Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by study line "Elintarviketalous"

Sort by: Order: Results:

  • Mouhou, Nabil (2022)
    The aim of this study is to analyze partner insights in a B2B growth model and come up with ways to implement these insights in the case company’s growth plans. This thesis is carried out through a case study at a company labelled as a high-growth start-up. Moreover, the author will aim to utilize these insights to improve the company’s customer segmenting, buyer personas and come up with the best approaches to sell the company’s product to potential customers. This qualitative research is carried out in the form of a case study at a high-tech scaleup. Interviews were conducted with different personnel in the HORECA and food industry. The data for the interviews was obtained through open-ended and conversational communication. Furthermore, supplementary data was collected from the case company’s CRM (customer relationship management) tool. The results provide interesting insights on the potential of using customer insight to improve a company’s customer segmenting and its buyer personas. The theory gathered during the thesis eased the process of improving the case company’s B2B buyer personas and provided meaningful insight in terms of the importance of conducting research about customers to understand how their business activities and operating industry work, as an essential requirement to create joint value between companies.
  • Joenpolvi, Inka (2024)
    The short-form video platform TikTok has taken the world by storm over the last few years. Its unique ecosystem has gathered massive amounts of users and TikTok has solidified itself as a major competitor among other social media platforms. Subsequently, marketers are also discovering the potential of TikTok as a marketing channel. Due to its uniqueness, approaching marketing on TikTok requires new takes that are currently being studied. However, one industry that has so far remained relatively under researched is the food industry. This has led to a lack of understanding on what does food specific TikTok marketing look like, and thus making the platform appear rather daunting to food marketers aspiring to enter the platform. This thesis aimed to explore how food marketing is conducted on TikTok by Finnish food marketers. The aim was to create a descriptive view of the marketing conducted by Finnish marketers on TikTok and mirror the findings to those of previous research by identifying similarities and differences. So far, the existing research identifies certain features that are present in TikTok marketing. These finding can be used to create a rough outline of what TikTok marketing loos like on a general level. This thesis on its part assists in inserting the food industry to the existing outline. Two qualitative research methods were used to gather information from seven Finnish food marketers. In order to form descriptive views of the marketing, four companies were netnographically observed over the course of two months. Additionally, three companies were interviewed using semi-structured interviews. These were conducted in order to gain more supporting in-depth insights from the marketers themselves. The focus of the research was defined to only include Finnish companies that were marketing food products. The results were analysed using qualitative content analysis. The research concluded that Finnish food marketers approach TikTok without highly detailed plans of how the marketing on the platform will look like. A central part of the marketing is creating a personable view of the company that is easier for consumers to approach. The marketing follows guidelines from the company’s pre-existing identity and content is created to reflect that. The companies have a personalised approach that is still considerate of the unique circumstances of TikTok. Increased visibility can be seen as the primary strength of TikTok marketing as companies are able to reach new consumers from an audience differing from other major marketing channels. Additionally, the research found some similarities and differences between the marketing conducted by Finnish food marketers and the previous research. In accordance with the previous research, Finnish food marketers are also favouring entertaining short-form content that is posted consistently. However, influencer marketing, which is often highlighted on TikTok, is not present in the current marketing content of the Finnish marketers. Trend-based content, another feature identified in existing research, is more common in the initial stages of beginning TikTok marketing but the significance decreases as the companies find their own format. Gaining more understanding of what marketing in their specific niche looks like on TikTok can encourage more Finnish food marketers to consider joining the platform and in turn personally contribute to the future development of it.
  • Kurki, Kaisa (2022)
    Tämän tutkimuksen taustalla on ajankohtainen keskustelu siitä, miten ihmisen ja luonnon hyvinvointi voisi toteutua parhaalla mahdollisella tavalla planeetan rajat huomioiden. Tutkimus pyrkii perustelemaan, miksi talouskasvuun perustuva hyvinvointikäsitys sekä siihen liittyvä kulutuskeskeinen elämäntyyli tulisi kyseenalaistaa. Vaihtoehtona tarkastellaan kohtuutalouden mukaista elämäntyyliä, jossa hyvinvointi nähdään niin ihmisen kuin luonnon näkökulmasta. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, mikä merkitys suhteellisen ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin lisääntymisellä on siirtymisessä kohtuutalouteen, sekä löytää henkilökohtaisella tasolla olevia esteitä kohtuutalouteen siirtymiselle. Tutkimus on toteutettu kvalitatiivisena haastattelututkimuksena. Tutkimusaineisto koostuu kahdeksasta työssäkäyvästä keski- tai hyvätuloisesta henkilöstä sekä kahdesta palkkatyötä vähentäneestä, kohtuulliseen elämäntapaan siirtyneestä henkilöstä. Haastatteluista litteroitu aineisto on analysoitu soveltaen teoriaohjaavaa sisällönanalyysia. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä on käytetty suhteellisen ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin mallia. Tutkimuksen mukaan elintason osa-alue saa korostuneen merkityksen työssäkäyvien hyvinvointikäsityksessä, kun taas läsnäolon osa-alueen merkitys on vähäinen. Tutkimustulokset paljastivat ristiriidan sen välillä, miten tutkittavat mieltävät hyvinvoinnin ja miten se toteutuu heidän arjessaan. Kohtuullistajat kuvasivat hyvinvointiaan laajemmin, eikä heidän toiminnassaan ollut samanlaista ristiriitaisuutta. Hyvinvointikäsityksen suppea hahmottaminen toimii itsessään esteenä kohtuutalouteen siirtymiselle, sillä taloudellisilla mittareilla arvioituna elämä tuntuu hyvältä sellaisenaan. Vapauden ja turvallisuuden tunteiden liittäminen elintason osa-alueeseen vahvistaa sen merkitystä hyvinvoinnin perustana. Lisäksi kiireinen arki johtaa ajattelemattomaan toimintaan, sillä tietoisuus omasta toiminnasta ja ymmärrys sen seurauksista puuttuu. Kohtuutalouden mukaisen elämäntyylin houkuttelevuutta voisi lisätä tuomalla hyvinvoinnin kokonaisvaltaisuutta paremmin esiin julkisessa keskustelussa sekä nostamalla esiin samaistuttavia esimerkkejä ja edelläkävijöitä. Jotta oman elämäntavan reflektointi olisi mahdollista, arkeen tarvitaan väljempi aikarakenne sekä mahdollisuuksia kohtuullisen elämäntavan kokeiluun.
  • Räisänen, Marko (2021)
    Hankintatoimi on jo pitkään tunnistettu tärkeäksi osaksi yritysten liiketoimintaa ja kannattavuutta. Viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana digitaalisen kehityksen myötä, myös hankintatoimeen on tullut uusia digitaalisia työkaluja ja toimintatapoja, joita yritykset pyrkivät käyttämään saadakseen useita eri hyötyjä. Tässä tutkimuksessa pyritään kartoittamaan tämän hetkisen digitaalisen kehityksen tilaa, havaittuja hyötyjä, hyväksi koettuja menetelmiä sekä suhtautumista hankinnan digitalisaatioon liittyen. Tavoitteena on saada käsitys siitä, minkälaisiin ratkaisuihin yritykset ovat päätyneet ja mistä syistä. Tutkimus on tärkeä, koska hankintojen digitaalista tilaa, eikä edellä mainittuja tekijöitä ole juurikaan kartoitettu Suomen yrityskentällä, varsinkaan elintarvikealalla toimivien yritysten osalta. Lisäksi tutkimus tuottaa lisätietoa erityisesti tapausyrityksen hankintojen johdolle päätöksenteon tueksi. Tutkimus toteutettiin puolistrukturoituna kyselytutkimuksena kyselylomakkeiden avulla ja kysymykset suunnattiin yritysten hankinnoista vastaaville henkilöille. Kyselylomake sisälsi 17 kysymystä ja tutkimusaineistona toimi 18 yrityksen vastaukset. Kysymykset keskittyivät kolmeen pääteemaan: nykytila, tulevaisuus ja suhtautuminen. Tutkimuksen tekohetkellä yritykset keskittyivät pääsääntöisesti digitalisoimaan hankintaprosessin tilausvaihetta ja keskeisenä työkaluna siinä toimi toiminnanohjausjärjestelmä. Muita keskeisiä digitaalisia työkaluja ja prosesseja olivat toimittajahallinta ja dokumentointi sekä laskutus. Toimittajahallintaan käytettiin joko erillistä dokumentointisovellusta tai toiminnanohjausjärjestelmää. Laskutus oli digitalisoitu pääsääntöisesti erillisen sovelluksen kautta. Tulevaisuudessa kymmenellä yrityksellä on ajatus lähteä kehittämään hankinnan digitaalisia työkaluja. Tavoitteet ja lähtötilanteet ovat kuitenkin hyvin eri tasoisia hankintojen erilaisten nykytilanteiden vuoksi. Suurin osa suunnitelmista kohdistui tilausprosessiin, raportointiin, dokumentointiin ja kilpailutukseen. Tulevaisuuden ratkaisuilla pyritään useassa yrityksessä paikkaamaan tämänhetkisiä pullonkauloja tai puutteita. Suurimpina hyötyinä tulevaisuuden työkaluissa nähtiin tehokkuus esimerkiksi ajankäyttöön liittyen, joka syntyy pääsääntöisesti helpompien ja vähemmän manuaalista työtä vaativien prosessien kautta. Samalla datan uskotaan muuttuvan tarkemmaksi, joka vähentää virheitä ja nopeuttaa esimerkiksi raportointia. Yritykset eivät vielä juurikaan nähneet tulevaisuuden teknologioita ajankohtaisina. Yritykset suhtautuvat digitaaliseen kehitykseen suurelta osin positiivisesti etenkin silloin, jos se hyödyttää myös heidän omaa toimintaansa eikä vain toisen osapuolen. Negatiivisena nähtiin esimerkiksi persoonallisten kontaktien väheneminen sekä yhteistyön hintakeskeisyys. Tulevaisuudessa yritykset selkeästi pyrkivät tehostamaan toimintaansa ja useat yritykset näkevät juuri digitaalisuuden ratkaisuna siihen. Tämän perusteella yritysten kannattaa seurata ja olla mukana digitaalisessa kehityksessä optimoidakseen kilpailukykyisen toimintansa.
  • Seppä, Hanna (2024)
    Elintarvikkeiden vähittäiskaupassa on meneillään rakennemuutos, jonka osana digitalisoituneessa vähittäiskaupan toimintaympäristössä useimmilla ketjuilla on kanta-asiakasohjelmaan liittyneille asiakkailleen mobiilisovellus, jonka kautta kuluttaja saa itsestään kerättyä tietoa takaisin omaan käyttöönsä hänen omasta ostohistoriastaan. Kanta-asiakasohjelmat ovat sovellusten kautta saavutettavissa virtuaalisesti, ja fyysinen ja virtuaalinen kauppa kulkevat näin rinnakkain. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, mistä käänteiseen asiakastietojen hyödyntämiseen liittyvistä toiminnoista K-Ruoka-mobiilisovelluksen käyttäjät hyötyvät ja syitä hyötymisen takana sekä estäviä tekijöitä hyötymiselle. Tämän tutkimuskysymyksen kautta voidaan tarkastella laajemmin asiakastietojen käänteistä hyödyntämistä kuluttajan näkökulmasta ja pyrkiä saamaan ymmärrystä kuluttajien motiiveista hyödyntää heistä kerättyä informaatiota. Asiakastietojen käänteistä hyödyntämistä on kirjallisuudessa tutkittu vähän ja se on ilmiönä suhteellisen uusi. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys rakentuu kanta-asiakkuuden, asiakastietojen käänteisen hyödyntämisen, palvelukeskeisen arvonluonnin logiikan sekä yhteisen arvon luonnin teorioiden pohjalta. Teoriaosuus luo pohjan tarkastella sitä, millaista hyötyä sovelluksen käyttäjät saavat oman ostohistoriansa tarkastelusta ja omista ostotottumuksistaan saatavasta informaatiosta. Tutkielmassa selvitetään, millaisia syitä ja motiiveja kuluttajilla on käyttää K-Ruoka-sovelluksen tutkimukseen valittuja toimintoja ja mitä hyötyä he näistä saavat tai vaihtoehtoisesti eivät saa ja millaisia ovat hyötymistä estävät tekijät. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena puolistrukturoituna teemahaastatteluna. Tutkimuksen empiirisessä osassa haastateltiin kahdeksaa K-Ruoka mobiilisovelluksen käyttäjää, jotka olivat käyttäneet sovellusta yli vuoden ja elävät korkeintaan kahden henkilön taloudessa. Tutkimusmenetelmäksi valittiin puolistrukturoitu teemahaastattelu, jonka kysymykset liittyivät niihin K-Ruoka-sovelluksen toimintoihin, joista käyttäjä saa informaatiota omasta ostohistoriastaan. Haastatteluaineiston analyysimenetelmänä käytettiin ensin teemoittelua ja aineisto analysointiin sisällönanalyysina. Tämän jälkeen tuloksia tarkasteltiin tutkielman teorian pohjalta ja pyrittiin myös löytämään uusia näkökulmia. Tuloksena eniten hyötyä saivat kuluttajat, jotka hyötyivät OmaPlussa-eduista. Hyötyjä olivat säästäminen, taloudenhallinta ja ilo soveltuvan tarjouksen löytymisestä. Toiminto aktivoi osan ostokäyttäytymistä ja sovelluksen käyttöaste oli myös suurin hintanäkökulmasta hyötyvillä. Tämä johti keskittämiseen ja lisäostoihin. Kuluttajat hyötyivät sovelluksen kotimaisuus- ja hiilijanajälkitason informaatiosta ja tämä loi positiivisia mielikuvia K-Ryhmää kohtaan. Hyöty tuli mielihyvästä oman kulutuksen hyvästä ympäristötasosta ja sen seurattavuudesta sekä siitä, että kauppa huolehtii heidän puolestaan näiden mitattavuudesta. Nämä hyödyt eivät suoraa aktivoineet ostokäyttäytymistä. Osa koki hiilijalanjälkitason olemassaolon hyödyltään neutraaliksi, sekä pari myös negatiiviseksi. Hyötymistä estäviä tekijöitä olivat informaation liika määrä ja tiedon monimutkaisuus. sekä se, että kuluttajan asioidessa monen ketjun toimipisteessä ostohistorian informaatio muuttuu vähemmän käyttökelpoiseksi. Johtopäätöksenä yhtä lukuun ottamatta kaikki hyötyivät personoiduista tarjouksista ja osa kotimaisuus- ja hiilijalanjälkitasosta. Terveellisyyden ja hyvinvoinnin tukemiseen toimintojen informaatiota ei juuri lainkaan käytetty eikä niistä juuri hyödytty. Pelillisyys koettiin tärkeänä elementtinä ja se lisäsi hyödyn määrää hintanäkökulmaa painottavilla ja sitä kaivattiin hiilijalanjälki- ja kotimaisuustasoon motivoimaan eettisempää kuluttamista.
  • Kyllönen, William (2023)
    Asiakastoive, korttelitoive, kauppiastoive ja toivetuote ovat eri nimikkeitä asiakastoiveille, joita on kerätty ja toteutettu päivittäistavarakaupassa jo vuosien ajan. Kuitenkin vasta viime vuosina näiden kerääminen ja toteuttaminen on tullut järjestelmällisemmäksi ja ajankohtaisemmaksi, koska päivittäistavarakaupan valikoima on laajentunut vuosittain, niin asiakkaiden pyynnöstä kuin tuottajien halusta sekä globalisaation mahdollisuuksien myötä. Suomessa ensimmäisenä asiakastoiveita järjestelmällisesti alkoi keräämään HOK-Elanto vuonna 2016, joka lanseerasi konseptin nimellä ”Korttelitoive”. Korttelitoiveita oli kerätty vuonna 2018 jo noin 40 000, joista toteutettiin noin 80 %. Viime vuosina myös muut päivittäistavaraketjun ovat havahtuneet kasvavaan kysyntään asiakastoiveiden osalta. Ilmiö tuoreus osittain selittää minkä takia asiakastoiveiden myynnin kehitystä niin päivittäistavarakaupalle kokonaisuudessa kuin asiakastoiveen tuoteryhmälle ei ole tutkittu lainkaan Suomessa tai maailmalla. Tutkimuksen tarkoituksena on havainnoida myyntidatan perusteella, kuinka asiakastoiveiden myynti kehittyy tarkastelujakson aikana ja kuinka asiakastoive vaikuttaa muiden tuoteryhmässä olevien tuotteiden myyntiin. Tuoteryhmäjohtamisen ja valikoimahallinnan avulla voidaan saavuttaa kilpailulla päivittäistavarakauppa-alalla merkittäviä etuja, koska tuoteryhmäjohtamisen kautta tunnetaan paremmin oma nykyinen valikoima, osataan jakaa tuoteryhmät kannattavuuden mukaan ja tehdä niiden sisällä sekä välillä tarvittavia muutoksia. Valikoimahallinta näyttäytyy usein suuremmassa roolissa pienemmissä kaupoissa, koska tuoteryhmäjohtamista harjoitetaan enemmän keskusliikejohtoisesti ja suuremmissa hypermarketeissa. Päivittäistavarakaupassa hyllytila ja logistiikka ovat suurimpia rajoittavia tekijöitä laajalle valikoimalle, joten oikea-aikaisella ja dataan perustuvalla valikoiman hallinnalla voidaan saavuttaa suuriakin etuja kilpailijoihin nähden. Asiakasuskollisuuden rakentamisessa ja syventämisessä asiakastoiveiden järjestelmällisellä keräämisellä ja toteuttamisella on yhteys, koska asiakas kokee näin voivansa vaikuttaa niin lähikaupan valikoimaan muotoilemalla se omien tarpeiden mukaan sekä kokea tulleensa huomatuksi kauppiaan puolesta. Kauppiaan näkökulmasta asiakastoiveet ovat erinomainen väylä saada asiakkaita osallistettua kaupan kehittämiseen, ja samalla hän saa tuotua tarjontaan sellaisia tuotteita, joille on valmiiksi jo kysyntää. Näin molemmat osapuolet hyötyvät tästä kehityksestä. Tutkielman empiirinen osuus toteutettiin keräämällä yhdestä pääkaupunkiseudulla sijaitsevasta lähikaupasta asiakastoiveiden myyntidata, jota kerättiin yhteensä neljä viikkoa per asiakastoive ja sen tuoteryhmä. Tämän avulla saatiin muodostettua riittävä kuva asiakastoiveiden myynninkehityksestä ja vaikutuksesta muun tuoteryhmän myyntiin. Myyntidata analysoitiin Pearsonin korrelaatioanalyysillä, jonka avulla saatiin laskettua tuoteryhmän tuotteiden välinen korrelaatiokerroin. Tämän analyysin avulla huomattiin kahden asiakastoiveen korreloivan negatiivisesti muiden tuoteryhmien tuotteiden kanssa. Näiden tuotteiden välinen negatiivinen korrelaatio voitiin myös havainnollistaa myyntidatasta eli asiakastoiveet supistivat kyseisten tuotteiden myyntiä. Myyntidatan vähäisyys ja seurantajakson lyhyys vaikuttavat tutkimuksen luotettavuuteen, mutta on havaittavissa, että kuluttajat mahdollisesti vaihtavat ostotottumuksia asiakastoiveiden pohjalta.
  • Castrén, Kia (2021)
    Vaikka kirjallisuudessa ei ole olemassa ainutlaatuista määritelmää monikanavaisuudelle eli omnikanavaisuudelle, nämä lähestymistavat ja strategiat on otettu huomioon keskeiseen rooliin modernissa markkinoinnissa. Kaikissa määritelmissä tulkitaan niitä kuitenkin markkinointiviestinnän ja jakelun useiden eri kanavien erilaisen käytön ja integroitumisasteen mukaan. Esitetyssä työssä tutkitaan syitä, mitkä ovat niitä avaintekijöitä, jotka tuovat monikanavaisuudelle kilpailukykyä ja sitä kautta onnistumisen elintarvike- ja kosmetiikan teollisuudessa. Edellä mainitun valinnan perusteella, monikanavaisuutta pidetään asiakaskokemuksen ja integroitumisen tason vaikutuksena. Viitattu käsite otetaan huomioon ymmärrettäessä yritysten monikanavaisuutta läpi kosketuspisteiden sekä haluavatko yritykset parantaa niiden integraatiota eri kosketuspisteissä. Lisäksi kokemusta tarkastellaan yritysten näkökulmasta sen ymmärtämiseksi, tulisiko tähän panostaa myös tulevaisuudessa. Tutkimus perustuu yritysten kvalitatiiviseen analyysiin. Siksi yrityksistä valittuja informantteja haastatellaan puolistrukturoidulla haastattelulla. Tutkimuksessa esitetään viiden yrityksen puolistrukturoitua haastattelua haastattelulomakkeen pohjalta. Yrityksiltä kysytään online- ja offline-ympäristöistä, kokemuksista ja tyytyväisyydestä monikanavaisuuteen, kanavan valinnasta ja kanavien integroinnista ja kilpailukyvystä. Lopulliset tulokset ja havainnot osoittavat, että kivijalkamyymälät ovat edelleen keskeisessä roolissa yrityksissä, vaikka niiden merkitys onkin muuttunut monikanavaisuuden myötä. Havainnot tarjoavat useita oivalluksia monikanavaisuuden hallinnasta. Tulosten mukaan yritykset kertovat, että heidän asiakkaansa odottavat online- ja offline-kanavien saumattomuutta. He käyttävät mobiililaitteitaan vieraillakseen verkkokanavissa ollessaan fyysisissä myymälöissä, verraten hintoja ja tuotteita sekä odottavat näkevänsä samat tuotteet ja hinnat molemmissa kanavissa. He haluavat kokemuksensa olevan saumatonta, mutta kokevat tietyn kosketuspisteen tunnistamisen ja mittaamisen haasteellisena. Tulokset korostavat myös kanavien integroinnin merkitystä positiivisten asiakasmatkojen parantamisessa ja sitä myötä tärkeydestä sen panostamiseen ja investoimiseen entisestään.
  • Hiironen, Matti (2020)
    This study examines Finnish consumer and beef producer preferences for eight process-related beef credence attributes. A direct ranking preference method was used in surveys conducted during spring of 2019. An analysis of rank means and shares of first rankings revealed differences and similarities between respondent rankings. Ordered logistic regression was also used to analyse how rankings differ within respondent groups. The results suggest that antibiotic-free beef production was ranked as most important by consumers and second by beef producers, suggesting that such production methods may have significant market potential in the future. The results also suggest that environmentally friendly production was ranked relatively high by Finnish consumers, and higher compared to previous similar studies from other countries. In contrast to earlier studies, this study innovates with also exploring farmer preferences for credence attributes, so as to provide novel insights by contrasting consumer and producer valuations from the same country (Finland) for such attributes.
  • Hippi, Erik (2021)
    Julkisen sektorin organisaatioiden toimintaympäristö on murroksessa lisääntyneen kuluttajakeskeisyyden, tulostavoitteellisuuden sekä kasvaneen kilpailun seurauksena. Pärjätäkseen tässä muuttuneessa toimintaympäristössä, ovat julkisen sektorin organisaatiot alkaneet käyttämään yritysbrändäyksen periaatteita vaikuttaakseen positiivisesti tärkeimpien sidosryhmien mielipiteisiin. Onnistuakseen tässä mielipiteisiin vaikuttamisessa, julkisen sektorin organisaatioiden on tarkasteltava omaa brändiään niin organisaation sisäisesti kuin tärkeimpien sidosryhmien kannalta. Tärkeänä keinona tässä organisaation brändin johtamisessa on brändi-identiteetin ja brändimielikuvan selvittäminen. Brändi-identiteetin kautta organisaatiolle tarjoutuu mahdollisuus hahmottaa omaa brändiään organisaation sisäisesti. Brändimielikuva kertoo organisaatiolle sen, kuinka brändi nähdään kyseisellä hetkellä organisaation ulkopuolisten toimesta. Näiden eron selvittämisen kautta organisaatiolle tarjoutuu keinoja brändin johtamiseen. Tässä tutkimuksessa selvitettiin case-organisaation brändimielikuvan ja brändi-identiteetin eroja ja yhtäläisyyksiä. Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena kyselytutkimuksena käyttäen Likert- asteikollisia väittämiä. Kysymysten väittämät rakennettiin brändi-identiteettimatriisiin pohjalta, joka toimi tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä. Kyselyssä asiakkailta saatiin 251 vastausta ja organisaatiolta 37 vastausta. Vastauksia analysoitiin kvantitatiivisin menetelmin erojen ja yhtäläisyyksien löytämiseksi. Brändimielikuvan ja brändi-identiteetin suurimmat erot löytyivät ulkoisista brändin ominaisuuksista, kuten asemoinnista ja arvolupauksista. Brändimielikuvan ja brändi-identiteetin selvittäminen ja eron kaventaminen tarjoaakin julkisen sektorin organisaatioiden johtajille työkalun, jonka avulla voidaan vaikuttaa positiivisesti organisaation brändiin.
  • Vähätalo, Ellinoora (2020)
    Tutkimuksen kohteena ovat kotimaan markkinoilla esiintyvät jäätelöbrändit. Tutkimuksen aiheena on kuluttajan elintarvikkeen brändiin liittämät merkitykset ja miten merkitykset vaikuttavat kuluttajan jäätelötuotteen valintaan. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, mikä merkitys brändillä on kuluttajan jäätelötuotteen valinnassa. Lisäksi tutkielmassa pyritään selvittämään, mitkä brändi-identiteetin ulottuvuuksista nousevat merkityksellisiksi jäätelötuotteiden kuluttamisessa sekä miten kuluttajan brändimielikuva rakentuu ja millaisia mielikuvia eri jäätelöbrändit herättävät. Tutkimuksen lähestymistavaksi valittiin laadullinen tutkimus. Tutkimus toteutettiin teemahaastatteluina, joissa käytiin läpi jäätelön kulutukseen ja valintaan liittyviä piirteitä, brändiä rakentavia tekijöitä sekä jäätelöbrändeihin liittyviä mielikuvia. Teemahaastattelun yhteydessä hyödynnettiin tutkimusmenetelmänä projektiivista tekniikkaa, kun haastatelluille näytettiin kahta erilaista jäätelöbrändeihin liittyvää kuvaa. Aineisto koottiin haastattelemalla 6 eri milleniaali-ikäryhmää edustavia helsinkiläisiä kuluttajia, jotka kuluttivat jäätelötuotteita säännöllisesti. Tutkielmassa tarkasteltiin kotimaan markkinoilla myytäviä vahvoja jäätelöbrändejä. Työn teoreettinen osuus rakennettiin kuvaamalla brändikirjallisuuden avulla keskeisimmät brändiä rakentavat tekijät. Lisäksi kuvattiin hedonisten tuotteiden kulutukseen ja valintaan liittyviä piirteitä suhteessa aikaisempaan tutkimuskirjallisuuteen. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys rakennettiin brändiin liittyvän teorian ja hedonisten tuotteiden valintaan ja kulutukseen liittyvään aikaisemman tutkimuskirjallisuuden pohjalta. Tutkimuksen perusteella näyttäisi siltä, että brändillä on merkitystä kuluttajan jäätelötuotteen valinnassa. Brändi vaikutti jäätelötuotteiden kohdalla tuotteen ja yrityksen herättämään mielikuvaan sekä tuotteen koettuun laatuun. Brändi vaikutti siihen, kuinka laadukkaana jäätelö koettiin. Pelkkä brändi ei kuitenkaan riitä, sillä maku on jäätelötuotteen valintaa eniten määrittävä ominaisuus. Tutkimuksen perusteella näyttäisi siltä, että jäätelötuotteen kohdalla vahvan brändin herättämä mielikuva on selkeä ja tunnistettava, joka ilmenee myös brändin toiminnassa. Tutkimuksen perusteella voidaan myös todeta, että helsinkiläiset milleniaalikuluttajat arvostavat jäätelöbrändien kohdalla erikoisempia niche-tuotteita perinteisten tuotteiden sijaan.
  • Aarinen, Sarita (2022)
    Current climate change is based on growth of greenhouse gas emissions, which are mainly due to human activities. Activities related to the global food system are responsible for about fourth of the global greenhouse gas emissions. Thereby, the emissions of the food system, which are related to the products that it provides, should be decreased. Greenhouse gas emissions of products can be estimated and communicated by the indicator of carbon footprint, whereas reduced greenhouse gas emissions of the products’ users, resulting from the emission improvements related to the products, can be presented by the carbon handprint. The aim of this master thesis was to calculate the carbon footprint of a Finnish food business’ meat containing food product. In addition, the food product’s meat component was replaced with different meat alternatives in order to assess the carbon handprints, and to compare the carbon footprint and carbon handprint as information providers of climate impacts. The main method used in this thesis was life cycle assessment, while methodology of carbon handprint was used as an additional method. Life cycle assessment was used to assess the carbon footprint, and it was applied according to the ISO standards of 14040 and 14044. Primary data for the study was collected from the Finnish food business through interviews by phone and e-mail, while secondary data was gathered from different sources. The actual calculation process of the carbon footprint and carbon handprints were executed by using Excel. The carbon footprint of the studied food product was found to be 1,20 kgCO2eq/one packaged food product, while the handprints based on the meat alternatives were found to be 0,27-0,39 kgCO2eq/one packaged product. Carbon footprint and handprint were found to be different as communication tools of climate impacts. In addition, they were discovered to have their advantages and limitations depending on the chosen point of view.
  • Mattila, Maria (2023)
    This thesis focuses on online pharmacies and the consumers who order oral nutritional supplements through these purchase channels. This thesis aims to investigate the factors that influence consumers' choices to buy oral nutritional supplements from online pharmacies and what motivates them to do so. The consumers using oral nutritional supplements can be generalized as a segment of elderly consumers. The thesis has a relevant topic, since already almost one third of Finland’s population is over 65-year-olds and the number of elderly consumers will increase in the future. As the population gets older demand for products and services that improve health, mobility, and overall quality of life increase. The COVID-19 pandemic led to a surge in the demand for purchasing pharmacy products online, not only in Finland but also globally. Although online pharmacy services are relatively new, especially many elderly consumers have turned towards them as a result of the pandemic. General lack of trust in e-commerce and poor electronic service skills are barriers for senior consumers to adapt the use of online pharmacies. The thesis was done in co-operation with a Finnish online pharmacy and company x. The research was carried out as a quantitative study using a questionnaire with 83 consumers who had used an online pharmacy at least once to purchase oral nutritional supplements. The data was analyzed using statistical programs (Microsoft Excel 2203 and IBM SPSS Statistics 28). An online pharmacy was seen as a good purchase channel to buy oral nutritional supplements. Those who ordered oral nutritional supplements online used the online pharmacy as a purchase channel only for these products. Based on these research results the elderly find buying oral nutritional supplements from online pharmacies important because of their heavy weight, but they still prefer buying other pharmacy products from brick-and-mortar stores.
  • Jokinen, Joel (2024)
    The existence of the markets for products and services, that are enchanted with attributes of ecological sustainability for added value is contingent to consumer trust in green advertising. The paramount importance of consumer trust is due to the nature of these attributes. They are not tangible features, that can be validated or experienced, instead green attributes are invisible and exist solely through consumer’s confidence in the claims that argue for them. Therefore, consumers must rely on evidence external to the attribute itself, such as their perception of promoter’s credibility, integrity, and benevolence, to construe their willingness to depend on the advertisement. This research explored contextual antecedents to consumer trust in Finnish food industry’s green advertising by conducting seven semi-structured interviews. Thematic analysis identified three interlinked themes: perceived disconnect between company motives and sustainability; Finnishness as an indicator for quality, purity and environmentality; and trust in public institutions. The overarching theme linking each was the values, beliefs, and meanings participants associated Finland and Finnishness that related to their perceived trust in green advertising. Contextual antecedents to trust in green advertising found were trust in institutions’ ability to control and monitor companies, and the positive meanings participants associated with national context. The study found that trust in institutions is important in forming a stable trust between consumer’s and green markets. Furthermore, the values and norms within national context that relate to perceived quality and environmental values can play a significant role in how consumers trust green attributes promoted in green advertising
  • Pihlajamäki, Janne (2023)
    Tutkielmassa tarkastellaan digitaalisen myynnin ja ihmisen välistä suhdetta B2B-palveluiden myynnissä. Tutkimus antaa vastauksen siihen, mitä B2B-palveluiden myynnissä on kannattava lähteä digitalisoimaan ja mikä on ihmisen merkitys prosessissa. Teoreettisena viitekehyksenä on liiketoimintapäättäjien ostoprosessi B2B-asiantuntijapalveluiden myynnissä digitaalisella aikakaudella. Tutkimus on toteutettu laadullisena haastattelututkimuksena. Haastattelut pidettiin vuoden 2022 loppupuolella. Tutkimukseen osallistui yhteensä 11 suomalaista liiketoimintapäättäjää. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että B2B-myyntiprosessia ei voida kokonaan digitalisoida asiantuntijapalveluiden myynnissä. Digitaalisella myynnillä ja markkinoinnilla on kuitenkin keskeinen rooli ostoprosessin alkupäässä potentiaalisten asiakkaiden houkuttelemisessa. Ihmiset eivät kuitenkaan ole valmiita ostamaan täysin verkon yli keskustelematta myyntiorganisaation edustajien kanssa. Myyjillä ja ihmisillä nähdäänkin aivan olennainen rooli prosessin loppuun saattamisessa. Asiantuntijapalvelut ovat usein kompleksisia ja räätälöintiä edellyttäviä kokonaisuuksia. Ostajat eivät aina itsekään tiedä mitä palveluita he tarvitsevat tarpeensa tyydyttämiseksi. Myyjien rooli onkin ennen kaikkea rakentaa luottamusta ymmärtämällä asiakasta ja tarjota oikeita ratkaisuita kulloiseenkin asiakastarpeeseen. Ostajien päätöksenteossa pehmeillä arvoilla, kuten tunteilla, ihmisten välisillä henkilökemioilla ja myyjän osoittamalla vaivannäöllä on merkittävä vaikutus lopputulokseen. Näihin vastaaminen on hyvin vaikeaa täysin digitaalisessa prosessissa. Vaikka ihmisten välinen vuorovaikutus nähdäänkin kriittiseksi osaksi ostoprosessia, voidaan digitaalisia palvelualustoja hyödyntämällä ja verkon yli toimimalla luoda arvoa ja päästä ostajien tarpeita tyydyttävään lopputulokseen.
  • Tammilehto, Janna (2023)
    Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tutkia elintarvikehintojen nousun seurauksia kuluttajille. Tutkimuksessa pyrittiin selvittämään vuonna 2022 poikkeuksellisen korkean elintarvikehintojen nousun vaikutuksia kuluttajien valinnoissa elintarvikkeiden vähittäiskaupassa. Lisäksi huomiota kiinnitettiin brändin ja asiakasuskollisuuden merkitykseen ja sen mahdolliseen muutokseen hintojen nousun myötä elintarvikesektorilla. Tutkimuksen teoriaosuus käsittelee monipuolisesti hintaa, brändiä ja asiakasuskollisuutta elintarvikkeiden vähittäiskaupan sektorilla. Erityisesti huomiota kiinnitetään kuluttajien hintakäsitykseen ja sen vaiheittaiseen muodostumiseen. Myös brändipääomaa ja -uskollisuutta käsitellään kattavasti elintarvikkeiden kontekstissa. Teoriaosuudessa hyödynnettiin laajasti aikaisempia tutkimustuloksia ja teoreettisia malleja. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys yhdistää kuluttajan subjektiivisen hinnan, brändin ja uskollisuuden, sekä näiden keskinäisen vaikutuksen kuluttajan toiminnassa. Tutkimuksen empiirisessä osiossa päädyttiin kvalitatiiviseen tutkimusotteeseen. Laadullinen tutkimus mahdollistaa tutkimuskysymyksen vaatimalla tasolla syvällisempää perehtymistä aiheeseen. Aineiston analysoinnissa käytettiin temaattista analysointitapaa. Tutkimustulokset osoittavat, että hintojen nousu on johtanut parempaan suunnitteluun elintarvikkeiden hankinnassa ja kulutuksessa. Tästä on seurannut erilaisia hyötyjä, sillä taloudellisen hyödyn lisäksi muun muassa hävikin on huomattu vähentyneen. Lisäksi tuotekategorioiden välinen priorisointi ja kaupan valinta hintatason perusteella oli hintojen nousun myötä voimistunut. Muutoksen epämieluisuus voi muuttua uusien asioiden löytämiseksi ja omien toimintatapojen kehittämiseksi kohti sujuvampaa rutiinia elintarvikekulutuksessa. Jatkotutkimusehdotuksena on tutkia poikkeuksellisen hinnan nousun aiheuttamia muutoksia kuluttajien toiminnassa pidemmällä aikavälillä, taloustilanteen syklien eri vaiheissa.
  • Salmela, Fanny (2023)
    Valmisruokiin sekä niiden pakkauksiin liitetään paljon kielteisiä mielikuvia, mikä johtuu usein siitä, että moni kuluttaja pitää valmisruokia epäterveellisenä valintana. Valmisaterioiden kulutus saatetaan myös nähdä kuluttajien keskuudessa arjen velvoitteiden epäonnistumisen tuloksena, minkä vuoksi niiden kulutusta paheksutaan. Vuonna 2020 alkanut koronaviruspandemia vaikutti elintarvikesektoriin muuttaen samalla ihmisten ruokailutottumuksia. Rajoitusten aikana muun muassa valmisruokien ja -aterioiden kulutus kasvoi. Tänä päivänä valmisruokia löytyy kauppojen hyllyltä enemmän kuin koskaan aiemmin. Valmisruokia suositaan etenkin kaupunkiympäristöissä, joissa ihmisten elämäntapa on kiireistä, eikä aikaa tai halua ruoan laittamiseen välttämättä ole. Tutkielman tavoitteena oli tarkastella valmisruokien kulutusta käytäntöteoreettisesta näkökulmasta. Aihetta tutkittiin käytäntöteorian kolmen elementin: materian, merkitysten ja kompetenssin avulla. Tämän lisäksi aihetta tutkittiin myös käytäntöteorian ajallisuuden, tilallisuuden ja sosiaalisten suhteiden näkökulmasta. Tutkimus toteutettiin laadullisena haastattelututkimuksena. Tutkimukseen osallistui kymmenen 24-38-vuotiasta naista, joista kukin oli joskus kuluttanut valmisruokaa. Tulokset osoittivat, että valmisruokiin liitetään useita eri merkityksiä, kuten epäterveellisyys, uuden kokeilu, aktiviteetti, arjen helpottaja ja häpeä. Kompetenssi puolestaan liittyi aikaisempiin tietoihin tai niiden puutteisiin valmisruoista, mitkä puolestaan vaikuttivat mielikuviin ja sitä kautta myös merkityksiin ja siten lopulta käytäntöihin. Materia nousi esille lähes kaikissa kuvailuissa, joissa esiintyivät ihmiset, ruoka, tila ja erilaiset tarvikkeet ja laitteet. Tuloksissa ilmeni myös miten ajallisuus, tilallisuus ja sosiaaliset suhteet määrittivät valmisruokien kulutustilanteita. Valmisruokia kulutettiin muun muassa kiireen tai ajanpuuteen takia sekä usein myös silloin jos joutui ruokailemaan yksin. Usein valmisruokia ostettiin silloin, kun ei ollut jaksettu tai ehditty tehdä ruokaa ennakkoon esimerkiksi tuleville työpäiville. Valmisruokiin myös turvauduttiin viime hetkellä ja niitä kuvailtiin hätävararatkaisuksi, silloin kun aikaa, halua tai jaksamista ei ole. Osa osti valmisruokia myös ennakkoon kotiin, jotta aina olisi jokin ruoka valmiina mikäli tilanne sitä vaatisi. Valmisruokien kulutus painottui myös enemmän arkipäiville kuin esimerkiksi viikonlopulle.
  • Xu, Yi (2023)
    The literature review detailed the theoretical background for this study, identified the possibility about development of faba bean protein stabilized emulsion for food products and studied the effect of increased oil addition on the structure of emulsions. The practical work was divided into three parts emulsion analysis, emulsion gel analysis and sensory evaluation. Various research methods were applie d to support this study, including droplet size distribution , droplet charge ζ potential), texture evaluation, and rheological analysis. This study showed that oil addition increased emulsion droplet size, as well as the absolute value of ζ potential . Emulsifying activity index (EAI) and emulsion stability index (ESI) decreased with increasing oil concentration. F aba protein stabilized emulsions were better stabilized by oil addition , compared with those without oil additi on . From texture analysis of gel properties, firmness improved with increasing oil concentrations (0% 30%). In addition, rheolog ical analysis for faba yogurt samples showed that increasing oil concentrations improved the viscosity of the faba yogurt samples. T he results also illustrated that increasing oil concentrations led to increased deformation meaning the emulsion gels were more easily destroyed with increasing oil concentrations (0 30%). Oil addition resulted in higher whiteness when compared with samples without oil. Sensory evaluation by a professional panel for faba yogurt samples indicated that samples with 20% oil concentration w ere the most preferred and had the highest overall quality .
  • Vuori, Valtter (2022)
    Tiivistelmä/Referat – Abstract Maailman ympäristölliset ja sosiaaliset huolenaiheet sekä sidosryhmien paine vaatii foodservice-toimijoilta toimia eri vastuullisuuden kysymyksiin. Vastuullisuuden ilmiötä tulee lähestyä toimialasidonnaisesti. Vastuullisuutta elintarvikealalla ehdotetaan tutkittavaksi seitsemän eri ulottuvuuden näkökulmasta: ravitsemuksen, eläinten hyvinvoinnin, elintarviketurvallisuuden, paikallisuuden, ympäristön, työolojen ja talouden näkökulmasta. Vastuullisuuden käsite on monitulkintainen ja käytänteitä sen alla on otettu käyttöön myös foodservice-markkinassa laajasti. Vastuullisuuskäytännöt ovat rajattu tässä tutkimuksissa vastuullisiin ruokahankintoihin. Tutkimuksen tavoite oli selvittää vastuullisten ruokahankintojen käsitysten ja eri vastuullisina pidettyjen tuotteiden ominaisuuksien painopisteitä. Tavoitetta tukevasti selvitettiin myös foodservice-toimijoiden käsityksiä heidän vaikutusmahdollisuuksistaan ja vastuullisten hankintojen toteutusmahdollisuuksista käyttäen Kesproa hankintakanavana. Tutkimuksen empiirinen osuus oli verkkokyselynä toteutettu kysely (n=12) liittyen foodservice-alan toimijoiden käsityksiin vastuullisista ruokahankinnoista. Verkkokyselyn kohderyhmä oli Kespron asiakaskuntaan kuuluvia foodservice-toimijoita. Tutkielma toteutettiin toimeksiantona Kesprolle, joka on johtava valtakunnallinen foodservice-alan tukkutoimija ja kumppani. Kespro toimi osin tai kokonaan tutkimuksen otoksen ruoanhankintakanavana. Ruoan toimitusketjun vastuullisuusriskin hallintaan sovellettiin agenttiteoriaa (agency theory), jonka keskiössä on toimittavan agentin ja ostavan päämiehen välinen suhde sekä päämiehen agentille delegoima tehtävä, joka tutkimuksen tapauksessa on vastuullisten hankintojen mahdollistaminen. Agenttiteorian mukaan päämies pyrkii hallitsemaan teorialle tyypillisiä ongelmia, kuten tavoiteristiriitaa, eriäviä asenteita riskiä kohtaan sekä mahdollista epäsymmetrisesti jakautunutta informaatiota. Toimitusketjun kontekstissa ominaista on samanaikaiset agentti- ja päämiesroolit sekä rooli toteuttaa ja välittää delegoitu tehtävä. Esimerkiksi ravintola on päämies suhteessa Kesproon, mutta agentti suhteessa kuluttajaan. Toinen tavoite oli käsitteellistää agentin ja päämiehen välisitä suhdetta tilanteessa, jossa agentti on asiakastaan suurempi ja omaa enemmän neuvotteluvaltaa ketjussa, mutta haluaa tukea päämiestään (yksittäinen foodservice-toimija) esimerkiksi vastuullisissa hankinnoissa. Empiirisessä osassa selvitettiin myös foodservice-toimijoiden kokemuksia agenttiteorian oletuksista sekä kommunikaatiosuhteen ja agenttiteorian ehdottamien hallintakeinojen toimivuudesta vastuullisuusriskin minimoinnissa suhteessa heidän agenttiinsa Kesproon. Seitsemästä vastuullisuuden ulottuvuudesta tuoteturvallisuuden korostuminen näyttää olevan foodservice-alan erityispiirre. Lisäksi ravitsemus arvostettiin korkealle. Nämä kaksi, paikallisuuden lisäksi, katsottiin voitavan myös toteuttaa parhaiten. Elintarviketurvallisuus ja ravitsemus korostuivat myös vaikutusmahdollisuuksissa. Merkityksissä kolmas oli eläinten hyvinvointi, mutta eläinten hyvinvointiin katsottiin voitavan vaikuttaa heikoiten hyödyntäen Kesproa hankintalähteenä. Eri vastuullisuuden ominaisuuksista korostuivat etenkin kotimaiset tuotteet, paikallisuus sekä lähituotteet. Sen sijaan ympäristö ei ulottuvuutena korostunut käsityksissä. ”Asiakaslähtöinen agentti”, jota ei ole käsitteellistetty aiemmin agenttiteorian kirjallisuudessa, mahdollistaa valvonta- tai yhteistyöperusteisen hallintastrategian päämiehelleen, eli asettaa toimintansa alttiiksi seurannalle ja avaa kanavia kommunikaatiolle. Toimitusketjussa se pyrkii käyttämään omaa asemaansa päämiehensä eduksi ja vaikutusmahdollisuuksia parantavasti mahdollistaessaan ja välittäessään tämän tavoitteet ruokahankintojen vastuullisuudesta. Päämies-agenttisuhteen hallintakeinoista vastuullisuusriskin minimoiseksi toimivimmiksi koettiin kattavat vastuullisuuteen liittyvät oman toiminnan sertifikaatit ja kriteerit sekä ketjussa välitettävät sertifikaatit ja kriteerit. Foodservice-päämiehet arvioivat hallintakeinojen joukosta yhteistyöperusteiseen hallintaan liittyvän kahdenvälisen kommunikaatiosuhteen toimivan heikoiten.
  • Lindgren, Ingrid (2023)
    Ruokaturvan katsotaan toteutuvan silloin, kun ihmisellä on niin fyysiset, sosiaaliset kuin taloudelliset edellytykset saada riittävästi, riittävän turvallista sekä ravitsevaa ruokaa, joka vastaa myös tämän tarpeita sekä mieltymyksiä ja mahdollistaa näin terveellisen ja aktiivisen elämän. Kun tämän määritelmät ehdot eivät täyty, puhutaan ruokaturvattomuudesta. Kehittyneissä maissa ruokaturvattomuuteen on liitetty erityisesti taloudellisten vaikeuksien kokeminen. Opiskelijoiden ruokaturvan tutkiminen Suomessa on vasta alkutekijöissään, vaikka ilmiö onkin paljon tutkittu esimerkiksi Yhdysvalloissa. Opiskelijoilla ruokaturvattomuus ja toimeentulon haasteet on yhdistetty hankittavissa olevan ruoan määrän ja laadun alenemisen lisäksi myös opintotahdin hidastumiseen, opintomenestyksen ja terveydentilan heikkenemiseen sekä epäterveellisiin ruoka- ja ruokailutottumuksiin. Tässä tutkielmassa tutkittiin Helsingin yliopiston suomenkielisten perustutkinto-opiskelijoiden kokemaa ruokaturvan tilannetta sekä siihen yhteydessä olevia tekijöitä. Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisin menetelmin. Aineisto kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella toukokuussa 2022 (vastausprosentti 4,7 %, N=348). Aineistosta 18,7 % opiskelijaa koki ruokaturvattomuutta. Ruokaturvattomuus oli yhteydessä heikompaan toimeentulon kokemiseen, taloudellisten tukien saamiseen, ei-kokoaikaiseen työskentelyyn ja työttömyyteen, asumisen muotoon, opintojen keskiarvoon, koettuun opintomenestykseen, heikompaan terveydentilan kokemiseen, tupakka- ja nikotiinituotteiden käyttämiseen sekä heikompiin ruokailutottumuksiin, näkyen ruokailujen väliin jättämisenä sekä vähäisempänä hedelmien, kasvisten ja marjojen kulutuksena. Myös Covid 19 -pandemian seurauksena opiskelijoiden kokemat muutokset työ- ja taloudellisessa tilanteessaan olivat yhteydessä ruokaturvattomuuteen.
  • Hukkinen, Meri (2021)
    Tässä tutkielmassa tarkastellaan hiilijalanjälkitietoa elintarvikeyritysten vastuullisuusviestinnässä. Tutkielman tavoitteena on selvittää, kuinka toimivaa elintarvikeyritysten hiilijalanjälkiviestintä on kuluttajille, ja mihin suuntaan hiilijalanjälkiviestintää tulisi kehittää. Tutkimusmenetelmänä käytettiin laadullista teemahaastattelua, jonka avulla pyrittiin selvittämään, miten kuluttajat suhtautuvat elintarvikeyritysten viestimään hiilijalanjälkitietoon. Tutkimuksessa haastateltiin kuutta tutkimuksen nuorten naiskuluttajien kohderyhmään kuuluvaa henkilöä. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys muodostui aiemman kirjallisuuden ja tutkimuksen perusteella. Viitekehys rakentui neljän pääkohdan ympärille, joita ovat hiilijalanjälkitiedon ymmärrys, hiilijalanjälkitiedon uskottavuus, yrityksen viestintätavat ja viestin tavoitettavuus sekä tuote- ja kuluttajakohtaiset tekijät. Tutkimustulokset analysoitiin teemoittelemalla. Tutkimuksessa havaittiin, ettei hiilijalanjälkiviestintä ole kuluttajille täysin ymmärrettävää ja uskottavaa. Haasteina nähdään etenkin hiilijalanjälki-käsitteen hankala ymmärrettävyys sekä hiilijalanjälkitiedon vertailukelpoisuus ja objektiivisuus. Hiilijalanjälkitietoa ei myöskään koeta kovin tärkeänä tai kiinnostavana, ja sen nähdään vaikuttavan pääasiassa taustalla valinnoissa. Tietoa koetaan olevan helposti saatavilla lukuunottamatta yksittäisiä tuotteita, mutta huonosti huomattavissa ostohetkellä. Pakkausmerkinnät koetaan uskottavimpana viestintätapana, ja muista viestintätavoista etenkin digitaalisuus nähdään mahdollisuutena viestinnän kehittämisessä. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, ettei elintarvikeyritysten hiilijalanjälkiviestintä ole kuluttajille tarpeeksi toimivaa. Kuluttajille suunnattua hiilijalanjälkiviestintää kehittääkseen yritysten tulee keskittyä tiedon ymmärryksen ja uskottavuuden parantamiseen. Tämä vaatii etenkin sitä, että kuluttajia tutustutetaan hiilijalanjälkikäsitteeseen ja luodaan yhtenäinen hiilijalanjäljen mittaustapa. Lisäksi yritysten tulee viestiä toiminnastaan kriittisesti ja myös sisältäpäin kumpuavien motiivien kautta sekä yrityksen ulkopuolisia osapuolia hyödyntäen. Hiilijalanjälkitietoa tulee viestiä yhdensuuntaisesti ja selkeästi etenkin pakkausten kautta, mutta myös monikanavaisesti mahdollistaen laajemman tiedonsaannin ja pitäen mielessä digitaalisuuden mahdollisuudet viestinnän kehittämisessä kuluttajia osallistavammaksi. Tämän tutkimuksen perusteella toimivampi hiilijalanjälkiviestintä vaatii ensisijaisesti selkeää, täsmällistä ja uskottavaa, faktaan perustuvaa hiilijalanjälkitietoa, jota viestitään läpinäkyvästi ja niin, että kuluttajan on helppo ymmärtää sitä.