Browsing by Title

Syftet med denna avhandling är att belysa hur lärarna i den finska och svenska skolan idag ser på den tvåspråkiga skolan. Anser de att den är nödvändig och skulle den ge ett mervärde till dagens skola? Målet är förutom att reda ut lärarnas åsikter och ståndpunkter också att redogöra för de olika tvåspråkiga modellerna som finns. I bakgrundskapitlettar jag upp Magmas undersökning från 2013 om Tvåspråkiga skolor och Sally Boyd & Åsa Palviainens analys av debatten som fördes 2011 om en tvåspråkig skola i Finland. Jag redogör också för hur Finlands språklag ser ut och hur tvåspråkighet och modersmål definieras. Jag redogör för tidigare forskning som behandlar tvåspråkighet. I kapitlet om skolspråk redogör jag för hur skolspråket i Finland har utvecklats från 1800-talet till idag, därtill förklarar jag närmare definitioner av tvåspråkiga skolor och språkbad. Materialet för undersökningen utgörs av fem kvalitativa intervjuer med högstadielärare i en finsk och en svensk skola i huvudstadsregionen. Analysen baserar sig på lärarnas svar i relation till Boyd & Palviainens definitioner av idealister och preservationister. Min undersökning, framförallt intervjuerna, visar att intresset för en tvåspråkig skola inte är särskilt starkt idag och problemställningen om hur man definierar en tvåspråkig skola och hur den skulle byggas upp är densamma idag som 2013. Slutligen diskuterar jag för- och nackdelarna med en tvåspråkig skola. Fördelarna är enligt min undersökning att språkgrupperna skulle föras närmare varandra vilket sannolikt skulle minska på fördomarna på båda sidorna. Hela det finländska samhället skulle berikas av att flera individer skulle behärska både finska och svenska. Samtidigt finns det nackdelar med den tvåspråkiga skolan. Till exempel att tvåspråkiga elever börjar tala mer finska sinsemellan och att det finska språket blir det dominanta i skolan. En tvåspråkig skola kan vidare innebära ett hot mot svenska skolor på tvåspråkiga orter. Nu väljer majoriteten av tvåspråkiga barn den svenska skolan men om alternativet vore en tvåspråkig skola skulle fler tvåspråkiga sannolikt välja den tvåspråkiga skolan. Detta skulle i sin tur kunna leda till att elevunderlaget i de svenska skolorna minskar och i värsta fall kunde man bli tvungen att lägga ner några svenska skolor. Det skulle behövas en tydlig modell för hur en tvåspråkig skola i Finland byggs upp för att kunna bereda en basis för en mer nyanserad debatt om frågan i samhället.

I Europa uppkom den immaterialrättsliga konsumtionsprincipen under tidigt 1900-tal. Den varumärkesrättsliga konsumtionsprincipen å sin sida erkändes genom EU-domstolens rättspraxis på 1970-talet, då genom rättsfallet Centrafarm mot Winthrop. Den varumärkesrättsliga konsumtionen har sedermera föreskrivits i såväl det första varumärkesdirektivet som den första EU-varumärkesförordningen. Även om den varumärkesrättsliga konsumtionen har en lång historia har dess tillämpning inte varit lika entydig. Det faktum att konsumtionsprincipens tillämpning inte varit entydig beror på en rad olika faktorer. Den främsta faktorn är dock att den varumärkesrättsliga konsumtionsprincipen påverkar samtliga parters – varumärkesinnehavarens, konsumentens och den inremarknadens – intressen, vilket gör att tillämpningens balansgång är svår. För att möjliggöra den inre marknaden inom EU och uppfylla dess strävan efter fri rörlighet kom den varumärkesrättsliga konsumtionsprincipen till. Konsumtionsprincipen innebär således en begränsning av varumärkesinnehavarens intressen, med andra ord dess ensamrätt, till fördel för den inre marknaden. Den inre marknadens grundläggande princip om fri rörlighet för varor kunde inte uppfyllas utan föreskrivelser om konsumtion som begränsade den monopol som bildas av varumärkesrättslig ensamrätt. Den varumärkesrättsliga konsumtionsprincip som vi i dagsläget känner till bygger på en huvudregel och ett undantag. Enligt huvudregeln har en varumärkesinnehavare inte rätt att förbjuda tredje parts användning av varumärket för varor som av varumärkesinnehavaren eller någon annan med dennes samtycke har släppt ut på marknaden under varumärket inom EU. Konsumtionsprincipens huvudregel är den regel som möjliggör att till exempel en bil fritt kan säljas vidare under sitt ursprungliga varumärke, även om den tredje part som återförsäljer bilen inte är innehavare av varumärket. Huvudregeln består är två centrala rekvisit som bör uppfyllas för att konsumtion ska vara för handen. Dels krävs varumärkesinnehavarens samtycke till att den varumärkesbelagda varan släpps ut på marknaden om någon än varumärkesinnehavaren släpper ut varan, dels krävs att den varumärksbelagda varan har släppts ut på marknaden inom EES-området. Den varumärkesrättsliga konsumtionsprincipens undantag innebär däremot att en varumärkesinnehavare under vissa omständigheter har rätt att förbjuda tredje parts användning, trots att den varumärkesbelagda varan varit föremål för konsumtion. I praktiken innebär konsumtionsprincipen således att en tredje part har rätt att använda den varumärkesbelagda varan eftersom varumärkesinnehavarens ensamrätt till varumärket, enligt huvudregeln, är konsumerad. Däremot innebär konsumtionsprincipens undantag att en varumärkesinnehavare har rätt att förbjuda tredje parts användning, trots konsumtion, om denne har en skälig grund för sitt förbud. Undantaget bygger således på ett rekvisit som kräver att en skälig grund ska vara för handen. Syftet med denna avhandling är att reda ut den varumärkesrättsliga konsumtionsprincipens undantag. För att reda ut undantagets innebörd kommer särskilt rekvisitet ”skälig grund” att analyseras i ljuset av rättspraxis. Eftersom konsumtionsprincipens undantag blir tillämpligt i fall där den varumärkesbelagda varan varit föremål för konsumtion är det viktigt att även redogöra för konsumtionsprincipens huvudregel. Därmed behandlar avhandlingen även en så kallad preliminär forskningsfråga som gäller just konsumtionsprincipens huvudregel. Den preliminära forskningsfrågans syfte är att reda ut när en varumärkesinnehavares ensamrätt till ett varumärke anses ha konsumerats. Avhandlingen undersöker även en huvudsaklig forskningsfråga som strävar efter att reda ut i vilka scenarion som konsumtionsprincipens undantag kan bli tillämplig. Den huvudsakliga forskningsfrågan strävar särskilt efter att specificera vilka grunder som, utifrån rättslitteratur och rättspraxis, har ansetts utgöra en i lagens mening skälig grund och således befoga varumärkesinnehavarens förbud, trots att varumärket varit föremål för konsumtion.

The role of Vietnam in Finnish Development Policy changed in the beginning of the 21st century as Vietnam “graduated” from a low-income country status to a lower middle-income country. While this has justified reduction of ODA or a complete aid exit, Finland, like other donors has clearly interest in maintaining and strengthening ‘post aid’ relationships with Vietnam. But what does this shift to post-aid relations or “transition” actually mean in the specific context? In this thesis, the complex phenomenon of transition is looked through different theoretical lenses of international relations and development studies. The main research questions concern the dimensions of transition: what has been the transition environment in Vietnam and how the transition process has changed the relations between Finland and Vietnam. Furthermore, I look at what aims, expectations and justifications have been around the transition process. Thus, it is a study on the process in which state-to-state relations move from the position of one side giving grant-based bilateral assistance to the enhancement of a new kind of partnership as well as a dive into contemporary Finnish development policy. In a temporal scale, the research is confined to the period of transition, which is officially stated to be between the years 2016-2020 but as the process has started long ago, focus is around the year 2010, the year Vietnam “graduated”. Central areas of focus in the research are the role of middle income countries in contemporary development policy as well as different justifications for transitions. The research did not focus on a dichotomous thinking on whether development cooperation was seen as good or bad, but was aimed at looking at the negotiation between the actors and views from both sides. I look at the collected data from the point of view of both the materialist theories, mostly the realist school without forgetting the appeal of ideal approaches, thus pluralist and constructivist points of view. The empirical foundation of the study is based on archival and document data on the relations between Finland and Vietnam, focusing especially on the transition period. The data includes among others the official transition strategy as well as minutes and ambassador’s statements. I complement the document data with thematic interviews conducted in Hanoi with practitioners of the transition. In the study, it was found out that the decision to end aid to Vietnam seems to have been a sum of many developments, but especially a Finnish political decision. Finnish development policy has been directed by the official statements and guidelines in which developmentalist justifications for ending bilateral development assistance have been highlighted. It is also a big step for both the donor as well as the receiver, as ending the funding also changes the power relations between the countries. The case of transition between Finland and Vietnam was chosen as the case represents a major transformation of the development relation, involves processes of negotiating and planning new initiatives. On the relations of Vietnam and Finland there can be found supporting evidence for all of the theoretical approaches. A change in the relations can be detected and the change has many justifications. Materialist interests were obvious, but even better the change might be explained by the fact that the decision and design for transitions was done in the developmentalist complex which was directed by how donors view Middle Income countries. Also three dimensions from the literature were identified in this case: the phasing out of ‘traditional’ development cooperation; phasing in of new forms of ODA-financed activities more focused on fostering bilateral relations based on mutual interests; and phasing in of new types of broader or broad-based non-ODA cooperation, be it political, commercial or scientific. Also, the issue of using ODA-funding for activities to promote broader bilateral cooperation and trade-interests were present. In the research, it was noted that how Vietnam has reacted to phenomenon of donors phasing out has been volatile. As a premise, it can be stated that the decision of ending aid has been adopted but reluctantly and that Finland’s attempt to transform the bilateral relationships with Vietnam proved to be challenging for a variety of reasons. On one hand, the Finnish transition was smoothened by the fact that many other donors had already phased out before Finland and it was found out that the decision to phase out quite late might be beneficial for Finland, On the other hand, the Vietnamese actors would not have opposed to the continuing of aid. Nevertheless, the government of Vietnam is clearly making autonomous plans on its future and the fear of aid dependency was not present. As a conclusion of the donor-recipient relation it can be stated that Finland has seemed to have had commercial and geopolitical interests involved in the transition process, but these interests were not the primary directing incentives in the transition process. This is much due to the strong ownership of Vietnam as well as the example of the donor community in Vietnam.

In my master’s thesis (pro gradu) I analyze three novels that are set in the future: The Year of the Flood by Margaret Atwood, The Circle by Dave Eggers, and Super Sad True Love Story by Gary Shteyngart. I suggest that while the novels share a great deal of tropes with such dystopian classics as Aldous Huxley’s Brave New World, Geroge Orwell’s Nineteen Eighty-Four, and Yevgeni Zamyatin’s Мы (trans. We), they also differ from these novels to a significant degree. For this reason, I suggest approaching them as corporatocratic dystopias. In the analysis of generic dystopian characteristics in the novels, I refer to Erica Gottlieb’s (2001) notions of dystopian fiction. Another important literary concept in my study is satire, in the analysis of which I refer to Dustin H. Griffin’s (1994) views on satire as a playful and questioning genre. Central for all dystopias is the notion of a dystopian waning: the implied author of a dystopia exaggerates and ridicules in order to warn a contemporaneous reader against dystopian developments that take place in the reader’s own reality. The elementary difference between the three novels I analyze and Gottlieb’s characterizations concerns the novels’ description of tyranny. Traditionally, dystopias depict the supremacy of a state or a political party. In the novels I investigate in my thesis, the negative developments that take place in society are closely linked to the fact that corporations have gained power at the cost of political rulers, i.e. to the birth of a corporatocracy. I approach the question of power with the help of Antonio Gramsci’s (1975/1992) two dimensions of power: hegemony and dominance. I argue that unlike earlier dystopias, in which tyranny manifests itself in coercive deeds of dominance, the kind of corporatocracy the three novels depict functions to a great extent through hegemony, which is based on consent. In the three novels, corporations renew and uphold their power by maintaining excessive consumerism and mediatisation in society. In the analysis of these developments, I turn to Jürgen Habermas’ (1962/1989) views on mediatisation, and to Jean Baudrillard’s (1970/1998 and 1981/1994) and Joseph D. Rumbo’s (2002) conceptions on consumer society. The effects of consumerism penetrate also the private sphere in the novels, and thus questions about the body, sex, gender and sexuality are central to my thesis. Additionally, the novels seem to suggest that corporatocracy threatens reciprocity and togetherness between people, and alienates them from nature and from religion. I approach these themes with the help of Baudrillard’s theorisations on the body in consumer culture and Luce Irigaray’s (1985) discussions on patriarchy and women as commodities. The central outcome of my study is that the characters in the novels do not merely appear as identifiable victims of corporatocracy, or as fearless heroes who challenge the tyranny. Rather, as members of their fictional societies, the characters also contribute to the establishment of corporatocracy. I suggest that the dystopian warning all three novels eventually communicate leads directly to the behaviour, norms and ideologies of the characters, and finally, to human nature. Thus, through their characters, the implied authors of these novels encourage their readers to critically assess also their own roles as members of society.

Tutkielman tarkoituksena oli tutkia sitä, miten nais- ja mieshahmoja on kuvailtu fyysisesti toimintaelokuvien kuvailutulkkauksissa ja eroavatko nämä kuvailut toisistaan. Kuvailutulkkauksessa kuvaillaan oleellisia asioita katsojan kannalta ja kuvailut sijoitetaan dialogin aukkoihin. Kuvailutulkkaus on tärkeä näkövammaisten oikeuksien edistämiselle, mutta se on silti altis saaman vaikutteita oikean maailman sukupuolittuneesta kielenkäytöstä. Aineistona käytettiin kahdeksan englanninkielistä Suomen Netflix-suoratoistopalvelun valikoimasta valittua elokuvaa. Elokuvat ovat vuosina 2010-2016 ilmestyneitä ja hyvin suosittuja. Se, että ne olivat toimintaelokuvia, todettiin tutkimuksessa saattavan olevan vaikuttava tekijä tulosten kannalta. Kuvailuissa keskityttiin vain fyysisiin kuvailuihin, joihin kuuluivat kehonkuvailut, hyvännäköisyyden kuvailut sekä hius- ja kasvonpiirteiden kuvailut. Tutkielmassa keskityttiin vain sellaisiin kuvailuihin, joissa oli adjektiivejä mukana. Tutkielmassa oli kaksi hypoteesia. Hypoteesi 1:n mukaan nais- ja mieshahmojen kuvailut ovat erilaisia toimintaelokuvien kuvailutulkkauksissa. Hypoteesi 2:n mukaan mieshahmoja kuvaillaan heidän kehojensa kautta, kun taas naishahmoja kuvaillaan heidän hyvännäköisyytensä kautta. Tutkielman teoriapohjana käytettiin kuvailutulkkaukselle tärkeitä aiheita subjektiivisuus ja objektiivisuus, olennaisuus ja henkilöhahmojen kuvailu. Lisäksi käsiteltiin kieltä ja sukupuolta, ja sitä, miten kielenkäyttö on sukupuolittunutta ja miten se näkyy kielenkäytössä. Kolmas aihe oli toimintaelokuvat ja sukupuoli, joka auttoi hahmottamaan, miksi kuvailut olisivat erilaisia sukupuolten välillä. Tutkielmassa käytettiin laajempaa, määrällistä vertailua kuvailujen välillä sekä tarkempaa, kohtausanalyysiin perustuvaa vertailua kuvailujen välillä. Näin voitaisiin selvittää, miten mahdolliset erot esiintyvät laajemmassa kontekstissa ja kuvailukohtaisesti. Käytössä oli neljä kysymystä, jotka liittyivät subjektiivisuuteen, olennaisuuteen, vertailuun ja biologisuuteen. Nämä auttoivat tarkan analyysin tekemisessä. Analyysissä selvisi, että hypoteesi 2 pitää paikkansa. Viidessä elokuvassa kahdeksasta oli kuvailtu mieshahmojen kehoja ja naishahmojen hyvännäköisyyttä. Lisäksi hahmojen kehonkuvailut olivat suurimmaksi osaksi mieshahmoille, ja vaikka melkein kaikki näistä olivat oleellisia kohtauksien kannalta, ero on silti nähtävissä. Hyvännäköisyys kuvailuissa oli sama, mutta toisin päin: suurin osa kuvailuista oli naishahmoille. Melkein puolet kuvailuista oli oleellisia kohtauksien kannalta, mutta silti ero mieshahmoihin verrattuna oli suuri. Hius- ja kasvonpiirteet kuvailuissa ei ollut eroja kuin yhdessä kohtaa: huulien kuvailuissa. Tutkimus voi antaa innostusta toisille tutkijoille ja aiheesta kiinnostuneille. Tämän tutkielman aineistona oli vain kahdeksan toimintaelokuvaa. Tulokset voisivat olla erilaiset eri elokuvagenreissä. Lisäksi tulokset voivat auttaa kuvailutulkkauksien tekijöitä olemaan tietoisia tästä asiasta ja olemaan tarkka siitä, miten he kuvailevat nais- ja mieshahmoja.

In recent decades, more and more attention has been paid to solar energy because of the need to ensure “green” and sustainable future. Solar cells have been treated as one of the most promising technologies for solar energy utilization. Since conversion of sunlight into electricity mainly passes through the light absorbing material (absorber), its optoelectronic properties largely determine the cell performance. Among the existing absorbers, inorganic lead-free perovskites, like CsSnI3, are of great interest due to high potential efficiency, increased stability and the absence of toxic components. However, currently used fabrication techniques limit quality of the materials and their application in large-scale production. Atomic layer deposition (ALD) is a thin film fabrication technique which is now widely used in electronics and optoelectronics. Based on the principle of sequential saturated surface reactions, it is able to provide almost atomic level control over the thickness and composition of the film. Moreover, the principle ensures the formation of uniform films on large surfaces. Since precise composition control and scalability are of great importance for efficiency of perovskite solar cells, ALD acts as an excellent tool for production of this type of absorbers. The literature review of this thesis examines perovskites as absorber material for commercially efficient solar cells. The aim is to give the reader an overview of solar cell performance, currently available absorber materials and motivation for perovskites to become promising cost-efficient solution. Additionally, the most common fabrication techniques for perovskite structures are introduced together with limitations to emphasize the expediency of further experiments. The experimental part combines development of SnI2 thin film deposition in ALD reactor with a subsequent use of the technique in conversion to perovskite for future solar cell application. Unfortunately, the applicability of SnI2 ALD with proposed chemical process became doubted due to multitude issues that arose during the investigation. However, successful results on SnI2 pulsed chemical vapor deposition (pCVD) in the same ALD reactor supported feasibility of the chemical process. Application of the optimized pCVD technique for the conversion of CsI thin films, prepared by ALD, made it possible to obtain phase-pure CsSnI3 perovskite. In addition, conversion part demonstrates that use of SnI2 pCVD allows the formation of uniform and conformal perovskite thin films with promising band gap of 1.7 eV.

Objectives. Perinatal risk factors, e.g. low birth weight, can increase risk for depression. Whether perinatal risks are linked to received treatment and rehabilitation of depression and cognitive deficits in depression is largely unknown. The aim of the study was to examine the use of antidepressants, received rehabilitative psychotherapy and cognition among adults with lifetime depressive symptoms by comparing whether they differ in the perinatal risk group and in the control group. Methods. The study is part of a longitudinal birth cohort research project examining long-term ef-fects of perinatal risk factors. The present sample included 67 adults with perinatal risk factors and 20 control adults. All of the participants (n = 87) had experienced lifetime depressive symptoms. Lifetime depressive symptoms were assessed by lifetime depression and/or current depressive symptoms (DEPS ≥ 9). The use of antidepressants and received rehabilitative psychotherapy were compared between groups by χ2-tests. Cognition was assessed with several neuropsychological tests and compared between groups by t-tests. The effects of the most prevalent perinatal risk fac-tors and education on cognition was controlled by separate analyses of variance. Results and conclusions. The use of antidepressants was indicatively more prevalent in the perinatal risk group, although no statistically significant difference was observed. No difference between groups was found in received rehabilitative psychotherapy. Processing speed and visual perceptual performance was significantly poorer in the perinatal risk group compared to the control group. Low birth weight was linked to poorer cognitive performance in the perinatal risk group. Furthermore, lower level of education in the perinatal risk group explained difference in cognitive performance. The results suggest that perinatal risk factor may be linked to more prevalent use of antidepressants, which may reflect more severe lifetime depressive symptoms compared to controls. Perinatal risk factors do not seem to be linked to received rehabilitative psychotherapy and cognitive performance among adults with lifetime depressive symptoms.

The local sources influence the spatial distribution of air pollutants in urban settings, and these can be quite diverse. For better air quality forecasting, constant monitoring of pollutants, and a high volume of measurements are necessary at many locations. Building a dense air quality network by only using the reference instruments is expensive and not feasible. The use of complementary sensor like Vaisala AQT 420 can help achieve the goal of creating a robust air quality network. As part of the Helsinki metropolitan Air Quality Testbed (HAQT) project, AQT 420 was tested for its suitability as a complmentary component in an air quality monitoring network. AQT 420 is capable of measuring NO2, PM2.5, PM10, CO, O3, SO2, relative humidity (RH), temperature, wind speed (WS), wind direction (WD), and air pressure (AP). Proxies for condensation sink (CS), black carbon (BC), particles number concentration (N), and Pegasor AQ urban diffusion current (PAQDCLDSA, which can be parameterized to calculate lung deposited surface area (LDSA) concentrations) were developed for an urban background site in Helsinki, Finland. The intention is to use variables measured by the AQT 420 and predict additional variables by using proxies. Proxy variables will help to maximize the output of AQT 420 sensors, and giving extra data extraction capability from the sensors. PM2.5, NO2, RH and temperature yielded reliable proxies for both CS and PAQDCLDSA with the correlation coefficient r, 0.85 and 0.83, respectively. While, PM2.5, NO2, and NO2, RH were enough to produce satisfactory proxy parameters for BC (r, 0.80), and N (r, 0.76), respectively. Additionally, a campaign data for sulfuric acid (SA) from Helsinki, Finland site was used to produce a proxy for SA. SO2, global radiation, CS and RH gave the best version of that proxy (r, 0.85).

The aim of this thesis is to evaluate different theories of free will. The starting point of the thesis is that whether we can say that we have free will or not depends on how the theory we choose characterizes the nature of free will and what requirements it sets for having it. We begin by examining the kinds of theories of free will which locate it in the ability to do otherwise. These leeway theories demand that people who possess free will must have the ability to do otherwise than they actually end up doing, so that it can be said that they have free will. The thesis ends up concluding that these theories cannot give us a satisfactory account of free will. Using the work of philosopher Harry Frankfurt, the thesis moves on to sourcehood theories of free will, which locate free will in the processes which form our desires. Sourcehood theories claim that it is the correct functioning of these processes which gives us free will. After going through many sourcehood theories the thesis ends up with Derk Pereboom’s sourcehood theory, which is called hard incompatibilism. Hard incompatibilism demands that people who have free will must be the causa sui i.e. the ultimate cause of their will. The thesis covers what it is like to live without the assumption of free will. The aim of the thesis is to convince the reader that life without assuming free will is possible. The thesis also covers critiques of Pereboom’s theory and tries to answer them. The aim is to convince the reader that Pereboom’s theory is the best characterization of free will and that the criteria it sets should be used when determining whether we have free will or not. The theory should be accepted even if we have to conclude that we do not have free will.

Tutkielman tavoitteena on selvittää, millaisia haasteita suomenkielisillä saksanopiskelijoilla on saksan sanapainossa. Tutkielmassa suoritetaan virheanalyysi, jossa selvitetään, miten paljon saksanopiskelijat tekevät virheitä sanapainossa ja millaisia yksilöllisiä eroja heidän välillään on. Tämän avulla pyritään selvittämään, kuinka laaja haaste saksan sanapaino suomenkielisille on ja millaisia virheitä siinä yleisimmin tehdään. Virheanalyysin yhteydessä toteutetaan lyhyt korpusanalyysi, joka tutkii kahden saksan kielen sanan, überall ja überhaupt painotusta. Tutkimusaineistona käytetään vuoden 2010 TAITO-projektin videoitua materiaalia, jossa Helsingin yliopiston saksan pääaineopiskelijat suorittavat suullisia keskustelutehtäviä saksaksi, sekä HY-TALK-projektin materiaalia vuodelta 2011, jossa Helsingin yliopiston Kielikeskuksen saksan kurssin opiskelijat suorittavat samankaltaisia keskustelutehtäviä. Korpusanalyysissä käytetään apuna Mannheimin saksan kielen instituutin Datenbank für gesprochenes Deutsch – tietokantaa ja siitä saatua korpusta Forschungs- und Lehrkorpus für gesprochenes Deutsch (FOLK). Tutkielman teoriaosuudessa muodostetaan kuva saksan sanapainosta ilmiönä mm. ääntämisoppikirjojen ja erilaisten sanapainoon keskittyvien aikaisempien tutkimusten avulla. Teoriaosuudessa selvitetään, miten sanan rakenne vaikuttaa sen painotukseen ja millaisia sääntöjä saksan painotuksessa on. Saksan sanapainoa myös verrataan lyhyesti suomen kielen sanapainoon. Saksan sanapainoa käsitellään myös pedagogisesta näkökulmasta ja teoriaosuuden myöhemmässä vaiheessa selvitetään mm. erilaisten didaktisten oppaiden avulla, miten saksan sanapainoa voisi käsitellä kouluympäristössä, sekä perehdytään siihen, millaiset tekijät johtavat ääntämysvirheisiin ja pohditaan niiden käsittelyä luokkahuoneessa. Analyysin tuloksina todetaan, että suomenkieliset saksanopiskelijat painottavat erityisen usein virheellisesti ensimmäistä tavua, kun sanapaino on saksan kielessä sanan lopussa. Varsinkin painottomat prefiksit, kuten ge- aiheuttavat usein haasteita. Virheiden määrässä ja laadussa on myös melko suuria yksilöllisiä eroja, eikä lähtötaso kaikissa tapauksissa korreloi virheiden määrän kanssa.