Browsing by Title

This study is a cross-validation of a hierarchical theory-based model of personality trait factors that comprises hypotheses regarding which personality constructs predict specific job performance criteria. The personality measures include the Big Five dimensions together with the Need for Achievement factor. The predictor variables have been conceptually aligned with specific criterion variables that are clusters of competencies. The model consists of six one-to-one predictor-criterion relationships that are paired up into three higher-order relationships which in turn are aggregated into a single score of General Factor of Personality (GFP) on the predictor side and overall work performance on the criterion side. The original study conducted in 2015 (N=929) was based on an international sample of participants from various organisations, whereas this sample consists of employees from a single global company (N=109). The aim was to explore the similarities and differences in the results in comparison to the original data. All the participants completed the same online personality self-assessment with 31 psychometric scales and a 360-feedback tool measuring 22 competencies. At least one external reviewer nominated by the participant completed a review rating on those competencies. Principal Components were extracted to investigate how well the model fits this data and the results compared to the results from the original study. Correlations between the first-order and second-order (composite) variables were also checked. Finally, regression analyses were conducted to test nine hypotheses derived from the theoretical model. The results of this study show that there is a clear relationship between the GFP and the overall performance as the observed validity is r = .39 which is even higher than in the original study were this value was r = .23. Out of the six personality factors, Extraversion and Conscientiousness are the only significant predictors of various job performance outcome in this data and, all in all, three hypotheses out of nine are fully confirmed and a fourth one partially. The results are also discussed with view to what kind of a role a specific company culture or expected behaviours of people working in certain job roles might play on the results.

CRPS:n, kuten muidenkin kroonisten kipuoireyhtymien, tiedetään huonontavan elämänlaatua. CRPS-potilailla esiintyy usein psyykkisiä oireita kuten masentuneisuutta ja ahdistuneisuutta. Toisin kuin aiemmin on luultu, psyykkisten tekijöiden ei ole osoitettu olevan osallisina CRPS:n synnyssä, mutta ne saattavat kuitenkin fysiologisten mekanismien ja käyttäytymismallien kautta vaikuttaa potilaiden kokemiin oireisiin. Tässä tutkielmassa tarkasteltiin 22 CRPS tyyppi I -potilaan elämänlaatua ja sen yhteyttä masentuneisuuteen, kivun hyväksymiseen sekä kipuun liittyviin pelko- ja ahdistusreaktioihin käyttäen 15D-elämänlaatumittaria sekä BDI-II, CPAQ ja PASS 20 -kyselyitä. 15D-mittarin perusteella CRPS-potilailla on tilastollisesti merkitsevästi huonontunut elämänlaatu verrattuna terveiden vertailuryhmään (p<0,01). Vaikeammat psykiatriset oireet vaikuttavat myös olevan yhteydessä huonompaan elämänlaatuun tutkituilta osin. Tulosten perusteella CRPS-potilaiden psyykkisten tekijöiden huomioiminen hoidossa voi olla tärkeää elämänlaadun kannalta.

Jurassic (182 Ma) Karoo flood basalt province shows great variety in geochemistry. The complexity is thought to be inherited from distinct mantle sources. Luenha River exposure in northern parts of Mozambique includes primitive picrites possibly representing the still undefined parental magma type for the North Karoo Lavas. The previously determined whole-rock data revealed chondritic to very radiogenic 87Sr/86Sr ratios and nearly chondritic eNd values. The diverse 87Sr/86Sr ratios can result from processes such as e.g. subsolidus alteration, contamination, magma mixing or source heterogeneities, which complicates assessment of petrogenetic processes. To make a contribution to this, plagioclase phenocrysts from six Luenha samples were used as tracers of magma chamber processes. In situ studies on plagioclase growth zones were performed using the CIS methods (crystal isotope stratigraphy). Cold-cathode cathodolumenescence microscopy (CL) was used to visually reveal zonation, the electron microprobe (EMPA) was utilized for major element content (core-to-rim), and laser ablation-multicollector- inductively coupled plasma- mass spectrometry (LA-MC-ICP-MS) was used for in situ (87Sr/86S)i ratio measurements. The anorthite content of plagioclase cores (n = 65) is An65 ̶ 90 and core to rim variations alternate between normal oscillatory to reverse zoning. Is situ isotope examination revealed isotopic disequilibrium in (87Sr/86Sr)i between phenocrysts (cores 0.70511–0.70671, n = 10; rims 0.70539–0.70709, n = 11) and bulk groundmass (0.70660– 0.71061, n = 12). Plagioclase cores are always less radiogenic compared to whole rock (0.70690–0.71019), but internal variation within and between lava flows exists. Core-to-rim microsampling revealed four different (87Sr/86Sr)i evolution paths reflecting heterogeneous crystallization conditions. An, open complex magma plumbing system with progressing contamination is the likely scenario. The relatively radiogenic plagioclase cores compared with the uncontaminated plume-like sample (87Sr/86Sr 0.70410) indicate that contamination was ongoing prior to plagioclase crystallization and continued until eruption. Phenocryst migration between compositionally and thermally distinct reservoirs at crustal depths could explain the heterogeneous plagioclase (An and (87Sr/86Sr)i) of Luenha picrites.

Kaikki Cryptosporidium-sukuun kuuluvat alkueläimet ovat solunsisäisiä parasiitteja, jotka voivat infektoida yli 150 nisäkäslajin lisäksi myös lintuja, matelijoita, sammakkoeläimiä ja kaloja. Kryptosporideja esiintyy kaikkialla maailmassa. Tutkituin Cryptosporidium-laji on Cryptosporidium parvum, joka on varsinkin nuorten vasikoiden parasiitti. Muita naudoilla esiintyviä kryptosporidilajeja ovat Cryptosporidium bovis, Cryptosporidium ryanae ja Cryptosporidium andersoni. Kryptosporidioosiksi kutsutaan Cryptosporidium-alkueläimen aiheuttamaa tautia, jonka tyypillisin oire on itsestään rajoittuva lievä ripuli. Kryptosporidioosi diagnosoidaan etsimällä Cryptosporidium-alkueläimen ookystamuotoja ulostenäytteistä. Yleisimmin käytössä oleva menetelmä on joko värjättyjen tai värjäämättömien näytteiden mikroskopointi. Cryptospordium-alkueläimiä voidaan tutkia suoraan ulostenäytteistä, mutta yleensä näytteet konsentroidaan ennen varsinaista diagnosointia. Konsentrointimenetelmillä pyritään kasvattamaan ulostenäytteiden ookystien määrää suhteessa näytetilavuuteen, jolloin niiden havaitseminen helpottuu. Konsentrointi tapahtuu käyttämällä apuna erilaisia sentrifugointi- ja flotaatiomenetelmiä sekä tietyn tiheyden omaavia suola- tai sokeriliuoksia. Kryptosporideille on viime vuosina kehitetty myös useita polymeraasiketjureaktioon (PCR) perustuvia molekylaarisia tunnistusmenetelmiä. Tutkimuksen tarkoituksena oli verrata keskenään Cryptosporidium-alkueläinten diagnostiikassa käytettäviä analyysimenetelmiä sekä kartoittaa kryptosporidien esiintymistä vasikoilla. Ulostenäytteet kerättiin vasikoiden kolmivaihekasvattamosta, jossa vasikat olivat keskimäärin alle kuukauden ikäisiä. 64 näytettä sisälsivät riittävästi ulostetta, jotta ne voitiin hyväksyä tutkimukseen. Tutkimuksen kokeellisessa osassa tarkasteltiin kolmea yleisimmin käytössä olevaa kryptosporidien konsentrointimenetelmää, jotka olivat natriumkloridiflotaatio, sokeriflotaatio ja formaliini-etyyliasetaattimenetelmä. Cryptosporidium-ookystien havaitsemiseen konsentroiduista ulostenäytteistä käytettiin sekä Ziehl-Neelsen värjäysmenetelmää että polymeraasiketjureaktiota (PCR). Kahdeksan kryptosporidien suhteen positiivista ulostenäytettä tyypitettiin DNA-sekvensoinnin avulla, jotta saatiin tietoa Suomessa esiintyvien Cryptosporidium-lajien prevalensseista. Analysoiduista 64 ulostenäytteestä 19 (29,7 %) oli PCR-menetelmällä kryptosporidien suhteen positiivisia. DNA-sekvensointiin valituista kahdeksasta näytteestä seitsemän oli genotyypiltään C. bovis ja yksi C. ryanae. Verratuista Cryptosporidium-alkueläinten diagnostiikassa käytettävistä menetelmistä Ziehl-Neelsen värjäys sopii varsinkin kliinisten näytteiden analysointiin, jotka sisältävät paljon ookystia. PCR-menetelmää kannattaa käyttää näytteille, joiden ookystamäärä on vähäinen tai joiden parasitologinen status halutaan selvittää laji- tai genotyyppitasolle asti. Tämän tutkimuksen perusteella kryptosporidien diagnostiikassa käytettävistä konsentrointimenetelmistä toimivin on natriumkloridiflotaatio, ja se voidaan ongelmitta yhdistää joko PCR-menetelmään tai Ziehl-Neelsen-värjäykseen.

Cryptosporidium on ympäristössä laajalle levinnyt, alkueläimiin kuuluva parasiitti. Organismi eristettiin ensimmäisen kerran vuosisadan alussa, mutta vasta muutamien vuosikymmenten ajan sen aiheuttama uhka sekä eläinten että ihmisten terveydelle on ymmärretty. Cryptosporidium on yksi Protozoa-pääjakson edustaja. Alajaksoista se kuuluu Sporozoiin, joten se liikkuu lähinnä lipumalla, ja elinkierto tapahtuu vakuoleissa suoliston epiteelin pinnallisimmassa kerroksessa. Lisääntyminen on sekä suvullista että suvutonta. Sporozoa-alajakso jakaantuu edelleen kolmeen luokkaan, joista Coccidia-luokka käsittää epiteelisolujen parasiitteja. Cryptosporidium-suku kuuluu tähän ryhmään. Suvun sisäisessä taksonomiassa esiintyy toistaiseksi vielä hurjasti epäselvyyksiä, sillä tämänhetkiset spesifikaatiokriteerit ovat riittämättömät vahvistamaan perinteisesti nimetyt lajit, ja geneettinen tietomäärä on tällä hetkellä vielä rajallista. Yleisesti on kuitenkin tunnettua, että lajeista Cryptosporidium parvum on ollut vastuussa lukuisista sekä kotieläinten että ihmisten kliinisistä sairaustapauksista. Erilaiset endoparasitaarisesti elävät prototsoat käyvät läpi myös elinvaiheen isännän ulkopuolella, ja koska nämä muodot pystyvät usein pitkiäkin aikoja selviämään ulkomaailmassa varsin epäsuotuisissakin olosuhteissa kuvataan niitä termillä kestomuoto. Näihin kestomuotoihin kuuluvat myös infektiiviset Cryptosporidium-ookystat, jotka resistenttisyytensä vuoksi aiheuttavat potentiaalisen sekä ympäristön kontaminaatiouhan että ongelman vedenkäsittelylaitoksille. Ihmisille tärkeimmät ookystalähteet lienevät infektoituneet kanssaihmiset, mutta myös lemmikki- ja hyötyeläimiä sekä laboratorioeläimiä on pidettävä mahdollisina ihmisten terveyttä uhkaavina tekijöinä. Ympäristöistä erityisesti ookystilla saastunut vesi on sisällytettävä potentiaalisten infektiolähteiden listaan. Mahdollisina tartuntalähteinä pidetään myös fomiitteja. Cryptosporidium parvumin roolia elintarvikeperäisenä patogeenina ei ole selvitetty riittävästi, mutta parasiitin epidemiologiset piirteet antavat aihetta olettaa kontaminoitujen elintarvikkeiden aiheuttamien kryptosporidioositapausten insidenssin olevan aliarvioidun. Tiedot kryptosporidioosista liittyvät voimakkaasti taloudellisesti merkittäviin tuotantoeläimiin. Kliinisistä infektioista kärsivät pääosin vastasyntyneet. Cryptosporidium parvum kykenee kuitenkin aiheuttamaan jopa henkeäuhkaavan, persistoivan, koleratyyppiseksikin luokitellun ripulin immuunijärjestelmän puutoksista kärsiville ihmisille. Toisaalta myös normaalit, aiemmin terveet henkilöt voivat sairastua. Organismin on todettu aiheuttavan sekä suuria taudinpurkauksia että sporadisia tapauksia ja turistiripulia. Kehitysmaissa sitä pidetään, jopa yhteisötasollakin, johtavana pitkittyneen ripulin aiheuttajana. Alkueläimet eivät lisäänny elimistön ulkopuolella, joten niiden osoittamisessa ollaan pitkälti turvauduttu suoriin menetelmiin. Vuosia organismin diagnosointi on perustunut ookystien osoittamiseen erilaisia värjäysmenetelmiä ja mikroskooppista tutkimusta hyväksikäyttäen. Muita menetelmiä ovat lähinnä immunodiagnostiset tekniikat. Molekyylibiologia on valtaamassa alaa myös parasiitteja tutkivissa laboratorioissa, ja jatkuvasti kehitelläänkin uusia nukleiinihapon detektointiin perustuvia, lähinnä polymeraasiketjureaktioon pohjautuvia menetelmiä myös Cryptosporidiumin diagnostiikassa. Työn tutkimusosassa perehdyttiin erilaisiin Cryptosporidium parvumin osoitusmenetelmiin. Sekä happovärjäysmenetelmä, immunofluoresenssiin perustuva tekniikka, IMS-esikäsittely ja PCR-menetelmä osoittautuivat kaikki melko työläiksi ja vaativiksi. Yhteenvetona voidaan todeta, että diagnostiikka ei ole ongelmatonta, ja uusien, kustannustehokkaiden, luotettavien ja yksinkertaisten menetelmien kehittely sekä saattaminen rutiinilaboratoriotutkimusten apuvälineiksi on toivottavaa.

Tämä lisensiaatintutkielma on kirjallisuuskatsaus Cryptosporidium parvum -alkueläimestä vasikkaripulin aiheuttajana. Viime vuosina kryptosporidioosin esiintyvyys suomalaisilla nautatiloilla on kasvanut. Vaikka kryptosporidioosi aiheuttaa taloudellisia tappioita, ei aiemmin ole tiettävästi tehty kattavaa kirjallisuuskatsausta vasikoiden kryptosporidioosista. Kryptosporidioosi on C. parvum -alkueläimen aiheuttama sairaus. Tyypillisesti kryptosporidioosiin sairastuvat 1-2 viikon ikäiset vasikat. Vasikka saa tartunnan nieltyään keskimäärin 16,6 C. parvum -ookystaa, joita tartunnan saaneet vasikat erittävät ulosteeseensa. Kryptosporidioosin oireena on 1-2 viikkoa kestävä vetinen ripuli. Vakavimmiillaan kryptosporidioosin aiheuttama ripuli voi aiheuttaa vasikan kuoleman. Kryptosporidioosi voi olla vasikoilla myös oireeton, jolloin vasikalla ei ole ripulia, mutta se erittää ookystia ympäristöönsä. Ookystien eritys laskee iän myötä. Aikuiset naudat joko eivät eritä C. parvum -ookystia lainkaan tai ne erittävät ookystia hyvin vähän. C. parvum -tartunta leviää karjasta toiseen joko nautojen, muiden kotieläinten, villieläinten, vesistöjen tai ihmisten välityksellä. Ookystat säilyvät ympäristössä pitkään tartuntakykyisinä monenlaisissa olosuhteissa. Ympäristöolosuhteista ainoastaan korkeiden lämpötilojen, kuivumisen sekä UV-säteilyn on todettu tehokkaasti tuhoavan ookystia. Useat desinfektioaineet eivät tehoa C. parvum -ookystiin. Desinfioinnissa käytettävä sammutettu kalkki heikentää ookystien elinvoimaisuutta, myöhentää kliinisen kryptosporidioosin alkamisajankohtaa ja parantaa vasikoiden kuntoluokkaa. Kryptosporidioosiin tehoavaa lääkettä ei ole saatavilla useista tutkimuksista huolimatta. Kryptosporidioosin hoidossa keskeisintä on riittävä ja asianmukainen nesteytys. Kryptosporidioosin ehkäiseminen perustuu sairastuneiden yksilöiden hoitoon, hyvään hygieniaan sekä halofuginaatti-lääkitykseen. Halofuginaatti on lääke, jota käytetään kryptosporidioositiloilla kliinisen kryptosporidioosin ennaltaehkäisyyn. Myös riittävä ja oikea-aikainen ternimaidon saanti lieventää ripulioireita sekä vähentää eritettyjen ookystien määrää. Tämän kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena on toimia tietolähteenä vasikoiden kryptosporidioosista. Katsaus käsittää C. parvumin elämänkierron, tartuntalähteet, diagnostiikan, hoidon sekä kryptosporidioosin ehkäisemisen. Kappaleet sisältävät tiivistettynä tämänhetkisen tutkimustiedon. Lisätietoa aihealueista voi etsiä kattavan lähdeluettelon avulla. Kirjallisuuskatsaus tuo esiin myös tarpeen kotimaiselle tutkimukselle vasikoiden kryptosporidioosista, sillä suomalaisia tutkimuksia aiheesta ei ole.

The European Union’s common security and defence policy (CSDP) has been under development since the Maastricht Treaty (1993). Regardless of the favourable public opinion the policy has not proceeded further than crisis management. The progress has been hindered also by the member states’ prioritisation of national sovereignty. This thesis examines the public debate and public opinion on the EU’s common security and defence policy during the period of 1995–2009. The Netherlands and Finland are the subjects of this study. These countries are suitable subjects because both of them are small EU member states with different security political emphases. The public opinion has not been a central topic in the research of CSDP. Therefore, this thesis approaches the matter from the perspective of public opinion. The thesis asks if it is possible to detect tensions between the official stances of these states and the public opinion. The basic assumption is that if nation-states do not take the favourable public opinion into account in policy-making, it implies that democratic deficit does not only concern the EU but also its member states on national level. The thesis is based on two types of sources. Eurobarometer studies are used in order to examine the development and changes in the public opinion. Eurobarometers are especially suitable sources because they are similar in all EU-member states. In addition, the public debate taking place in the opinion sections of newspapers is analysed. Two national newspapers were chosen from both countries, from Finland Helsingin Sanomat and Turun Sanomat, and from the Netherlands NRC Handelsblad and De Volkskrant. Qualitative and quantitative methods supplement each other. The newspaper material is analysed with the help of Grounded Theory, which belongs to the qualitative methods. In this kind of data-driven analysis the categories/themes of the study surface from the empirical material. The thesis utilises also quantitative material and analysis, especially in the context of Eurobarometers and newspaper material. In addition, the thesis utilises the practices of comparative research in order to contrast the cases. In this way it is possible to examine the parallels and differences between the case countries. The thesis observes that the public opinion on CSDP in the Netherlands has been extremely positive during the period of 1995–2009. In Finland the support for CSDP has been among the lowest in the EU, but it has become more favourable during the period under study. The public debate has been more extensive in Finland than in the Netherlands. In both countries three central themes surfaced: national interests, EU aspects and security strategies. In the Netherlands CSDP is supported especially because it is seen to be beneficial to the EU’s identity, integration and international role. CSDP is most often opposed because of the prioritisation of NATO as the European security actor. In Finland CSDP is most often supported and opposed in the context of security political reasons. According to supporters, CSDP would increase security of the country and it is not regarded that CSDP would require the abandonment of non-alignment. The opponents are of the opinion that CSDP endangers non-alignment policy. The thesis has detected parallels and differences between the case countries. The similarities relate especially to the identity of both countries as a small state. This identity manifests in different ways: in Finland it relates to increasing national security. In the Netherlands it relates to the EU-aspects and to the desire to keep NATO involved in European security policy. The differences relate especially to the Dutch NATO membership and to the Finnish non-alignment. The Finnish non-alignment policy has clearly caused a more reserved stance of the Finns towards CSDP. In the Netherlands the reservations relate to the primacy of NATO in the national security policy. In terms of alleged democratic deficit the results of this thesis are not unequivocal. The thesis shows that the public opinion is positive but also reserved. A referendum is probably the only reliable way to measure the public opinion on CSDP. It would be in place to evoke increasing debate on citizens’ wishes about CSDP and about the EU in general in the case countries and in other EU-member states.

Tutkielmassa käsitellään kestävyysraportointidirektiivi CSRD:n (Corporate Sustainability Reporting Directive, (EU) 2022/2464) raportointivaatimusten vaikutuksia arvopaperimarkkinaoikeudelliseen viherpesuun. Lisäksi tutkielmassa selvitetään mitä viherpesu on ja miten se vaikuttaa pörssiyhtiön osakkeen arvoon. Pörssiyhtiöiden kestävyystietojen kysyntä on kasvanut viime vuosina merkittävästi. Kysynnän kasvuun on vaikuttanut paitsi yrityksiin kohdistuvien riskien muuttuva luonne, myös jatkuvasti vastuullisuustietoisemmin toimiva sijoittajayhteisö. Kestävyystiedonannoille on asetettu Euroopan unionissa (EU) laadullisia ja muotoseikkoja koskevia edellytyksiä. Yksi tiedonantoja sääntelevistä kokonaisuuksista on uusi CSRD, joka astui voimaan 1.1.2024. CSRD:n tarkoituksena on lisätä kestävyystiedonantojen läpinäkyvyyttä ja vertailukelpoisuutta, jotta EU:n alueella liikkuva pääoma kohdentuisi kestävämpiin sijoituskohteisiin. Lisäksi CSRD pyrkii vähentämään yhtä 2020-luvun merkittävintä sijoittajansuojaa uhkaavaa tekijää – viherpesua. Tutkielmassa todettiin, että viherpesu näyttäytyy pörssiyhtiön markkinoinnissa tyypillisesti epäedullisten tietojen pois jättämisenä sekä harhaanjohtavien tai perustelemattomien vastuullisuusväitteiden esittämisenä. Lisäksi tutkielmassa tehtiin siinä esitettyjen esimerkkitapausten perusteella johtopäätös, jonka mukaan pörssiyhtiön viherpesu vaikuttaa lähes poikkeuksetta negatiivisesti sen osakkeen arvoon. Tutkielmassa esitettyjen havaintojen pohjalta myös todettiin, että CSRD:n sääntely voidaan nähdä onnistuneena arvopaperimarkkinaoikeudellisen viherpesun estämiseksi. Erityisesti kestävyysraportointidirektiiviä täydentävät ESRS-standardit luovat pörssiyhtiöille niin laajat ja yksityiskohtaiset raportointivelvollisuudet, että arvopaperimarkkinaoikeudellisen viherpesun mahdollisuudet vähenevät merkittävästi uuden sääntelyn myötä. Myös pörssiyhtiöiltä edellytettävä olennaisuusanalyysi tuottaa sijoittajayhteisölle tärkeää uudenlaista tietoa, joka turvaa sijoittajien tiedonsaantioikeutta ja näin ollen myös vähentää viherpesun mahdollisuuksia.

As the global economy grows rapidly, certain environmental and societal problems have become challenges. This pushes more and more global companies to integrate those concerns in their business operations, in the form of corporate social responsibility (CSR). This thesis analyzes leading global companies’ CSR performance by using forest and IT industry as comparable cases, in order to point out the strength and weakness of CSR practice, and to indicate the proposal for CSR development. The study also describes the differences in emphasizing CSR between forest industry and IT industry, and between globally and in China market. The method of content analysis is introduced to the study. Based on the Global Reporting Initiative (GRI) guidelines as classification frame, relevant information from the CSR reports of analyzed sampling units was classified into corresponding indicators and then transformed into the numbers that represent companies’ CSR performance. The result of the study shows that on a global scale environmental and economic responsibilities are the mainly focused areas of CSR by global companies while companies’ performance of human rights responsibility is very poor. In the future, global companies should work harder on human rights by taking actions to analyze violent risks and prevent discrimination instead of only releasing policies. Concerning differences between industries, forest product companies emphasize economic, environmental and labor practice responsibilities much more than IT companies do. IT industry is able to learn the experience from forest industry to improve its weak areas. The other finding in the study is that nearly no global companies publish separate unit CSR reports in China or sufficient information of CSR activities in China. It indicates that CSR is still at the very beginning status in China and global companies are recommended to take more responsibility for its development.

Tutkin Pro Gradu –työssäni vokaalinjälkeisen /r/:n lausumisen yleistymistä bostonilaisten poliitikkojen puheessa 1960-luvulta 2010-luvulle. Aineistoni koostuu kuuden eri miespoliitikon puheista ja esiintymisistä käsittäen noin 40–50 minuuttia puhetta per henkilö. Näytteet ovat pääosin vaaliväittelyistä, haastatteluista sekä erilaisissa tilaisuuksissa pidetyistä puheista. Ne on koottu siten, että ne edustaisivat mahdollisimman laajasti sekä spontaania että valmisteltua poliittista puhetta eri aikakausina. Koehenkilöiksi on valittu eri ikäluokkia edustavat John F. Kennedy, hänen veljensä, Edward Kennedy, heidän veljenpoikansa Joseph Kennedy III, Bostonin pormestarina vuosina 1984–93 toiminut Raymond Flynn, Bostonin nykyinen pormestari Martin Walshista, sekä senaattori Michael Capuano. Edellytyksenä valinnoille oli, että henkilöt olisivat syntyneet ja viettäneet suurimman osan elämästään Bostonin alueella, olisivat korkeasti koulutettuja, politiikassa toimivia tai toimineita sekä samaa etnistä ryhmää edustavia miehiä. Tutkimuskysymys pohjautuu Patricia Irwinin ja Naomi Nagyn (2007) tutkimukseen, joka paljastaa, että Bostonin alueen nuoriso on hylkäämässä perinteisen lausumistavan, jossa /r/-äännettä ei lausuta, ja omaksumassa muualla USA:ssa yleisesti esiintyvän vokaalinjälkeisen /r/:n lausumisen. /r/-äänteen lausumisen yleistymisen lisäksi tutkin myös, onko spontaani puhe ja keskustelu ’ärrättömämpää’ kuin ennalta kirjoitettu ja harjoiteltu puhe. Näiden lisäksi tutkin, lausuvatko koehenkilöt /r/:n sellaisissa kohdissa sanaa, mihin se ei perinteisesti kuulu. Esimerkiksi lausuvatko he sanan Cuba niin, että se kuulostaa kuin he sanoisivat Cubar. Tutkin myös puheen spontaanisuuden vaikutusta ilmiön esiintymiseen. Tutkimus suoritettiin kokoamalla näytteistä sanalistat ja laskemalla niissä tapahtuvat /r/:n lausumiset sekä poisjätöt. Näistä laskettiin prosenttimäärät jokaisen näytteen kohdalle. Tämän jälkeen näytteistä eroteltiin kohdat, joissa oli joko valmisteltua tai spontaania puhetta. Näiden aikana tapahtuvista /r/:n lausumisista ja poisjätöistä laskettiin omat lukunsa ja prosenttimääränsä yhteissummana jokaiselle henkilölle erikseen. ’Loisäänne /r/:t’ laskettiin ja ilmoitettiin omina lukuinaan, jonka jälkeen katsottiin kuinka moni niistä tapahtui spontaanin ja kuinka moni valmistellun puheen aikana. Tutkimuksesta ilmenee, ettei vokaalinjälkeisen /r/:n lausuminen ole suoraan verrannollinen puhujan ikään. Eniten sitä käyttivät puheessaan tutkimuksen nuorin koehenkilö Joseph Kennedy III mutta myös hänen isoenonsa Edward Kennedy. Heidän välilleen ikäjärjestyksessä sijoittuneet Raymond Flynn, Michael Capuano ja Martin Walsh lausuivat vokaalinjälkeistä /r/:ää suunnilleen yhtä paljon kuin tutkimuksen vanhin koehenkilö John F. Kennedy. Valmistellun ja spontaanin puheen välillä ei vaikuta olevan suuria eroja, vaikkakin valmistellussa puheessa näyttäisi keskimäärin esiintyvän hieman enemmän vokaalinjälkeisen /r/:n lausumista. Niin sanottuna loisäänteenä esiintyvää /r/:ää esiintyy keskimäärin enemmän spontaanissa puheessa, vaikkakin Raymond Flynnin kohdalla tilanne on päinvastainen. Sen esiintyvyys kuitenkin harvenee mitä lähemmäksi nykyhetkeä tullaan. Loisäänteenä toimivan /r/:n esiintyvyyteen vaikuttaa myös hyvin vahvasti vokaalinjälkeisen /r/:n lausumisen määrä: Mitä enemmän vokaalinjälkeistä /r/:ää lausutaan, sitä vähemmän loisäänteenä tapahtuvaa /r/:ää esiintyy puheessa.