Browsing by Author "Jääskeläinen, Tiina"

Human smuggling and trafficking in human beings are phenomena that are often represented as global and growing problems. Human smuggling means that a person is taken to a country illegally which means that smuggling does not exist without states. Trafficking in human beings by contrast means the exploitation of persons which makes it a human rights violation. The news coverage about both phenomena, especially about human trafficking, has grown rapidly during the last decade. However, there has not been research on the news coverage about phenomena in Finland and the news coverage on trafficking in human beings is little researched even in European countries. In this thesis I am comparing critically the newspaper content on the phenomena in Finland and in Sweden from the viewpoint of political and moral geography. Besides the contexts of the news, I paid attention to how identities in different scales, including the scale of the body, were represented in the news and how the boundaries between different identities were drawn in the news. As a methodology I used content analysis to classify the context of the news and discourse analysis to analyze how the different scales and boundaries between them were represented. The results address that in Finland especially the human smuggling is considered as a border issue and Finland's location between East and West is emphasized, which points out that Finland's location is a crucial part of the Finnish identity. In addition the linkages between human trafficking and prostitution are often debated in the news from different aspects. In Sweden meanwhile its' political activeness in the fight against trafficking in human beings and international crime especially in the EU level are emphasized. Trafficking in human beings likewise prostitution according to Swedish law is seen as violence against women and the news are strongly against buying of sex as well. The states themselves, the state authorities and the EU are represented as active actors in both countries whereas international crime is represented as a threat and regions outside EU as chaotic. Additionally, illegal immigrants and the victims of trafficking are stigmatised. According to the results, the news coverage of both phenomena are used in constructing a more integrated national and European identity.

Tutkielma selvittää länsimaisen mindfulness-menetelmän uskonnollista ja henkistä merkitystä tarkastelemalla erityisesti sitä, minkälainen uskonnollinen tai henkinen merkitys menetelmällä on sitä harjoittaville ja minkälaisia uudenlaisen henkisyyden piirteitä heidän kokemuksissaan ilmenee. Tutkielma on laadullinen tutkimus, jonka teoreettisena viitekehyksenä käytetään mindfulness-menetelmään sekä uudenlaiseen henkisyyteen liittyviä aiempia tutkimuksia ja artikkeleita. Aineisto koostuu yhdeksän mindfulness-harjoittajan haastattelusta. Haastatteluaineiston analyysissa käytetään teoriaohjaavaa sisällönanalyysia. Buddhalaiseen vipassana- eli tarkkaavaisuusmeditaatioon pohjautuvassa mindfulness-menetelmässä opetellaan yksinkertaisten meditaatioharjoitusten avulla tietoista läsnäoloa. Tällä tarkoitetaan meneillään olevaan hetken tiedostamista, siinä ilmenevien tuntemusten ja ajatusten havainnoimista ja niiden hyväksymistä. Mindfulness-menetelmä kehitettiin alun perin Amerikassa erityisesti kipupotilaiden stressinhallintamenetelmäksi, mutta on levinnyt positiivisten vaikutustensa ansiosta myös muualle länsimaihin terapeuttien työkaluksi erilaisiin psykologisiin terapiamenetelmiin. Viime vuosina mindfulnessin harjoittaminen on saavuttanut suosiota myös työelämässä sekä yksityisten ihmisten parissa. Mindfulness-menetelmä on esimerkki perinteestä, joka on otettu irti alkuperäisestä uskonnollisesta kontekstistaan ja mukautettu uuteen, sekulaarimpaan käyttötarkoitukseen. Mindfulness-menetelmän hyödyistä ja vaikutuksista on tehty paljon tutkimusta, mutta vähemmälle huomiolle on jäänyt sen tutkiminen, miten paljon menetelmässä on vielä jäljellä buddhalaisen tradition mukaisia elementtejä ja minkälaisia uskonnollisia merkityksiä menetelmään liitetään. Tutkielman tulokset osoittavat, että mindfulness-menetelmän harjoittamisessa näyttäisi olevan kyse enemmän sekulaarista, uudenlaisen henkisyyden piirteitä ilmentävästä ja hyvinvoinnin kehittämiseen tähtäävästä menetelmästä kuin buddhalaisesta valaistumiseen tähtäävästä traditiosta. Haastateltavia motivoi menetelmän harjoittamiseen uskonnollisten arvojen sijaan halu kokonaisvaltaiseen, omakohtaiseen ja omista tarpeista käsin lähtevien elämysten kokemiseen, joihin ei tarvitse sitoutua, mutta joita voi tarpeen tullen jakaa toisten kanssa.

Background The Finnish Pre-eclampsia Consortium (FINNPEC) case-control cohort consisting of 1447 pre-eclamptic and 1068 non-pre-eclamptic women was recruited at the five Finnish university hospitals to study genetic background of pre-eclampsia and fetal growth. Pre-eclampsia was defined by hypertension and proteinuria according to the modified The American College of Obstetricians and Gynecologists (ACOG) 2002 classification. The ACOG Task Force Report on Hypertension in Pregnancy (2013) and The international Society for the Study of Hypertension in Pregnancy (ISSHP) (2014) have published new classifications, which change the paradigm that the diagnosis of preeclampsia always requires proteinuria. Here we studied how the new classifications would affect the pre-eclampsia diagnoses in the FINNPEC cohort. Methods We re-evaluated pre-eclampsia diagnosis using the ACOG 2013 and the ISSHP 2014 classifications in those pre-eclamptic women with the amount of proteinuria not exceeding 1+ in dipstick (N=68) and in women with gestational hypertension (N=138). Results Number of women with pre-eclampsia increased 0.5% (1454/1447) according to the ACOG 2013 criteria and decreased 0.9% (1434/1447) according to the ISSHP 2014 criteria. All 68 women with the amount of proteinuria not exceeding 1+ in dipstick diagnosed originally pre-eclamptic met the ACOG 2013 criteria but only 20 women (29.4%) met the ISSHP 2014 criteria. Seven (5.1%) and 35 (25.4%) women with gestational hypertension were diagnosed with pre-eclampsia according to the ACOG 2013 and the ISSHP 2014 criteria, respectively. Conclusions Only minor changes were observed in the total number of pre-eclamptic women in the FINNPEC cohort when comparing the modified ACOC 2002 classification with the ACOG 2013 and ISSHP 2014 classifications.