsequent laws, policies, and institutional practices that aimed to erase those very elements deemed problematic. In Canada, Indigenous people have since colonization persistently suffered from poorer health compared to settler and more recent immigrant populations. Research points to both proximal and distal determinants behind the disparities documented in Indigenous health, and suggests that along with contemporary socioeconomic conditions, the distal factors of colonialism, virgin soil epidemics, and policies of subjugation and assimilation have been traumatic and have contributed negatively to the contemporary Indigenous population’s health. This research thesis is located in the field of medical anthropology and examines health, illness, and healing as culturally shaped, personal, embodied, and shared experiences, meanings, and illness realities. The theory used this thesis rests on an embodied meaning-centered approach of illness, which suggests that elements from the psychobiological, sociocultural, symbolic, political, and historical experiential realms blend to form a network of meanings for a sufferer, an embodied experience of an illness world that is shared as part of a community. Situated in the context of colonial history and present health disparities, the research questions of this thesis center on discovering major themes of embodied experiences and meanings of health, illness, and healing in an urban Indigenous community. Altogether eight weeks of daily ethnographic fieldwork was conducted in an Indigenous urban community in Vancouver, Canada, in the spring of 2017. The data for this thesis consisted of fieldnotes, ten individual interviews and one group interview, taped public speeches, photographs, and videos. A thematic analysis identified six significant categories of embodied meanings and experiences of health, illness, and healing in community narratives: colonization and colonialisms, colonization traumas, structural violence, survivance and resilience, reconciliation, and healing with culture. This thesis establishes that colonization and various colonialisms with policies of subjugation and assimilation are seen by community members as profoundly traumatic events with negative impacts on health that persist intergenerationally to this day. Collective memories of colonization and colonialisms inform what it once meant to be healthy, how communities became sick, and how they can become healthy again. Due to contemporary experiences of structural violence and racism, Indigenous community members continue to experience Canada as an enduring colonial space. Healing for community members is achieved by decolonizing minds from the once stigmatized identities introduced by colonization and by reindigenizing their world through reintroducing the original cultures and cultural identities back into their daily practices and healing their perceptions of the self.
  • Siljander, Ilona (2016)
    The purpose of this thesis is to study the cumulative probability of a false-positive (FP) test result during the Finnish 20-year breast cancer screening program. This study is based on breast cancer screening data provided by the Mass Screening Registry of the Finnish Cancer Registry, which consists of women aged 50–51 years at the time of their first invitation to mammography screening in 1992–1995. Generalized estimating equations (GEE) are used to estimate the cumulative probability of a FP screening result. In the theoretical part we present the corresponding theory together with reviewing the theory of generalized linear models (GLM). The cumulative probabilities are calculated from the modeling of individual examinations by using the theory and formulas of conditional probability. The confidence intervals (Cl) are calculated by using Monte Carlo simulation relying on the asymptotic properties of the GEE estimates. The estimated cumulative risk of at least one FP during the screening program was 15.84% (95% Cl: 15.49–16.18%). Previous FP findings increased the risk of (another) FP results with an odds ratio (OR) of 1.91 (95% Cl: 1.78–2.04), and OR 3.09 (95% Cl: 2.49–3.83) for one or more previous FP results, respectively. Irregular screening attendance increased the risk of FP results with an OR of 1.46 (95% Cl: 1.37–1.56).
  • Tuomola, Laura (2021)
    Cumulonimbus (Cb) clouds form a serious threat to aviation as they can produce severe weather hazards. Therefore, it is important to detect Cb clouds as well as possible. Finnish Meteorological Institute (FMI) provides aeronautical meteorological services in Finland, including METeorological Aerodrome Report (METAR). METAR describes weather at the aerodrome and its vicinity. Significant weather is reported in METARs, and therefore Cb clouds must be included in it. At Helsinki-Vantaa METARs are done manually by human observer. Sometimes Cb detection can be more difficult, for example, when it is dark, and it is also expensive to have human observers working around the clock all year round. Therefore, automation of Cb detection is a topical matter. FMI is applying an algorithm that uses weather radar observations to detect Cb clouds. This thesis studies how well the algorithm can detect Cb clouds compared to manual observations. The dataset used in this thesis contains summer months (June, July and August) from 2016 to 2020. Various verification scores can be calculated to analyse the results. In addition, daytime and night-time differences are calculated as well as different years and months are compared together. The results show that the algorithm is not adequate to replace human observers at Helsinki-Vantaa. However, the algorithm could be improved, for instance, by adding satellite observations to improve detection accuracy.
  • Katila, Pauliina (2014)
    Currency undervaluation is a well-known and commonly used method for stimulating economic growth. Although the exact effects of exchange rate arrangements on international trade are highly debated, the fact that strong interlinkages between the two exist is unquestionable. This thesis departs from the generally accepted truth that an undervalued currency functions in practice as a subsidy to exports and tariff on imports. By using the method of legal dogmatics, the thesis analyzes how currency undervaluation can be assessed under international law, focusing on the examination of whether invoking the provisions of the IMF Articles of Agreement or WTO agreements to challenge currency undervaluation could be successful. In order to understand the issues behind this question, the first part of this thesis provides a short overview of the history of international regulation of currencies and the rise and fall of the Bretton Woods system. Parting from the principle of monetary sovereignty and its implications, the thesis provides a cursory glance at the development of international obligations regarding currencies and exchange rates. The second part deals shortly with the relevant provisions of the IMF’s Articles of Agreement and the shortcomings related thereto. Article IV(1)(iii) of the IMF Articles of Agreement places an obligation on member states to avoid manipulating exchange rates in order to gain an unfair competitive advantage over other members. Despite in theory providing an answer to the problem of currency undervaluation, this provision is in practice essentially inoperative, due to the subjective element included in it. Even in the unlikely case that the IMF were to reach the decision that one of its members was in breach of this Article, it has no effective dispute settlement system it could avail itself of if the said member state did not comply with the IMF’s recommendations to remove the breach. With the IMF being unable to effectively deal with the issue, the attention of politicians and academics alike has turned to the WTO, which provides an extremely effective dispute settlement mechanism. Due to its tariff-cum-subsidy effects, currency undervaluation makes it possible for WTO members to circumvent their obligations under the WTO agreements by nullifying, or at least diminishing, the effects of tariff concessions and eluding the prohibition on granting export subsidies. This thesis aims to provide an in-depth analysis of the WTO provisions that are most probable to be invoked with the aim of curbing currency undervaluation: Article XV of the General Agreement on Tariffs and Trade and the WTO provisions on subsidies. As an integral part of this examination, the thesis first discusses the relationship between the International Monetary Fund and the World Trade Organization in currency-related matters and the division of jurisdiction between the two institutions. The main finding in this regard is that although the interpretation of these provisions could in theory be stretched in order to cover currency undervaluation, the WTO cannot at present provide a sustainable answer to the issue of currency undervaluation. This thesis argues that the problems in adjudicating currency manipulation essentially arise from historical developments and the failure to adapt the instruments of international law to a new economic reality. This, together with the fear of overlapping jurisdictions between international institutions, has led to a loophole in international economic law. Initially the division of authority between the WTO and the IMF was clear: exchange rate issues under the par value system were a matter to be dealt with exclusively within the IMF. After the breakdown of the par value system, misuse of monetary policies became easier and more frequent, but nothing was done to reinforce the authority of the IMF. This has led to a situation where the IMF has the jurisdiction to deal with exchange rate issues, but lacks an effective enforcement mechanism to ensure that its rulings are followed. The WTO on the other hand has at its disposal an extremely effective dispute resolution mechanism but lacks jurisdiction regarding currency issues.
  • Luja, Darek (2023)
    This thesis analyses Joe Abercrombie’s fantasy trilogy, The Shattered Sea, from a cognitive literary perspective. Its focus is on the surprise regarding the storyworld and how our cognitive reading habits can be manipulated in order to surprise us. The analysis utilises theories on narrative surprise and shows how internal focalisation, popular cultural knowledge and genre expectations can be used to mislead readers and then surprise them. The storyworld of Joe Abercrombie's The Shattered Sea is at first a seemingly ordinary fantasy world. The reader is told early on that elves, who are now extinct, have left various relics and elf-ruins behind. As the story continues, the reader finds out that the elves were really us – modern humans. This triggers a narrative frame shift that makes the reader realise that the seemingly ordinary fantasy world is actually a post-apocalyptic world. By putting various clues together, the reader is also able to deduce that the story appears to take place in Northern Europe, only far in the future. The first analysis chapter focuses on the various clues that precede the surprise and two scenes that aim to initiate the frame shift. The chapter is concluded with a discussion that studies the tools used to mislead the reader from the real nature of the storyworld. The second part of the analysis will focus on the effects that the frame shift has to the reading of the rest of the story. Because the story is consistently told from an internally focalised perspective, the post-apocalyptic storyworld does not overwrite the fantasy world but becomes tangled up with it. Thus, even after the frame shift, through the perspective of the narrating characters a fantasy world full of magic and wonders is still portrayed. Simultaneously, the reader as a modern human is aware that this is essentially just a matter of perspective as, for example, the magical elvish relics turn out to be modern objects mundane to us. A curious reader will have to actively put together bits and pieces of the rather limited information in order to answer various questions that the story evokes. This includes figuring out, for instance, how much time has passed since the Breaking and what the event was that destroyed our civilisation. This thesis builds upon existing theories regarding narrative surprises in the way it shows how our cognitive reading habits and expectations can be used to mislead us. It explores how various elements can simultaneously be at work together in order to surprise the reader. The layering of the two storyworlds in The Shattered Sea also shows our cognitive capabilities when reading a narrative.
  • Akhondzadeh, Soheila (2016)
    Background: Epithelial ovarian cancer is the most common type of ovarian cancer and is the most lethal gynecologic cancer due to its late diagnosis. Compared to ovarian cancer, endometrial carcinoma, as the most common gynecologic malignancy, is referred to as the “curable cancer”, as it can be detected early. As aberrant promoter methylation patterns are a common change in human cancer, detection of promoter methylation status may help in early diagnosis. In this study, we used a custom-designed methylation-specific multiplex ligation-dependent probe amplification (MS-MLPA) assay as a rapid and easy method, to simultaneously detect the methylation status of multiple genes in ovarian and endometrial cancer samples. Aims: To design and test an MS-MLPA assay for analyzing promoter methylation of four genes associated with ovarian and endometrial cancers. The selected genes were HNF1 homeobox B (HNF1β), Ten-eleven translocation 1(TET1), L1 cell adhesion molecule (L1CAM), and AT-rich interactive domain 1A (ARID1A). These genes are known to have expression changes by DNA methylation. Methods: The promoter DNA methylation patterns of these four genes were analyzed in 15 cancer cell lines and 5 normal cell lines and DNAs using bisulfite sequencing. Six synthetic probe pairs were designed and optimized by applying them to cancer and normal cell lines and normal DNAs and comparing the results with those of bisulfite sequencing. Finally, the MS-MLPA assay was performed on patient specimens according to the MRC-HOLLAND MS-MLPA general protocol and methylation frequencies were calculated from MS-MLPA data. Results and conclusion: The MS-MLPA assay gave accurate methylation results with the 170 samples assayed. The HNF1B, L1CAM, and TET1 Genes were observed methylated in tumor samples whereas they were not methylated in the normal samples or showed very little methylation, suggested to be favorable diagnostic markers. MS-MLPA robustly and sensitively detects the promoter DNA methylation status.