Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Author "Toivonen, Nina"

Sort by: Order: Results:

  • Toivonen, Nina (2013)
    Tutkielmassa selvitetään, mitä eroa on Euroopan neuvoston (EY) maksukyvyttömyysasetuksen No. 1346/2000 (annettu 29.5.2000) 3 artiklan mukaisilla ”pääintressien keskus” ja ”toimipaikka” -käsitteillä, joiden mukaan jäsenvaltion tuomioistuimen kansainvälinen toimivalta aloittaa eurooppalainen maksukyvyttömyysmenettely määräytyy. Koska käsitteet ovat sisällöltään samanlaisia ja tulkittavissa avoimesti, ongelmana on, että maksukyvyttömyysmenettelyt saattavat alkaa väärässä forumissa eivätkä maksukyvyttömyysmenettelyn osapuolet, erityisesti velkojat, kykene ennakoimaan mahdollisen maksukyvyttömyysmenettelyn oikeusvaikutuksia. Tutkimuksessa aihetta tarkastellaan tutkimusta varten kootun oikeustapausaineiston empiirisen vertailun avulla, jossa hyödynnetään analyyttisessä oikeustieteessä Aulis Aarnion kehittämää laintulkintaratkaisun rationaalisen hyväksyttävyyden teoriaa. Tutkimuksen tulos osoittaa, että ”pääintressien keskus” ja ”toimipaikka” -käsitteiden välisen muodollisen eron hahmottaminen ei ole relevantti määriteltäessä eurooppalaisen maksukyvyttömyysmenettelyn oikeaa forumia. Tuomioistuimet ovat tarkastellussa kansallisessa oikeuskäytännössä olleet taipuvaisia kumoamaan käsitteiden muodolliset tulkintakriteerit, kuten asetuksessa säädetyn oikeushenkilövelallisten ns. kotipaikkaolettaman silloin, kun maksukyvyttömyysmenettelyn tarkoituksenmukainen läpivieminen on sitä vaatinut. Tutkimus osoittaa myös, että käsitteitä ei ole mahdollista soveltaa tarkoituksenmukaisella tavalla eri velallisryhmiin. Tutkimuksessa ehdotetaankin miten maksukyvyttömyysasetuksen toimivaltaperusteita tulisi muuttaa vastaamaan paremmin oikeustodellisuudessa esiintyviä maksukyvyttömyysmenettelyn osapuolten intressejä ja tarpeita.
  • Toivonen, Nina (University of HelsinkiHelsingin yliopistoHelsingfors universitet, 2007)
    Poronvasojen syysteurastukset ovat porotalouden tuottavuuden perusta. Kesän aikana hyvin kasvaneet vasat ovat syysteurastuksissa painavia ja hyväkuntoisista eläimistä voidaan valita parhaimpia jalostukseen. Kasvun ja kehityksen sekä immuunipuolustuksen muokkautumisen kannalta vasojen alkuelämän terveydelliset haasteet ovat merkittävässä asemassa. Tutkielma koostuu kirjallisuuskatsauksesta ja tutkimusosasta. Kirjallisuuskatsauksessa lähestytään vasojen selviytymistä ensimmäisistä elinviikoistaan sekä vaadinten että vasojen näkökulmasta. Vaatimien kunnon ja ympäristöolosuhteiden välistä yhteyttä selvitetään esimerkein sekä paneudutaan vasan mahdollisuuksiin suojautua infektioilta ja taudinaiheuttajilta ensimmäisten elinviikkojensa aikana. Ternimaidon ja erityisesti sen sisältämien immunoglobuliinien merkitystä infektioissa arvioidaan. Tunnettuina infektionaiheuttajina tutkielman molemmissa osioissa on käytetty kahta poron suolistoloisista, giardiaa ja kryptosporidia. Tutkimusosassa selostetaan Paliskuntain yhdistyksen koetokalla vuonna 2004 tehty tutkimus. Siinä pyrittiin selvittämään aikaisessa vaiheessa vasoilla ilmenevien tulehdusten ja loistartuntojen vaikutusta vasojen vastustuskyvyn ja painon kehittymiseen sekä selviytymiseen myöhemmin. Tutkittiin myös maternaalisen immuniteetin vaikutusta loistartuntoihin sekä akuutin vaiheen proteiinien käyttöä poronvasojen subkliinisten infektioiden mittareina sekä ympäristöstä tulevan infektiopaineen arvioinnissa. Aikaisempien kokeiden perusteella odotettiin, että voimakas varhainen loistartunta heti ensimmäisinä elinviikkoina voisi aiheuttaa vasoilla tulehdusvasteen, jolla saattaisi olla merkitystä myöhemmän vastustuskyvyn kehittymisen kannalta. Tutkimuksissa vasoilta (n = 54) otettiin veri- ja ulostenäytteitä sekä ne punnittiin kahdesti päiväkasvujen laskemiseksi. Vaatimilta (n = 54) otettiin kerran veri- ja ulostenäyte. Verinäytteistä määritettiin akuutin vaiheen proteiineista seerumin amyloidi-A (SAA), haptoglobiini (Hp) sekä fibrinogeeni. Lisäksi määritettiin valkosolujen kokonaismäärä. Ulostenäytteistä tutkittiin giardiat ja kryptosporidit. Kaikilta vasoilta löytyi ulostenäytteestä giardioita. Voidaankin sanoa, että se on laajalti levinnyt poronvasojen keskuudessa. Kryptosporideja löydettiin vain 12 vasalta 54:stä ja aiheutunut infektio todettiin lieväksi lähes kaikilla. Loisten aiheuttama tulehdusreaktio vasoilla oli lyhytaikainen eikä sillä näyttänyt olevan vaikutusta vasojen terveyteen ja kasvuun hyvissä olosuhteissa. Tutkituista veriarvoista sekä SAA että Hp nousivat kahteen elinviikkoon saakka ja jäivät tälle tasolle pitkäksi aikaa. Tulos oli yllättävä ja saattaa osaltaan johtua ternimaidon sisältämistä aineista sekä edeltävistä kokeista poikkeavalla infektiopaineella. Vasat kasvoivat tässä kokeessa hyvin. Infektioiden yleisinä mittareina akuutin vaiheen proteiinit lienevät parhaita. Subkliinisissä infektioissa niiden käyttökelpoisuus on epävarmaa. Lievän ympäristöperäisen infektiopaineen mittaamiseen akuutin vaiheen proteiinit sopivat kohtalaisesti, voimakkaan taas todennäköisesti hyvin. Vuodet ovat luonnonoloiltaan hyvin erilaisia keskenään. Tästä syystä eri olosuhteiden vaikutusten arviointi vasojen terveyteen ja eri tutkimuksia vertailu keskenään on vaikeaa.