Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by study line "Asiens språk"

Sort by: Order: Results:

  • Karhu, Katriina (2022)
    Tutkielmassa arvioidaan Google Kääntäjä -konekäännösohjelman kykyä kääntää japania suomeksi. Konekäännöksen manuaalisen eli ihmisen suorittaman evaluaation keinoin selvitetään kuinka lähelle laatustandardina pidettyä ihmiskäännöstä nykyinen Google Kääntäjän konekäännös yltää japanista suomeen käännettäessä. Neuroverkkoa hyödyntävien konekäännösjärjestelmien läpimurto 2016 on parantanut konekäännösten laatua huomattavasti. Neuroverkkoja hyödyntävän Google Kääntäjän nykyistä japani-suomi-käännösten laatua arvioitiin kolmen arkipäiväisen tekstin aineistolla kyselytutkimuksen muodossa. Laatua arvioitiin manuaalisen konekäännöksen evaluaation keinoin eli pilkkomalla laatu kielen ymmärrettävyyden, kieliopillisuuden ja sisällön säilymisen ulottuvuuksiin. Jokainen arvioitava ulottuvuus pisteytettiin asteikolla 1–5 ja konekäännöksen arvosanoja verrattiin saman aineiston ihmiskäännösten arvosanoihin. Tutkimuksen mukaan Google Kääntäjän käännökset saivat kieliopillisuudesta matalimmat pisteet eli keskimäärin 2,6 pistettä asteikolla 1–5. Ihmiskäännösten kieliopillisuuden keskiarvo oli 4,5 pistettä. Google-käännösten ymmärrettävyyden keskiarvo oli 3,3 pistettä verrattuna ihmiskäännösten ymmärrettävyyden 4,8 pisteeseen. Google-käännösten sisällön säilymisen keskiarvo oli 3,1 pistettä verrattuna ihmiskäännösten 4,7 pisteeseen. Google-käännöksistä siis edes puolet ei ole kieliopillisesti sujuvaa kieltä. Google Kääntäjää ja muita online-konekääntimiä käytetään yleisimmin vieraalla kielellä kirjoitettujen verkkosivujen sisällön ymmärtämiseen. Merkityksen riittävä välittyminen on tässä tarkoituksessa käännöksen kieliopillisuutta tärkeämpää. Tutkimuksen mukaan Google-käännösten kielestä ymmärtää vähän yli puolet ja alkuperäisen tekstin sisällöstä on säilynyt noin puolet.
  • Aalto, Eetu (2022)
    Tutkielmassa tarkastellaan aspektin ilmaisemista japanin kielessä -te iru -rakenteella. Olla kuolemassa ja olla kuollut -tyyppisten vaiheisuutta kuvaavien rakenteiden muodostaminen ja tulkinta on japanissa kielenoppijoille pulmallista. Japanin kielessä dynaaminen verbi voi muuntua lopputulosta kuvaavaksi statiiviseksi saamalla tavallisesti progressiivisuutta esittävän päätteen -te iru, joka saavutuksellisen tilannetyypin kanssa esittääkin resultatiivista tilaa. Näistä kahdesta merkityksestä, progressiivisesta ja resultatiivisesta, voidaan johtaa vielä monta muuta johdannaista käyttötapaa. Näennäisestä perfektiivisestä tulkintamahdollisuudesta huolimatta tämä rakenne mielletään kauttaaltaan imperfektiiviseksi, mutta tutkielma osoittaa, että asia ei ole näin yksinkertainen. Tutkielma tarkastelee, miten aspektin yleinen teoria ja tilannetyyppien käsitteet auttavat ymmärtämään tätä japanin rakennetta. Tutkielmassa käydään läpi aihepiirin kirjallisuuskatsaus ja vertaillaan eri teorioita keskenään. Pyrkimyksenä on havainnollistaa glossauksen avulla -te iru -rakenteen toimintaa ja sen eri käyttötapoja yksityiskohtaisesti monissa käytännön esimerkeissä. Säännönmukaisuuksien hahmottamiseksi etenkin japanin kognitioverbien ryhmää tarkastellaan seikkaperäisesti. Näiden yleisten verbien te iru -muodon osoitetaan kuitenkin käyttäytyvän poikkeuksellisesti, mikä vaikeuttaa yleistämistä. Lisäksi tarkastellaan -te iru -muodon oppimiseen liittyviä tutkimustuloksia ja teorioita. Tulokset painottavat leksikaalisen aspektin ja ensimmäisen kielen merkitystä toisen kielen tempus-aspekti-morfologiaa opiskeltaessa. Lopuksi laaditaan käsitellyn teorian ja tutkimustulosten perusteella -te iru -muodon yleiskuvauksen luonnos, jolla voi olla käytännön sovelluksia japanin kielen opettamisessa vieraana kielenä. Tämä tutkielma ja sen päätelmät voivat auttaa japanin kielen opettajia hahmottamaan, miten luokitella ja opettaa japanin kielen aspektia ja sen poikkeavuuksia suomenkielisille opiskelijoille.
  • Ronkainen, Viivi (2023)
    Tämän tutkielman tarkoituksena on selvittää, kuinka suomenkielisissä kiinan kielen oppikirjoissa käsitellään ääntämistä. Lisäksi selvitin, millaisia tapoja kiinanopettajilla on ääntämisen opettamisessa ala-asteella. Oppikirja-analyysin aineistona on kuusi suomenkielistä kiinan oppikirjaa, joista kaksi on kirjoitettu alun perinkin suomeksi, ja loput neljä on käännetty suomen kielelle. Opettajien ajatuksia ääntämisen opettamisesta selvitin haastattelujen avulla. Haastateltavina oli viisi opettajaa, joista osa on suomalaisia, osa puhuu kiinaa äidinkielenään. Suomenkielisiä kiinan kielen oppikirjoja on saatavilla vain vähän, ja niistäkin suurin osa on vain käännetty suomeksi. Ääntämisen käsittely oppikirjoissa on vaihtelevaa. Nuoremmille oppijoille suunnatuissa oppikirjoissa ääntämistä käsitellään hyvin vähän tai ei ollenkaan, joten ääntämisen opettaminen jää käytännössä kokonaan opettajan vastuulle. Hieman vanhemmille opiskelijoille suunnatuissa oppikirjoissa ääntämistä käsitellään melko kattavasti, ja nämä oppikirjat soveltuvat myös itseopiskeluun. Haastatellut kiinanopettajat pitivät oppikirjojen saatavuutta huonona. Monet käyttävätkin apuna runsaasti itse tekemiään materiaaleja sekä muunkielisiä oppikirjoja tai niiden osia. Oppimateriaalien tekeminen koettiin usein melko raskaaksi ja aikaa vieväksi. Valmiita ala-koulutason oppikirjoja pidettiin kuitenkin melko huonoina, joten täydentävää materiaalia on pakko myös tehdä itse tai löytää muualta. Opettajat käyttävät opetuksessa paljon muutakin kuin vain oppikirjoja. Ääntämisen opettamisessa opettajat käyttävät apuna runsaasti toiminnallisuutta. Laulut, leikit ja pelit pitävät oppilaiden mielenkiintoa yllä ja auttavat ääntämisen oppimisessa. Opettajat hyödyntävät opetuksessa paljon myös videoita ja muuta internetistä löytyvää materiaalia.
  • Kohonen, Jani (2022)
    了 le on mandariinikiinan kieliopin keskeisimpiin käsitteisiin lukeutuva monimerkityksinen, usein käytetty ja vahvasti kontekstisidonnainen partikkeli, jolle ei ole vastinetta länsimaisissa kielissä. Aiheesta ei ole kirjoitettu aiemmin suomeksi kielitieteen näkökulmasta. Tätä aukkoa paikattiin selvittämällä narratiivisen kirjallisuuskatsauksen avulla, mitkä ovat le-partikkelin kieliopilliset funktiot kiinan- ja englanninkielisen tutkimuskirjallisuuden mukaan. Tuloksia voidaan hyödyntää sekä kieltenopetuksessa että jatkotutkimuksessa. Aineiston näkemykset ovat hyvin monimuotoisia, osittain keskenään ristiriitaisia ja toisaalta eri näkökulmista partikkelia tarkastelevia. Yksimielisyyttä esiintyi lähinnä siitä, että ilmaisut saavat erilaisia merkityksiä le-partikkelin sijaitessa lauseen eri osissa. Lisäksi valtaosassa aineistoa merkityksen tulkinta nähtiin vahvasti kontekstisidonnaisena. Le ilmaisee pääasiassa ajallisia suhteita ja evaluoivia kielenpiirteitä (modaalisuus, miratiivisuus ja affektiivinen asennoituminen) sekä toimii suullisen vuorovaikutuksen koordinoinnin keinona – mutta myös muunlaisia funktioita tunnistettiin. Keskeisistä funktioista oli vähiten erimielisyyttä ajallisista suhteista: yleisimmän näkemyksen mukaan le ilmaisee lähinnä perfektiivistä (mutta melko usein myös imperfektiivistä) aspektia, joskin tästä ja perfektiivisyyden määritelmästä oli erilaisia näkemyksiä. Lisäksi osassa aineistoa le mainittiin myös perfektin tunnuksena. Aineisto jättää osittain epäselväksi, millaista modaliteettia tai asennoitumista le viestii, mutta tulkinnan nähtiin riippuvan pitkälti kontekstista, ja partikkelilla havaittiin myös modaliteetin intensiteettiä säätelevä rooli. Suullisessa vuorovaikutuksessa le toimii muun muassa puheenvuoron vaihdon vihjeenä. Partikkelin käytössä osoitettiin olevan yksilöllisiä eroja, jotka johtuvat sekä alitajuisista että tietoisista tulkintaeroista ilmaisujen rajattuuden suhteen ja sen käytöstä esimerkiksi kirjallisen ilmaisun tyylikeinona. Partikkelin käytön omaksumisesta tekee haastavaa se, ettei ole mitään tiettyä kontekstia, jossa sitä olisi välttämätöntä käyttää, vaan usein esimerkiksi tiettyjä ajallisia suhteita tai affektiivista suhtautumista voidaan ilmaista muillakin tavoilla. Kirjallisuuskatsaus osoitti, ettei le-partikkelin funktioista tai siitä, mihin kielellisiin kategorioihin se liittyy vallitse likimainkaan yksimielisyyttä. Lisäksi osaa aineistosta rajoitti keskittyminen lausetason analyysiin ja kirjalliseen ilmaisuun. Näistä syistä on tarvetta monipuoliselle jatkotutkimukselle, jossa huomioidaan niin syntaksi, semantiikka, pragmatiikka, kognitio kuin fonologiakin ja tarkastellaan sekä suullista että kirjallista viestintää. Analyysissa ei tule pitäytyä liialti länsimaisten kielten rakenteiden mukaisissa kategorioissa, vaan etenkin julkilausumattoman kielellisen ja ei-kielellisen kontekstin merkitys kiinassa on huomioitava selvemmin.
  • Kämppi, Tuuli (2022)
    Tässä tutkielmassa tarkastelen lemmikkikissan kuolemaan liittyvän osanoton pragmeemin ilmentymistapoja julkisella, anonyymilla japanilaisella internet-foorumilla. Osanoton pragmeemilla tarkoitan tässä tutkimuksessa kaikkia niitä tapoja, joilla osanoton kuulijan, eli kuolleen läheisen, kokeman menetyksen aiheuttamaa surua pyritään lieventämään. Tarkastelen myös, millaisia käsityksiä ja mielleyhtymiä käyttäjillä on lemmikkieläimen kuolemaan liittyen. Tutkimusaineistoni koostuu yhteensä 63 osanottoviestistä, jotka lähetettiin kolmen eri lemmikkikissan kuolinilmoitusviestiketjuihin marraskuun 2019 ja heinäkuun 2020 välisenä aikana. Luokittelen viestien sisällöt Elwoodin (2004) puheaktiteorian pohjalta muodostamien kategorioiden perusteella. Hyödynnän analyysissäni Pynnösen (2013) systemaattisen diskurssianalyysin mallia tutkiessani, millaisia pragmaattisia funktioita osanoton puheakteilla on sekä millaisin kielellisin keinoin aineistossa ilmaistaan puheyhteisön jäsenten käsityksiä kuolemasta. Havainnoin myös osanoton ilmauksissa käytettyjä puhetyylejä ja tyylinvaihtoa. Analyysin perusteella lemmikkikissan kuolemaan liittyvää osanoton pragmeemia realisoidaan sisällöltään runsaasti vaihtelevilla, kissalle tai kissan omistajalle osoitetuilla osanoton ilmauksilla. Osanoton ilmauksiin sisältyy useita ihmisten kuoleman yhteydessä käytettyjä ilmaisuja, mutta käytössä on myös pelkästään lemmikkieläimelle tarkoitettuja ilmaisuja. Aineisto sisältää myös viestin lähettäjien yksinpuhelua sekä yleisiä, ei erityisesti kenellekään osoitettuja kommentteja. Kissoille osoitetut viestit tai viestien osat ovat sävyltään hyvin tunteellisia, kun taas omistajille osoitetut viestit tai viestien osat ovat sävyltään pidättyväisempiä. Kokonaisuutena viestit välittävät osanottajien tunnetta samalla huomioiden puhetyylien käytön osalta viestien julkisuuden. Lemmikkikissojen kuoleman diskurssissa sanastoon heijastuvat erilaiset sekulaarit sekä uskonnolliset uskomukset. Kuoleman diskurssissa kissat nähdään ikään kuin yhteisön perheenjäseninä, jotka kuoltuaan säilyttävät aktiivisen roolin ja voivat halutessaan palata takaisin maan päälle viihdyttämään jälleen kuvalaudan käyttäjiä. Osanottoviestit ovat luonteeltaan multifunktionaalisia: kissojen omistajille osoitetun osanoton lisäksi viestit antavat lähettäjilleen keinon jättää hyvästit foorumilla usein esiintyneille kissoille. Lisäksi osanottokeskustelulangat tarjoavat käyttäjilleen yhteisen tilan surra kuolleita kissoja.
  • Repo, Santtu (2022)
    Tässä tutkielmassa tarkastelen japanilaisten yliopisto-opiskelijoiden käsityksiä ja suhteita Japanin alueellisiin murteisiin. Tutkielma on kansandialektologinen tutkimus, jossa määrittelen ja rajaan opiskelijoiden murteisiin liittyviä asenteita tarkastelemalla opiskelijoiden kulttuuritietämystä ja murteisiin liittyviä mielikuvia. Sen lisäksi käsittelen opiskelijoiden suhdetta murteisiin, tuoden esille heidän näkemyksiään niiden käytöstä. Vertailen tutkimuksessa kartoitettua aineistoa kahdesta näkökulmasta, jotka ovat informanttien sukupuoli sekä heidän asuinalueensa ja sen ympäristö. Tutkielma hyödyntää Pierre Bourdieun teoriaa kielellisestä pääomasta. Bourdieun teorian avulla analysoin ja määrittelen japanilaisten alueellisten murteiden kielellistä pääomaa, pyrkien rajaamaan murteita niiden kielellisen arvon perusteella yliopistoympäristössä. Tutkielman aineisto on koottu käyttäen internet-kyselyä. Tutkielman tulokset osoittavat, että japanilaiset yliopisto-opiskelijat kokevat murteet pääsääntöisesti positiivisina ja suurin osa opiskelijoita käyttää murteita. Sen lisäksi, opiskelijan sukupuoli sekä asuinalue ympäristöineen vaikuttavat murteisiin liittyvien mielikuvien muodostumisessa. Asuinalue vaikuttaa opiskelijan sukupuolta voimakkaammin. Murteita käytetään tilanteissa, joissa puheen kuulija koetaan läheisenä, sekä tilanteissa, joissa puhuja kokee tilanteen olevan murteille sopiva ympäristö. Naispuoliset opiskelijat kokevat murteet miesopiskelijoita positiivisempina, kun taas miesopiskelijat kokevat murteet luonnollisempana. Kerätyn datan perusteella japanilaiset yliopisto-opiskelijat kokevat Kyushuun-, Kansain- jaTohokun-alueen murteet kaikista positiivisimpina murteina. Näiden alueellisten murteiden avulla opiskelijat pystyvät yliopistoympäristössä keräämään eniten kielellistä pääomaa verrattuna muihin murteisiin. Koska murteiden selkeys vaikuttaa kielellisen pääoman arvon muodostumiseen, Kyushuun- ja Kansain alueelliset murteet ovat Tohokun alueellisia murteita arvokkaampia. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että myös opiskelijan asuinpaikan sijainti vaikuttaa murteiden kielellisen arvon muodostumisessa. Opiskelijat kokevat omaa asuinaluetta ympäröivät murteet hieman muita murteita positiivisempina ja täten kielellisesti arvokkaampina.
  • Savolainen, Jenni (2023)
    Tutkielman tavoite on selvittää, miten mandariinikiinan alkeisoppikirjat opettavat tervehdyksiä. Tutkimuksessa pyritään vastaamaan kysymyksiin: millaisia tervehdyksiä kiinan alkeisoppikirjoissa käytetään, ovatko käytetyt tervehdykset monipuolisia, millaisissa tilanteissa niitä käytetään ja miten oppikirjoissa käytetyt tervehdykset vastaavat tosielämän tilanteissa käytettyjä tervehdyksiä. Tutkimuksen teoreettinen tausta on soveltavassa kielitieteessä, sosiolingvistiikassa ja oppikirjatutkimuksessa. Tervehdysten opettaminen liittyy vieraiden kielten opettamiseen ja oppimiseen liittyviin ongelmiin, jotka ovat osa soveltavan kielitieteen alaa. Koska sosiaalinen ympäristö vaikuttaa tervehdysten valintaan eri tilanteissa, on tutkimuksessa otettu huomioon myös sosiolingvistinen näkökulma tervehdysten variaatiosta. Koska aineisto on kerätty oppikirjojen dialogeista, edustaa tämä tutkimus myös oppikirjatutkimusta. Oppikirjoja tarkastellaan funktionaalisesti näkökulmasta pedagogisina artefakteina, eli tutkitaan millaista ja miten laajasti tervehdyksiä ja tervehdyksiin liittyvää tietoa kiinan oppikirjat välittävät lukijoilleen. Aineisto koostuu neljästä mandariinikiinan alkeisoppikirjasta kerätyistä tervehdyksistä. Chi le ma (2019) ja Zou ba (2018) ovat suomalaisia lukioihin ja aikuisopetukseen tarkoitettuja oppikirjoja, kun taas New Practical Chinese Reader 1 (2011) ja HSK Standard Course 1 (2013) ovat englanninkielisiä kiinalaisia oppikirjoja, joista ensimmäinen on tarkoitettu yliopisto-opiskelijoille ja toisen tarkoitus on valmistaa opiskelijoita kiinan taitotasokoetta varten. Analyysi on toteutettu teoriaohjaavana sisällönanalyysina, johon on yhdistetty diskurssianalyysia. Sisällönanalyysia on käytetty aineiston teemoitteluun ja diskurssianalyysin avulla analysoidaan konteksteja, joissa tervehdyksiä käytetään. Sisällönanalyysin apuna on käytetty teorioita mandariinikiinan tervehdysstrategioista ja -tyypeistä (Christensen 2006; Qu & Chen 2001; Wu 2014), joiden avulla on luotu tässä tutkimuksessa käytetty tervehdystyyppien luokittelu. Oppikirjoista löytyy tervehdyksiä melko monipuolisesti, mutta tervehdyksinä opetetaan lähinnä muodollisia ritualisoituneita tervehdyksiä, jolloin muut tervehtimistavat täytyy osata itse tunnistaa teksteistä. Erityisesti muodollinen tervehdys 你好 nǐ hǎo korostuu oppikirjoissa, ja sitä käytetään myös epämuodollisissa tilanteissa. Tervehdysten opettamiseen oppikirjoissa vaikuttavat useat seikat, kuten minkämaalaisista kirjoista on kyse, mikä on kirjan kohdeyleisö sekä se, miten tarinallinen oppikirjan sisältö on.
  • Yu, Mengyuan (2023)
    本論文では、まずトピックの研究状況と研究方法を紹介した後、字幕グループの誕生と背景を紹介し、次に有名な字幕グループに焦点を当て、それらが直面する困難とその解決方法を説明する。それから、実際に翻訳した作品を分析し、最終的に、字幕グループが新しい時代に採用できる方法を提案する。私は、文献分析法を用いてグループに関する情報を取得し、事例研究法によりグループの最近の動向を観察し、そして、彼らが実際に翻訳した作品と下した選択に基づいて、グループの現在の方向性を要約し、取るべき道筋を指摘する。私が選んだ参考文献は、学術論文、雑誌の記事、ニュース、レポートやコラム記事などであり、ファンからのコメントとグループからの発表などの資料も含まれている。 字幕グループは、その名の通り、字幕を作る団体である。プロの学者や翻訳者とは異なり、字幕グループは通常、サイバー空間に集まった共通の趣味を持つ人々によって形成された民間グループ。字幕グループは世界の多くの国に存在し、何年にもわたって開発されてきたが、中国のオンライン字幕グループは、過去20年間に始まったばかり。みんなが望んだその出現は、時代と技術の進歩を表し、中国のネチズンがもはやテレビ局とファイアウォールに縛られず、見たいものを自由に選択できることを表している。さらに、中国の字幕グループは、料金を請求することなく、さまざまな翻訳されたリソースをすべての人に提供するため、大多数のネチズンの支持と賞賛をすぐに獲得し、人々の視聴習慣を徐々に変え、新しい文化にもなり、中国のインターネット上で無視できない存在になりつつある。 初期の中国のインターネットでは、著作権侵害に対する制限がそれほど多くなかったため、海賊行為に基づく字幕グループがしばらくの間繁栄した。しかし、インターネット環境の変化や著作権検閲の強化により、グループの生存空間が圧迫されたり、一部のメンバーが違法な利益のために逮捕されたりするなど、事態は悪化の一途をたどった。多くの困難に直面しているが、今、中国のインターネット上の字幕グループは消えていない。現在、彼らは自分たちに合った方法を次々と見出し、活動を続けている。このことから、字幕グループは人々のニーズに応えて誕生し、特別な時代に栄え、衰退し、現在も粘り強く翻訳活動を続けていることがうかがえる。結論から言うと、字幕グループが逮捕されるのを恐れて控えめになっているが、消えることはない。 また、字幕グループといえば、翻訳について言及する必要がある。ほとんどのメンバーは専門的なトレーニングを受けていないが、専門家に匹敵する外国語能力を持っている。グループに入るとき、理想の字幕を作りたいという夢を持って、全員がやる気と自信にあふれていた。しかし、著作権を所有するサイトと契約した字幕グループは、様々な制約により、自分の全力を出しきれず、一部の単語を偏った翻訳にせざるを得なかった。一方で、契約のない字幕グループは著作権侵害で逮捕される可能性が高い。ジレンマで、メンバーは矛盾に陥るが、全体的な環境が変わった今、字幕グループも以前のように自由に活動できず、選択を迫られている。 概して、中国のオンライン字幕グループは、優れた翻訳と驚異的な効率で評判を得ているが、著作権侵害、海賊版の違法流布、資金不足、運営の悪さなどの問題を抱えている。それでも、無料と共有の信念のもと、グループはすべての人に高品質の翻訳を提供し、異文化交流に貢献している。