Browsing by Title
Now showing items 8857-8876 of 31169
-
(2018)Aim: The incidence of pancreaticobiliary maljunction (PBM) is thought to approximate 1:100,000 within Western populations. We aimed to study the significance of PBM in biliary tract malignancies. Methods: Medical records and magnetic resonance cholangiopancreatography (MRCP) images of 252 consecutive patients treated for biliary malignancies during 2005-2016 were reviewed. Patients with other known risk factors for biliary cancers (n=27) were excluded. A common pancreaticobiliary channel measuring ≥10 mm outside the duodenal wall was defined as PBM. Main results: Of the 225 patients, a reliably interpretable preoperative MRCP was available for 73 (32%). Sex (47% vs. 57% females) and age at diagnosis (67 vs. 66 years) were similar among patients with or without an MRCP (p=ns for both). In MRCP a PBM with a median length of 20mm (range 10-23mm) was identified in four patients (5.5%, 95% confidence interval 1.6-14), while none had evident accompanying biliary tree dilatation. PBM patients were significantly more often females (100% vs. 43%, p=0.043), less likely to have intrahepatic bile duct cancer (0% vs. 65%, p=0.019) while more likely to have gallbladder cancer (75% vs. 22%, p=0.044) compared to the others. Age at diagnosis (66 vs 67 years, p=0.898), extrahepatic bile duct cancer incidence (25% vs. 13%, p=0.453) and survival status at last follow-up (50% vs. 42% alive, p=1.000) were comparable between the subgroups. Conclusion: The prevalence of PBM is substantially higher in adults with biliary malignancies than one would expect based on its incidence, reinforcing the etiologic role of PBM especially in females with gallbladder cancer.
-
(2024)Objective: Anxiety disorders are among the most common groups of mental disorders, and one of the leading causes of disease burden globally. Anxiety disorders are associated with many general medical conditions (GMCs), but little studies of the wide-ranging associations over multiple GMC categories have been conducted. This study aims to examine whether people with an anxiety disorder have more lifetime GMCs compared to people without anxiety disorders, and whether they have a higher risk of developing subsequent GMCs, across multiple GMC categories. Methods: The participants were a part of the FinnGen study sample, totaling 519 841 individuals. Lifetime comorbidity analyses were conducted with an anxiety disorder group (N = 63 695) consisted of all individuals who had any ICD-10 phobic anxiety disorder or other anxiety disorder diagnosis, or corresponding ICD-9 or ICD-8 diagnosis. A sex and age (±2 years) matched control group (N = 127 390) of individuals who had no phobic anxiety disorder or other anxiety disorder diagnoses was created. Proportions of GMCs from 11 different categories (allergy, gastrointestinal, urogenital, hematological, neurological, dermatological, musculoskeletal, endocrine, pulmonary, oncological, and cardiovascular) in anxiety disorder group and matched control group were compared with each other with χ2-test. Next, Cox regression was used to calculate whether having an anxiety disorder increases the risk of developing a subsequent GMC. The whole FinnGen sample was used as a basis for the Cox regression analyses, and for each analysis, the individuals who had a diagnosis in the corresponding GMC category before the start of follow-up period (1.1.2000–31.12.2020) were removed from the analysis, leading to samples whose sizes varied between 451 523 and 508 804. Four Cox regression models were created for each GMC category: Model A, which was adjusted for sex, age, and calendar time, Model B that was further adjusted for other GMC comorbidities, and time-lagged versions of Models A and B. Results: Individuals with anxiety disorders had higher lifetime prevalence rates of all GMCs, except for cancers. Having a prevalent anxiety disorder diagnosis increased the risk of a subsequent GMC in all 11 GMC categories, most notably gastrointestinal and hematological conditions. The hazard ratios ranged between 1.21 for cancers and 2.59 for hematological conditions. Conclusions: There are wide-ranging associations between anxiety disorders and GMCs. For most GMCs, individuals with an anxiety disorder had about two-fold risk to develop a subsequent GMC. The associations were especially strong for gastrointestinal and hematological conditions, and clearly the weakest for cancers. This study provides evidence of temporal associations across a range of GMCs, also including ones that have hardly been studied previously, such as hematological conditions and allergies. Further study with separate anxiety disorders and GMCs, as well as genetic connections, is still needed.
-
(2017)Education is one of the newer export items in Finland. Since 2010 the Ministry of Education and Culture has published a policy document on education export every third year, providing direction for the Finnish education exporters. The policies play a part in commodifying education and increasing academic capitalism, where higher education institutions become more business-like. The aim of this study was to describe how these education export policies have evolved over time, and to find out what elements of support the policies offered to education exporters to carry out their work in practice. The research questions were: 1) How have the Finnish education export policies evolved from 2010 to 2016 concerning motives, aims and the export product?, and 2) What kind of support for conducting education export in practice do the Finnish education export policies contain? The three education export policies, 87 pages in total, were analyzed using Mayring's qualitative content analysis and the QCAmap software. The analysis showed that the education export policies have become more detailed and concrete over time. During the researched period the motives in the policies for engaging in education export were to capitalize on the existing demand for Finnish education and the good reputation of Finnish education. The aims for education export in all three policies were financial, focusing on increasing turnover from education export, and related to branding, focusing on portraying Finland and Finnish education to the rest of the world. Over time the policies have become more specific and comprehensive in depicting the education export product. In the latest policy, degree programs, various types of education, technology, and a multitude of consultancy services were depicted as export products. The three policies were found to contain 207 elements of support for exporters to carry out education export. The majority of these related to productization (64), providing advice for education exporters (47), and encouraging networking and cooperation among exporters (42). The policies reflect the political ideology of the parties ruling at the time they were written. A new trend in the latest policy is to pay attention to the individuals carrying out education export activities. For the first time rewarding and motivating these individuals is mentioned in a policy. Paying attention to the actual exporters in large organizations like higher education institutions can be expected to improve future education export performance. A concern is whether there is enough resources to implement all the support.
-
(2013)XML-tietomallin käyttö on yleistynyt mm. rakenteisissa dokumenteissa, verkkosovellusten toteuttamisessa ja Internetissä tapahtuvassa tiedonsiirrossa. Tämän myötä tarve XML-muotoisen tiedon pysyvään säilyttämiseen on kasvanut. Tähän tarkoitukseen on kehitetty XML-tietomallia tiedonsäilytys- ja käsittelymuotonaan käyttäviä XML-pohjaisia tietokantoja. XML-muotoiset dokumentit ovat usein rakenteeltaan monimuotoisia ja kooltaan suuria. Tämän vuoksi XML-tietokannanhallintajärjestelmä on suunniteltava ja toteutettava tehokkaaksi, jotta sen avulla voidaan kohtuullisin laitteistoresurssein ja lyhyin vasteajoin suorittaa suuriakin määriä tietokantakyselyitä ja -päivityksiä, jotka voivat myös olla monipuolisia ja rinnakkaisia ja kohdistua suureen määrään tietoa kerrallaan. Tässä työssä esitetään, miten XML-tietokannanhallintajärjestelmän suorituskykyä voidaan merkittävästi parantaa dokumenttien indeksoinnilla. Indeksoinnissa XML-dokumenttien elementeille luodaan yksikäsitteiset tunnisteet, joihin perustuen luodaan erilaisia indeksihakemistoja. Indeksoinnin avulla tieto voidaan tehokkaasti paikantaa tietokannan tietosivuilta ja siirtää tietokannanhallintajärjestelmän tietosivujen ja puskurin välillä, mikä nopeuttaa tietokannanhallintajärjestelmän toimintaa ja lisää sen kykyä käsitellä rinnakkaisia luku- ja kirjoituspyyntöjä. Indeksoinnin avulla voidaan myös tehostaa tietokannanhallintajärjestelmän kyselynkäsittelyalgoritmien toimintaa mahdollistamalla niiden käyttämien joukkoliitosoperaatioiden tehokas toteutus. BaseX- ja eXist ovat XML-pohjaisia tietokannanhallintajärjestelmiä, joissa käytettävissä on useita erilaisia indeksejä. Indeksien toteutus näissä järjestelmissä kuvataan, ja näiden järjestelmien tehokkuutta XML-dokumentteihin tehtävien tietokantakyselyiden suorituksessa mitataan ja arvioidaan tätä varten kehitetyn XMark-koetinkuorman avulla.
-
(2022)With the growth and concentration of urban areas, methods for minimizing the impacts of fragmentation and habitat loss on biodiversity are needed. Spatial Conservation Prioritization (SCP) methods, which holistically assess the connectivity of urban areas, provide an effective tool for prioritizing conservation efforts, but producing these analyses require large amounts of high-quality data on e.g., the spatial distribution of biodiversity features in the area. An index-based approach is a simpler way to evaluate the ecological quality of single corridors, and could be a cheaper alternative to SCP methods, especially in cases where prior environmental data is limited or there is a frequent need for new analyses. In this study, I created an index-based method to evaluate the ecological quality and functionality of wildlife corridors. The three-step approach included a literature review on factors affecting the functionality of wildlife corridors as well as the building and testing of the index. The main objective in creating the index was to provide a tool that is easy to use and interpret, and that could be used in decision-making to minimize human impact on nature. The index is based on scientific literature and provides information on the ecological functionality of wildlife corridors in facilitating the dispersal of organisms. From the literature review I identified certain key elements of functionality for wildlife corridors. These elements included sufficient width of the corridor to form an undisturbed core habitat, the absence of barriers and disturbance within the corridor and the connectivity of the corridor habitat itself. When tested on fictitious example corridors, the index was able to differentiate wildlife corridors according to their ecological quality. To further test the index, it was applied on a real-world wildlife corridor located in Uusimaa as a case study. The index was found to be effective on evaluating the ecological functionality of wildlife corridors, but further development needs were also discovered. The most important next steps are to fine-tune the parameter values given to factors hindering dispersal (resistance values) based on an extended literature review, and systematic testing on real-world corridors to spot irregularities and possible mistakes. At its current state the index can be used to identify features that impede or promote the ecological functionality of the corridor, even without extensive prior inventories on the areas’ biodiversity features.
-
(2013)Tiedonhallinnassa käytetään usein metatietona tiedon sisältöä kuvaavia avainsanoja parantamaan tiedon hallittavuutta tai löydettävyyttä. Sisällön kuvailua luonnollisen kielen termein tai käsittein kutsutaan indeksoinniksi. Yhdenmukaisuuden vuoksi voidaan käyttää tarkoitusta varten laadittua asiasanastoa, joka kattaa toimialan kannalta keskeisen termistön. Semanttisessa webissä ja yhdistetyssä tiedossa käytettävät ontologiat vievät ajatuksen pitemmälle määrittelemällä termit käsitteinä ja niiden välisinä merkityssuhteina. Metatiedon tuottamisen helpottamiseksi ja tehostamiseksi on kehitetty erilaisia menetelmiä, joilla sisältöä kuvailevia termejä voidaan tuottaa tekstiaineistosta automaattisesti. Tässä tutkielmassa keskitytään avaintermien automaattiseen eristämiseen tekstistä sekä metatiedon laatuun ja sen arvioinnin menetelmiin. Esimerkkitapauksena käsitellään ontologiaa hyödyntävän Maui-indeksointityökalun käyttöä asiakirjallisen tiedon automaattiseen asiasanoittamiseen. Automaattisesti eristetyn metatiedon laatua verrataan alkuperäiseen ihmisten määrittämään asiasanoitukseen käyttäen tarkkuus- ja saantimittauksia. Lisäksi evaluointia täydennetään aihealueen asiantuntijoiden esittämillä subjektiivisilla laatuarvioilla. Tulosten perusteella selvitetään tekstin esikäsittelyn ja sanaston hierarkian merkitystä automaattisen asiasanoituksen laadun kannalta sekä pohditaan keinoja annotointimenetelmän jatkokehittämiseksi.
-
(2015)Indemnity-ehto on anglomamerikkalaisesta perinteestä Suomeen rantautunut ehtotyyppi, jota käytetään erityisesti muun muassa lisenssisopimuksissa. Indemnity-ehtojen sisältöä ja roolia osana suomalaista sopimusoikeutta on kuitenkin käsitelty oikeuskirjallisuudessa vain vähän. Oikeuskirjallisuutta, jossa olisi keskitytty indemnity-ehtoihin nimenomaisesti vain lisenssisopimuksissa, ei ole lainkaan. Tämä tutkielma pyrkii täyttämään kyseisen aukon. Tarkalleen ottaen tämän tutkielman tavoitteena on selvittää, miten indemnity-ehto vaikuttaa lisenssisopimuksen osapuolten väliseen vastuuseen kolmannen immateriaalioikeudellisista oikeudenloukkausväitteistä. Kysymykseen vastaamiseksi tutkielmassa tarkastellaan indemnity-ehtojen käyttötarkoitusta, laajuutta ja sopimuksen osapuolia ensin yleisesti ja tämän jälkeen nimenomaan lisenssisopimuksiin sovellettuina. Ymmärrystä syvennetään analysoimalla vastuunjakoa lisenssisopimuksiin sisältyvien indemnity-ehtojen tyyppitilanteessa eli silloin, kun indemnity-sitoumuksen antaja on lisenssinantaja. Tämän jälkeen tarkastellaan vielä indemnity-ehtojen suhdetta muihin vastuuriskien hallintaehtoihin, indemnity-ehtojen tulkintaa sekä mahdollisia kohtuuttomuus- ja sitomattomuustilanteita. Indemnity-ehtoja voidaan yleisellä tasolla kuvata vastuuriskien hallintamekanismiksi. Lisenssisopimusten kontekstissa ehdoilla sovitaan tyypillisesti kysymyksestä, kumman sopijapuolen vastuulle mahdolliset kolmannen esittämät yksinoikeuden loukkausväitteet ja niistä aiheutuvat seuraamukset kuuluvat osapuolten keskinäisessä suhteessa. Kyse on siis pohjimmiltaan vastuunjakoehdosta, mutta ehto voi tilanteesta riippuen tarkentua osapuolten välillä muutoinkin vallitsevan vastuunjaon vahvistajaksi, vastuun rajoittajaksi tai vastuun siirtäjäksi yhdeltä osapuolelta toiselle. Mikä näistä ehtotyypeistä on käsillä määräytyy sen mukaan, miten vastuu olisi jakautunut ilman ehtoa. Ilman tätä tietohana ei voida määrittää, miten indemnity-ehto muuttaa vastuun jakautumista. Lisenssinantajan vastuun määräytymiseen ilman ehtoa ei ole muodostunut oikeuskirjallisuudessa vakiintunutta kantaa. Voidaan kuitenkin pitää selvänä, että lisenssinantajalla ei ole vastuuta kolmannen perusteettomista väitteistä aiheutuneista kustannuksista. Perusteettomilla väitteillä tarkoitetaan kolmannen vaateita, jotka tulevat oikeudenkäynnissä tai muussa riidanratkaisumenettelyssä hylätyiksi. Sen sijaan silloin, kun kolmannen vaatimukset menestyvät tai niistä sovitaan, vastuu on mahdollinen. Indemnity-ehdon funktio suhteessa näihin tilanteisiin on toimia vastuunjaon selventäjänä. Lisenssinantajalla on vastuu suoraan ehdon perusteella. Indemnity-ehtoa käytettäessäkin voi kuitenkin olla epäselvää, missä vaiheessa lisenssinantajan hyvitysvelvollisuus aktualisoituu ja voiko lisenssinantaja vapaasti sopia riidan kolmannen kanssa ilman, että menettää oikeuttaan saada hyvitystä lisenssinantajalta. Vastauksena todetaan, että lisenssinantajan mahdollinen velvollisuus huolehtia lisenssinsaajan puolustuskustannuksista heti kolmannen tehtyä väitteensä riippuu osapuolten päättämästä ehdon sisällöstä. Lisäksi tutkielmassa katsotaan, että lisenssinsaajalla on oikeus sopia riita kolmannen kanssa edellyttäen, että lisenssinsaaja pyytää lisenssinantajalta kantaa asiaan. On mahdollista, että indemnity-ehto on ristiriidassa esimerkiksi välilliset vahingot pois sulkevan vahingonrajoitusehdon kanssa. Näin ollen indemnity-ehtojen sisältö saattaa yksittäistapauksissa muokkautua muiden ehtojen vaikutuksen takia. Lisäksi indemnity-ehtojen sisältöön voi riitatilanteissa vaikuttaa niiden tulkinta. Ensisijainen ehtojen tulkintatapa on tulkita ehtoa sopijapuolten alkuperäisen yhteisen tarkoituksen mukaisesti. Mikäli se ei ole mahdollista, ehtoa on perusteltua tulkita sopimusvelvoitteiden tasapainoa tukevan tulkintatavan mukaisesti. Joissakin tilanteissa kyseeseen voi tulla myös ehdon suppea tai kaikkien ehtojen pätevyyttä painottava tulkinta. Ehtojen kohtuuttomuus- ja sitomattomuusriski sen sijaan on kohtuullisen matala. Lähinnä kyseeseen voi tulla ehdon sitomattomuus toisen osapuolen tahallisen tai törkeän tuottamuksen seurauksena tai vakioehtoja käyttävän osapuolen laiminlyötyä tuoda ehdot sopimuksen piiriin.
-
(2016)Tietokoneohjelma saa Suomessa immateriaalioikeudellista suojaa pääasiassa tekijänoikeuslain nojalla. Immateriaalioikeuksille tyypilliseen tapaan tekijänoikeuksien valvonta voi olla haastavaa ja niiden loukkaaminen esimerkiksi irtaimiin esineisiin verrattuna helppoa. Yksinoikeuden loukkaukseen voi myös syyllistyä tietämättään ja taloudelliset seuraamukset voivat nousta mittaviksi. Tutkielman tarkoituksena on selvittää minkälaisia kolmannen osapuolen oikeuden loukkausriskejä tietokoneohjelmaan sisältyvät yksinoikeudet synnyttävät lisensoinnissa ja kuinka näihin riskeihin voidaan sopimuksellisesti ennakolta varautua. Riskinhallintakeinoista tutkielmassa keskitytään niin sanottuihin indemnity –tyyppisiin vastuunsiirtoehtoihin, joista käytetään konkretisoivana esimerkkinä IT2015 Yleisten sopimusehtojen immateriaalioikeuksien loukkauksia koskevia sopimusehtoja. Indemnity -ehdot ovat peräisin angloamerikkalaisesta oikeus- ja sopimusperinteestä, mutta ehdot on tänä päivänä omaksuttu suomalaiseen sopimuskäytäntöön muun muassa tietokoneohjelmistojen lisensoinnin yhteydessä. Eräs tutkielman tavoitteista onkin selvittää, kuinka hyvin indemnity -ehdot soveltuvat oikeusjärjestelmäämme ja sopimuskäytäntöömme.
-
(2019)25.5.2018 alkaen sovellettavaksi tullut yleinen tietosuoja-asetus ((EU) 2016/679) on tuonut mukanaan muutoksia rekisterinpitäjän ja henkilötietojen käsittelijän välisen suhteen sääntelyyn sekä vaikuttaa käsittelyyn osallistuvien vastuuriskeihin. Vahingonkorvausvastuun osalta asetus tasapainotti riskienjakoa rekisterinpitäjän ja henkilötietojen käsittelijän välillä sen mahdollistaessa korvausvaatimuksen osoittamisen vahinkoa kärsineen valinnan mukaan kummalle tahansa käsittelyyn osallistuneesta toimijasta. Tasapaino korvausvastuusta asetusta rikkomalla aiheutuneiden vahinkojen varalta voidaan nähdä positiivisena kehityksenä sen helpottaessa vahinkoa kärsineen mahdollisuutta korvauksen saantiin. Kuitenkin henkilötietojen käsittelijän näkökulmasta vastuuriski kasvoi huomattavasti asetuksen soveltamisen alettua. Vastuuriskiä sekä rekisterinpitäjän että henkilötietojen käsittelijän osalta lisäsi myös asetuksen tietosuojaviranomaisille antama mahdollisuus määrätä asetuksen rikkomisesta hallinnollinen sakko, jonka on oltava "tehokas, oikeasuhteinen ja varoittava", suurimmillaan 20 000 000 euroa tai neljä prosenttia yrityksen edeltävän tilikauden maailmanlaajuisesta kokonaisliikevaihdosta. Toistaiseksi hallinnollisten sakkojen määräytymisen peruste sekä määrättävän sakon suuruus ovat yhtenäisen käytännön puutteen vuoksi hankalasti ennakoitavissa. Tämä mahdollisuus huomattavankin suuren hallinnollisen sakon saamiseen yhdessä mahdollisen vahingonkorvausvelvollisuuden kanssa muodostaa käsittelyyn osallistuville suuren vastuuriskin, jonka hallitsemiseen sopimuksin rekisterinpitäjällä ja henkilötietojen käsittelijällä on selkeä tarve. Tässä lainopillisessa tutkielmassa tarkastellaankin vastuun hallinnointia rekisterinpitäjän ja henkilötietojen käsittelijän välisessä tietojenkäsittelysopimuksessa lisääntyneisiin taloudellisiin riskeihin varautumiseksi. Erityisenä tarkastelun kohteena on indemnity-ehtojen käyttömahdollisuus vastuusta sopimisen välineenä. Ensimmäisenä tutkimuskysymyksenä tarkastellaan yleisesti, voivatko rekisterinpitäjä ja henkilötietojen käsittelijä sopia vastuun jakamisesta keskinäisessä suhteessaan tietosuoja-asetuksen lähtökohdista poiketen. Kysymykseen vastaamiseksi tarkastellaan asetuksen määräyksiä tietojenkäsittelysopimuksen sisällöstä, vahingonkorvauksesta sekä hallinnollisesta sakosta ja pohditaan, onko asetusta sen tavoitteet huomioiden perusteltua tulkita sopimusvapautta rajoittavasti. Tehdyn punninnan perusteella tutkielmassa esitetään de lege ferenda –kannanotto siitä, millaiseksi vastuusta sopimisesta tietojenkäsittelysopimuksissa toistaiseksi puuttuvan tulkintakäytännön tulisi kehittyä sekä tarkastellaan, eroaako sopimisen mahdollisuus siitä riippuen, sovitaanko vahingonkorvauksesta vai hallinnollisesta sakosta. Tutkielmassa puolletaan tulkintaa, jonka mukaan käsittelyyn osallistuvien keskinäisessä suhteessa vastuusta sopiminen on lähtökohtaisesti sopimusvapauden nojalla sallittua, joskin hallinnollisesta sakosta sopimiseen tulee suhtautua varauksella. Seuraavaksi tutkielmassa selvitetään, mitä indemnity-ehdolla oikeastaan tarkoitetaan. Koska kyseessä on suomalaiselle oikeusjärjestelmälle vieras, common law –järjestelmästä peräisin oleva oikeudellinen siirrännäinen, ei sen merkitys ja tulkinta ole lainkaan selkeää. Tarkoituksena onkin esittää lukijalle niin kansainväliseen kuin suomalaiseen aineistoon tukeutuen perusteltu ja selkeä tulkinta siitä, mikä indemnity-ehto on, miten sitä tulkitaan ja mihin se sopimusoikeutemme systematiikassa sijoittuu sekä osoittaa, että indemnity-ehdon käytännön merkitys vastuusta sopimisen välineenä vaihtelee huomattavan laajasti sen kirjoitustavan mukaan. Selkeyden vuoksi tutkielmassa myös esitetään, miten indemnity-ehto, eli vastuusta sopimiseen käytettävä erityinen sopimusperusteinen toimimis- ja suoritusvelvoite, eroaa tavanomaisista vastuunrajoitusehdoista. Edellä esitettyjen kysymysten tarkastelun avulla päästään tutkielmassa vastaamaan sen keskeisimpään kysymykseen: voidaanko indemnity-ehtoja käyttää vastuusta sopimiseen rekisterinpitäjän ja henkilötietojen käsittelijän välillä, ja onko niiden käyttö kannattavaa? Ongelmaa, eli ylipäänsä vastuusta sopimista sekä erityisesti indemnity-ehtojen käyttöä tässä tarkoituksessa, käsitellään läpi tutkielman esittäen aiheesta pro et contra –argumentaatiota. Lopulta esitetään tämän hetken tietoon perustuva tulkinta, jonka mukaan indemnity-ehtojen käytöllä tietojenkäsittelysopimuksissa on paljon potentiaalia, mutta toistaiseksi tulkintaepävarmuuden johdosta myös riskejä, joten niiden käyttämistä tulee punnita tarkasti analysoiden mahdollisesti saavutettavia hyötyjä suhteessa riskeihin.
-
(2024)Den obligationsrättsliga utgångspunkten är att avtalets rättsverkningar är begränsade till avtalsparterna emellan. Denna huvudregel kallas principen om avtalets subjektiva begränsningar. Detta tvåpartsförhållande innebär att en utomstående tredje man inte kan åläggas några förpliktelser genom ett avtal denne inte är part i. I praktiken är tillverkning av varor ordnat så att en tillverkare sköter till exempel planering, design och montering, samtidigt som denna förlitar sig på underleverantörer för komponenter och råvaror. Detta kedjemässiga upplägg kan benämnas avtalskedja. Kännetecknande är att fel och försummelser av tidigare led i avtalskedjan (vanligen en underleverantör) kan få betydande förluster för såväl dennes avtalspart (tillverkaren) som för avtalspartens avtalsparter (köpare eller återförsäljare). Ansvarsbegreppet är begränsat till tvåpartsförhållandet, varpå köparen bör kräva ersättning från tillverkaren, som i sin tur har regressrätt att kräva ersättning från underleverantören för den skada denna orsakat. Avhandlingen berör ansvar utöver tvåpartsförhållandet i avtalskedjor, det vill säga situationer där det av orsak eller annan inte är möjligt att kräva ersättning från den direkta avtalsparten. Sådana orsaker kan vara avtalspartens insolvens eller att denna har avslutat sin verksamhet. Problematikens kärna är att det avtalsrättsligt skadeståndsansvaret endast gäller avtalsparterna emellan. Ett senare led i avtalskedjan utgör en utomstående tredje man, vars enda rättsmedel är det skadeståndsrättsliga deliktansvaret. Deliktansvaret omfattar dock inte avtalsbrott, eftersom avtalsbrott inte är en skada i utomobligatorisk mening. Detta innebär alltså att den skadelidande köparen saknar konkreta rättsmedel att få ersättning ifall dennes avtalspart är insolvent, trots att det tidigare ledet i avtalskedjan som orsakat skadan är känt. Ansvar utöver tvåpartsförhållandet föreligger exempelvis i konsumenträtten och transporträtten, men det saknas ett motsvarande lagstöd i avtalskedjesituationer där samtliga parter är näringsidkare. Det oaktat har HD i ett par fall dock medgett ett ansvar utöver tvåpartsförhållandet. Avhandlingens syfte är att undersöka hur ett ansvar utöver tvåpartsförhållandet kan uppstå i avtalskedjor. Särskilt fokus kommer ligga på hur så kallade indemnity-klausuler kan tänkas utgöra skäl för att ett ansvar utöver tvåpartsförhållandet borde uppstå. En indemnity-klausul innebär vanligen att indemnitorn åtar sig att hålla avtalsparten (indemniteen) skadeslös. Klausulen kan omfatta “alla” skador, men även vara begränsad till endast särskilda skador eller upp till ett visst belopp. Metoden som används i denna avhandling är den rättsdogmatiska metoden. Denna är lämplig för den här typen av undersökning, eftersom syftet är att analysera och systematisera gällande rätt utgående från rättskällorna. Knappheten av relevanta inhemska rättskällor föranleder att även utländska rättskällor används såväl som stödjande argument som i komparativt syfte. Den finska lagstiftningen och förarbetena ger väldigt lite vägledning för hur den ifrågavarande obligationsrättsliga problematiken kunde lösas. Således har rättsprinciper och reella argument en betydande ställning, och särskilt fokus kommer i avhandlingen att ligga på de reella argumenten. Undersökningens slutsatser är att ett ansvar utöver tvåpartsförhållandet kan medges på basen av reella argument. De viktigaste argumenten för att ett ansvar ska uppstå är (i) det är av orsak eller annan klart mera ändamålsenligt för borgenärens att kräva ersättning av medkontrahentens medkontrahent, och (ii) borgenären och medkontrahentens medkontrahent har, sett till fallet som helhet och omständigheterna vid avtalets ingående, ett särskilt förhållande som talar för att ett ansvar bör medges. Indemnity-klausulen kan i sig utgöra ett starkt argument för eller ett indicium på att parterna i det enskilda fallet har ett sådant särskilt förhållande som förutsätts för att ett ansvar utöver tvåpartsförhållandet ska uppstå. Likaså kan partsavsikten kan utgöra ett tydligt stöd för närhetsargumentet. Sammanfattningsvis kan det konstateras att det finns goda skäl för att frångå en strikt tillämpning av principen om avtalets subjektiva begränsningar i det enskilda fallet. Det förutsätter dock att omständigheterna, avtalsparternas närhet och avtalens innehåll talar för det, samtidigt som ett hinder för att vända sig till den direkta avtalsparten föreligger.
-
(2016)The thesis covers the issue of Arbitrator's Independence and Impartiality, addressed from a comparative angle. The research is taking into account the national laws of England, Sweden and Finland, and the Institutional set of rules from the LCIA, the SCC and the FAI. First, the object of the research is to outline the bias assessment tests from each given country and arbitral institute and to discuss differences amongst them. As a starting point, the notions will first be set in the wider context of international arbitration, bearing in mind the link with the independence and impartiality regulations and safeguarding due process. Second, the focus will be on the recently revised IBA Guidelines on Conflicts of Interest in International Arbitration from 2014. The research will explain how this piece of international guidelines is regulating bias assessment, taking the practical application of the Guidelines into account. This will be done by introducing both the given national court's jurisprudence in which the Guidelines have been referred to and the reference to them from the arbitral institutions in question. The relevant differences in the Guidelines' application and the status given to them are therefore a topic of discussion. Third, it has been alleged that there has been an increase in the number of bias challenges used as a means of ‘black art’: as a way of either hindering the arbitral proceedings or as a losing party's technique to attack the award. Whether these challenges are actually increasing is considered from the given jurisdictions’ and institutes’ viewpoint.
-
(2011)The purpose of this study was to examine whether trust in supervisor and trust in senior management enhance employees job satisfaction and organizational commitment, and whether trust mediates the relationship between perceived justice and these outcomes. Trust in supervisor was expected to mediate the effects of distributive justice and interactional justice, and trust in senior management was expected to mediate the effects of procedural justice. Theoretical background of the study is based on the framework for trust in leadership developed by Dirks and Ferrin (2002). According to the framework, perceived fairness of leaders actions helps employees to draw inferences about the basis of the relationship and about leaders characters. This allows trust formation. Reciprocation of care and concern in the relationship and confidence in leaders characters are likely to enhance employees job satisfaction and organizational commitment. This study was conducted with cross-sectional data (A/ = 960) of employees from social and health care sector. Hypotheses were studied using correlation analysis and several hierarchical regression analyses. Significances of the mediations were assessed using the Sobel test. Results partially supported the hypotheses. Trust in leadership was positively related to job satisfaction and organizational commitment. Trust in senior management mediated the relationship between procedural justice and the outcomes. Some support was also found for the mediating effect of trust in supervisor in the relationship between distributive justice and organizational commitment. Due to high correlation between trust in supervisor anil interactional justice, it wasn’t possible to study the mediating e fleet of trust in supervisor in the relationship between interactional justice and the outcomes. Against expectations, results indicated that trust in senior management had a mediating effect in the relationship between distributive justice and organizational commitment, and in the relationship between interactional justice and organizational commitment. Results also indicated that trust in supervisor had a mediating effect in the relationship between procedural justice and organizational commitment.
-
(2021)Independent Component Analysis (ICA) aims to separate the observed signals into their underlying independent components responsible for generating the observations. Most research in ICA has focused on continuous signals, while the methodology for binary and discrete signals is less developed. Yet, binary observations are equally present in various fields and applications, such as causal discovery, signal processing, and bioinformatics. In the last decade, Boolean OR and XOR mixtures have been shown to be identifiable by ICA, but such models suffer from limited expressivity, calling for new methods to solve the problem. In this thesis, "Independent Component Analysis for Binary Data", we estimate the mixing matrix of ICA from binary observations and an additionally observed auxiliary variable by employing a linear model inspired by the Identifiable Variational Autoencoder (iVAE), which exploits the non-stationarity of the data. The model is optimized with a gradient-based algorithm that uses second-order optimization with limited memory, resulting in a training time in the order of seconds for the particular study cases. We investigate which conditions can lead to the reconstruction of the mixing matrix, concluding that the method is able to identify the mixing matrix when the number of observed variables is greater than the number of sources. In such cases, the linear binary iVAE can reconstruct the mixing matrix up to order and scale indeterminacies, which are considered in the evaluation with the Mean Cosine Similarity Score. Furthermore, the model can reconstruct the mixing matrix even under a limited sample size. Therefore, this work demonstrates the potential for applications in real-world data and also offers a possibility to study and formalize identifiability in future work. In summary, the most important contributions of this thesis are the empirical study of the conditions that enable the mixing matrix reconstruction using the binary iVAE, and the empirical results on the performance and efficiency of the model. The latter was achieved through a new combination of existing methods, including modifications and simplifications of a linear binary iVAE model and the optimization of such a model under limited computational resources.
-
(2023)Innovation is an important theme in economics and economic history because modern societies with sustained economic growth are based on constant creation and employment of new technology. This thesis studies the role of individuals and organisations in creating innovations in Finland in the period 1880-1940. A debate in economic history of innovation concerns the notion that innovation was driven by individual inventors without support of formal training and an organisation around them until late 19th century. The alleged transition from independent to dependent innovation created by formally trained inventors within firms in the early 20th century implies that innovation activities would have intensified in the period and, using more of state-of-the-art knowledge, would have produced more innovations of a higher quality. The novelties of this thesis are its focus on independent inventorship in Finland and exceptional focus on inventor careers through biographical or prosopographic data. Finland is an interesting object of study due to a research gap. Finnish technological development has been studied before in literature. However, earlier literature has not addressed the question of independent and dependent innovation in Finland. Literature using historical Finnish patent data has addressed other themes such as patenting by foreigners before the First World War and technology markets. The major data source in this thesis is the Finnish patent database created in a research project at the University of Helsinki. It contains data on patents registered in Finland in 1842-1940 of which I use data on years 1880-1940. I measure this increased quality and complexity of inventing through a quantitative measure, the duration of patents. The variable is used often in quantitative historical literature to measure the quality of patents. As an additional indicator of patent quality, I check the distribution of technological International Patent Classifications (IPC) of patents. I study the distributions by looking at individual and organisation patentees from Finland, Sweden, Germany and the rest of the world’s countries to assess the role of technology and human capital transfer from abroad to Finland. I also use additional prosopographic or biographical data on 93 Finnish inventors with patents in the Finnish patent database between 1910 and 1940 except for two inventors with biography patents prior to 1910. I take the biographical data from two biography databases of Finnish Literature Society (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura), the National Biography of Finland and Talouselämän vaikuttajat. I match the data in biographies with patent data in Finnish patent database. I use these biographies to assess in more detail the formal training, career paths, international connections, economic sectors of work and social background of inventors. The main contribution of this thesis is showing that most inventors worked in organisations when inventing in Finland in the late 19th century and early 20th century. Besides independent inventors actually being dependent, the official patent data seems to show that firms, particularly foreign firms from Sweden and Germany, were important drivers of innovation and economic growth in Finland since the early 1920s. Foreign firms were particularly important in high-tech sectors like chemistry. Independent innovation was rare in Finland already in the late 19th century and early 20th century as innovation was largely carried out by firms and, when studied through prosopographic data, allegedly independent inventors were actually working in or for firms in some way. The results of this thesis are similar to earlier literature on other Nordic countries. The results on biography patents reveal that the official patent data understate the professional and social background of inventors. Even though many inventors were presented in official patent records as engineers, most of the inventors in the biography sample, around 50-60 per cent, were managers, board members or owners of firms when inventing. Inventors had clear occupational continuity in their career. Most inventors had a lot of formal training as over 60 per cent of biography patent inventors had an academic education. Many inventors had education and work experience from abroad, mostly from Germany, Sweden, the USA and Russia. Most inventors had worked most of their career or the second longest term of their careers in someone else’s firm or their own firm. However, there is speculative evidence in this thesis that work history in the public sector or the academia can help inventors to provide high quality technology. The social mobility of inventors was low as most inventors had an upper middle-class or high social background: most inventors were either engineers, managers or non-technical experts and so were their fathers.
-
(2022)Test automation has a crucial role in modern software development. Automated tests are immensely helpful in quality assurance, catching bugs and giving information on the state of the software. There are many existing frameworks that are designed to assist in creating automated tests. The frameworks can have massively varying purposes and targeted applications and technologies. In this paper, we aim to study a selected group of Behavior Driven Development (BDD) testing frameworks, compare them, identify their strengths and shortcomings, and implement our own testing framework to answer the discovered challenges. Finally, we will evaluate the resulting framework and see if it can meet its requirements. As a result we’ll have a better understanding in what kind of tools there are for automating behavior driven tests, what type of different approaches have been and can be taken to implement such frameworks, and what are the benefits and suitable uses of each tool.
-
(2023)Johtoratajärjestelmän häiriöt ovat suhteellisen yleisiä potilailla, joilla on aorttaläpän sairaus ja sairauden – yleisimmin aorttaläpän ahtauman – hoitona käytetyn aorttaläpän vaihdon (aortic valve replacement, AVR) seurauksena voi kehittyä lisävaurio johtoratajärjestelmään. Tällainen vaurio ilmenee tavallisesti eteis-kammiokatkoksena tai sinussolmukkeen toimintahäiriönä, jolloin pysyvän tahdistimen asentaminen usein tulee ajankohtaiseksi. Tutkimusryhmämme suorittamassa monikeskus-rekisteritutkimuksessa yhtenä tavoitteena oli syventyä juuri tämän päätetapahtuman indikaatioihin, prevalenssiin ja riskitekijöihin. CAREAVR-tutkimuksessa oli mukana 704 potilasta (385 naista, 54.7 %), joille ei ollut asennettu tahdistinta ennen aorttaläpän vaihtoa (keski-ikä 75±7 vuotta) ja joille tehtiin isoloitu AVR-operaatio jossakin mukana olleista neljästä yliopistosairaalasta (Helsinki, Turku, Kuopio, Oulu) vuosien 2002 ja 2014 välillä. Tutkimustieto kerättiin sähköisistä potilastietojärjestelmistä. Seuranta-ajan mediaani oli 4.7 vuotta. Kaikkiaan 56 potilasta sai pysyvän tahdistimen leikkauksen jälkeen (leikkauksesta laskettu mediaaniaika 507 päivää). Tahdistimen asennuksen tärkeimpinä indikaatioina olivat AV-katkos (31 potilasta, 55 %) ja sairaan sinuksen oireyhtymä (SSS) (21 potilasta, 37.5 %). Kilpailevien riskien analyysissa (Fine-Gray -menetelmä) kotiutusvaiheessa todetun eteisvärinän havaittiin olevan merkittävä riskitekijä pysyvän tahdistimen asentamisen suhteen (osajakauman hasardisuhde 4.34, 95 % luottamusväli 2.34-8.08). Johtopäätöksenä esitettiin tarve seurata tarkemmin AVR-potilaita, joilla todetaan kotiutusvaiheessa eteisvärinä. Myös SSS-potilaiden osuus pysyvän tahdistimen saaneista potilaista oli huomattavan suuri.
-
(2022)Kimberlites are a primary source of diamonds. However, not all kimberlites contain diamonds, let alone in the abundance that enable economically profitable exploitation. To assess the diamond potential of kimberlites, the study of kimberlite/diamond indicator minerals (i.e. mantle-derived xenocrysts) can be utilized. In this study the diamond potential of Liqhobong kimberlite cluster in Lesotho, Southern Africa, was studied. Indicator mineral grains (chromian diopside, garnet, chromite, ilmenite) from Liqhobong kimberlites were analysed for major and minor elements using electron microprobe. Results were used to examine formation conditions (P/T) and chemical characteristics of indicator minerals, to define local geotherm and diamond window and to provide general overview to diamond potential of the Liqhobong kimberlite cluster. Based on single clinopyroxene thermobarometry (using Cr-diopside grains as a thermobarometer), the local Liqhobong geotherm is estimated to be ~41 mW/m². It corresponds reasonably accurately to the reference geotherm 40 mW/m², which is widely considered being a decent “average” geotherm at Kaapvaal-Kalahari Craton area. Analysed xenocrysts are principally from the peridotitic source rock. Geochemistry of the indicator minerals show that there is a significant diamond potential in Liqhobong kimberlites. Specifically, Ni-in-garnet thermometry, using the formation depth of the G10 garnets combined to the relevant 40 mW/m² reference geotherm, displays the existence of a significant diamond window at the depth interval of ~140-230 km below the Liqhobong area.
-
(2020)Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan sanaleikkejä ja niiden kääntämistä lastenkirjallisuudessa kääntäjän näkökulmasta. Tutkimusaineistona toimivat Bengt Birckin ja Jan Birckin vuonna 2014 ilmestynyt saksankielinen lastenkirja Jojo, Kleiner Hund − groβes Abenteuer, todelliseen käännöstoimeksiantoon perustuva käännösprosessi sekä valmis käännös, vuonna 2017 suomeksi ilmestynyt Jojo − pienen koiran suuret seikkailut (suom. Milla Löfman). Saksankielinen alkuteos on 105-sivuinen, kuvitettu lastenkirja, joka soveltuu niin ääneen luettavaksi kuin juuri lukemaan oppineille. Kieli on helpohkoa sekä rakenteeltaan että sanastoltaan ja sisältää puhekielen piirteitä, mikä on tyypillistä lastenkirjalle. Teoreettisen viitekehyksen tutkielmalle luovat lasten- ja nuortenkirjallisuutta käännettäessä huomioon otettavat erityispiirteet, kuten kielellinen sujuvuus, useammasta kohteesta koostuva kohderyhmä sekä sanaleikkien ja niiden käännösstrategioiden luokittelu Delabastitan (1999, 2004) mukaan. Kuvitetun kirjan kyseessä ollessa on huomiota kiinnitetty myös tekstin ja kuvan väliseen suhteeseen. Tutkielman analyysiosiota varten lähdetekstistä löytyneet sanaleikit on luokiteltu fonetiikkaan, leksikkoon, morfologisiin piirteisiin sekä semantiikkaan perustuviin sanaleikkeihin. Niiden käännösstrategiat on puolestaan jaettu sanaleikin kääntämiseen sanaleikkinä, korvaamiseen jollain muulla retorisella keinolla tai poisjättämiseen. Lähdetekstistä löytyi yhteensä 28 sanaleikkiä, joista kolme kuului samanaikaisesti useampaan sanaleikkiluokkaan. Fonetiikkaan perustuvia sanaleikkejä löytyi 14, leksikkoon perustuvia 11 ja morfologiaan perustuvia kaksi. Tavoitteenani oli kääntää mahdollisimman moni sanaleikki kohdekielelle, ja suurin osa lähtötekstin sanaleikeistä kääntyikin suomeksi joko sanaleikkinä tai korvaavalla retorisella keinolla. Ainoastaan kuuden sanaleikin kohdalla päädyin jättämään käännöksessä ”sanaleikillisyyden” pois. Suurimmat haasteet sanaleikkien kääntämisessä aiheutuivat tutkimukseni mukaan saksan ja suomen kielen foneettisista ja rakenteellisista eroista, ja sopivan käännösratkaisun löytyminen edellytti kekseliäisyyttä, kollegiaalista yhteistyötä sekä aikaa.
-
(2023)I study the conflict between the state and the social movement in Oaxaca, Mexico since 2006. The recent phase is the resistance to the national educational reform. My research question is: what are the main issues to advance and views of the Indigenous teachers and citizens on the grassroot level in the Oaxacan social movement and in its conflict with the Mexican state? My method is an Indigenous collaborative method, which is holistic and relational and includes dialogue. My research results consist of three thematic findings. I conducted semi-structured collaborative ethnographic interviews in 2013 and 2016 with fourteen people, 8 men and 6 women, 9 of whom were teachers, all from one of the following Indigenous cultures: Zapotec, Mazatec, Mixe, Afro Mexican and Mixtec. Within the Indigenous discourse emphasis is on the non-fragmented, holistic nature, the metaphysical and pragmatic, language, place, values, and relationships. Indigenous pedagogies are intergenerational, relational and land based. Schools should offer differentiated educational plans in the bioregions and should care for the interdependence between language, culture, and territory, and consider multispecies thinking. The first thematic finding was that the Oaxacan teachers have the special knowledge needed: concerning environmental issues, Indigenous epistemology, pedagogies, and learning systems, all in the Sección 22 proposed land-based PTEO -educational reform plan. The second important theme was the cultural changes in Oaxaca connected to the Guelaguetza Popular making it an Indigenous celebration and the Indigenous women’s empowerment in the context of taking over the Canal 9 TV station. The third finding is that the teachers and other actors in the social movement have a strong social commitment, which is the optimal goal for a teacher to have. But there cannot be reciprocal cooperation if the governments of Oaxaca and Mexico do not start respecting the national and international law, especially concerning the human rights.
-
(2022)Science fiction (a subgenre of speculative fiction) imagines the future outcomes of current socio-political and technological developments. These stories inspire their audiences, which enable them to influence not only the public imaginary but also policy-making. However, scholars such as Lidchi and Fricke (2019), Mitchell and Chaudhury (2020), Streeby (2018) and Whyte (2018) have pointed out that mainstream speculative fiction is often rooted in structures of Whiteness and ignores the experiences of people of colour and Indigenous (BIPOC for short) societies. These BIPOC narratives demonstrate, however, that there is a plurality of realities and criticise White speculative fiction for its limited frame of reference. In order to diversify the genre and to broaden our point of view, scholars have called for increased engagement with BIPOC Futurisms. This thesis aims to answer this call by focusing on Indigenous Futurisms: works made by Indigenous peoples that use speculative fiction to imagine futures that embed Indigenous perspectives, recover Indigenous experiences and move beyond colonial structures. In this way, the works contribute to decolonization processes. Although the genre is gaining popularity and has received increased attention, there is only little discussion on the Futurisms made by the Sámi people. This thesis therefore, applies the discussion of Indigenous Futurisms to the Sámi context in order to learn what the futures imagined by Sámi artists look like and how they relate to the ones created in other contexts. Through a textual analysis, two works (Sunna Kitti’s 2118 (2018) and Elle Márjá Eira’s Sámiin leat rievttit (2019)), will be described as Sámi Futurisms by examining the genre conventions, narrative elements and forms. The analysis shows that the works embed a variety of Indigenous futurist themes, and centre Sámi characters, experiences, values and ways of living. The works, thus, have the decolonizing impact that is inherent to the genre of Indigenous Futurisms. Additionally, both 2118 and Sámiin leat rievttit refer to the colonial processes that impact(ed) the Sámi while simultaneously demonstrating their resilience and survivance in the face thereof. Finally, by taking into consideration the socio-historical context of the Sámi people, it becomes clear that the works engage with and put forth the revitalization and diversification of Sámi cultural identity.
Now showing items 8857-8876 of 31169