Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by study line "Afrikan ja Lähi-idän kielet"

Sort by: Order: Results:

  • von Schöneman, Katja (2018)
    Details concerning the creation of the first woman are not described in the sacred book of Muslims, the Qurʾān. The best-known passage, usually understood as a description of the creation of the primeval couple, is in the beginning of Sūrat al-Nisāʾ, Chapter of women, which mentions people being created from a single soul, nafs wāḥida, from which God also created its mate, zawj. In early Islamic exegesis, tafsīr, this notion was elaborated and the nafs became understood as Adam (Ādam) and the zawj as Eve (Ḥawwāʾ), the latter being made from the former’s rib – thus, secondarily to him. This interpretation was most likely influenced by the religio-cultural milieu, particularly its Jewish and Christian traditions. The interpretive information further accumulated and transformed in medieval Qurʾānic commentaries, tafāsīr. The present study is designed to analyze the diachronic development of the discourse in medieval Sunnī tafāsīr on the passage “ẖalaqakum min nafsin wāḥidatin wa-ẖalaqa minhā zawjahā”, described above. The time frame of the study is from the late 9th to the 15th century, thus, concentrating on the classical period of the development of Islamic exegesis. Ten well-known exegetes and their tafāsīr were selected for the study. Their exegetic accounts regarding the passage of interest are analyzed with a theoretical framework of genealogical and critical linguistic analysis. The focus is on tracing the accumulation of potential misogynous elements in the overall style and content of exegeses on the creation of the first woman. In addition to obvious manifestations of gender hierarchy, the study aims at addressing some implicatures which are likely to contribute to the patriarchal ethos typical for many interpretative accounts. The passage of interest is understood as the creation of the primeval couple in all commentary accounts examined in the study. The concept of nafs wāḥida, single soul, is interpreted as the first man, Ādam, and the mate created form this soul, zawj, as Ḥawwāʾ. These elaborated exegetic suppositions on human creation are further strengthened throughout the classical period during which a conclusive command to keep women indoors is repeated time and again. Based on the analyses performed in the study, the diachronic development of medieval Sunnī exegesis can be divided into three consecutive discursive stages. The first stage is characterized by normativization of the concept so that nafs wāḥida, single soul, becomes established as Ādam and the mate created form this soul, zawj, as Ḥawwāʾ. The woman is interpreted being made from Ādam’s rib, adding details somewhat equivalent to the Biblical Garden narrative. The second stage in the development of exegeses on the passage consolidates the normative concept described above. The rib becomes crooked – as do the women. The third discursive stage is characterized by expanding the normativized and consolidated concept. This is done by adding misogynous notions to earlier interpretations on the creation and parallelizing the creation of the first woman with that of wickedness and evil.
  • Zaitsev, Kira (2019)
    Pro graduni käsittelee suomalaisia, jotka ovat kääntyneet juutalaisiksi ilman aikaisempaa juutalaista taustaa ja perhettä. Data perustuu haastatteluihin, joita arvioin straussilaisella grounded theory-menetelmällä. Tutkimuskysymykseni ovat, kuinka nämä käännynnäiset näkevät mitä juutalaisuus on ja kuinka he arvioivat omaa kääntymistään. Tutkimuseni mukaan kääntyjän aikaisempi uskonnollinen tausta on varsin todennäköisesti epätavallinen, eikä hänellä ole merkittäviä aikaisempia juutalaisia sosiaalisia suhteita. Internetillä on kasvava rooli kääntyjän tiedonhaussa ja verkostoissa. Juutalaisuudessa kääntynyt näkee tärkeimpänä eettisyyden sekä juutalaisen lain, halakhan. Kääntymisen nähdään vahvistavan aikaisempi maailmankuva ja identiteetti, ja kääntyjä hyväksyy rabbiinisen näkemyksen kääntymisprosessista. Lopuksi vertailen tämän tutkimuksen tuloksia muihin kääntymistutkimuksiin ja -teorioihin, joiden väitteet ja tulokset eivät aina vastaa oman tutkimukseni tuloksia.
  • Pesonen, Aino (2021)
    Tämä tutkielma on laadullinen tapaustutkimus, jota varten haastattelin neljää monikielistä itäafrikkalaista maahanmuuttajaa. Tutkielmassa tarkastelen aineistosta kumpuavia kielenoppimisen diskursseja kieli-ideologisesta näkökulmasta. Tutkielma tarjoaa esimerkkejä kieli-ideologioiden eli kieleen kytkeytyvien käsitysten ja niiden muodostamien ajatusjärjestelmien rooleista ja monimuotoisuudesta monikielisissä maahanmuuttajayhteisöissä ja erityisesti itäafrikkalaisten maahanmuuttajien keskuudessa. Aineistonkeruussa sovelsin sosiolingvistiikan menetelmiä ja kielielämäkerrallista näkökulmaa, joka korostaa yksilön kieliin liittyviä kokemuksia ja näkemyksiä. Tutkielman keskeiset teoreettiset lähtökohdat nojaavat monitieteiseen tutkimusotteeseen, jossa korostuu kriittisen diskurssintutkimuksen ja kieli-ideologioiden tutkimuksen yhteenliittymä. Aineiston analyysissä sovellan keskeisesti kriittisen diskurssintutkimuksen menetelmiä, joita tuen tapaustutkimuksen tavoitteilla. Analysoin tutkielmassani seitsemää aineistosta noussutta kielenoppimisen diskurssia: kielenoppimisen merkityksellistäminen uran/työllistymisen näkökulmasta; kielenoppimisen merkityksellistäminen identiteetin välittämisen näkökulmasta; kielenoppimisen merkityksellistäminen kommunikoinnin sujuvuuden näkökulmasta; kielenoppimisen merkityksellistäminen matkustelun ja globaalin osallistumisen näkökulmasta; kielenoppiminen uhkana; kielenoppimisen merkityksellistäminen kotoutumisen näkökulmasta; ja kielenoppiminen ja käsitykset korrektiudesta. Tarkastelen tuloksia neljän erilaisen kieli-ideologian valossa ja selvitän, kuinka kieli-ideologioita hyödynnetään kielenoppimisen merkitysten määrittelyssä. Analyysin perusteella aineistossa näkyy yksilötasolla ja tutkimusjoukon tasolla tapahtuva eri kieli- ideologioiden uudelleentuottaminen, haastaminen ja neuvottelu diskurssien välisesti sekä niiden sisäisesti.
  • Kutal, Baiar (2021)
    Kaunokirjallisuuden kääntäjä on suuressa määrin merkitysten tuottaja. Kääntäjän valitsemat käännösstrategiat tekevät käännettävästä teoksesta ymmärrettävää kohdekieltä ja pitkälti määrittävät sen, millaisena teos välittyy kohdekieliselle lukijalle. Tutkielmassani tutkin lastenkirjallisuuden kääntämistä arabian kielelle. Lastenkirjallisuudella on todettu olevan merkittävä sosiaalinen ja kasvatuksellinen vaikutus, minkä takia lastenkirjallisuuteen liittyy paljon odotuksia siitä, millaista sisältöä pidetään soveltuvana ja millaisia arvoja ja asenteita teoksilla halutaan välittää. Lastenkirjallisuuden käännökset kuvastavatkin aikaansa sopivia kasvatusihanteita ja heijastelevat yhteiskunnissa vallitsevia arvoja ja lapsikäsityksiä. Tutkielman teoreettisena lähtökohtana on deskriptiivinen käännöstutkimus, jonka tavoitteena on kuvata, millaisia käännökset ovat, ja selittää, miksi ne ovat sellaisia kuin ovat. Kääntämistä tarkastellaan uudelleenkirjoittamisena, ja tarkastelunäkökulma on kohdetekstilähtöinen. Gideon Touryn (2012) normiteorian mukaan käännöksessä käytetyt käännösstrategiat heijastelevat käännösprosessia ohjaavia normeja ja lainalaisuuksia. Käännöksen hyväksyttävyydellä tarkoitetaan pyrkimystä noudattaa kohdekielen kirjallisuuden normeja, ja adekvaattisuudella puolestaan pyrkimystä noudattaa lähtökielen kirjallisuuden normeja. Tutkielman aineistona on C. S. Lewisin teos The Horse and His Boy (1954) ja sen arabiannos, al-ḥiṣān wa-ṣabīyhi (2005), jonka on kääntänyt Saeed Baz. Tutkielma keskittyy niin sanottuihin kielenulkoisiin käännösongelmiin, joita ovat kielenulkoiseen maailmaan viittaavat sanat, kuten reaaliat ja erisnimet. Tässä tutkielmassa tarkastellaan erisnimien ja kulttuurisidonnaisten ruokasanojen kääntämistä. Tarkoituksena on kuvailla, millaisia käännösstrategioita kääntäjä on käyttänyt näiden kulttuurisidonnaisten ilmausten kohdalla, ja pohtia, voidaanko näiden valintojen perusteella päätellä jotakin kääntäjän toimintaa ohjaavista käännösnormeista. Aineiston sisällönerittelyssä käännösstrategioita on luokiteltu seitsemään kategoriaan, jotka ovat käännösvastine, translitterointi, luonnollistaminen, adaptaatio, yläkäsite, käännöslaina ja lisäys. Käännöksen ja lähtötekstin vertailussa nousi esille lukuisia kohtia, joissa käännöstä oli pyritty sovittamaan kohdekielen kirjallisuuden normeihin ja konventioihin. Kääntäjän käyttämissä käännösstrategioissa ei kuitenkaan näytä olevan selkeää ja säännönmukaista pyrkimystä kohti adekvaattista tai hyväksyttävää käännöstä, vaan kotouttavien ja vieraannuttavien käännösstrategioiden välillä näyttää vallitsevan tasapaino. Yksittäisten aiempien tapaustutkimusten rinnakkaisesta tarkastelusta nousi esille kääntämiseen liittyvien normien moniulotteisuus. Kun tuloksia peilaa aiempiin, yksittäisistä arabiannoksista tehtyihin tapaustutkimuksiin, käy ilmi, etteivät kulttuurisidonnaisten ilmausten kääntämiseen liittyvät normit ole täysin yksiselitteisiä. Kääntäjät näyttävät käyvän jatkuvaa vuoropuhelua ja neuvottelua sekä lähtötekstin että kohdeyleisön kanssa. Tämän tapaustutkimuksen pyrkimyksenä on lisätä ymmärrystä kohdeilmiön monimuotoisuudesta ja osoittaa aiheeseen liittyvän tutkimustiedon tarpeellisuuden, ajankohtaisuuden ja tärkeyden.
  • Huxley, Ilona (2022)
    Tässä maisterintutkielmassa tarkastelen Palestiinassa brittimandaatin (1920-1948) aikana varttuneiden juutalaisten lapsuus- ja nuoruusmuistoja 1920-1940-luvuilta. Tutkielman tavoitteena on täydentää Palestiinan juutalaisyhteisön historiaa sekä yhteisön lasten ja tavallisten ihmisten kokemuksia, arkea ja sosiaalisia suhteita koskevaa tutkimusta. Tutkimuskysymyksiäni ovat: Millaiset teemat nousevat erityisesti esiin mandaattiaikana Palestiinassa varttuneiden lapsuus- ja nuoruusmuistoissa? Millaisia muistoja haastateltavilla ja heidän lapsuuden asuinyhteisöillään oli arabinaapureihinsa? Entä maassa oleviin britteihin? Teoreettis-metodologisena viitekehyksenä tutkielmassani toimii muistitietotutkimus ja metodeina muistitietohaastattelu ja haastatteluaineiston temaattinen analyysi. Tutkimusaineisto koostuu kymmenen brittimandaatin aikaisessa Palestiinassa kasvaneen aškenasijuutalaisen hepreankielisestä muistitietohaastattelusta, jotka on kerätty tätä tutkielmaa varten. Haastateltavien muistot ilmensivät Palestiinan juutalaisyhteisön identiteetinmuodostusprosessia suhteessa uskontoon, diasporajuutalaisuuteen, holokaustiin ja juutalaisten kohtaloon Euroopassa. Tässä prosessissa tärkeitä elementtejä olivat työnteko ja sionistinen ideologia. Muistot suhteista arabeihin vaih-telivat informanttien iän mukaan. Vanhimmat kaupungeissa varttuneet informantit kertoivat lapsuuden asuinyhteisöjensä myönteisistä suhteista arabeihin 1920- ja -30-luvuilla. Nuorempien muistot aiheesta rajoittuivat lähinnä kaupankäyntiin. Suhteet Palestiinassa oleviin britteihin olivat jääneet suurimmalle osalle informantteja melko pinnallisiksi tai olemattomiksi.
  • Kuparinen, Flora (2022)
    Tarkastelen tutkielmassani laadullisen aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin syyrialaisten kirjailijoiden arabiankielisiä lastenkirjoja, jotka ovat realistista fiktiota ja joiden kohdeyleisöä ovat leikki-ikäiset lapset. Teoreettisen viitekehyksen tutkielmalleni tarjoaa konstruktivistinen lähestymistapa. Aineistolähtöisyys ohjaa tarkasteltavien analyysiyksiköiden identifiointia ja tutkimuskysymykseen vastaavien merkityskokonaisuuksien koostamista. Tutkimukseni keskeinen kysymys on, kuinka sotaa ja sen vaikutuksia käsitellään Syyrian sisällissodan aikana julkaistuissa satukirjoissa. Tutkimusaineistoksi valikoituivat seuraavat kolme, aineistorajaustani vastannutta teosta: Issa, Rania (2016) لما طارت الخيمة – Det flygande tältet (Kun teltta lensi) Kaadan, Nadine (2012) غدا (Huomenna) Kanawati, Rama (2018) ! أترى؟ (Näetkö?!) Kutsun tutkielmassani täsmäsaduiksi pienille lapsille suunnattuja, vaikeiden kokemusten käsittelyä tukevia kuvitettuja kirjoja, joissa arkirealismi ja satumaailma yhdistyvät luontevasti. Vaikeita kokemuksia käsittelevistä täsmäsaduista löytyy usein yhtäläisyyksiä ylätason teemoissa: perheen merkitys, menetykset ja niistä selviytyminen korostuvat. Tutkimusaineistossani näkyy arabiankieliselle lastenkirjallisuudelle tyypillinen perhekeskeisyys, jolloin perhe muodostaa sekä tarinan viitekehyksen että narratiivin toimijan. Analysoimissani täsmäsaduissa päähenkilöinä ovat lapsihahmot, joihin leikki-ikäisten ja hieman vanhempienkin lasten lienee helppo samastua. Tarinoiden nykyhetkestä puuttuva leikki korostaa tilanteen poikkeuksellisuutta. Jokaisessa kertomuksessa tuodaan kuitenkin esiin lasten värikäs mielikuvitus. Lapset eivät jää tarinoissa passiivisiksi vaan ilmaisevat tunteitaan ja tahtoaan. Päähenkilöiden ohella keskeisiksi analyysiyksiköiksi nousevat toimintaympäristö, tarinoiden aikuiset ja tulevaisuus. Täsmäsatu on parhaimmillaan tärkeä väline, joka auttaa lasta ymmärtämään monimutkaisia, pelottaviakin, omaan elämään vaikuttavia ilmiöitä ja sanoittamaan niihin liittyviä tunteita. Samalla tarinan tulisi antaa toivoa, että asiat vielä muuttuvat paremmiksi. Yhtäältä jokainen analysoimani kertomus tarjoaa kohdeyleisönä olevalle lapselle samastumiskohteen ja sitä kautta mahdollisesti tukea omien olosuhteiden käsittelyyn. Toisaalta kirjoissa tulevaisuudentoivo kiinnitetään mahdollisuuteen palata entisenlaiseen elämään, minkä vuoksi tarinat eivät sellaisinaan nähdäkseni nyky-Syyrian kontekstissa toimi relevanttina peilipintana. Lisäksi teosten Huomenna ja Näetkö?! fragmentaarisuus ja yllättävä siirtymä päähenkilöä hämmentäneestä tilanteesta realistiseen sodan kuvaukseen edellyttää näitä kirjoja lukevalta aikuiselta tarinan täydentämistä omin sanoin. Kun teltta lensi on kielellisesti ja henkilökuvauksiltaan monipuolisempi ja juoneltaan yhtenäinen.