Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by department "Kliinisen eläinlääketieteen laitos & Peruseläinlääketieteen laitos"

Sort by: Order: Results:

  • Kopp, Christine (University of HelsinkiHelsingin yliopistoHelsingfors universitet, 2006)
    Tutkimuksen tarkoituksena oli tehdä morfologinen kartoitus ayrshire-rotuisella keinosiemennyssonnilla esiintyneistä siittiövioista. Tutkimuksessa oli mukana tapaussonnin lisäksi joukko normaaleja iältään ja rodultaan tapausta vastaavia kontrollisonneja sekä osassa tutkimusta kivesnäytteitä Sertoli cell only -oireyhtymästä kärsineestä sonnista. Giemsalla värjätyistä siemennäytteistä ja HE-värjätyistä kivesleikkeistä selvitettiin kuva-analyysin avulla kiveskudoksen histologisia ominaisuuksia sekä ejakulaatissa esiintyvien solujen rakennetta ja kokoa. Lisäksi tapaussonnilla ejakulaatissa esiintyvät epämuodostuneet siittiöt jaettiin neljään eri ryhmään pään ja hännän rakenteellisten ominaisuuksien mukaan. Kivesnäytteille tehtiin immunohistokemiallinen vimentiinivärjäys Sertolin solujen osoittamiseksi ja fluoresenssivärjäyksiä siemennäytteille osoittamaan sekä kromatiinin että mitokondrioiden jakautumista ejakulaatissa esiintyvissä soluissa. Tutkimuksessa saatujen tulosten perusteella voitiin osoittaa, että tapaussonnilla ei esiintynyt lainkaan rakenteeltaan normaaleja siittiöitä ja kaikki sen siittiöt olivat liikkumattomia. Lisäksi kudostasolla siittiönkehitys oli häiriintynyt selvästi kivesten siementiehyiden tubuluksissa jo spermatosyyttivaiheesta alkaen. Histologinen kuva poikkesi tapaussonnilla selvästi normaaleista kontrollieläimistä eri kehitysvaiheissa olevien siittiöiksi muodostuvien solujen lukumäärien progressiivisesti vähentyessä siittiönkehityksen edetessä. Sertolin solujen lukumäärä puolestaan oli tapauksella huomattavasti kontrollisonneja suurempi. Useimmat tapauksen siittiöistä olivat monihäntäisiä, häntien lukumäärän vaihdellessa yhdestä yli kymmeneen. Fluoresenssivärjäykset osoittivat tapaussonnin siittiöiden olevan useimmiten monitumaisia. Tutkituissa siittiöissä tumia oli 1–6. Mitokondrioita siittiöiden keskikappaleissa esiintyi vain satunnaisesti. Kirjallisuuskatsausosassa käsitellään normaalia siittiönkehitystä ja siittiönkehityksen häiriöitä sekä esitellään tapaussonnin siittiövikojen kaltaisia humaanitapauksia.
  • Toivonen, Nina (University of HelsinkiHelsingin yliopistoHelsingfors universitet, 2007)
    Poronvasojen syysteurastukset ovat porotalouden tuottavuuden perusta. Kesän aikana hyvin kasvaneet vasat ovat syysteurastuksissa painavia ja hyväkuntoisista eläimistä voidaan valita parhaimpia jalostukseen. Kasvun ja kehityksen sekä immuunipuolustuksen muokkautumisen kannalta vasojen alkuelämän terveydelliset haasteet ovat merkittävässä asemassa. Tutkielma koostuu kirjallisuuskatsauksesta ja tutkimusosasta. Kirjallisuuskatsauksessa lähestytään vasojen selviytymistä ensimmäisistä elinviikoistaan sekä vaadinten että vasojen näkökulmasta. Vaatimien kunnon ja ympäristöolosuhteiden välistä yhteyttä selvitetään esimerkein sekä paneudutaan vasan mahdollisuuksiin suojautua infektioilta ja taudinaiheuttajilta ensimmäisten elinviikkojensa aikana. Ternimaidon ja erityisesti sen sisältämien immunoglobuliinien merkitystä infektioissa arvioidaan. Tunnettuina infektionaiheuttajina tutkielman molemmissa osioissa on käytetty kahta poron suolistoloisista, giardiaa ja kryptosporidia. Tutkimusosassa selostetaan Paliskuntain yhdistyksen koetokalla vuonna 2004 tehty tutkimus. Siinä pyrittiin selvittämään aikaisessa vaiheessa vasoilla ilmenevien tulehdusten ja loistartuntojen vaikutusta vasojen vastustuskyvyn ja painon kehittymiseen sekä selviytymiseen myöhemmin. Tutkittiin myös maternaalisen immuniteetin vaikutusta loistartuntoihin sekä akuutin vaiheen proteiinien käyttöä poronvasojen subkliinisten infektioiden mittareina sekä ympäristöstä tulevan infektiopaineen arvioinnissa. Aikaisempien kokeiden perusteella odotettiin, että voimakas varhainen loistartunta heti ensimmäisinä elinviikkoina voisi aiheuttaa vasoilla tulehdusvasteen, jolla saattaisi olla merkitystä myöhemmän vastustuskyvyn kehittymisen kannalta. Tutkimuksissa vasoilta (n = 54) otettiin veri- ja ulostenäytteitä sekä ne punnittiin kahdesti päiväkasvujen laskemiseksi. Vaatimilta (n = 54) otettiin kerran veri- ja ulostenäyte. Verinäytteistä määritettiin akuutin vaiheen proteiineista seerumin amyloidi-A (SAA), haptoglobiini (Hp) sekä fibrinogeeni. Lisäksi määritettiin valkosolujen kokonaismäärä. Ulostenäytteistä tutkittiin giardiat ja kryptosporidit. Kaikilta vasoilta löytyi ulostenäytteestä giardioita. Voidaankin sanoa, että se on laajalti levinnyt poronvasojen keskuudessa. Kryptosporideja löydettiin vain 12 vasalta 54:stä ja aiheutunut infektio todettiin lieväksi lähes kaikilla. Loisten aiheuttama tulehdusreaktio vasoilla oli lyhytaikainen eikä sillä näyttänyt olevan vaikutusta vasojen terveyteen ja kasvuun hyvissä olosuhteissa. Tutkituista veriarvoista sekä SAA että Hp nousivat kahteen elinviikkoon saakka ja jäivät tälle tasolle pitkäksi aikaa. Tulos oli yllättävä ja saattaa osaltaan johtua ternimaidon sisältämistä aineista sekä edeltävistä kokeista poikkeavalla infektiopaineella. Vasat kasvoivat tässä kokeessa hyvin. Infektioiden yleisinä mittareina akuutin vaiheen proteiinit lienevät parhaita. Subkliinisissä infektioissa niiden käyttökelpoisuus on epävarmaa. Lievän ympäristöperäisen infektiopaineen mittaamiseen akuutin vaiheen proteiinit sopivat kohtalaisesti, voimakkaan taas todennäköisesti hyvin. Vuodet ovat luonnonoloiltaan hyvin erilaisia keskenään. Tästä syystä eri olosuhteiden vaikutusten arviointi vasojen terveyteen ja eri tutkimuksia vertailu keskenään on vaikeaa.