Browsing by Author "Mikkola, Alexia"
Now showing items 1-2 of 2
-
Mikkola, Alexia (2023)Tutkielmassa tarkastelen maatilayrittäjyyttä strategisen johtamisen näkökulmasta resurssipohjaista teoriaa soveltaen. Tutkimuksen kohteena on naispuoliset maatilayrittäjät. Tutkielman teoreettinen viitekehys perustuu teoriaan yrityksen hallinnollisista ja tuotannollisista resursseista, joita hyödyntämällä yritys tuottaa tuotteita ja palveluita, joista seuraa yrityksen taloudellinen suorituskyky. Taloudellisen suorituskyvyn lisäksi yritys voi saavuttaa markkinoilla kilpailuedun, mikäli se resurssiensa ja strategiansa avulla täyttää VRIS –kehikon edellytykset. Kehikon mukaan yrityksen resurssien yhdessä tulee olla arvokkaita, harvinaisia, jäljittelemättömiä sekä muilla ei tulisi olla vastaavia substituutteja resursseille. Tutkielman tavoite on vastata tutkimuskysymyksiin siitä, minkälaisia strategisia tavoitteita, vahvuuksia, voimavaroja, heikkouksia ja esteitä naisviljelijöillä on. Lisäksi luon haastattelujen pohjalta katsauksen siihen, minkälainen haastateltujen naisviljelijöiden toimintaympäristö on ja minkälaisena he kokevat maatilayrittämisen. Tutkielmassa naisviljelijää käytetään synonyyminä naismaatilayrittäjälle, joka on tilan ensisijainen viljelijä. Euroopan unionin maatiloista noin 29 prosenttia on naisten johtamia. Vaikka Euroopan unionin mittakaavassa suomalaisten naisviljelijöiden osuus kaikista viljelijöistä on verrattain pieni, on naisviljelijöiden suhteellinen määrä ollut viime vuosina kasvussa. Suomessa naisviljelijät ovat keskimäärin nuorempia ja määrällisesti heidän tyypillisimpiä maatilatyyppejänsä ovat yleinen peltoviljely, erikois-, vilja-, öljy- ja valkuaiskasvit sekä lypsykarjatalous. Suhteellisesti naismaatilayrittäjien yleisimpiä maatilatyyppejä ovat lampaat, vuohet ja muu laidunkarja ja puutarhatalous sisätiloissa. Tutkielman aihe on ajankohtainen, sillä Euroopan unionin yhteisen maatalouspolitiikan ohjelman uudistuksessa (CAP27) sukupuolten välinen tasa-arvo on nostettu ensimmäistä kertaa yhdeksi osaksi sen keskeisimpiä uudistuksia. Ohjelman tavoitteena on edistää sukupuolten välistä tasa-arvoa lisäämällä naisten osallistumista maatalouteen. Tutkielman tutkimusmenetelmä on laadullinen tutkimus ja aineiston hankintamenetelmä oli viiden valikoidun naisviljelijän puolistrukturoidut haastattelut etänä Teams -sovelluksessa. Tutkimuksen lähestymistapa oli deduktiivinen, tutkimuksen lähtökohtana oli resurssipohjainen teoria, jota lähestyttiin empiirisen analyysin kautta. Haastateltujen yrittäjien strategisten tavoitteiden taustalla oli useimmiten taloudelliset motiivit, kuten kannattavuuden parantaminen tai liikevaihdon kasvattaminen. Naisviljelijöiden arvoja heijastavia strategisia tavoitteita ovat tilan jatkuvuuden turvaaminen yli sukupolvien sekä maaseudun, ympäristön ja kotimaisen ruoantuotannon arvostaminen. Haastateltujen yrittäjien tuotannollisia resursseja ovat hyvä kone- ja rakennuskanta, isot ja/tai lähellä sijaitsevat peltolohkot, luotettavat työntekijät, varastointikapasiteetti ja maatilan sijainti. Yrittäjien aineettomia resursseja ovat laajat ammatilliset tukiverkostot, koulutustausta, motivaatio, innovatiivisuus, optimistinen asenne, stressinsietokyky ja dynaamisuus. Resurssit, joita haastatellut maaseutuyrittäjät halusivat kehittää, olivat kokemuksen mukana tuomat ammattitiedot- ja taidot, työn organisointitaidot, stressinsietokyky sekä tehdä kyky pitkän tähtäimen strategisia suunnitelmia ja päätöksiä.
-
Mikkola, Alexia (2024)Maisterintutkielmassani tarkastelen suomalaisten pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritysten) ilmastotoimia ja niiden taustalla olevia motiiveja. Tutkimus hyödyntää teoreettista viitekehystä, joka perustuu yritysten yhteiskuntavastuuseen ja sidosryhmäteoriaan. Analyysi perustuu Suomen Yrittäjien, Finnveran ja Työ- ja elinkeinoministeriön pk-yritysbarometrin aineistoon, joka tarjoaa kattavan kuvan 5201 suomalaisen pk-yrityksen näkemyksistä ja toimista ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Tutkimustulokset osoittavat, että yritysten ilmastotoimet ovat monipuolisia, ja ne keskittyvät erityisesti energiatehokkuuden parantamiseen, päästöjen vähentämiseen ja kierrätyksen edistämiseen. Vaikka ilmastonmuutoksen hillitseminen on merkittävä globaali haaste, vain osa pk-yrityksistä näkee sen vaikuttavan suoraan liiketoimintaansa. Tulosten perusteella pk-yritysten ilmastotoimia ohjaavat useimmiten yrityksen arvot ja strategia, kustannussäästöt ja tehokkuuden lisääminen, sekä yrityskuvan rakentaminen. Vaikka lähes puolet pk-yrityksistä ei näe ilmastonmuutoksen hillitsemistoimilla olevan merkitystä liiketoiminnalleen, on joukossa yrityksiä, jotka näkevät toimissa myös liiketoimintamahdollisuuksia. Tutkimuksen tavoitteena oli lisätä ymmärrystä pk-yritysten roolista ilmastonmuutoksen torjunnassa ja tarjota tietoa siitä, miten pk-yrityksiä voidaan tukea kestävämpiin toimintatapoihin siirtymisessä. Vaikka pk-yritysten panos ilmastonmuutoksen torjunnassa on merkittävä, vain pieni osuus niistä on asettanut itselleen ilmastopäästöjen vähennystavoitteita. Tulokset korostavat tarvetta poliittisille toimenpiteille, jotka kannustavat ja tukevat pk-yrityksiä ilmastotoimien toteuttamisessa. Tutkimustulokset tarjoavat arvokasta tietoa pk-yritysten ilmastotoimien nykytilasta ja niiden taustalla vaikuttavista motiiveista. Tämä tieto voi auttaa suunnittelemaan tehokkaita kannustimia ja ohjauskeinoja ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Jatkotutkimus aiheesta voisi keskittyä tarkemmin yksittäisiin toimialoihin tai yrityskokoluokkiin ja syventyä yksityiskohtaisemmin yritysten sisäisiin ja ulkoisiin motivaatiotekijöihin.
Now showing items 1-2 of 2