Browsing by Title
Now showing items 8620-8639 of 31185
-
(2009)Tämän tutkielman tehtävä on selvittää, millainen muutos tapahtuu Ristin Johanneksen mukaan sielun toiminnassa, kun luonnollisessa tilassa oleva sielu pääsee unio mysticaan. Päälähteenä on käytetty Ristin Johanneksen koko kirjallista tuotantoa paitsi Cántico espiritualin ja Llama del amor vivan ensimmäisiä redaktiota. Cántico espiritualin ensimmäinen redaktio on kuitenkin toissijaisena lähteenä tutkimuksessa. Tutkimuksen metodi on systemaattinen analyysi. Tutkielman aluksi on selvitetty Johanneksen käsitys sielun luonnollisesta toiminnasta. Johannes tulkitsee sielun luonnollista toimintaa aristotelisen filosofian mukaisella tomistisella käsitteistöllä. Johannes liittyy sielun luonnollisen toiminnan osalta aristotelismin pääperiaatteisiin ajattelemalla sielun saavan tietoa luonnollisesti ainoastaan aistein havaittavasta todellisuudesta aistien ja ajattelun yhteistoiminnalla. Johanneksen käsitys sielun luonnollisesta toiminnasta on pääpiirteissään tomismin tulkitseman aristotelismin mukainen, vaikka Johannes joiltakin osin poikkeaa perinteisistä tomistisista käsityksistä (erityisesti muistin rooli). Johannes käyttää sielun hengellisestä matkasta luonnollisesta tilasta unio mysticaan nimitystä “pimeä yö”. Pimeä yö on Johanneksen mukaan ennen kaikkea purgaatiota, vaikka sen loppupuolelle on sekoittunut myös illuminaatiovaihe. Johannes liittyy näin perinteiseen käsitykseen via mysticasta (purgaatio, illuminaatio ja unio mystica), vaikka tulkitseekin sitä omaperäisesti. Pimeä yö “pimentää” sielun toiminnan ja se valmistaa ja vie sielun unioon Jumalan kanssa. Siksi tutkielman tehtävään vastaaminen kertoo myös “pimeän yön” perimmäisen vaikutuksen sieluun. Pimeässä yössä tapahtuvassa purgaatiossa teologisilla hyveillä (usko, toivo ja rakkaus) on keskeinen rooli sielun henkisen osan kykyjen puhdistamisessa. Tässä tutkielmassa käytetään unio mysticasta nimitystä “Jumalan kaltaisuuden unio” (unión de semejanza). Tällä nimityksellä kuvataan sielun täydellisyyden tilan kahta keskeistä piirrettä, jotka ovat sielun ja Jumalan välitön yhteys ja sielun saavuttama Jumalan kaltaisuus. Tässä Jumalan rakkauden vaikuttamassa uniossa tapahtuvaa sielun ja Jumalan kohtaamista Johannes kutsuu myös aistimisen kielikuvilla. Johanneksen mukaan tämä Jumalan “aistiminen” eroaa kuitenkin radikaalilla tavalla luonnollisesta aistimisesta, koska nyt sielu ei “aisti” aistittavan kohteen muotoa vaan koko Jumalan, missä ei muotoa ole. Yhtyminen Jumalaan tarkoittaa myös yhtymistä jumalalliseen tietoon, mikä sisältää myös tiedon luodusta. Johannes liittyy platonistiseen perintöön ajatellessaan Jumalan sisältävän varsinaisen tiedon myös luodusta (luodun “ideat”). Johannes ymmärtää sielun ja Jumalan yhteyden tässä uniossa olevan samanlainen kuin Augustinuksen kolminaisuusopin mukaan on Isän ja Pojan välillä. Johanneksen mukaan sielu on tässä uniossa päässyt itsekin Kolminaisuuden kaltaiseksi muuttuneena mukaan trinitaariseen kommuunioon. Sielun aistinen osa ei sen sijaan ole sisällä uniossa, vaikka siihen voikin “pursuta yli” vaikutusta uniosta samalla tavalla, kuin uusplatonistisen emanaatiometafysiikan mukaisesti tulkitusta Jumalasta virtaa kaikkeus ulos. Johanneksen mukaan sielun toiminta muuttuu luonnollisen tilan ja unio mystican välillä radikaalisti. Johannes ei pelkästään tyydy korjaamaan joitakin näkökulmiaan sielun toimintaan, vaan muuttaa sielun toiminnan perusteita vaihtamalla sielun luonnollista toimintaa kuvaavan aristotelismin perinnön ajattelurakenteet mystiikan traditiolle tuttuihin platonismista ja augustinolaisuudesta nouseviin ajattelurakenteisiin. Johanneksen mukaan sielun uusi toiminta uniossa on myös sielun varsinainen toimintatapa, mihin sielun luominen Jumalan kuvaksi on tähdännyt. Saapuessaan unioon sielu näin ollen myös löytää todellisen minuutensa.
-
(2017)The underlying goal of this thesis is to bring some clarity to the perennial ‘terrorist v freedom fighters’ dilemma. The importance of this undertaking is hard to overestimate considering the increased vulnerability of non-state actors pursuing progressive anti-dominant political agendas in the post-9/11 environment when it is much easier and less costly for states in terms of international acceptance to suppress opposition movements by applying the label ‘terrorism’. Because the legal definition of terrorism is yet to be agreed just like the conceptual ramifications and legal scope of the notion of revolution as the most widespread form of modern freedom-fighting are still highly under-theorised, a recourse is had to the second-tier framework of principled restraint based on the moral distinction between just and unjust wars. Such revival of the just war theory in the twenty-first century is occasioned by the increased invocation of the substantive-legitimacy talk in the contemporary conditions of rapid change and reigning uncertainty as to the law’s ability to adapt in order to bridge a gap between what law requires and what morality demands. A net outcome of such development is the emergence of the ‘illegal but justifiable’ formula where a certain action can be technically illegal but morally justified if undertaken in conformity with the second-order principles of legitimate aim, legitimate goal, legitimate target and a set of legitimate conditions. Ergo, if freedom-fighting can be ‘illegal but justifiable’, it is by definition not terroristic. Importantly, the substantive-legitimacy framework of the second-order norms might appear as lacking sufficient clarity and legal robustness by virtue of being too abstract to serve as a clear guide for action. Yet, it introduces additional avenues of debate over controversial conduct and provides a setting of more controlled criteria for the interpretation of first-tier legal rules with a view of adapting those to changing circumstances.
-
(2018)Tässä pro gradu -tutkielmassa analysoidaan kontrastiivisesti urheilukommentteja saksankielisissä sanomalehdissä. Tutkimuksessa selvitetään, löytyykö teksteistä eroja tai yhtäläisyyksiä niin saksankielisten maiden kuin myös eri lehtityyppien (iltapäivälehti ja tilauslehti) välillä. Teksteissä määritellään ja analysoidaan yksittäisten puheakti illokuutiotyypit. Illokuutio on se, mitä puhuja tai tässä tapauksessa kirjoittaja ajaa puhetoimituksellaan takaa, eli mitä hän haluaa aiheuttaa tai saada aikaan vastaanottajassa. Tutkielmassa luodaan tähän tutkimukseen sopiva luokittelu aiempien luokittelujen pohjalta. Lisäksi analysoidaan kommenttien teksti-illokuutiot, eli tekstin dominoiva illokuutio tekstihierarkian korkeimmalla tasolla. Teksti-illokuutioiden määrittämistä varten on käytetty apuna illokuutiorakenneanalyysimenetelmää, joka kuuluu puheaktiteorian piiriin. Puheaktiteoria käsittelee puheakteja jakamalla niitä eri akteihin. Tässä tutkielmassa keskitytään illokutiiviseen aktiin. Tutkielma sijoittuu medialingvistiikkaan ja käyttää aineistona yhteensä 24 urheilukommenttia Helsingin kommenttikorpuksesta, joka on keskeinen osa projektia Persuasiiviset tyylit Euroopassa, jossa kirjoittaja on toiminut tutkimusassistenttina. Analysoitu aineisto on valittu niin, että se sisältää kahdeksan tekstiä Saksasta, Sveitsistä ja Itävallasta, joista puolet on iltapäivälehdissä ja puolet tilauslehdissä julkaistuja. Tärkeimpiin tuloksiin kuuluu, että hieman yllättäen kaikissa maissa ja lehtityypeissä yleisimmät tyypit ovat tiedottamisen puheakteja. Kommenttitekstistä voisi olettaa muuta, sillä kommentin ensisijainen tehtävä ei ole antaa lukijalle uutta tietoa. Sen lisäksi käy ilmi, että verrattuna muihin maihin Sveitsissä arvosteleminen on huomattavasti yleisempi illokuutiotyyppi, kun otetaan huomioon myös muuntyyppisten illokuutioiden komponenteiksi määritellyt arvostelemisen puheaktit. Lehtityyppien vertailussa käy ilmi, että illokuutiotyypeistä väittäminen on yleisempää iltapäivälehdissä kuin tilauslehdissä ja yleisempää kuin illokuutiotyyppi arvosteleminen. Tutkimuksen perusteella voi tehdä johtopäätöksiä yllä mainittuihin tuloksiin viitaten. Tämän pohjalta voisi tutkia myös muiden aiheiden kommentteja sen selvittämiseksi, eroaako urheilukommentti kyseisissä maissa muista kommenteista.
-
(2023)Sammandrag Fakultet: Statsvetenskapliga fakulteten Utbildningsprogram: Magisterprogrammet i samhällsvetenskaper Studieinriktning: Socialpsykologi Författare: Nea Airaksinen Arbetets titel: ’Illusionen att människan orsakar den globala uppvärmningen har pressats in i våra sinnen’’ - En kritisk diskursanalys angående hur man konstruerar klimatförändringen i artiklar publicerade på countermedia webbsidan MV-lehti Arbetets art: Magisteravhandling Månad och år: maj 2023 Sidantal: 56 Nyckelord: klimatförändringen, bekräftande partiskhet, kritisk diskursanalys, countermedia, mv-lehti, socialkonstruktionism, konspirationsteorier, alarmism Handledare: Katarina Pettersson Sammandrag: Det finns få forskningar vars fokus är finländsk countermedia. MV-lehti når en stor publik och har en stor möjlighet att påverka åsikter. Forskningen är samhälleligt relevant för att klimatförändringen är ett aktuellt hot, vilket gör att man behöver förstå hur den uppfattas och konstrueras. Desto mera misinformation som sprids angående klimatförändringen, desto mindre motivation finns för klimatvänliga val samt mindre stöd får politiska beslut som skulle kunna sakta ner klimatförändringen. Syftet med denna avhandling är alltså att förstå hur skribenterna på MV-lehti konstruerar klimatförändringen. Forskningsfrågan är ’’Hur konstrueras klimatförändringen i MV-lehtis artiklar?’’ Teoretiska referensramen för avhandlingen är socialkonstruktionism och bekräftande partiskhet (eng. confirmation bias). I avhandlingen analyserar jag 20 artiklar med hjälp av kritisk diskursanalys och Faircloughs tredimensionella analysmetod. Kritisk diskursanalys valdes som analysmetod för att enligt Fairclough (1992) konstruerar användningen av språket vår verklighet. Vilket innebär att sättet som används för att diskutera klimatförändringen i MV-lehtis artiklar konstruerar sociala verkligheten kring klimatförändringen. Analysen resulterade i 3 diskurser om klimatförändringen: konspiration, alarmism och uppoffring. Sammanfattningsvis kan man se att klimatförändringen konstruerades som ett fenomen som inte alls existerar, som ett fenomen som bara existerar för att driva framåt en viss agenda såsom att förtjäna pengar på befolkningens bekostnad eller en viss sorts politik som bara gynnar en del av befolkningen eller slutligen som ett fenomen som existerar men som är väldigt överdrivet och därmed skapar onödig rädsla. Språket konstruerar hur man ser på ett fenomen och därmed kan man se att MV-lehti konstruerar en viss sorts verklighet kring fenomenet ‘’klimatförändring’’. Denna verklighet uppehålls genom att artiklar aktivt publiceras på webbsidan och lockar till sig likasinnat folk.
-
(2019)Tutkielma perehtyy siihen, miten Angels in America -näytelmän eeppisestä teatterista ammentava luonne voidaan toteuttaa erilaisissa mediumeissa. Tutkimuksen kohteena ovat Tony Kushnerin kirjoittama näytelmäteksti, Mike Nicholsin ohjaama minisarja sekä Johanna Freundlichin ohjaama näyttämöllepano. Tutkimus perehtyy siihen, miten elokuva ja teatteri voivat kohdata ja risteytyä tavalla, joka kunnioittaa kummankin taidemuodon ominaispiirteitä etenkin tapauksessa, jossa alkuperäismateriaali on hyvin voimakkaasti sidottu tiettyyn teatteriperinteeseen. Tutkimus pohjautuu teatteri- ja elokuvailmaisun sekä adaptaation teoriaan. Tutkimus erittelee eeppisen teatterin taustoja sekä sille ominaisia tapoja tehdä teatteria ja perehtyy siihen, miten Tony Kushnerin alkuperäinen Angels in America -näytelmä sijoittuu eeppisen teatterin kentällä ja ohjeistaa toteuttamaan eeppisiä elementtejään. Lisäksi tutkimus esittelee elokuvakerronnan neljästä moodista valtavirta- ja taide-elokuvan, ja sijoittaa Angels in America -minisarjan niiden kautta elokuvakerronnan kentälle. Eeppisen teatterin teoria tutkimuksessa perustuu Bertolt Brechtin omiin kirjoituksiin. Tämän lisäksi tutkimus hyödyntää useita Kushneria käsitteleviä teoksia. Elokuvateoriaosuus pohjautuu David Bordwellin menetelmälle luokitella elokuvakerronta neljään eri moodiin, jota Henry Bacon on kehittänyt edelleen. Keskeisessä roolissa on myös adaptaatioteoria, jonka kautta tutkimuksessa lähestytään teoksen sovittamista uuteen mediumiin. Tärkeimpinä lähteinä toimivat kuitenkin näytelmäteksti, esitystallenne sekä minisarja. Keskiössä on analyysi, joka teoriaan nojaten vertailee alkuperäistä näytelmätekstiä sekä sen pohjalta tehtyjä versioita. Tutkimus osoittaa, kuinka jopa valtavirtaelokuvakerrontaan on mahdollista tuoda sellaisiakin teatterillisia elementtejä, jotka teoriassa tuntuvat toimivan elokuvakerronnan periaatteiden vastaisesti. Lisäksi tutkimus osoittaa, että eeppisen teatterin tavoitteita on mahdollista saavuttaa myös puhtaasti elokuvakerronnallisilla keinoilla, eivätkä suorat viittaukset teatteriin tai teatterillisiin elementteihin ole välttämättömiä.
-
(2023)Tässä maisterintutkielmassa keskitytään saavuttamattoman halun kokemukseen ja mitattuun minuuteen liittyvään terveemmän minuuden illuusioon. Tutkielma korostaa itsensä mittaamisen merkitystä terveyden edistämisessä ja analysoi sitä Jaques Lacanin saavuttamattoman halun, Michel Foucaultin itsen teknologioiden sekä itsensä hallinnan käsitteen valossa. Tutkimuskysymykset liittyvät terveemmän ideaaliminän muotoutumiseen, puettavien terveyttä mittaavien laitteiden toimijuuteen ja narratiiveihin itsen mittaamisessa. Teoriaosuus korostaa terveyteen liittyvän datan hyödyntämisen yhteiskunnallista keskustelua ja itsensä mittaamisen teknologioiden roolia terveydenhallinnassa. Terveiden elämäntapojen tukeminen on tutkimuksen tärkeä yhteiskunnallinen painopiste. Samalla se rakentaa edellä mainituista teorioista toimivan viitekehyksen ja pohjan tutkimukselle. Tutkielma on toteutettu aiheen subjektiivisuudesta ja kokemuksellisuudesta johtuen laadullisin menetelmin. Tutkielman tieteenfilosofisen pohjan muodostaa postruktionalistinen tieteenfilosofia. Aineisto koostuu seitsemästä puolistrukturoidusta teemahaastattelusta. Aineisto on analysoitu teoriaohjaavasti ja analyysin viitekehyksenä toimivat edellä mainitut teoriat. Lisäksi haastatteluissa on hyödynnetty photo elicitation -menetelmää aineiston keräämisessä. Tutkielman tulokset tuovat uutta ymmärrystä itsensä mittaamisen yhteydestä saavuttamattomaan haluun ja itsen teknologioihin. Ne osoittavat, että terveemmän ideaaliminän muodostuminen käsittää fyysiset, henkiset ja suorituskykyyn liittyvät näkökohdat ja paljastavat yksilöihin vaikuttavat valtarakenteet ja ajatukset itsensä hallinnasta. Lisäksi tutkielma osoittaa, miten puettava laite ja sen tarjoama data vaikuttavat yksilön toimintaan ja identiteettiin. Laite toimii subjektina yksilön ollessa samalla alisteinen valtarakenteille. Tulokset laajentavat ymmärrystä itsensä mittaamisen teknologioista ja niiden vaikutuksesta yksilön käyttäytymiseen. Lisäksi tutkielma yhdistää Lacanin ja Foucaultin teorioita itsensä hallintaan, tarjoten uuden näkökulman ilmiöön. Swanin (2013) huomiot siitä, miten ihmiset eivät ajattele asioita tilastollisesti vaan tarinallisemmin, osoittavat, että terveysdatan saattaminen laadulliseen muotoon voi auttaa yksilöitä ymmärtämään omaa kehoaan paremmin ja tarinallistamaan sen. Tämä tekee ideaaliminästä merkityksellisen, koska se mahdollistaa yksilön kehon tarinallistamisen. Tutkielma luo sovellettavan jaottelun saavuttamattoman halun ja itsensä hallinnan analysoinnille, ja jaottelua on mahdollistaa hyödyntää ja soveltaa myös jatkotutkimuksissa. Samalla tutkielma onnistuu dokumentoimaan mielenkiintoisen hetken tässä ajassa, jolloin opettelemme elämään suhteessa digitaaliseen minäämme kuvitellen datan tekevän meidät todeksi. Tutkielma osoittaa, että terveempi ideaaliminä on dynaaminen ja monimutkainen kokonaisuus, joka liittyy sekä henkiseen että fyysiseen hyvinvointiin ja suorituskykyyn. Puettava laite ja sen tarjoama data vaikuttavat yksilön identiteettiin ja toimintaan toisintaen niitä, samalla kun yksilö on erilaisten valtarakenteiden vaikutuspiirissä. Motivaatio laitteen käyttöön voi olla monisyinen ja liittyä muihin tavoitteisiin, kuten terveyden tavoitteluun. Itsehallinnan ja datan seurannan kokemus tukevat terveellisiä elämäntapoja, mutta voivat myös lisätä stressiä. Samaan aikaan yksilöillä voi olla ristiriitainen suhde laitteeseen.
-
(2010)Tutkielmassa käsitellään kansainvälisen lentoliikenteen edunvalvontatoimintaa kansallisen lentoyhtiön, Finnairin näkökulmasta. Aihetta lähestytään monitasoisen hallinnon teorian kautta (Multi-level Governance), joka kuvaa edunvalvontatoiminnan vaikuttamisreittejä kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. Jokaista lentoa koskevat samat, yhtenäiset ilmailun säädökset ja lait. Nämä säädökset ja lait valmistellaan ja hyväksytään kansainvälisessä siviili-ilmailujärjestössä, ICAO:ssa (International Civil Aviation Organization). Kansainväliset lentoyhtiöt pyrkivät vaikuttamaan ICAO:ssa tehtäviin päätöksiin eri keinoin. Tämä tutkimus kuvaa Finnair Oyj:n näkökulmasta edunvalvonnan vaikuttamisreittejä ja prosesseja monitasoisen hallinnon teorian näkökulmasta. Monitasoisen hallinnon teoria jakaa Finnairin edunvalvontatoiminnan kolmeen eri tasoon: paikalliseen, kansalliseen ja kansainväliseen. Teorian avulla pyritään hahmottamaan vaikuttamisreittejä ja niiden välisiä suhteita. Tarkoituksena on eri osapuolten vaikutusmahdollisuuksien ja vaikuttamisreittien hahmottaminen sekä erilaisten näkökulmien esiintuominen ja näiden kriittinen arviointi aineiston ja muun kirjallisuuden avulla. Tutkimuksen kohdetta, ilmailun edunvalvontaa, on lähestytty haastattelemalla yhdeksää tutkimuskohteen kannalta tärkeää toimijaa sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla. Aineisto koostuu yhdeksästä puolistrukturoidusta teemahaastattelusta. Haastatellut edustavat suomalaisen ilmailualan tärkeimpiä kansallisen tason toimijoita sekä tämän tutkimuksen kannalta tärkeimpiä kansainvälisen tason toimijoita. Institutionaaliset rakenteet ja toimijat nähdään hitaina ja lähes muuttumattomina, myös kansainvälinen lentoliikenne nähdään seisovat uuden ja vanhan systeemin välissä, sillä ICAO:n rinnalla on jo muita legitiimejä toimijoita, kuten EU sekä kansainväliset järjestöt ja tomijat. Edunvalvonnan tehokkuuden vaikea mitattavuus ei anna mahdollisuutta tarkkoihin numeerisiin tutkimustuloksiin, kuitenkin edunvalvonta on kansainväliselle lentoyhtiölle toimintaedellytys ja keino tulevaisuuden ja riskien hallinnassa. Lentoyhtiön tulee valvoa etujaan kaikilla mahdollisilla foorumeilla ja kaikilla toiminnan tasoilla kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. Työssä käytetyt tärkeimmät lähteet: Bache, Ian - Flinders, Matthew (toim.) 2004: Multi-level Governance. Jaatinen, Miia 1999: Lobbying Political Issues – A Contingency Model of Effective Lobbying. Jordan, Andrew 2001: The European Union: an Evolving System of Multi-level Governance…or Government? Marks, Gary 1996: An Actor-centered Approach to Multi-level Governance. Peters, Guy - Pierre, Jon 2005: Multi-Level Governance: A Faustian Bargain? Teoksessa Bache, Ian – Flinders, Mathew (toim.) :Multi-Level Governance in Theory and Practice.
-
(2020)Tutkielma käsittelee just culturen suhdetta rikosoikeudelliseen vastuuseen. Just culturen periaatteita noudatetaan laajalti muun muassa terveydenhuollon ja kaupallisen lentoliikenteen sektoreilla. Kyseisen järjestelmän tavoitteena on parantaa edellytyksiä havaita ja tunnistaa turvallisuuden kannalta haitallisia elementtejä niin yksilön kuin organisaationkin tasolla tehokkaan ja luottamuksellisen poikkeamaraportoinnin kautta. Just culturen ytimeen kuuluu ajatus siitä, ettei omista virheistä raportoivaa henkilöä rangaista tämän menettelystä silloin, kun teko ei ole ollut tahallinen. Just culturen piiriin kuuluva rajanveto ei kuitenkaan ole suoraan sidoksissa teon rikosoikeudelliseen arviointiin, eikä näiden kahden järjestelmän välistä suhdetta voida pitää täysin vakiintuneena. Tämän vuoksi suhteen arvioimiselle on tarvetta oikeustieteellisen tutkimuksen näkökulmasta. Tutkielma alkaa rikosoikeudellisen vastuun yleisten edellytysten tarkastelulla sekä sillä, miten tahallisuutta ja tuottamusta arvioidaan rikosoikeuden kontekstissa. Pääsääntöisesti teko on vain tahallisena rangaistava. Kuitenkin liikennerikosten kohdalla tuottamuksellisten tekojen kriminalisointi on suhteellisen tavanomaista, eikä ilmaliikenteen rangaistussäännökset muodosta tässä suhteessa poikkeusta. Tämä merkitsee ainakin jonkinasteista kollisiota rikosoikeus- ja just culture -järjestelmien välillä, sillä just culturen periaatteisiin kuuluu huolimattomuusvirheiden lähtökohtainen anteeksiannettavuus. Just culturen piirissä tapahtuvaan arviointiin perehdytään tutkielman kolmannessa kappaleessa. Ratkaisutoiminta perustuu kyseisen järjestelmän piirissä yksinkertaistetusti siihen, onko menettely ollut hyväksyttävää vai ei-hyväksyttävää. Ei-hyväksyttävä menettely rajautuu lähtökohtaisesti just culturen ulkopuolelle. Sen sijaan silloin kun menettely tulee arvioiduksi hyväksyttävänä, ei tekijöihin tulisi kohdistaa sanktioluontoisia seuraamuksia. Se, missä raja hyväksyttävän ja ei-hyväksyttävän menettelyn välillä kussakin yksittäistapauksessa kulkee, on pitkälti riippuvainen yhtiö- ja tapauskohtaisista olosuhteista sekä siitä, kuka ratkaisun lopulta tekee. Just culturen periaatteet eivät perustu suoraan lainsäädäntöön, minkä vuoksi ratkaisijan harkintamarginaali on tosiasiassa suhteellisen laaja. Se eroaa siten olennaisella tavalla rikosoikeudesta, jossa päätöksentekoa ohjaa vahvasti rikosoikeudellinen laillisuusperiaate. Tutkielman neljännessä kappaleessa arvioidaan just culture- ja rikosoikeusjärjestelmän välistä suhdetta paitsi kirjoitetun lain, myös oikeuskäytännön näkökulmasta. Vaikka useat liikennerikokset ovatkin rangaistavia tuottamuksellisina, seuraa huolimattomasta menettelystä tosiasiassa hyvin harvoin tekijälle minkäänlaisia rikosoikeudellisia seuraamuksia. Tässä tutkielmassa on argumentoitu, että ero kirjoitetun lain ja tosiasiallisen soveltamiskäytännön välillä perustuu ainakin osittain just culturen vahvaan, kirjoittamattomaan asemaan ilmaliikenteessä, joka on omaksuttu laajalti sekä ilmailualan organisaatioissa että viranomaisissa niiden arvioidessa ilmailun poikkeamatapauksia. Tutkielman neljänteen kappaleeseen on sisällytetty myös de lege ferenda -pohdintaa. Tälle on nähty tarvetta siksi, että kyseessä on aihealue, josta on hyvin rajallisesti etenkään kotimaista tutkimustietoa. Viimeisessä kappaleessa vastataan kokoavasti johdannossa esitettyihin tutkimuskysymyksiin.
-
(2015)Ilmaisia tyypin I virtualisointijärjestelmiä on tarjolla useita. Tässä työssä vertaillaan Hyper-V Server-, Proxmox VE-, vSphere Hypervisor- ja XenServer-järjestelmiä keskenään laitteistovaatimusten, asennuksen, hallittavuuden, ominaisuuksien, resurssien seurannan, suorituskyvyn, varmuuskopioinnin ja päivittämisen suhteen. Järjestelmät asennettiin vuorotellen testikokoonpanolle, jolla arviointi tehtiin. Eroja löytyi kaikilta osa-alueilta. Tulokset koottiin taulukkoon, josta keskinäinen vertailu on yksinkertaista.
-
(2015)Tutkielmani käsittelee Maurice Merleau-Pontyn ruumiinfenomenologisen metodin ontologisia seurauksia. Tarkastelen pääasiassa Merleau-Pontyn teoksia Phénoménologie de la perception ja Le visible et l’invisible. Viittaan myös Merleau-Pontyn muihin teoksiin ja tutkielmani aiheeseen liittyvään kommentaarikirjallisuuteen. Tavoitteeni on ymmärtää, miten Merleau-Pontyn myöhäisfilosofian ontologinen näkökulma hahmottuu hänen ruumiinfenomenologisen metodinsa pohjalta. Merleau-Pontyn fenomenologinen metodi on väline eletyn kokemuksen eksistentiaalisesti merkittävien rakenteiden tutkimiseen. Ruumiinfenomenologisen metodin avulla Merleau-Ponty löytää teoksessa Phénoménologie de la perception ruumiillisen subjektiviteetin eli eletyn ruumiin (corps vivant), jonka ontologinen rakenne toimii pohjana teoksessa Le visible et l’invisible hahmottuvalle samuuden ja eron ontologialle. Tämä Merleau-Pontyn viimeisessä teoksessa hahmottuva elementaalinen ontologia mahdollistaa mieli-ruumis -dualismin muuttumisen mielen ja ruumiin jatkumoksi sekä saman ja toisen (le même et l’autre) resiprookkisen suhteen. Merleau-Pontyn myöhäisfilosofian näkökulmassa kartesiolainen substanssiontologia ja husserlilaisittain ymmärretty tietoisuuden konstituutio jäävät taakse. Kiinnitän tutkielmassani huomiota erityisesti Merleau-Pontyn fenomenologian eksistentiaaliseen luonteeseen ja reduktiokäsitykseen. Tutkielmani keskeisimmät löydökset ovat, että Merleau-Ponty on uransa loppuun saakka sitoutunut fenomenologiseen metodiin ja että Merleau-Pontyn filosofiassa esireflektiivinen eletyn kokemuksen taso on ontologisesti perustava. Tulkintani mukaan Merleau-Ponty tavoittaa myöhäisfilosofiassaan Olemisen: näkyvän (faktisuuden) ja näkymättömän (ideaalisuuden) kietoutumisen ilmaisun ilmiössä.
-
(2012)Tietoverkkojen kehitys ja erityisesti internetin jatkuvasti lisääntyvä valta luovat monille perinteisille rikoksille uuden tekopaikan. Tämän tutkielman tarkoituksena on pohtia, millä lailla internet tekopaikkana vaikuttaa rikosten ilmenemiseen ja tutkintaan. Tärkeimmäksi tutkimuskysymykseksi nousee uusien kriminalisointien tarve teknologian kehityksen seurauksena. Tutkielma koostuu kolmesta osiosta. Ensimmäisessä osiossa pyritään erittelemään erityispiirteitä ja ongelmakohtia, joita internet tekoympäristönä aiheuttaa. Lisäksi pohditaan viranomaisten toimivaltuuksia ja niiden riittävyyttä internetrikollisuuden tutkinnassa. Toisessa osiossa nostetaan esille internetrikollisuuden kansainvälisyyden aiheuttamia ongelmia ja mahdollisia ratkaisuja niihin. Kolmannessa osiossa, joka muodostaa työn tärkeimmän sisällön, tutkielman kysymyksenasettelua lähestytään kolmen tunnusmerkistön (laiton uhkaus, kunnianloukkaus ja yksityiselämää loukkaava tiedon levittäminen) pohjalta. Kyseisiä tunnusmerkistöjä kutsutaan tutkielmassa ilmaisurikoksiksi. Yhteistä niille on, että rikos täyttyy jo tietyn kommentin ilmaisemisella, eikä pidemmälle meneviä toimia vaadita. Tutkielman aihe on hyvin ajankohtainen, sillä erilaiset uhkaukset ja loukkaukset muun muassa internetin keskustelupalstoilla ja yhteisöpalveluissa ovat jatkuvasti yleistyneet. Usein tekijät jäävät syystä tai toisesta vaille rangaistusta. Tutkielmassa pohditaan turvaako oikeuskäytäntö liiaksi tekijöiden sananvapautta uhrien perusoikeuksien kuten kunnian ja yksityiselämän suojan kustannuksella ja poikkeaako suoja tosimaailmassa toteutuvasta. Aiheen tuoreuden vuoksi oikeuskäytäntöä on jouduttu hakemaan hovi- ja alioikeustasolta, sillä korkeimman oikeuden ennakkopäätöksiä asiasta ei ole löydettävissä. Huomiota on oikeuskäytännön lisäksi kiinnitetty rikoslakiin ja siihen onko teknologian kehitys johtanut tiettyjen tunnusmerkistöjen muutostarpeisiin tai paineisiin luoda kokonaan uusia rikostunnusmerkistöjä. Lähteinä on perinteisen oikeuskirjallisuuden lisäksi käytetty muun muassa poliisin luomia toimintaohjeita sekä oikeusministeriön keväällä 2012 valmistunutta mietintöä sananvapausrikoksista.
-
(2017)Nykyinen ilmastonmuutos lämmittää maapallon ilmastoa. Lämpötilan muutos ei ole kaikkialla samansuuruinen, sillä kasvihuoneilmiön voimistuminen ja sen aiheuttamat ilmiöt vaikuttavat ilmastoon erilaisin tavoin. Tässä tutkimuksessa pyrittiin erottamaan ilmaston lämpeneminen ilmakehän kiertoliikkeen vaihtelun vaikutuksesta Suomen lämpötiloissa. Paikallisten lämpötilojen muutoksista ei näy suoraan, miten ilmakehän kiertoliikkeen ja ilmamassan reitin varrella olevien alueiden ilmaston muuttuminen vaikuttavat päivittäisiin lämpötiloihin. Yhteyttä selvitettiin Ilmatieteen laitoksen lämpötilojen vuorokausikeskiarvojen ja National Centers for Environmental Predictionin uusanalyysin geopotentiaalikorkeuskenttien avulla. Etelä- ja Pohjois-Suomesta valittiin tutkittaviksi alueet, jotka olivat kooltaan 100 km x 100 km. Trajektorilaskennalla selvitettiin ilman lähtöpiste kaksi vuorokautta ennen sen saapumista tutkimusalueelle, jolloin saatiin yhdistetyksi ilman lähtöalue ja tutkimusalueella havaittu lämpötila-anomalia. Vuosien 1961–2014 havainnoista saatiin näin lasketuksi kuhunkin lähdealueeseen liittyneet lämpötila-anomaliat, jokaiselle kuukaudelle erikseen. Vuosien 1961–1970 ja 2001–2014 välisistä eroista saatiin viitteitä mahdollisesta ilmaston muuttumisesta. Useimpina kuukausina ilma lähti jälkimmäisenä ajanjaksona useammin lämpimän ilman lähdealueilta ja alueilta, joilta lähtevä ilma on lämmennyt tutkimuksen aikana. Poikkeuksen tekevät maaliskuu, kesäkuu ja lokakuu, jolloin ilma lähtee aiempaa useammin kylmän ilman lähdealueilta tai alueilta, joilta lähti viileämpää ilmaa kuin aikaisemmin. Lähdealueiden vaihtelun aiheuttaman keskimääräisen lämpötila-anomalian ja tutkimusalueiden todellisen lämpötila-anomalian erosta laskettiin residuaalianomalia, joka kuvaa keskimääräistä ilmakehän kiertoliikkeestä riippumatonta lämpötila-anomaliaa. Residuaalianomalian nousu näkyy koko tutkitussa aikasarjassa sekä vuosittaisesta keskiarvosta että yksittäisistä vuodenajoista. Tämä viittaa kiertoliikkeestä riippumattomaan lämpenemiseen tutkimusalueilla ja lähtöalueilla sekä mahdollisesti myös ilman kulkureitin muutoksiin ja kulkureitin varrella olevien alueiden lämpötilanmuutoksiin.
-
(2017)Tässä Pro gradu -työssä tutkittiin yksiulotteisen numeerisen mallin alkutilan kosteusprofiilin vaikutusta sadeveden haihtumisen ja sen aiheuttaman ilman jäähtymisen voimakkuuteen lyhyellä aikavälillä. Tutkimuksessa mallinnettiin mesoskaalan konvektiiviseen systeemiin liittyvää tasaisen sateen alueen alasinpilveä idealisoiduissa olosuhteissa "äärettömänä alasimena''. Alasinpilven alarajaa mallinnettiin pitämällä sadeveden sekoitussuhde vakioarvossa 0,143 g/kg yhdellä mallipinnalla 570 hPa:n korkeudessa koko malliajon ajan. Tutkimuksessa tarkasteltiin tältä mallipinnalta putoavan sadeveden haihtumisen aiheuttamaa vesihöyryn sekoitussuhteen kasvua ja lämpötilan laskua. Malliajot suoritettiin viidellä eri alkutilan kosteusprofiililla käyttäen yksiulotteista OpenIFS SCM -mallia. Kaikki muut alkutilan muuttujat pidettiin samoina kaikissa tapauksissa. Kaikissa tapauksissa käytetty lämpötila- ja ensimmäinen kosteusprofiili muodostettiin käyttäen ERA-Interim -uusanalyysiä. Neljä muuta kosteusprofiilia muodostettiin painottaen ERA-Interimin avulla luotua kosteusprofiilia gaussin funktiolla 300-960 hPa:n välillä siten, että painotus oli suurin 590 hPa:n korkeudella. Kaikkein kosteinta tapausta ei kuitenkaan huomioitu tulosten tarkastelussa, sillä kyseisessä tapauksessa malli käynnisti konvektion välittömästi eivätkä tulokset tästä syystä olleet vertailukelpoisia muiden tapausten kanssa. Alkutilan kosteusprofiili vaikuttaa sekä haihtumisen voimakkuuteen että jäähtyvän kerroksen rakenteeseen. Kosteammat alkutilat johtivat haihtumisen heikkenemiseen, mutta samalla suurempi osa samasta sadevesimäärästä pääsi putoamaan alemmille mallipinnoille. Tästä syystä haihtuminen ja jäähtyminen alkoivat vaikuttaa alemmilla mallipinnoilla aiemmin. Ensimmäisten 30 minuutin aikana malliajon alusta ero haihtumisen aiheuttaman ilman jäähtymisen voimakkuudessa kasvoi suurimmillaan jopa kolminkertaiseksi, kun alkutilan suhteellinen kosteus kyseisessä kerroksessa oli 40 % -yksikköä pienempi. Todellisessa ilmakehässä voimakkaampi haihtuminen kuivilla alueilla vahvistaa mesoskaalan kyllästymättömän laskuvirtauksen voimakkuutta tasaisen sateen alueella. Tällöin rajakerroksen yläpuolelle voi muodostua ohut lämmin anomalia, joka on tarpeeksi voimakas estämään konvektion myöhemmän kehityksen alueella. Kosteilla alueilla heikompi haihtuminen ensinnäkin johtaa heikompaan laskuvirtaukseen ja toisekseen lisää haihtumista alemmissa kerroksissa, mikä voi estää lämmintä anomaliaa muodostumasta.
-
(2017)Tutkimukseni tavoitteena oli selvittää, miten kasviperäisten hiukkasten määrä muuttuu Amazonilla ilmaston lämmetessä ja miten se vaikuttaa Amazonin ilmastoon. Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) mukaan merkittävimmät epävarmuudet ilmastonmuutoksessa liittyvät aerosoleihin, ja luonnolliset aerosolit aiheuttavat suuremman epävarmuuden ilmastoon kuin antropogeeniset aerosolit. Amazonin sademetsä on erityisen sopiva kasviperäisten hiukkasten tutkimiseen ja tutkimuskysymykseni kannalta kiinnostava, sillä etenkin sadekaudella valtaosa aerosoleista on kasviperäisiä. Tutkimusaineistona käytettiin satelliittien keräämiä havaintoja, joiden avulla määritettiin lämpötila (LST, engl. land surface temperature), aerosolien määrä ilmakehässä (AOD, engl. aerosol optical depth) sekä eri pienhiukkaslähteitä. Samat lähteet, jotka tuottavat pienhiukkasia ilmakehään, päästävät sinne myös hivenkaasuja. Erilaiset lähteet tuottavat erilaisia pienhiukkasia ja kaasuja, joten yhdistämällä havaintoja pienhiukkasista ja hivenkaasuista voidaan niiden lähteet selvittää luotettavammin. LST ja AOD määritettiin AATSR:n (Advanced Along-Track Scanning Radiometer) havaintojen avulla. Pienhiukkaslähteiden tunnistamiseen käytettiin OMI:n (Ozone Monitoring Instrument) keräämiä havaintoja typpidioksidista (NO2) ja formaldehydistä (HCHO) sekä AIRS:n (Atmospheric Infrared Sounder) havaintoja hiilimonoksidista (CO). Tulosteni mukaan pienhiukkasten määrä vaihtelee Amazonilla vuoden aikana varsin paljon: sadekaudella hiukkasten määrä on hyvin vähäinen, kun taas kuivalla kaudella määrä kasvaa moninkertaiseksi laajojen metsäpalojen seurauksena. Voisi olettaa, että lämpimämpinä aikoina myös metsäpalot lisääntyisivät, mutta tulosten mukaan palokaudella pienhiukkasten määrä pienenee lämpötilan noustessa. Suuri osa paloista on kuitenkin ihmisen sytyttämiä, joten myös ihmistoiminnalla on merkittävä vaikutus palokauden hiukkasiin. Hiilimonoksidia ja formaldehydiä muodostuu sadekaudella pääosin kasviperäisistä lähteistä, ja erityisesti hiilimonoksidin määrän havaittiin korreloivan positiivisesti lämpötilan kanssa, mikä viittaa kasviperäisten hiukkasten määrän kasvuun lämpötilan noustessa. Sadekaudella suurin osa hiukkasista on kasviperäisiä ja silloin AOD:n lämpötilariippuvuus on 0,008 ± 0,015 K-1, joten kasviperäisten hiukkasten suora säteilyvaikutus on siten –0,22 ± 0,40 Wm-2K-1 pilvettömälle taivaalla ja –0,08 ± 0,16 Wm-2K-1, kun pilvien osuus on 60 % koko taivaasta. Lämpötilan noustessa kasviperäiset hiukkaset siis todennäköisesti aiheuttavat negatiivisen säteilypakotteen ja siten hillitsevät ilmaston lämpenemistä. Toisaalta tulokseni kuitenkin osoittavat, että metsäpalot ovat hiukkasten merkittävin lähde Amazonilla, sillä metsäpalojen yhteydessä esiintyy merkittävästi luonnollista tasoa enemmän hiukkasia. Metsäpaloista syntyneet hiukkaset todennäköisesti määrittelevätkin AOD:n muutokset myös tulevaisuudessa.
-
(2012)Ilmakehän aerosolien, ts. kaasumolekyylien ja pienhiukkasten, kemiallinen koostumus vaikuttaa merkittävästi siihen millaisia vaikutuksia niillä on mm. ilmastoon, näkyvyyteen ja ihmisten terveyteen. Aerosolihiukkasten kemiallisen koostumuksen määritys on perinteisesti ollut haasteellista niiden pienen massan ja vaikean kerättävyyden sekä säilytettävyyden vuoksi. Tässä työssä käsitellään aerosolin kemiallisen koostumuksen määritystä suoraan ja lähes reaaliaikaisesti aerosolimassaspektrometria (AMS) käyttäen. Työssä esitellään lyhyesti massaspektrometrian perusteoria, mutta pääpaino on mittaustekniikassa ja mittaustulosten käsittelyssä. Tutkielman loppuosassa esitellään myös aerosolimassaspektrometrilla saatuja mittaustuloksia Helsingin yliopiston Hyytiälän metsäntutkimusasemalta. Aerosolimassaspektrometrin todetaan olevan tarpeellinen ja käyttökelpoinen mittalaite, joka täyttää tärkeän tehtävän aerosoli-instrumenttien joukossa – erityisesti, koska se kykenee määrällisesti mittaamaan lähes kaiken tyyppisiä aerosoleja. Kemiallisten lajien jakauman mittaamisen lisäksi AMS:n avulla voidaan myös saada tarkempaa tietoa aerosolin molekylaarisesta koostumuksesta, hapetusasteesta sekä kokojakaumasta. Työssä osoitetaan lisäksi, että yhdistämällä AMS:lla kerättyä tietoja muista ilmakehämittauksista saatuun tietoon voidaan arvioida mitatun aerosolin alkuperää ja sen muodostumiseen vaikuttaneita kemiallisia prosesseja.
-
(2020)Antiokian piispa Ignatios kirjoitti toisen vuosisadan alussa kuusi kirjettä Vähän-Aasian alueella sijaitseville seurakunnille ja yhden Smyrnan piispalle, Polykarpokselle. Kirjeissä Ignatios painottaa muun muassa Kristuksen todellista ihmisyyttä ja kärsimystä, seurakunnan ykseyttä ja kuuliaisuutta piispalle. Niistä käy myös ilmi, että Ignatios on tuomittu taistelemaan petoja vastaan ja sen vuoksi parhaillaan vangittuna matkalla Roomaan. Ignatiosta on varhaiskirkon ajoista lähtien arvostettu sekä teologina että marttyyrinä siitäkin huolimatta, että hänen elämästään tai esimerkiksi hänen tuomionsa syystä ei tiedetä juuri mitään. Tässä tutkielmassa Ignatioksen kirjeisiin sovelletaan sosiaalisen identiteetin ja siihen pohjautuvan johtajuustutkimuksen näkökulmia ja pyritään selittämään, mihin hänen vaikutusvaltansa perustuu. Sosiaalisessa identiteetissä on kyse siitä, miten ihmiset määrittelevät itsensä tietyn ryhmäjäsenyyden kautta, vertaavat omaa ryhmäänsä muihin ryhmiin ja pyrkivät positiiviseen erottuvuuteen tässä vertailussa. Se ei heijasta todellisuutta sellaisenaan vaan sisältää myös tulkintaa, minkä vuoksi sitä on mahdollista muovata. Sosiaalisen identiteetin viitekehyksessä johtajuus ei tarkoita käskemistä tai itsensä korottamista muiden yläpuolelle vaan pikemminkin suostuttelua, joka perustuu kokemukseen siitä, että johtaja kuuluu samaan ryhmään seuraajiensa kanssa ja ajaa oman etunsa sijasta koko ryhmän yhteistä etua. Lisäksi johtajan pitää vakuuttaa seuraajansa siitä, että ryhmään kuuluminen kannattaa. Ignatios vaikuttaa kirjeissään tulkitsevan sosiaalista todellisuutta tavalla, joka palvelee hänen omia päämääriään. Hänen mielestään se, että joku sanoo itseään kristityksi, ei tee ihmisestä todellista kristittyä, vaan kristittynä oleminen edellyttää oikeanlaista uskoa, oppia ja toimintaa. Näin Ignatios ottaa itselleen oikeuden määritellä, mikä on todellista kristillisyyttä. Toisin sanoen hän muokkaa seurakunnan sosiaalista identiteettiä. Itseään Ignatios ei halua nostaa ryhmän yläpuolelle. Hän ei vetoa omaan asemaansa piispana vaan rakkauteensa kirjeiden vastaanottajia kohtaan. Hän ei käske vaan kehottaa, ja sekä nämä kehotuksensa että lähestyvän kuolemansa hän esittää niin, että ne näyttävät palvelevan seurakunnan yhteistä hyvää.
-
(2021)The aim of this study was to examine what type of assumptions leaders working in central government agencies and institutions have when it comes to the qualities and abilities of a manager as a coach. The other aim was to observe its effects on well-being capital. The study introduces a current issue because modern organizations are more interested than ever in taking their leadership culture one step further and going into an interactive and individualized working environment. Managerial coaching provides an implement for this need. This study’s qualitative material was collected in the spring of 2021, with the use of theme interviews. The material included interviews of eight leaders, working in central government agencies and institutions. The interviews were transcribed and analyzed using the dialogical thematic analysis method. It provided the theoretical insights and earlier research results to interact with the collected material as well as with the researcher’s own assumptions. The formed categories (28) were created from the interview material, and the analysis ended up with five themes. These themes described the viewpoints, qualities, and abilities of managerial coaching as well as its impact on competence development and coaching interaction. The well-being capital formed a theme of its own, including the examination of the extended view on the intellectual capital. The results of this study were found through the dialogue of the materials from the interviews and the earlier theory and research findings. The five themes described the viewpoints on the managerial coaching qualities and skills, such as value systems, the importance of feedback and the emotional skills. The competence development was treated as a fundamental part of managerial coaching processes and it was associated with the phenomena of productivity and well-being. Interaction was considered as a special enabler of the managerial coaching processes and it was also attached to the praxes of well-being at work. The factors attached to well-being capital were also recognized both from the study’s material and from the theory context. This study was commissioned by a coaching company so the results of this study can be used in the field of managerial coaching education in the future. It also provides insights to the leadership development of the central government, due to the interviews of the eight leaders working in central government agencies and institutions.
-
(2016)Tutkimuksen kohteena on Työväen Arkiston yhteydessä toimivan Työväen Muistitietotoimikunnan ja Kuusankoski-seuran yhdessä keväällä 2016 järjestämä teollinen perinnepiiri, jossa keskusteltiin elämästä Kuusankoskella ja erityisesti työstä paikkakunnalla toimivalla Kymi-yhtiöllä eri teemojen kautta. Perinnepiiri oli osa Työväen Muistitietotoimikunnan vuoden 2016 käynnistämää Tehdasperinne-keruuta. Tutkielmassa nostetaan esiin Kymi-yhtiöläisyyteen perinnepiirissä liitettyjä kokemuksia, minkä lisäksi perinnepiiriä tarkastellaan kulttuuriperintö-käsitteen näkökulmasta. Tutkimuksen aineisto on muistitietoa, ja koostuu kuuden perinnepiirikokoontumisen äänitteistä ja litteraateista. Perinnepiirikokoontumisiin osallistui yhteensä kaksikymmentäseitsemän 1930–1960-lukujen välillä syntynyttä kuusankoskelaista. Osallistuminen kokoontumisiin ei ollut sitovaa, ja osallistujamäärät vaihtelivat kuudesta seitsemääntoista. Kokoontumiset kestivät kahdesta kolmeen tuntiin, ja ne äänitettiin ja tallennettiin Työväen Arkistoon. Keskeisiä käsitteitä tutkielmassa on yhtiöläisyys, jolla tarkoitetaan perinnepiiriin osallistuneiden kokemusta osana Kymi-yhtöitä, paikka, joka mielletään ajallisesti kerrostuneeksi ja merkitykselliseksi sijainniksi, sekä kulttuuriperintö, joka tutkielmassa ymmärretään prosessina, jossa menneisyydestä nostetaan esiin jälkiä, jotka mielletään säilyttämisen arvoisiksi todisteiksi. Tutkimus jäsentyy johdannon ohella kolmeen analyysilukuun, joista ensimmäisessä käsitellään Kymi-yhtiön kehitysvaiheita, Kuusankosken kaupunkimaisemassa ilmenevää ja koettua yhtiöläisyyttä sekä perinnepiiriläisten lapsuuden- ja nuoruuden kokemuksia. Toisessa analyysiluvussa syvennytään perinnepiiriin osallistuneiden työuraan Kymi-yhtiöllä mm. yhtiön järjestämän koulutuksen, työyhteisössä ilmenevien hierarkkisten suhteiden ja ammattiyhdistystoiminnan kautta. Lisäksi pureudutaan yhtiön rooliin tehtaalaisten vapaa-ajalla. Viimeisessä analyysiluvussa tarkastellaan perinnepiirissä tapahtuvaa muistitiedon tuottamista kulttuuriperintöprosessina, jossa mennyt, nykyaika ja tulevaisuuden odotukset sekoittuvat. Aineistosta ilmenee, että Kymi-yhtiö on ollut läsnä perinnepiiriläisten elämissä näiden lapsuudesta saakka, ja suhde yhtiöön on jatkunut koko työuran ajan. Perinnepiirissä muisteltu yhtiöläisyys ja siten kulttuuriperintö puolestaan näyttäytyvät mimeettisenä prosessina, joka paitsi uusintaa jo tehtyä ja sanottua, luo samalla myös uutta. Arkistoon tallennetun aineiston tulkinta mahdollistaa aina uudenlaisia merkityksiä ja näkemyksiä.
-
(2020)Ilmarinta tarkoittaa patologista ilman kertymistä keuhkopussin onteloon. Vamman aiheuttamat ilmarinnat ovat koirilla ja kissoilla yleisimpiä, mutta myös monet sairaudet voivat olla ilmarinnan taustalla. Keuhkopussissa oleva ilma estää keuhkoja laajentumasta normaalilla tavalla sisäänhengityksen aikana. Mitä enemmän ilmaa keuhkopussiin kertyy, sitä enemmän keuhkot painuvat kasaan ja eläimen hengitys vaikeutuu. Hengityksen vaikeutuminen on eläimelle epämiellyttävää, lisää sen kokemaa stressiä, heikentää sen yleisvointia ja voi johtaa kuolemaan. Ilmarinta luokitellaan sen syntytavan mukaan spontaaniin eli ilman ulkoista vammaa syntyneeseen tai traumaattiseen eli vammaperäiseen. Traumaattisiin ilmarintoihin luetaan myös hoidosta johtuvat, eli iatrogeeniset ilmarinnat. Ilmarinta voi olla avoin tai suljettu riippuen siitä, onko keuhkopussin ontelosta yhteys ulkoilmaan. Spontaanit ilmarinnat ovat usein suljettuja, traumaattiset voivat olla avoimia tai suljettuja. Jänniteilmarinta muodostuu, kun jokin rakenne toimii yksisuuntaisen venttiilin tavoin päästäen ilmaa keuhkopussin onteloon sisäänhengitysvaiheessa, mutta ei sieltä pois uloshengitysvaiheessa. Jänniteilmarinta on aina hätätilanne ja voi hoitamattomana johtaa nopeasti eläimen kuolemaan. Traumaattinen ilmarinta syntyy koirilla ja kissoilla yleensä puremavammojen tai muiden rintaontelon ja kaulan alueelle osuvien keuhkopussin läpäisevien haavojen seurauksena. Traumaattinen ilmarinta voi syntyä myös kovasta iskusta esimerkiksi eläimen joutuessa auton töytäisemäksi tai pudotessa korkealta. Iatrogeenisiä ilmarintoja on todettu esimerkiksi hengitysputken käytön yhteydessä, liian suurella paineella suoritetun ventiloinnin seurauksena ja rintaontelon sisäisen näytteenoton jälkeen. Spontaani ilmarinta johtuu koirilla yleisimmin keuhkokudokseen tai keuhkojen pintarakenteeseen kehittyneen ilmapussin revetessä keuhkopussin onteloon. Muita spontaanin ilmarinnan aiheuttajia kissoilla ja koirilla ovat muun muassa kasvainsairaudet, tulehdukselliset tilat ja loistartunnat. Kissoilla astma voi aiheuttaa ilmarinnan. Ilmarinnan diagnosointi alkaa esitiedoista ja eläimen yleistutkimuksesta. Varmimmin ilmarinnan tunnistaa yleistutkimuksessa vaimentuneista hengitysäänistä ilmarinnan alueella rintaontelon yläosissa. Suositeltuja jatkotutkimuskeinoja ilmarinnan havaitsemiseksi ja sen syyn selvittämiseksi ovat röntgen-, ultraääni- ja tietokonetomografiatutkimukset. Ilmarintaa sairastava koira tai kissa hoidetaan ilmarinnan aiheuttaneen syyn ja ilmarinnan vakavuuden perusteella joko konservatiivisesti tai kirurgisesti. Torakosenteesillä eli rintaontelopistolla poistetaan vapaata ilmaa keuhkopussista. Jos rintaontelopisto ei riitä ilman poistamiseen keuhkopussista, asetetaan eläimelle rintaonteloimu. Kirurgisia ilmarinnan hoitotapoja ovat torakoskopia eli rintaontelon tähystys ja torakotomia eli rintaontelon avausleikkaus. Tärkein ilmarintaa sairastavan koiran tai kissan ennusteeseen vaikuttava tekijä on ilmarinnan aiheuttanut syy. Tässä kirjallisuuskatsauksessa esitellään ilmarinnan syntyyn koirilla ja kissoilla johtavia syitä, tärkeimpiä diagnosointikeinoja sekä hoitotoimia. Kirjallisuuskatsauksen on tarkoitus olla tiivis tietolähde helpottamaan ilmarinnan tunnistamista, vakavuuden arviointia ja tarvittavien toimenpiteiden valintaa koirilla ja kissoilla.
-
(2022)Tässä tutkimuksessa selvitettiin, millaisia kehyksiä ilmastoahdistus saa kahdeksassa, vuonna 2021 julkaistussa suomalaisessa podcast-jaksossa. Näin pyritään lisäämään ymmärrystä ilmastoahdistuksen ilmiöstä, sekä siitä, millaisia kehystyksiä aihe mediassa saa. Tutkimus on tehty laadullisella kehysanalyysilla, joka perustuu Erwin Goffmanin (1974) kehittämään kehysteoriaan ja sen myöhempiin sovellutuksiin. Lyhyesti sanottuna, tutkimus pohjaa siihen olettamukseen, jossa median tavat kehystää ja esittää jokin aihe tai asia ohjaavat sitä, millä tavalla asiat meille esitetään ja millaisina me asiat näemme. Tutkimuksen aineisto kerättiin suoratoistopalvelu Spotifysta, Yle Areenasta ja Suplasta. Kehyksien muodostamisessa hyödynnettiin Robert Entmanin (1993) median kehysanalyysin periaatetta, jossa kehyksillä on neljä tarkoitusta: Ongelmien määritteleminen, ongelman aiheuttavien tekijöiden tunnistaminen, moraalisten arvioiden tekeminen sekä ratkaisujen ehdottaminen. Tutkimuksen tuloksena syntyi kolme kehystä, jotka nimettiin luonnollisen ilmastoahdistuksen, ilmastoahdistus sukupolvikysymyksenä sekä ilmastoahdistus tarvitsee vertaistukea, käsittelyä ja toimintaa kehyksiksi. Jokainen kehys kuvaa omalla tavallaan sitä, millaisena ilmastoahdistus nähdään viime aikaisissa podcast-keskusteluissa. Luonnollisen ilmastoahdistuksen kehyksessä korostuvat näkemykset siitä, kuinka ilmastoahdistus voidaan nähdä luonnollisena ja normaalina, sekä hyvänä reaktiona motivoivan vaikutuksensa kautta. Kaiken kaikkiaan kehys kuvaa ilmasto- ja ympäristöahdistuksen ilmiön monitahoisuutta ja yksilöllisyyttä, sekä pyrkii vahvistamaan näkemyksiä siitä, mitä ilmastoahdistus on ja mitä se ei ole. Lisäksi ilmastoahdistuksen sisältämä ahdistus sana kyseenalaistetaan. Ilmastoahdistus sukupolvikysymyksenä - kehys avaa puolestaan näkemyksiä nuorten ilmastoahdistuksen syihin ja korostumiseen, sekä ottaa kantaa aikaisempaan ilmastoahdistuskeskusteluun, joka joidenkin keskustelijoiden mielestä näyttäytyi ilmiötä vähättelevänä. Kokonaisuudessaan kehyksessä kuitenkin korostuu näkemys siitä, että ilmastoahdistus ei ole vain nuoria koskettava asia, vaikka se tällä hetkellä korostuu ja ilmenee eniten nuoremmissa sukupolvissa. Kehys ilmastoahdistus tarvitsee vertaistukea, käsittelyä ja toimintaa, tuo esiin keskustelijoiden näkemyksiä ja kokemuksia liittyen ilmastoahdistuksen käsittelyyn ja lievittämiseen, sekä osallistuu keskusteluun koskien ilmastotekojen merkityksellisyyttä. Tutkimuksen tulosten perusteella voidaan sanoa, että ilmastoahdistus saa vuonna 2021 julkaistuissa, suomalaisissa podcastkeskusteluissa monia eri sävyjä ja ilmastoahdistusta käsitellään niissä laajasti. Ja vaikka keskustelijoiden näkemykset ovat pitkälti linjassa ilmastoahdistusta käsittelevien julkaisujen kanssa, muutamia kiinnostavia ja tutkimattomiakin näkökulmia ja kehystyksiä ilmenee. Osaltaan tutkimuksen tulokset täydentävät kuvaa siitä, miten valtavirtamediaa hitaammat lajityypit – kuten podcastit – mukautuvat muualla esitettyihin määritelmiin ja kehystyksiin, mutta myös täydentävät niitä. Tällöin podcast-keskustelujen voidaan nähdä tarjoavan vaihtoehtoisia kehyksiä, jotka osittain haastavat ja täydentävät julkisuudessa hallitsevia kehyksiä.
Now showing items 8620-8639 of 31185