Browsing by Title
Now showing items 7205-7224 of 31169
-
(2022)The purpose of this qualitative research was to describe and interpret the meaning and grounds of worldview education from the guardians perspective and their wishes regarding worldview education in early childhood education. Previous research has shown worldview education to be a tense content area within early childhood education. Studies have focused mostly on the professionals point of view. Whereas little attention has been given to the guardians perspective. The research questions were as follows: 1. What meanings do guardians give to worldview education in early childhood education? 2. What grounds do guardians present for worldview education in early childhood education? 3. What wishes do the guardians express towards early childhood worldview education? The data consisted of four thematic interviews and open-ended entries of the questionnaire. 11 guardians answered the questionnaire. The data was analyzed using theory-driven content analysis, and utilized methods based on discourse analysis. The results were mirrored with Balčin et al.'s (2021) model of the worldview dimension of worldview education. The data shows that guardians see multi-perspective worldview education as a way of promoting accepting differences and as a mediator of a model of a good person. The necessity of the content area was questioned as early childhood education resources are critical. The meanings were built from a secular and pluralistic dimension. The guardians' grounds for worldview education focused on a shared Finnish value base, the nurturing of cultural tradition and the rights of the child. The grounds were located in the secular and monovalent dimension. The guardians expressed a preference for religious sensitivity and valued a high level of competence in worldview education from the professionals, nonalignment of worldview education, uniform practices, caution on trips to other worldview communities and stronger description of worldview education and discussion about it. The wishes were focused on the secular dimension. The guardians had a positive attitude to multi-perspective worldview education, but the practices related to its implementation revealed tense questions and attitudes in which the interpretation of one's own background in worldview education was highlighted. This thesis reveals that discussion about world-view education between guardians and personnel in early childhood education is in major role promoting multi-valued society which allows different worldviews. Discussion requires personnels' competence of worldview reflection and sensitive attitude towards religion and worldviews. In the light of this thesis, these previous skills should be supported among personnel in early childhood education.
-
(Helsingfors universitetUniversity of HelsinkiHelsingin yliopisto, 2007)
-
(2021)Tekstiili- ja vaatetusteollisuus (teva) on perinteikäs ja historiallisesti merkittävä teollisuudenala, jolla oli pitkään vankka rooli suomalaisten työllistäjänä. Suomalainen tevateollisuus oli rakentunut vahvasti sukupuolittuneen työnjaon varaan ja alan työtehtävät oli jaoteltu naisten ja miesten tehtäviin. Halpa naistyövoima toimi kotimaisen teollisuuden valttina, joka houkutteli ulkomaisia teva-alan yrityksiä siirtämään tuotantoaan edullisempien työvoimakustannusten perässä Suomeen. Nykyistä globalisaatiota edelsi ”uusi kansainvälinen työnjako”, joka sai alkunsa 1970-luvulla. Se merkitsi työvoimavaltaisten tuotantovaiheiden siirtämistä teollisuusmaista kohti maita, joissa työvoima oli halpaa. Halvan työvoiman maiden kilpailuetu johtui muun muassa alhaisista palkoista, voimattomista ammattiliitoista ja investointi- ja veroetuuksista. Suomalaisessa tekstiili- ja vaatetusteollisuudessa kehitys näkyi muun muassa ulkomaisten yritysten vetäytymisenä, minkä lisäksi kotimaista tevateollisuutta nakersi vaatteiden ja tekstiilien halpatuonti maista, joissa tuottaminen oli vielä Suomeakin edullisempaa. Tutkin maisterintutkielmassani millä tavoin tekstiili- ja vaatetusteollisuudessa tapahtunut kansainvälisen työnjaon muutos vaikutti alan työntekijöihin Suomessa vuosien 1975 ja 1989 välillä ja kuinka he itse suhtautuivat kehitykseen. Selvitän, mitkä tekijät vaikuttivat halpatuonnin kasvuun markkinoilla ja millaisia toimenpiteitä lisääntyvää tuontia vastaan tehtiin. Kysyn lisäksi, kuinka yhteiskunnassa vallalla olleet asenteet naisista, heidän työnteostaan sekä heille sopivista rooleista vaikuttivat alan palkkaukseen ja tevateollisuuden pelastamiseksi tehtyihin toimenpiteisiin. Tarkastelen matalapalkkaisten tekstiili- ja vaatetusteollisuuden naistyöntekijöiden asemaa myös osana ammattiyhdistysliikettä. Vastaan tutkimuskysymyksiini laadullisen sisällönanalyysin avulla. Alkuperäislähteinäni käytän Tekstiili- ja Vaatetustyöväen Liitto Teva ry:n jäsenlehtiä. Esitän tutkielmassani, että kansainvälisessä työnjaossa tapahtuneet muutokset vaikuttivat voimakkaasti ja läpileikkaavasti suomalaiseen tekstiili- ja vaatetusalaan ja sen työntekijöihin. Vastatakseen kiristyvään kilpailuun suomalainen tevateollisuus pyrki erikoistumaan ja panostamaan laatuun. Taistelu halpatuontia vastaan oli kuitenkin vaikeaa, sillä edullisen tuotannon taustalla vaikuttivat halpatuotantomaiden alhaiset työvoimakustannukset, jotka juonsivat juurensa puutteellisiin työntekijöiden oikeuksiin. Suomalaiset tevatyöntekijät suhtautuivat halpatuonnin kasvuun pelokkaasti ja katsoivat sen uhkaavan sekä heidän omaa työllisyyttään että koko teollisuudenalan tulevaisuutta. Yhtenä halpatuonnin epäreiluimmista piirteistä pidettiinkin sitä, että se iski pahasti alaan, joka oli matalapalkkainen ja naisvaltainen. Kehityksessä keskeistä roolia näyttelivät myös kauppa ja kuluttajat, jotka tekemillään valinnoilla vaikuttivat tekstiili- ja vaatetusteollisuuden työllisyystilanteeseen Suomessa.
-
(2019)S-ryhmä on toteuttanut halpuuttamista useamman vuoden, koska kuluttajat ovat pitäneet ruoan hintaa kalliina ja S-ryhmä on halunnut auttaa kuluttajia vaikeina aikoina. Halpuuttaminen on saanut paljon huomiota mediassa. Elintarvikeketjun eri toimijat ovat tuoneet mielipiteensä esiin halpuuttamisesta, mutta kuluttajan näkökulma asiaan on jäänyt vähemmälle. Tämän tutkimuksen pyrkimyksenä oli tutkia, miten kuluttajat kokevat halpuuttamisen. Tarkemmin selvitettiin, mitä mieltä kuluttajat ovat halpuutetuista hinnoista ja miten he ovat reagoineet halpuuttamiseen sekä onko hinta-asenteen ja halpuuttamisen kokemisen välillä yhteyttä. Tutkimuksen teoriaosassa perehdyttiin halpuuttamisen perustaan ja toteuttamiseen ja siihen, miten halpuuttaminen on nähty aiemmissa tutkimuksissa ja mediassa. Toisena kokonaisuutena teoriassa selvitettiin erilaisten käsitteiden kautta, minkälaisia näkemyksiä hintaan liittyen voi olla. Näitä olivat hintakäsitys, hinta-laatusuhde, hinnan oikeudenmukaisuus, hinta-asenne ja hintamielikuva. Lisäksi teoriaosassa kuvattiin hintaan ja sen muutoksiin reagoimista. Tutkimuksen empiirinen osio suoritettiin kvantitatiivisena kyselytutkimuksella. Kyselylomake lähetettiin sähköisenä Kuluttajaliiton jäsenille jäsenkirjeen mukana joulukuussa 2018, kolmen Maatalous-metsätieteellisen ainejärjestön postituslistan kautta opiskelijajäsenille ja tuttaville marraskuussa. Aineisto koostui 160 vastauksesta. Sen analysoinnissa hyödynnettiin keskiarvoja, frekvenssejä, ristiintaulukointia, Spearmanin järjestyskorrelaatiokerrointa, Mann-Whitneyn U-testiä, Kruskal-Wallisin H-testiä ja monimuuttujamenetelmistä faktorianalyysiä ja logistista regressioanalyysiä. Halpuuttaminen koettiin keskimäärin hieman enemmän pysyväksi hinnanalennukseksi kuin tarjoukseksi. Halpuuttaminen ei ollut vastaajien, erityisesti naisten ja nuorempien, mukaan osuustoiminnan tehtävän mukaista. Vastaajat kokivat halpuuttamisen joko myönteisenä tai kielteisenä. Useammasta vastaajasta halpuuttaminen oli kielteinen asia. Naisiin ja nuorempiin (19–24 -vuotiaat, 25–29 -vuotiaat) lukeutui useampi kielteisesti suhtautuva kuin miehiin ja vanhempiin (30–59 -vuotiaat, 60–79 -vuotiaat). Vastaajat eivät nähneet halpuuttamista oikeudenmukaisena. Vastaajat olivat reagoineet halpuuttamiseen eniten siirtymällä S-ryhmän kaupoista pois. Halpuutuksen vaikutuksesta vastaajat eivät olleet lisänneet halpuutettujen tuotteiden ostoa. “Halpa hinta on tärkeä” ja “laadusta kannattaa maksaa” hinta-asenteet selittivät halpuuttamiseen asennoitumista. Halpuuttamisen oikeudenmukaisuuden kokemus selitti myönteistä asennetta. S-ryhmän olisi hyvä kertoa kuluttajille siitä, mitä halpuuttaminen on ja miten se on toteutettu.
-
(2017)Sekelskiftet 1900 var de stora folkhälsoprojektens tidevarv. Också i Finland engagerade sig läkare, stadsplanerare och politiker i stora folkhälsoprojekt. Denna avhandling pro gradu granskar den Florinska kommissionens uppkomst och verksamhet. Kommissionen lät genomföra befolkningsundersökningar i Tenala-, Malax socken och Borgå landsförsamling under 1910-talet. Syftet med avhandlingen är att studera kommissionen och dess verksamhet som en del av både nationella och internationella sammanhang Jag har strävat till att ge en helhetsbild över kommissionens befolkningsundersökningar som inte tidigare har undersökts i större utsträckning. Den teoretiska ramen för avhandlingen är relationen mellan samhällets och individens intressen och behov. Den Florinska kommissionens befolkningsundersökningar var ett ambitiöst forskningsprojekt som hade både vetenskapliga och politiska motiveringar. Kommissionen ville utföra ”en närmare undersökning af den svenskatalande befolkningens i Finland fysiska och psykiska hälsa samt de förhållanden, som kunna anses utöfva inflytande på densamma”. Kommissionen strävade till att hitta mångsidiga och vägande argument för att stärka den svenskspråkiga befolkningens hälsa i Finland, under en tid då de upplevde att deras ställning i samhället var hotad. Kommissionen ville att den svenska befolkningens framtid i landet skulle tryggas, samt att de svenskspråkiga skulle bli sedda som en likvärdig del av befolkningen på samma villkor som den finska majoriteten i fråga om administrativa och kulturella rättigheter. Kommissionens undersökning kom att bli mycket omfattande och sammanlagt undersöktes närmare 23 000 individer i de tre orterna. Kommissionen valde att undersöka sådana faktorer som de ansåg vara viktiga i bedömandet av folkhälsan. Man undersökte individernas hälso- och levnadsförhållanden och utförde också några antropologiska mätningar. Medicinska och sociala problem i samhället reflekterades i kommissionens arbetsprogram. Det som skedde inom rashygien och folkhälsa på svenskt håll i Finland var ingen enskild händelse, utan en del av ett större sammanhang och en tid då rashygien och folkhälsa intresserade vetenskapssamfundet i stora delar av Europa. Det viktigaste källmaterialet för avhandlingen är den Florinska kommissionens protokoll samt bilagor som förvaltas av Samfundet Folkhälsan i svenska Finland. I Folkhälsans arkiv finns även övrigt material såsom undersökningsrapporter, planer och personkort som är viktiga för min avhandling. För att vinna en djupare förståelse av kommissionens arbete har jag även använt mig av artiklar skrivna främst av kommissionens ordförande, Ossian Schauman, samt kommissionens sekreterare, Harry Federley.
-
(2020)A good occupational health is what every human wish for. Because people spend a lot of their time at the workplace the concept occupational health is an important factor to consider as a leader. Also due to a raise in the retairement age and changes in worklife, occupational health has become a current and known topic at workplaces. Occupational health refers to wellbeing at work and that an employee should experience physical, psychological and social wellbeing at the workplace. In this study the teachers occupational health is in focus. This study aims to find out wether a headmaster conducting a healthpromoting leadership would be of advantage for the teachers, when it comes to experiencing a good occupational health. It also aims to find out if teachers have any certain expectations regarding healthpromoting leadership and what thoughts they have conserning the topic occupational health and their own experienced occupational health. Background and contextual research consist of theory and previous studies on leadership, leadership in schools, healthpromoting leadership, educational leadership and occupational health. The thesis is a qualitative research project with a phenomenograpic perspectiv. The data was collected in fall 2019 and the sample consisted of eight teachers from swedishspeaking schools in the south of Finland. The data was collected through semistructured interviews and was later on analysed with help of inductive content analysis. The result refers to that most of the teachers have sometime during their career experienced a minor setback concerning their occupational health and consider therefore a healthpromoting leadershipstyle to be desireble. The teachers expectations are many and individual. Their expectations refer to being present, structured and flexible, and communicativ as a headmaster. Characteristics of the headmaster that the teachers refer to as being important for their occupational health are trust, honesty and personality. Other important leadership qualities for a headmaster to have is to give support and structure, and to be good at allocating resources and time. The research result can hopefully contribute to a better occupational health for the teachers true healthpromoting leadership. In addition, the result can give an indication, not only to the headmasters, but also to municipalities and state institutions, concerning what has to be accomplished and altered within education for the teachers to achieve a good and sustainable occupational health.
-
(2019)Avhandlingen undersöker unga kvinnors uppfattning om hälsa i relation till hälsotrender och kroppsideal. Syftet med denna avhandling är att granska den sociala kroppen som identitetsskapande och som en social konstruktion. Avsikten är att skapa en förståelse för unga kvinnors relation till hälsosamhet. De centrala forskningsfrågorna lyder: ”Vilka hälso- och kroppsideal definieras av unga hälsointresserade kvinnor?”, ”Vilka kopplingar går att dra mellan den disciplinerade vältränade kvinnan och vår samtid?” samt ”Hur framställs en hälsosam livsstil och hur kan denna förstås i relation till identitet och position i samhället?”. Avhandlingens empiriska material består av kvalitativa intervjuer med fyra finlandssvenska kvinnor i åldrarna 21–24 som definierar hälsa som ett stort intresse, som tränar på gym och som dagligen använder sig av det sociala mediet Instagram. Intervjuerna analyserades med hjälp av innehållsanalys, diskursanalys och kritisk diskursanalys. Det teoretiska ramverket för avhandlingen består av synen på kroppen som projekt och som en arena där samhälleliga maktförhållanden kan ta sig uttryck. De slutsatser som kunnat dras av analysen visar på att de unga kvinnorna identifierar ett samhällsideal som innefattar att vara hälsosam, träna och äta hälsosam kost. De betonar en kultur där hälsosamma vanor porträtteras som viktiga och ändamålsenliga. Den hälsosamma individen kan förstås i relation till ett prestationssamhälle och till en arbetsmarknad som glorifierar effektivitet, prestation och produktivitet. Respondenterna betonar även gråzoner gällande hälsosamhet och lyfter fram ätstörningars komplexitet. De upplever krav på att passa in i rådande kvinnliga kroppsideal och belyser ett individualistiskt samhälle. De betonar även att det är av värde att förhålla sig kritiskt till diskussioner kring hälsa som kan vara motstridiga. Avhandlingen bekräftar även tidigare forskning gällande det sociala mediet Instagram som en kanal för jämförande av kroppar.
-
(2020)Det psykiatriska vårdsystemet fokuserar på patienternas sjukdomar medan sociala arbetets fokus ligger på individens och samhällets förhållande. Hälsosocialt arbete på stängda avdelningar är socialt arbete vars målgrupp består av patienter med olika slag av psykisk störning. Även om den psykiatriska vården och hälsosocialt arbete inom psykiatrin borde komplettera varandra, förblir sociala arbetets betydelse ändå oftast sekundär. Hälsosociala arbetets synliggörande är ett sätt att öka betydelsen av hälsosocialt arbete. Denna avhandling granskar hälsosocialarbetarnas expertis på psykiatriska stängda avdelningar. Syftet med avhandlingen är att få en förståelse för vad hälsosocialarbetarens uppfattning om hurudan expertis det behövs inom psykiatriskt stängd avdelningsvård, är. Teoretiska referensramen består av begreppen hälsosociala arbetets utveckling, hälsosocialt arbete idag och psykiatriska vårdssystemet och mental hälsa. Det mest centrala teoretiska begreppet som diskuterades var expertis. Pamela Trevithicks (2008) modell för kunskap inom socialt arbete framstod som avhandlingens teoretiska utgångspunkt. Materialet samlades in kvalitativt genom semi-strukturerade intervjuer. Tillsammans intervjuades 6 hälsosocialarbetare som arbetade inom HNS på psykiatriska stängda avdelningar. Analysen har utgjorts av en abduktiv innehållsanalys. Abduktiv innehållsanalys inleds materialbaserat men påverkas av teori i något skede av analysen. Trevithicks (2008) indelning av sociala arbetets expertis präglade analysen och formade de tre huvudkategorier för kunskapen på stängda avdelningar; teoretisk kunskap, sakkunskap samt praktisk och personlig kunskap. Resultaten i avhandlingen indelades enligt Trevithicks (2008) modell. Teoretisk kunskap i denna avhandling omfattade kunskap i sociala arbetets yrkesroll på stängda avdelningar, kunskap i psykologi och psykiatri samt mångprofessionellt samarbete och nätverksarbete. Till sakkunskap kategoriserades kunskap om det finska socialskyddet, lagkunskap, samhälleligt perspektiv, kunskap om den egna organisationen samt etisk kunskap. Den praktiska och personliga kunskapen omfattade kunskap i bemötande av psykiatriskt sjuka patienter, utredning och utvärdering, praktiskt stöd samt personlig kunskap. Kärnkunskapen i socialt arbete på stängda avdelningar formas av ett samspel mellan alla kunskapsområden. Sakkunskap samt praktisk och personlig kunskap formade de största kunskapsområden, medan teoretisk kunskap genomsyrade materialet från ett abstraktare perspektiv och påverkade därmed arbetet på alla plan. Kunskap i finska socialskyddet och kunskap i att bemöta psykiskt sjuka patienter framstod som de kunskapsområden som hälsosocialarbetarna mest behövde i sitt arbete, vilket är kännetecknande för hälsosocialt arbete inom psykiatrin.
-
(2018)Tiivistelmä Kasvillisuus vaikuttaa voimakkaasti ekosysteemin toimintaan veden ja energianvaihdon kautta. Koska hiilen dynamiikan ja muiden ilmastoon liittyvien prosessien tiedetään vaihtelevan suuresti suon eri kasvillisuustyyppien välillä, on ratkaisevan tärkeää tietää eri kasvillisuustyyppien suon sisäinen alueellinen jakauma. Muutosten, kuten ilmaston muutoksen vaikutusten, ennustaminen eliöyhteisön kokoonpanoon ja ekosysteemin dynamiikkaan edellyttää parempaa ymmärrystä nykyisen kasvillisuuden rakenteesta ja fenologiasta. Kasvillisuuden seuraaminen ja aineiston kerääminen maasto-olosuhteissa on työlästä, siksi on tärkeää selvittää menetelmiä, joilla kasviyhteisöjen rakenteet saataisiin kuvattua hyödyntämällä kaukokartoitustekniikkaa. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää Sodankylässä sijaitsevan aapasuon, Halssiaavan kasvillisuus ja lehtialaindeksi niin funktionaalisten tyyppien, kasvillisuuden koostumukseen perustuvien kasviyhteisöjen, kuin ekosysteemin tasolla. Lehtialaindeksi on muuttuja, joka selittää hyvin suon tuotantoa. Alueellisen vaihtelun lisäksi lehtialaindeksi vaihtelee kasvukauden aikana, ja tämä vaihtelu eroaa kasviyhteisöittäin. Kasvillisuuden alueellinen vaihtelu ekosysteemitasolla saadaan kuvattua erittäin korkean resoluution kaukokartoituskuvilla, joiden spatiaalinen tarkkuus on riittävä. Suon kenttäkerroksen kasvillisuuden fenologian kehitystä seurattiin kasvukaudella 2016, 3.6.–14.9. välisenä aikana seuranta-aloilta viikoittain. Nämä seuranta-alat perustettiin eri suotyypeille ravinteisuuden ja kosteuden perusteella. Aloilta arvioitiin kasvilajien peittävyys ja laskettiin putkilokasvien lehtialaindeksi. Eri putkilokasvilajien lehtialaindeksin kehitystä kasvukauden aikana seurattiin kasvillisuuden toiminnallisissa ryhmissä. Lisäksi suon kasviyhteisöt luokiteltiin lajistoaineiston perusteella kaksisuuntaisella (TWINSPAN) indikaattorianalyysillä eri kasviyhteisötyyppeihin. Seuranta-alojen lisäksi perustettiin näytealoja tukipisteille suon maanpeiteluokitusta varten. Tukipisteiltä kuvailtiin kasvillisuus ja kasvupaikka. Maanpeiteluokittelu tehtiin käyttämällä objektiperustaista menetelmää ja luokittelun pohjana käytettiin eri kaukokartoitusaineistoja. Perustuen kasvillisuuden rakenteeseen, kasvillisuus Halssiaavalla luokiteltiin kymmeneen eri kasviyhteisötyyppiin. Kasviyhteisöjen lehtialaindeksi eli yhteyttämispinta-ala saavutti huippunsa heinäkuun keskivaiheilla. Kaikki putkilokasvit osoittivat selvää kasvukauden aikaista dynamiikkaa, mutta kasvukauden huippu vaihteli toiminnallisten ryhmien välillä. Halssiaavan maanpeiteluokittelun kokonaistarkkuus kaukokartoitusaineiston perusteella oli noin 70 % maastossa tehtyyn luokitteluun verrattuna, josta rimpien osuus oli 57.6 %, välipintojen 20.3 % ja jänteiden 22.2 %. Kenttäkerroksen putkilokasvien lehtialaindeksi oli kasvukauden huipussa 15.7. suurin välipinnoilla 0.92, seuraavaksi suurin jänteillä 0.88 ja pienin rimpipinnoilla 0.61. Tämän työn tulosten avulla voidaan arvioida suon lehtialaindeksi eri ajanhetkinä.
-
(2013)Tutkielmassa tarkastellaan isännöitsijän asiantuntijuuden rakentumista yhtiökokouksessa. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, 1) miten isännöitsijän käyttämät tilanteittain vaihtelevat kielimuodot (rekisterit) ilmaisevat isännöitsijän asiantuntijuutta ja jäsentävät meneillään olevaa kokousta ja miten 2) tunnepitoiset eli affektiset tilanteet sekä 3) isännöitsijän ja puheenjohtajan ja toisaalta isännöitsijän ja osakkaiden tiimiytyminen rakentavat, uhkaavat ja tukevat asiantuntijuutta. Aineistona on marraskuussa 2011 videonauhoitettu noin tunnin mittainen yhtiökokous. Metodisena pohjana työssä on keskustelunanalyysi. Sen avulla on mahdollista hahmottaa institutionaalisen keskustelutilanteen, kuten yhtiökokouksen, erityistä vuorovaikutusjärjestystä. Työssä osoitetaan, että isännöitsijällä on useita kielellisiä keinoja ilmentää asiantuntijuuttaan (esim. asiantuntijatermien käyttö, muodollinen ja epämuodollinen puhuttelutapa, avoimet tietämättömyyden ilmaukset, pahoittelun välttäminen sekä tiimiytyminen) Muodollisen ja epämuodollisen rekisterin vaihteluiden avulla isännöitsijä jäsentää meneillään olevan yhtiökokouksen vuorovaikutusta kokonaisuutena. Tämä rakentaa asiantuntijuutta. Affektisissa tilanteissa asiantuntijuus voi joko heiketä tai säilyä riippuen siitä, miten isännöitsijä reagoi tilanteisiin. Asiantuntijuus heikkenee, kun isännöitsijä ei vastaa osakkaalle, pyydä tätä lopettamaan yhtiökokousta viivyttävää topiikkia tai myönnä, ettei tiedä vastausta tämän kysymykseen. Asiantuntijuus puolestaan säilyy, kun isännöitsijä esimerkiksi myöntää avoimesti tietämättömyytensä osakkaan kysymykseen, mutta ei pahoittele sitä, vaan kertoo osakkaalle, miten tämän on mahdollista saada asiasta tietoa. Myös tiimipuhe, asiantuntijatäydennykset ja puheenjohtajan tukena toimiminen rakentavat isännöitsijän asiantuntijuutta. Konfliktitilanteissa puheenjohtaja ja osakkaat voivat niin ikään tukea isännöitsijää. Se, että isännöitsijä tarvitsee konfliktitilanteissa tukea, osoittaa kuitenkin, että isännöitsijät tarvitsisivat koulutusta vaikeiden asiakastilanteiden käsittelemisessä. Tutkielma on ensimmäinen suomalaisesta yhtiökokousjärjestelmästä tehty kielitieteellinen tutkimus. Sen tarkoituksena on tarjota konkreettisia työkaluja isännöitsijöiden ammattitaidon kehittämiseksi. Suomen Isännöintiliitto ry on rahoittanut tutkielmaa.
-
”Haluamme aloittaa yhteisen elämämme Herran edestä” : Kirkollisen vihkimisen valitsemisen perusteet (2017)Avioliiton suosion laskiessa myös kirkollisen vihkimisen suosio on kokenut laskun. Siviilivihkiminen on noussut viime aikoina entistä suositummaksi ja jopa ohittanut suosiossaan kirkollisen vihkimisen. Samaan aikaan myös kirkosta eroaminen on lisääntynyt jatkuvasti. Tässä pro gradu -tutkielmassa tutkin, minkä syiden takia nykyään valitaan kirkollinen avioliittoon vihkiminen, ja mitkä tekijät vihittyjen elämässä ovat vaikuttaneet tämän päätöksen tekemiseen. Tämän laadullisen tutkielman 24 kirjoituksesta koostuva aineisto on kerätty kirjoituspyynnön avulla. Vastaajat ovat 19-42-vuotiaita viime vuosina naimisiin menneitä naisia ja miehiä eri puolilta Suomea. Aineiston analysoinnissa on käytetty kahta eri analyysimetodia. Aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla tutkin, mitä kaikkia syitä kirkollisen vihkimisen valitsemisen taustalla on. Narratiivisen analyysin avulla puolestaan tarkastelin aihetta tarkemmin yksilön näkökulmasta: mitkä tekijät tämän yksittäisen henkilön elämässä ovat vaikuttaneet valinnan tekemiseen? Aineistolähtöisen sisällönanalyysin perusteella syyt valita kirkollinen vihkiminen jakautuivat neljään eri luokkaan. Nämä luokat ovat: 1. Uskonnolliseen vakaumukseen liittyvät syyt, 2. Kulttuuriin ja historiaan liittyvät syyt, 3. Tunteisiin liittyvät syyt ja 4. Sosiaaliset syyt. Aineistosta nousi esille 28 erilaista perustelua. Eniten erilaisia syitä sijoittui luokkiin 3 ja 4, mutta luokasta 1 löytyi suosituin yksittäinen syy, Jumalan siunaus avioliitolle. Narratiivisen analyysin perusteella muodostui neljä erilaista vastaajaryhmää, joita kuvaamaan loin vastaajien yhteisiä piirteitä sisältävät tyyppitarinat. Nämä vastaajaryhmät ovat: 1. Kulttuurin ja perinteiden arvostajat, 2. Jumalan siunausta hakevat, 3. Sosiaalisten syiden kannustamat ja 4. Juhlavuuden ja tunnelman hakijat. Näistä ryhmistä selvästi suurin oli Jumalan siunausta hakevat, johon sijoittui hieman yli puolet tutkielman informanteista. Tutkimustulosteni perusteella syyt valita kirkollinen vihkiminen ovat yllättävän usein uskonnollisia. Lähes kaikkia vastaajia kuitenkin yhdisti päätöksen tekemisen taustalla ollut vahva subjektiivinen pohdinta. Tämän pro gradu -tutkielman tulokset kuvastavat tätä postmodernia, individualistista aikakautta, jossa ihmiset yhä enemmän määrittävät elämänsä ja uskonnollisuutensa subjektiivisuuden kautta.
-
(2023)Tutkielma käsittelee traumaattisia synnytyskokemuksia ja niihin liitettyjä seurauksia ja merkityksiä. Tutkielmani on osa Koneen säätiön rahoittamaa nelivuotista ”Kamppailu synnytyksestä – suomalaisen synnytyskulttuurin murros”-tutkimushanketta (2020-2023). Aineistonani on tutkimushankkeen osana kerätty, traumaattiseksi määriteltyjä synnytyksiä koskeva kirjallinen aineisto. Neljästäkymmenestäkahdesta kertomuksesta koostuva aineisto on 23 kirjoittajan tuottama ja jokaisella kertojalla oli vähintään yksi traumaattiseksi määrittelemä synnytyskokemus. Liitän tutkielmani osaksi laajempia keskusteluja traumatietoisesta työotteesta ja synnytyskulttuurin murroksesta. Synnytyskokemuksia koskeva kiinnostus liittyy laajempiin keskusteluihin positiivisen synnytyskokemuksen merkityksestä ja synnyttäjäkeskeisen hoidon vahvistamisesta. Synnytystä koskeva sosiaalitieteellinen tutkimus liittyy laajempiin keskusteluihin esimerkiksi medikalisaatiosta ja professionaalistumisesta. Sosiaalityön tutkimuksessa seksuaali- ja lisääntymisterveyteen liittyvät kysymykset ovat jääneet perifeerisiksi, vaikka sosiaalityö on sitoutunut edistämään ihmisoikeuksia. Tarkastelen tutkielmassani traumaattisia synnytyksiä koskevia kertomuksia vastakerronnan tapoina, jotka rakentuvat suhteessa laajempiin valtakertomuksiin äitiydestä, synnytyksestä ja terveydenhuollosta. Traumaattisia synnytyskertomuksia koskevat kertomukset rakentuivat neljästä ydinelementistä: ruumiillisuudesta, tilan kokemuksista, eletyn elämän epävarmuudesta sekä ajallisuudesta. Traumaattisen synnytyksen seuraukset olivat kertojien elämässä laaja-alaisia ja pitkäkestoisia. Traumaattinen synnytyskokemus vaikutti kertojien psyykkiseen vointiin, kehoon, vanhemmuuteen ja vauvaan muodostuvaan kiintymyssuhteeseen, ihmissuhteisiin sekä sosiaaliseen luottamukseen. Monet traumaattisen synnytyksen läpikäyneet kertojat kuvasivat usein syvää epäluottamusta eivätkä kyenneet luottamaan toisilta, etenkään terveydenhuollolta saatavaan apuun. Traumaattisen synnytyskokemus sai kertomuksissa elämänkaaren käännekohtina kahdenlaisia merkityksiä: yhtäältä se saattoi olla rikkova, synnytystä koskeviin kulttuurisiin valtakertomuksiin sopimaton kokemus, jonka poikkeuksellisuus ja satuttavuus sai heidät kyseenalaistamaan sekä omaa arvoaan ja toimintaansa, myös heitä hoitanutta henkilökuntaa ja synnytyskulttuuria. Toisille synnytyskokemus määrittyi naiserityisenä kokemuksena, eräänlaisena aikuistumisriittinä, johon joissain kertomuksissa liittyi myös irtautuminen omasta lapsuudenperheestä ja oman hoivahistorian pohtiminen. Traumaattinen synnytyskokemus saattoi pidemmällä aikavälillä määrittyä myös merkityksellisenä emansipaation ja henkisen kasvun lähteenä. Traumaattisten kokemusten integrointia osaksi omaa elämäntarinaa tukivat arvostavat kohtaamiset, kertojien kokemusten validointi ja mahdollisuus jäsentää omaa kokemusta esimerkiksi kirjallisesti tai vuorovaikutuksessa. Traumaattisista synnytyksissä selviytymisessä ja elämän jatkamisessa tukivat myös kannatteleva arki, saatu psykososiaalinen tuki ja vahva ammatillinen tuki. Ammatillisen avun saaminen kuvattiin kertomuksissa usein epävarmana ja kuormittavana. Avun oikea-aikainen saaminen oli vaikeaa, avun hakeminen edellytti aktiivisuutta ja itseohjautuvuutta ja julkisen äitiyshuollon tuki kuvattiin usei riittämättömäksi tai vääränlaiseksi. Saatavilla olevan avun riittämättömyys tai sopimattomuus ohjasi kertojia hakemaan apua julkisen äitiyshuollon ulkopuolelta. Julkisen äitiyshuollon ulkopuolisen avun hakeminen ja saaminen ei ollut kuitenkaan kaikille mahdollista ja moni koki jäävänsä vaille oikeanlaista ja oikea-aikaista tukea.
-
(2023)Tutkielma käsittelee traumaattisia synnytyskokemuksia ja niihin liitettyjä seurauksia ja merkityksiä. Tutkielmani on osa Koneen säätiön rahoittamaa nelivuotista ”Kamppailu synnytyksestä – suomalaisen synnytyskulttuurin murros”-tutkimushanketta (2020-2023). Aineistonani on tutkimushankkeen osana kerätty, traumaattiseksi määriteltyjä synnytyksiä koskeva kirjallinen aineisto. Neljästäkymmenestäkahdesta kertomuksesta koostuva aineisto on 23 kirjoittajan tuottama ja jokaisella kertojalla oli vähintään yksi traumaattiseksi määrittelemä synnytyskokemus. Liitän tutkielmani osaksi laajempia keskusteluja traumatietoisesta työotteesta ja synnytyskulttuurin murroksesta. Synnytyskokemuksia koskeva kiinnostus liittyy laajempiin keskusteluihin positiivisen synnytyskokemuksen merkityksestä ja synnyttäjäkeskeisen hoidon vahvistamisesta. Synnytystä koskeva sosiaalitieteellinen tutkimus liittyy laajempiin keskusteluihin esimerkiksi medikalisaatiosta ja professionaalistumisesta. Sosiaalityön tutkimuksessa seksuaali- ja lisääntymisterveyteen liittyvät kysymykset ovat jääneet perifeerisiksi, vaikka sosiaalityö on sitoutunut edistämään ihmisoikeuksia. Tarkastelen tutkielmassani traumaattisia synnytyksiä koskevia kertomuksia vastakerronnan tapoina, jotka rakentuvat suhteessa laajempiin valtakertomuksiin äitiydestä, synnytyksestä ja terveydenhuollosta. Traumaattisia synnytyskertomuksia koskevat kertomukset rakentuivat neljästä ydinelementistä: ruumiillisuudesta, tilan kokemuksista, eletyn elämän epävarmuudesta sekä ajallisuudesta. Traumaattisen synnytyksen seuraukset olivat kertojien elämässä laaja-alaisia ja pitkäkestoisia. Traumaattinen synnytyskokemus vaikutti kertojien psyykkiseen vointiin, kehoon, vanhemmuuteen ja vauvaan muodostuvaan kiintymyssuhteeseen, ihmissuhteisiin sekä sosiaaliseen luottamukseen. Monet traumaattisen synnytyksen läpikäyneet kertojat kuvasivat usein syvää epäluottamusta eivätkä kyenneet luottamaan toisilta, etenkään terveydenhuollolta saatavaan apuun. Traumaattisen synnytyskokemus sai kertomuksissa elämänkaaren käännekohtina kahdenlaisia merkityksiä: yhtäältä se saattoi olla rikkova, synnytystä koskeviin kulttuurisiin valtakertomuksiin sopimaton kokemus, jonka poikkeuksellisuus ja satuttavuus sai heidät kyseenalaistamaan sekä omaa arvoaan ja toimintaansa, myös heitä hoitanutta henkilökuntaa ja synnytyskulttuuria. Toisille synnytyskokemus määrittyi naiserityisenä kokemuksena, eräänlaisena aikuistumisriittinä, johon joissain kertomuksissa liittyi myös irtautuminen omasta lapsuudenperheestä ja oman hoivahistorian pohtiminen. Traumaattinen synnytyskokemus saattoi pidemmällä aikavälillä määrittyä myös merkityksellisenä emansipaation ja henkisen kasvun lähteenä. Traumaattisten kokemusten integrointia osaksi omaa elämäntarinaa tukivat arvostavat kohtaamiset, kertojien kokemusten validointi ja mahdollisuus jäsentää omaa kokemusta esimerkiksi kirjallisesti tai vuorovaikutuksessa. Traumaattisista synnytyksissä selviytymisessä ja elämän jatkamisessa tukivat myös kannatteleva arki, saatu psykososiaalinen tuki ja vahva ammatillinen tuki. Ammatillisen avun saaminen kuvattiin kertomuksissa usein epävarmana ja kuormittavana. Avun oikea-aikainen saaminen oli vaikeaa, avun hakeminen edellytti aktiivisuutta ja itseohjautuvuutta ja julkisen äitiyshuollon tuki kuvattiin usei riittämättömäksi tai vääränlaiseksi. Saatavilla olevan avun riittämättömyys tai sopimattomuus ohjasi kertojia hakemaan apua julkisen äitiyshuollon ulkopuolelta. Julkisen äitiyshuollon ulkopuolisen avun hakeminen ja saaminen ei ollut kuitenkaan kaikille mahdollista ja moni koki jäävänsä vaille oikeanlaista ja oikea-aikaista tukea.
-
(2021)Making crafts is no longer based on need alone. The importance of craft as a subject emphasizing self-expression has grown, and craft teachers have a significant role in how craft is valued in the future. The theoretical framework of the study examines the sociocultural context of craft and which elements affect the expressive meanings of craft. The study outlines the meanings associated with craft expression by craft teacher students and discourses based on the research data. The use of language as a research subject reflected the contextual nature and culture of the meanings related to craft expression. In the study, discourse referred to a fairly established discussion about issues that construct social reality. The research data consisted of 38 essays written by the craft teacher students in the University of Helsinki during the Study planning course in 2014 and 2017. Part of the essay assignment was to reflect on one’s own craft expression. The qualitative research method was interpretive discourse analysis. Initially, through content analysis, I outlined what meanings craft teacher students attached to craft expression when describing their own craft expression. In the discursive analysis phase, I interpreted what kind of discourses were constructed from the data. The data emphasized product- and need-based understanding of craft, in which practicality was found to exclude expressiveness of craft. Based on the data analysis, four discourses of craft expression were constructed: sustainable craft, flawless craft making, beauty and non-expression. Like the meanings associated with craft expression, discourses overlapped, and the topics got various aspects in different discourses. The meanings and discourses associated with craft expression open up the effects of craft culture and help to understand the significance of craft as part of the diversity of life.
-
(2023)Julkisista anteeksipyynnöistä ja mediaskandaaleista on tullut tavallisia ilmiöitä mediajulkisuudessa. Niiden lisääntymisen taustalla voidaan nähdä julkisuuden ja yksityisyyden rajojen muuttuminen: läpinäkyvyyden vaatimus on kasvanut ja aiemmin piilotettuja asioita paljastetaan tai tunnustetaan mediajulkisuudessa. Tämän maisterintutkielman tavoitteena on lisätä ymmärrystä julkisen anteeksipyynnön merkityksestä mediaskandaalissa. Pyrin tapaustutkimuksen keinoin vastaamaan siihen, miten julkinen anteeksipyyntö rakentuu mediassa, miten julkinen anteeksipyyntö vaikuttaa mediaskandaalin etenemiseen sekä mitä mediaskandaalin yhteydessä esitetty julkinen anteeksipyyntö kertoo mediajulkisuuden kyllästämästä yhteiskunnasta. Käytän tutkimuksen aineistona kolmesta suomalaisesta mediaskandaalista vuosilta 2018, 2019 ja 2022 kerättyjä mediatekstejä, joita analysoin laadullisin menetelmin, erityisesti lähiluvun ja teemoittelun avulla. Analyysissäni havaitsin, että julkisilla anteeksipyynnöillä on monia merkityksiä mediaskandaalissa. Yksilötasolla anteeksipyyntö voi purkaa salailun taakkaa ja viedä hetkellisesti huomiota pois vääristä teoista, yhteisön tasolla se voi puolestaan olla rituaali, joka auttaa pääsemään symbolisesti yli tapahtuneesta. Yhteiskunnallisella tasolla se tarjoaa mahdollisuuden keskustella tekojen seurauksista. Aineiston perusteella julkiset anteeksipyynnöt näyttävät mediaskandaalissa kuitenkin palvelevan ensisijaisesti mediajulkisuuden tarpeita jatkuvasta uudesta, henkilökohtaisesta ja keskustelua herättävästä sisällöstä. Aina julkiset anteeksipyynnöt eivät ole edes toivottuja: skandaaleihin turtunut yleisö tai väärintekijään epäilevästi suhtautuvat uhrit voivat odottaa anteeksipyynnön sijaan konkreettisia tekoja, kuten toimintatapojen muuttamista. Medialla on merkittävä rooli sekä mediaskandaalin rakentumisessa että julkisen anteeksipyynnön esittämisessä ja arvioinnissa. Medioiden käyttämät sanavalinnat ja haastateltavat rakentavat arviota anteeksipyynnön onnistumisesta tai aitoudesta. Medioituneessa yhteiskunnassa mediaskandaali jakaa usein jo lähtökohtaisesti yleisön kantoja. Julkinen anteeksipyyntö mediajulkisuuden läpäisemässä yhteiskunnassa näyttää tutkielman perusteella mukailevan näitä heterogeenisen yleisön rajalinjoja sen sijaan, että se synnyttäisi kollektiivista anteeksiantoa.
-
(2006)The aim of the Thesis is to examine what kind of images children aged between 8 and 12 years in Ghana, Great Britain, Finland and Tanzania hold of their future. The study is a qualitative analysis based on data that consists of 214 drawings, digitally photographed and analysed using AtlasTI computer program. The data was coded and divided into " families " whose frequencies were compared in order to maintain results. The assignment was given to the children in the language used in the school and it was similar in each country. The children were introduced to the idea with a set of stimulating questions and after that they were asked to draw and colour with a pen a picture of 1) him/herself as an adult, 2) his/her future home and 3) the people and the animals they think they will be living with. The children were also asked to write down the country and the place they believe to live in their future. They were also encouraged to write down e.g. their dream profession, what they would like to have as hobbies in their adulthood and other important things in their lives. The analysis focuses on the content of the drawings instead of artistic or psychological interpretations. The differences between the drawings from different countries as well as the differences in a single country were significant. The current trends and the experiences children had lived through were present in the drawings. There were no differences in the colour of the skin and the most popular professions were doctor, police and football player. The football was very strongly present in all of the data; almost fourth of the children had either drawn or mentioned football as their future profession or hobby. Different flora was present in 84% of Tanzanian and 70% of Ghanaian drawings compared to the 23% of British and 17% of Finnish drawings. Of all the family forms a dream of the traditional nuclear family could be found among 29% of the drawings. Compared to that a total of 30% wanted either a child of their own without a spouse (15%) or a spouse without a child (15%). Also grandparents, childhood friends, other adults, animals or even space aliens were present and sharing a home with the children in the drawings. Of all children 15% wanted to live totally alone in the future. This was most typical (38%) among the Finnish boys. The cat and the dog were the most popular animals to appear in the drawings. Moving abroad proved to be purely a western phenomenon, dreamed by 57% of the British and 18% of the Finnish children. As results, a negative self-image, violence, lack of expressions of positive feelings and solitude among the Finnish boys in the data were very concerning.
-
(2014)Objectives: In my thesis, I studied the fourth, the fifth and the sixth graders views about the conceptions of the influence at school. In the thesis it was also surveyed what kind of matters the pupils wanted to influence at school. Furthermore, it was studied what kind of influencing skills pupils thought they have. The theory part of the thesis consisted in an overview to the children's and youth's different kind of needs for participation as well as an overview to the curriculum system which forms the base of the school work was studied. In addition, in the theory part of the thesis the democracy expressed at school and the awakening of the children's interest in civic matters were studied. Methods: The thesis was a survey-research and structured questionnaires were used when information was collected. The research group consisted of 112 pupils who studied at the fourth, the fifth and the sixth grades in the primary school situated in the Southern part of Finland. The data was analyzed with the quantitative research program SPSS. At first different numbers such as averages and standard deviations were examined and after that factor analyses were used. Correlation examination was also used. Results and conclusions: The results showed that the pupils had a positive image about their own influencing skills and they trusted their own opinions. They felt that it was important to have influence on they own matters as well as on the common matters at school. However many of the pupils felt that they didn't have possibilities to influence what happens at school during the school day. In addition, the pupils didn't want the teachers or the headmaster to decide solely how the work at school was carried out. The things that the pupils wanted to influence the most were the lunch and the snack at school, the seating arrangement in the classroom, the visits carried out at school and the optional subjects. According to the results it's possible to draw a conclusion that the pupils' participation at school is necessary. The pupils value the possibilities to take part in and seem to understand that it is needed them to contribute themselves so that it is possible to enjoy more the time spend at school. It's also possible to draw a conclusion that although the possibilities to participate are valued there is a lack of real enthusiasm to participate. This is why it seems that there is a need for different kinds of ways to participate since the current ways to participate at school lack to motivate many pupils. Also the work of student body needs to be improved since many of the pupils didn't want to participate to the work of student body although they thought the work done by the student body was important.
-
(2017)Tutkielman aihe on liikkeen representaatio still-kuvassa, jota lähestytään Étienne-Jules Mareyn (1830–1904) kautta. Hän oli tieteilijä, joka kehitti liikkeen kaappaamisen teknologioita ja representaatiomalleja 1850-luvulta kuolemaansa saakka. Tutkielman keskiössä on Mareyn keksimä valokuvaustekniikka, kronofotografia. Se esittää liikkeen hahmoa toistamalla ja tämän liikeradan näkyväksi tekemisellä. Tällainen representoimisen tapa yleistyi modernistisessa taiteessa ja vaikutti valokuvataiteen kehitykseen. Kronofotografia paikkasi graafisen metodin ja tavallisen valokuvauksen puutteita ja pystyi sellaiseen, mihin muut teknologiat eivät kyenneet. Nykyinen liikkeenkaappausteknologia on velkaa kronofotografialle niin teknisellä kuin visuaalisella tasolla. Tutkielman taustavireenä on tieteen ja taiteen jakama halu visualisoida liikettä, joka näyttäytyy poikkitieteellisenä menetelmänä ja eri alojen kuvaesimerkkien analysoimisena. Metodi yhdistää tieteen ja taiteen arviointikriteerejä ja asettaa niitä vastakkain. Liikkeen kaappausta ja sen representaatiota analysoidaan teknisestä, syntaktisesta, keinokohtaisesta ja historiallisesta näkökulmasta. Tutkielman teoreettinen lähtökohta on representaation käsite, jonka avulla kuvatyyppejä, esityskeinoja sekä katsomista arvioidaan. Tekstin tarkoitus on pureutua välineen ja ilmaisun keskinäiseen jännitteeseen selvittämällä, miksi tietyt keinot toimivat toisia paremmin. Tutkielma käsittelee käytetyn teknologian, representatiivisten keinojen ja havainnon vuorovaikutteista suhdetta. Mareyn kronofotografisiin kuviin ja diagrammeihin painottuva aineisto hakee vertailukohtia taiteen kuvastosta, kuten valokuvista, piirustuksista ja maalauksista. Niissä käytettyjä keinoja verrataan keskenään erilaisia kuvallisia kielioppeja tulkiten. Aineistoon kuuluvat lisäksi representatiivisten keinojen suhdetta havaintoon käsittelevät tutkimukset, joita sovelletaan kuva-aineistoa analysoitaessa. Tutkielma keskittyy taiteen laajasta keinopaletista hahmon toistoon ja osittaiseen peittämiseen; ääri- ja vauhtiviivan sekä liikesumennuksen käyttöön; sekä samansuuntaisten, kaarevien ja konvergenttien linjojen suosimiseen. Näillä keinoilla luotua näennäistä liikettä still-kuvassa selitetään biologisin ja havaintopsykologisin perustein. Tutkimuksessa käy ilmi, miten Mareyn geometrisen yksinkertaiset kronofotografiset kuvat kaappaavat liikkeen muita tekniikoita paremmin, sillä niissä huomio keskittyy itse liikkeeseen liikkuvan hahmon sijaan. Johtopäätöksenä on, että käytetty väline vaikuttaa representatiivisten keinojen valintaan. Silti tietty tekniikka ja ilmaisu eivät muodosta lukittuja pareja, vaan keinot matkaavat ristiin tieteen ja taiteen välillä muuttuen toisenlaisiksi eri tekijöiden käsissä. Näin ollen myöskään yksikään kuvatyyppi, esimerkiksi kronofotografinen kuva tai diagrammi, ei ole yksinomaan jonkin ennalta määrätyn kontekstin käytössä. Tutkielma vahvistaa käsitystä asiayhteyden tärkeydestä myös kuvan tulkinnassa: samaan kuvaan ladataan eri merkityksiä paikasta ja ajasta toiseen siirryttäessä. Tutkielma tuo esiin, kuinka merkitysten ja tekniikoiden matkaavasta luonteesta huolimatta monet liikkeen esittämiskeinot ovat olleet olemassa jo vuosisatojen ajan, eivätkä ne ole uusien ilmaisutapojen tai teknologioiden tieltä väistyneet. Syy vaikuttaa löytyvän katsomisen mekanismeista: nämä keinot puhuttelevat aivojen liikkeentunnistusalueita. Liikkeen esittäminen pysäytettynä kaksiulotteisella pinnalla kiinnostaa tieteilijöitä ja taiteilijoita yhä tänä päivänä tehtävän paradoksaalisen luonteen vuoksi ja säilynee siksi myös tulevaisuudessa osana kuvallista kulttuuria.
-
(2015)Saksassa juutalaisvastaisuudesta tuli merkittävä poliittinen voima 1800-luvun lopulla, jolloin konservatiivit arvostelivat muun muassa saksalaiselle olemukselle vierasta juutalaista keinottelua. Ensimmäisessä maailmansodassa koettu tappio herätti sekä nationalistien että kirkkojen piirissä lisää kielteisiä tunteita. 1920-luvun alkuun osunut hyperinflaatio sai porvaristossa aikaan epämääräistä suuttumusta, mutta elämä koheni pian pääosin Amerikasta saatujen lainojen avulla. Kunnes New Yorkin vuoden 1929 pörssiromahduksen jälkeen Eurooppaan levinnyt syvä lama näytti seurauksensa myös Saksan puoluepolitiikassa – maltillisten kansallisten puolueiden kannatus heikentyi muiltakin suunnilta ääniä keränneen Hitlerin hyväksi. Konservatiivinen oikeisto ei välittänyt demokratiasta, ja tuhotessaan Weimarin tasavallan se avasi tajuamattaan oven Hitlerille. Ihmiset hakivat turvaa kansallissosialisteista, ja Hitler nousikin uusine järjestyksineen valtakunnankansleriksi tammikuussa 1933, päällimmäisinä tavoitteinaan Saksan valtakunnan laajentaminen sekä hiljalleen äärimmilleen kehittynyt juutalaisten vainoaminen. Saksa aloitti toisen maailmansodan hyökkäämällä Puolaan 1. syyskuuta 1939. Kansallissosialistien lopulta toimeenpanema juutalaisten joukkotuho ei ollut ainoastaan Saksan kansaa koskettava kysymys, sillä valtaosa uhreista tuli muista maista. Pro gradu -tutkielmassani tarkastelen nuoren puolalaisen juutalaistytön Mary Bergin päiväkirjaa Varsovan ghetosta toisen maailmansodan ajalta vuosilta 1939–1944. Sanalla ghetto tutkimuksessani viittaan natsien rakennuttamiin muurien ympäröimiin juutalaiskortteleihin. Tarkoituksenani on ensisijaisesti tarkastella, minkälaiset olivat nuoren tytön kasvun vuodet Varsovan ghetossa hänen omia päiväkirjatekstejään tulkiten. Berg joutui viettämään sodan kentällä myöhäisteini-ikänsä 15-vuotiaasta 19 ikävuoteen saakka. Bergin perhe oli varakas ennen sotaa. Tästä syystä Berg vietti myös ghetossa huomattavasti monimuotoisempaa elämää kuin sen keskivertoasukkaat. Berg oli mukana avustustoiminnassa ja sai nauttia kulttuurielämyksistä. Hän kuului etuoikeutettuun vähemmistöön perheensä vaurauden ansiosta. Hän oli etuoikeutettu myös äitinsä amerikkalaisuuden johdosta – nämä kaksi tekijää edesauttoivat hänen selviytymistään ghetossa. Berg tajusi asian myös itse, ja oli tästä huolimatta tietoinen kärsimyksestä ympärillänsä. Bergin perhe sai paketteja ja kirjeitä Yhdysvalloista ghettoon. Tämän lisäksi perheen talteen pistämät rahat ja arvoesineet kenties auttoivat Marya ymmärtämään epäoikeudenmukaisuuden myös gheton päivittäisessä elämässä. Bergin perhe asui niin kutsutun Pikkugheton puolella, joka oli ghetossa varakkaampaa aluetta, ja johon moni kulttuuririento keskittyi. Bergin päiväkirja on osittain eräänlainen henkilökohtainen kärsimyksen todistajanlausunto, johon hän on tallentanut todistajanlausunnon sekä kollektiivista että henkilökohtaista kärsimystä sisältäville tapahtumille. Parhaita lääkkeitä ghetossa selviytymiseen olivat huumori, kulttuurielämä ja uutiset.
Now showing items 7205-7224 of 31169