Browsing by study line "Forest bioeconomy business and policy"

The construction sector is a substantial contributor to waste and global carbon emissions due to the extraction and consumption of natural resources. Scholars underscore the critical importance for the construction sector to embrace the principles of the circular economy (CE), with a central focus on the efficient and careful use of natural resources, promoting material reuse and avoiding waste. Previous research conducted on the CE transition within the construction sector has shown a gap in addressing its material perspective. In Finland, the use of wood in construction is actively promoted by the government due to its potential to reduce industry’s carbon emissions. However, most used wood materials and waste from construction end up in energy recovery processes releasing absorbed carbon. This study explores the reasons for the limited wood recirculation within the shortest and most preferable loops in construction sector in Finland. The qualitative research data is based on 12 semi-structured qualitative interviews with professionals working either directly or closely to the construction sector. Employing the method of thematic analysis, this study endeavors to discover barriers, drivers and opportunities associated with recirculation of wood in the construction industry of Finland. While the findings of this study were found to be aligned with previous research that has identified barriers and drivers to CE implementation both within the construction industry and more broadly, multiple new wood-specific challenges were identified. The research findings demonstrate the necessity of adopting a holistic and systematic approach to increasing wood recirculation in construction and underscore the significant role of mediating actors, such as management of material hubs, in facilitating its implementation. This study suggests that supported by mediating actors, the development of the business ecosystem for circulated wood, enhancement of construction industry’s experience beyond internal projects is needed. Harmonization of the industry’s practices within the interplay of CE and bioeconomy thinking would promote wood recirculation in construction.

Purpose: The changing global economy has presented uncertain factors in future development. To keep up with the competition, companies have launched partnership programs. Many organizations seek strategic partners to enhance their positions, create joint business development and marketing opportunities, and that way strengthen their competitiveness. Methods: The objective of this study is to discover the characteristics of a partnership program in a Finnish software company. Quantitative methodology is used to examine how accurately partners can be distinguished from non-partners. Furthermore, this study introduces how customer focus should be incorporated based on a partner portfolio analysis. Also, it suggests how to derive improvements to a partnership program based on a partner portfolio analysis. Results: The main finding of this research is that partners are more profitable from the sales perspective. Their net sales have increased more during the five years, almost all of them have bought again at least once after the first purchase, and all of them increased their net sales when joining the partnership program. In addition, grown marketing and sales costs have led to an increase in partners’ net sales, which correlates with a number of joint marketing activities. This study suggests case company to focus on technology partners the most, as they are the most profitable from both sales and marketing perspectives. Based on the theoretical framework and empirical research results, proposals for further academic research are given in the thesis.

The textile industry is in a need of various solutions to address its sustainability and responsibility issues and goals the industry players have set. Sustainable textile material sourcing plays a remarkable role as a solution for such issues. In addition to sourcing cotton, polyester or other conventional textile materials, next generation textile fibres are a part solution for the industry. However, market diffusion of such innovative products is a complex process. Purpose of the study is to study the innovation commercialisation and innovation selling from the point of view of a start-up or an innovator company that develops such technologies for the market. The literature part of the study defines the key determinants for a successful innovation commercialisation, which are reflected to results of semi-structured interviews with innovators from the industry. By collecting views and perceptions by textile brand owners and consumers, the study forms a practical pathway for innovators to make their commercialisation process succeed, ultimately, in support to tackle the sustainability issues of the industry. Results of the study elaborate the importance of flowing exchange of information throughout the textile value chain. Information flow is based on the value propositions of the innovation, which function as core values of innovators’ team building and communication with the value chain and the consumers, to build grounds for innovation acceptance and market diffusion. Reciprocally, collecting feedback from both is crucial to adapt to expectations flexibly. Lack of consumer awareness and, therefore, currently slow implementation pace of next generation textile fibres by the brand owners limit the resources of innovators and slow down market diffusion. The study finds that the role of brand owners in shifting consumer perceptions of prevailing issues in the industry is centric. Generally, consumers find the sustainability topics the brand owners promote and state to be addressing, as the most concerning. Therefore, as the brands are sparsely involving or offering next generation textile fibres as solutions for the issues, consumers do not see them as sufficient solutions. The study concludes that commercialisation of next generation textile fibres requires better facilitated educative information flow from innovators with all stakeholders of the process to build consumer demand and to activate the value chain. The most evident measure for it would be the better utilisation of various key opinion leaders. Well facilitated information flow and early start of educative sharing of information are centric for the successful market diffusion.

Yhä kasvavassa määrin on ymmärretty, että palvelun arvo syntyy myyjän ja ostajan välisestä kanssakäymisestä. Tämä pitää varsinkin paikkansa tietointensiivisten liike-elämän palveluiden kohdalla, joiden käyttö on lisääntynyt viimeisten vuosikymmenien aikana. Perinteiset myynninteoriat ottavat kuitenkin vain vähän kantaa myyjän konkreettisiin menetelmiin. Tässä työssä tarkastellaan myyjän opetuksellista toimintaa ostajan näkökulmasta. Tavoitteena on selvittää miten myyjän opetuksellinen toiminta näyttäytyy ostajalle. Tutkimus suoritetaan laadullisena tutkimuksena, jonka aineistoa varten on haastateltu liike-elämän ammattilaisia, joilla on kokemusta tietointensiivisten liike-elämän palveluiden ostamisesta. Tutkimuksen tuloksien perusteella myyjän opetuksellista toimintaa tarkastellaan tavoitteiden, menetelmien, edellytysten ja haasteiden näkökulmasta. Tuloksia verrataan myös vakiintuneisiin myynnin teorioihin ja myynnin prosessiin. Tulosten perusteella opetuksellinen myynti voi tukea vakiintuneita myynnin teorioita, jonka lisäksi opetuksellista toimintaa voidaan suorittaa laajalti myyntiprosessin eri vaiheissa.

Metsäalan toimintaympäristö on nopeassa muutoksessa niin kansallisesti kuin kansainvälisesti. Metsiin kohdistuu suuria odotuksia uusiutuvien raaka-aineiden lähteenä, luonnon monimuotoisuuden ylläpitäjänä sekä hiilinieluna. Metsäalan koulutus näyttäytyykin siksi tulevaisuudessa ehkä tärkeämpänä kuin koskaan. Tulevaisuuden ammattilaisilla on edessään aikamme yksien suurimpien kysymysten ratkaiseminen. Yhteiskunnan muuttuvat odotukset julkishyödykkeille, kuten metsäluonnon monimuotoisuudelle, vaativat metsäalan perinteisten opetusaiheiden ja tapojen kehittymistä uuden tutkimustiedon ja muuttuvien odotusten mukana. Erityisesti ympäristöön liittyvien tieteiden opettamisessa painottuu se, miten luonto toimii. Metsätieteiden kohdalla tämä tarkoittaa esimerkiksi konkreettisia maastokäyntejä. Digitalisoituvassa yhteiskunnassa myös perinteisempiä opetustyylejä on hyvä kehittää ja arvioida niiden toimivuutta uusien innovaatioiden avulla. Tulevaisuudessa etämaastokäynnit voivat toimia opetuksen resurssina esimerkiksi niin, että opiskelijat voivat oppia etänä valitsemassaan sijainnissa digitaalisessa ympäristössä ainakin jonkin osa-alueen. Tässä pro gradu -tutkielmassa tutustutaan etämaastokäynnin toteutukseen sekä opiskelijoiden kokemuksiin toteutetusta etämaastokäynnistä. Tutkimuksessa kartoitetaan opiskelijoiden kokemusten perusteella sitä, miten etämaastokäyntejä tulisi toteuttaa tulevaisuudessa parhaalla mahdollisella tavalla ja miten opiskelijoiden mielestä etämaastokäyntejä voitaisiin hyödyntää opetuksessa tai työelämässä. Aiempaa tutkimusta aiheesta löytyy niukasti, vaikkakin etämaastokäyntejä on testattu ulkomailla positiivisin tuloksin. Erityisesti ajan ja rahan säästyminen näyttäytyi aiemmissa tutkimuksissa positiiviseksi puoleksi, sen lisäksi että etämaastokäynti mahdollistaa sen, että siihen voi osallistua mistä tahansa ja se on saavutettavissa kaikille. Tulevaisuudessa tämän tutkielman tuloksia voidaan hyödyntää tulevien metsätieteiden etämaastokäyntien suunnittelussa ja toteutuksessa. Tutkimus toteutettiin Helsingin yliopiston ja Tapion palvelut Oy:n yhteisen Digitaalisuuden hyödyntäminen maastokäynneissä -hankkeen oppilaitososuudessa. Helsingin yliopiston ja Tapion hankkeessa pilotoitiin ja tutkittiin mahdollisuuksia järjestää maastokäyntejä etäyhteyksin. Hankkeessa tuotetun suoratoistetun etämaastokäynnin pohjalta toteutettiin Helsingin yliopiston Metsäekonomian ja markkinoinnin perusteet -kurssin opiskelijoille nauhoitemuotoinen etämaastokäynti. Etämaastokäynnin jälkeen opiskelijoilta kysyttiin heidän kokemuksiaan käynnistä Microsoft Forms - kyselytyökalulla. Saadut vastaukset, yhteensä 51 kappaletta, analysoitiin sisällönanalyysin menetelmällä hyödyntäen teemoittelua. Opiskelijat kokivat etämaastokäynnin pääosin positiivisena kokemuksena, ja ainakin useimmille jäi ainakin jotain oppeja käyttöön. Selkeästi negatiivisena etämaastokäynnissä näyttäytyi se, että ainakin tässä toteutuksessa opiskelijoiden sosiaalinen aspekti jäi puuttumaan. Lisäksi etämaastokäynnin haasteeksi muodostui videomateriaalin heikko laatu, jonka vuoksi osa koki maaston arvioinnin videolta hankalaksi. Etämaastokäyntien eduiksi opiskelijoiden vastauksissa muodostui se, että niiden avulla säästyy toteutuksen osalta aikaa ja rahaa, ja ne ovat perinteistä maastokäyntiä nopeampi suorittaa. Lisäksi ne ovat olla kaikille osallistujille saavutettavissa. Lisäksi osa opiskelijoista huomioi, että etämaastokäynti säästää myös ympäristöä. Vaikka etämaastokäynneissä on runsaasti kehitettävää, uskovat opiskelijat niillä olevan paikkansa niin opiskeluissa kuin tulevaisuuden työelämässä. Erityisesti opiskelijat kokivat, että etämaastokäynnit voisivat soveltua työelämässä metsänomistajapalveluihin sekä henkilöstön koulutukseen. Yhä lisääntyvän etätyön ja monipaikkaisuuden yhteiskunnassa tarvitsemme uusia etäosallistumisen mahdollisuuksia myös metsäalan opetukseen ja työelämään, johon etämaastokäynnit osaltaan voivat vastata.

Social media has emerged as a mainstream communication channel alongside traditional media. Twitter in particular has risen to a significant social role, even though it is not the most popular social media. Twitter serves as an arena for discussion, where a diverse user base expresses its views on issues such as logging. The logging amounts are much discussed because of the carbon emissions and the disruption of biodiversity it causes. This study uses data collected from Twitter, where logging is mentioned, and trends are formed to show the public's opinions on logging. This study uses framing analysis to analyse the content, language, and perspective of the tweets to form frames that describe public opinions. The data set is 500 tweets collected between 1 January 2022 and 31 November 2022, which were collected manually using Twitter's built-in advanced search function to limit the data using the search terms #logging and logging, and by limiting the timeframe. The collected data is analysed using framing analysis, after which larger frames representing consistent trends are formed from the frames. In the analysis, the most common frames were found to be the neutral information sharing frame and the forest use criticism frame, which was contrary to expectations given Twitter's reputation as a platform for heated debate. The next most common frame was the frame of defending nature conservation. The results show that public opinion is a combination of neutral information sharing and condemnation of logging. The results may have been influenced by the keywords chosen to collect the data, which are negatively charged in themselves. Twitter has worked well as a platform for information sharing and discussion, on forests and other topics. The future of Twitter is currently uncertain. Changes made by its current owner have caused problems and many users and advertisers have fled the platform. In the future, it remains to be seen whether a social media replacement for Twitter will be found, or whether the platform will change for the better.

Metsä Group lanseerasi vuonna 2021 uuden harvennusten raakapuun hinnoittelumenetelmän. Järeysrunko-hinta tarkoittaa, että harvennettavat puut ostetaan kokonaisina runkoina. Koko rungolle maksetaan sama kuutiohinta ja metsäomistajan saama hinta määräytyy poistettavien puiden keskijäreyden mukaan. Runkojen katkonta ei vaikuta metsänomistajan saamaan puukauppatuloon, mutta Metsä Group voi katkoa rungot markkinatilanteen vaatimilla mitoilla. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, että saako Metsä Group taloudellista etua uudesta harvennusten hinnoittelumallista. Taloudellisen edun selvittämiseksi kartoitettiin puutavaralajihinnoittelun sekä järeysrunkohinnoittelun välisiä korjuunkuluja, täsmällisemmin hakkuukoneen tuottamia kuluja. Hakkuukoneen taksoitus perustuu poistettavan puuston keskijäreyteen. Tutkimuksessa käytetty valtakunnallinen harvennushakkuiden aineisto saatiin Metsä Groupilta ja se ajoittui 1.4.2021-29.3.2022 väliselle ajalle. Tutkittavaa aineistoa oli puutavaralajihinnoiteltujen puiden osalta --- kuutiometriä ja järeysrunkohinnoiteltujen puiden --- kuutiometriä, joka kattoi koko Suomen. Tutkimuksessa analysoitiin hakkuukoneesta muodostuneita kuluja hinnoittelumuodoittain koko Suomen osalta, johon sisältyivät neljätoista hankintapiiriä ja niiden sisältämät neljänkymmentä hankintaryhmää. Aineistossa olivat mukana yleisimmät puutavaralajit hinnoittelumuodoittain. Aluksi kartoitettiin kuitupuun ja tukin aiheuttamat hakkuukoneen kulut alueittain, joita verrattiin keskenään hinnoittelumuodoittain sekä selvitettiin, että selittikö mahdolliset järeyserot kulueroja. Eri hinnoittelumuotojen väliset hakkuukoneen kuluerot laskettiin ja raportoitiin jokaiselle hankintapiirille. Lopuksi selvitettiin keskiarvosta johdettavan keskihajonnan avulla, että vaikuttaako järeyteen perustuva puunhinnoittelu hakkuukoneen lopullisiin kuluihin. Hakkuukoneen suuremman kulun selittäväksi tekijäksi muodostui puutavaralajikauppojen osalta poistuman keskijäreyden virhearvio ja pienempi poistuman keskijäreys. Harvennusten poistuvan puuston keskijäreyden arviointivirhe oli järeyden suhteen suurempi kuin toteutunut. Tällöin hakkuukoneen kulu arvioitiin metsähakkuusopimuksen solmimisen yhteydessä pienemmäksi kuin se toteutuessaan oli. Järeysrunkohinnoittelussa vastaavanlaista poistuman keskijäreyden arviointivirheen aiheuttamaa kulua ei esiintynyt. Tutkimuksessa kartoitettiin harvennusten poistuman keskijäreyden arviointivirheelle rahallinen arvo alueittain, kuitupuun ja tukin osalta hakkuukoneen kuluille. Metsä Groupilla on tavoitteena lisätä järeysrunkohinnoittelua systemaattisesti kymmeneen prosenttiin harvennusten osalta. Kun kymmenen prosentin tavoite täyttyy Metsä Group saa taloudellista etua --- €. Metsä Groupin olisi suotavaa lisätä valtakunnassa uutta hinnoittelumenetelmää harvennuksilla ja korvata sillä useammin käytettyä puutavaralajihinnoittelua. Järeysrunkohinnoittelu tuo etua etenkin kuitupuun osalta hakkuukoneen kuluissa, koska korjuun hinta oli suurempi ja järeyden arviointivirheet olivat suhteessa suuremmat kuin tukin korjuussa.

Hiilinielujen kasvattaminen on olennainen osa ilmastonmuutoksen hillintää. Kasvavan metsän rooli tunnustetaan tärkeäksi, mutta myös metsistä tapahtuvaan hiilen vapautumiseen on kiinnitettävä huomiota. Yksi keino hiilinielujen vahvistamiseen on kompensaatiojärjestelmä metsänomistajille. Hiilensidonnan lisäämiseen tähtäävä kannustin tarjoaa potentiaalisen instrumentin ilmastonmuutoksen hillintään metsäsektorilla. Tässä tutkimuksessa kartoitettiin hiilikompensaatiojärjestelmien piirteitä ja metsänomistajien preferenssejä liittyä hiilensidonnasta maksettavaan järjestelmään kvantitatiivisen kyselyn ja tilastollisen mallinnuksen avulla. Metsänomistajille lähetettiin sähköinen kysely, jossa esiteltiin taustakysymyksien lisäksi yhdeksän vaihtoehtoista hiilikompensaatiojärjestelmää. Jokainen järjestelmä koostui neljästä ominaispiirteistä eli attribuutista, joista jokaisesta oli määritetty kolme vaihtoehtoista tasoa. Kyselyssä käytettiin paras-huonoin valintakoemenetelmää, jossa vastaaja valitsee esitetystä profiilista parhaimman sekä huonoimman vaihtoehdon. Kyselyn tuloksista aineistoon hyväksyttiin 1399 vastausta, joista mallinnettiin vaikutuskertoimet jokaiselle esitetylle attribuutin tasolle. Vaikutuskertoimet kuvastavat metsänomistajien preferenssejä ja niiden avulla voitiin järjestää attribuutit ja niiden tasot vaikuttavuusjärjestykseen. Hiilikompensaatiojärjestelmien ominaispiirteitä ovat kompensaation järjestäjätaho, kompensaatiosta saatava taloudellinen hyvitys, ohjelmakauden ennenaikaisen irtisanoutumisen sanktio ja sopimuksen tai ohjelmakauden sitoutumisaika. Tulokset osoittavat, että metsänomistajien mielestä kielteisimpiä ominaisuuksia olivat sitoutumisaika ja irtisanomissanktio, joskin sanktion suuruudella ei ollut merkittävää vaikutusta koettuun hyötyyn. Tärkeimpänä ominaisuutena nähtiin hehtaarikohtainen hyvitys, joka vaikutti eniten metsänomistajien kokemaan hyötyyn. Vastausaineiston mukaan metsänomistajat haluavat hiilikompensaatiojärjestelmän järjestäjäksi mieluiten voittoa tavoittelemattoman organisaation.

The importance of risk management for companies has increased significantly in recent decades as changes in the business environment, such as technological advancements and unexpected events like pandemics, demand more effective risk management. Especially international forest industry companies operating in global markets require vigilance and the ability to adapt to environmental changes. The long-term success of companies is strongly related to their ability to identify, assess, and manage risks. The aim of the thesis was to provide understandable information on how and why UPM-Kymmene Oyj (UPM) has adapted its risk reporting and in what context these changes have occurred. The theoretical framework of the thesis, which formed the basis for the analysis phase, was strongly built around Enterprise Risk Management (ERM) literature and frameworks. During the review period, UPM's risk reporting has undergone significant changes, reflecting both the company's strategic decisions and the impact of changes in the operating environment. Risk reporting has mainly evolved and increased over the years towards a more comprehensive approach to risk management. There are no significant shifts observed in UPM's risk management through risk reporting, reflecting the company's stability and long-term perspective. Further research could investigate the development of risk reporting in other companies operating in the forest sector, which would provide a more comprehensive understanding of sectoral changes and allow for comparison between companies. A broader sample could also clarify whether UPM's reporting changes have followed others, followed mainstream practices, or if the company has been a pioneer in the forest sector.

Muutosta kohti vähäpäästöisempää rakentamista ajavat useat megatrendit, kuten ilmastonmuutos, urbanisaatio ja luonnonvarojen ehtyminen. Rakennusteollisuuden päästöjen ollessa merkittäviä on yhdeksi ratkaisuksi noussut puukerrostalojen määrän kasvattaminen rakentamisessa. Suomessa puukerrostaloasuntojen määrä ei ole kasvanut halutulla tavalla, vaikka poliittista tahtotilaa tuntuisikin löytyvän. Aikaisempien tutkimusten valossa erityisen merkittäviksi tekijöiksi puurakentamisen valtavirtaistumisessa on tunnistettu kunta- ja elinkeinotoimijoiden päättäjien ja vaikuttajien asenteet, tahtotila ja sujuva yhteistoiminta. Näiden toimijoiden välistä yhteistyötä ei olla kuitenkaan tutkimuksissa toistaiseksi laajasti selvitetty, vaikka niiden rooli puurakentamisen edistäjinä on tunnistettu. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli luoda parempi käsitys kunta- ja elinkeinoelämän päättäjien näkemyksistä puukerrostalorakentamisen ja -asumisen riskeistä ja mahdollisuuksista sekä selvittää näiden toimijoiden välistä yhteistyötä puukerrostalorakentamiseen liittyen. Lisäksi tutkimuksessa selvitetään, miten kaupunkien- ja elinkeinoelämäpäättäjät näkevät roolinsa puukerrostalorakentamisen ja -asumisen kehittämisessä sekä minkälaisia alueellisia eroja päättäjien näkemyksissä on tunnistettavissa. Teemahaastattelujen keinoin selvitettiin näiden toimijoiden näkemyksiä yhteensä 14 asiantuntijahaastattelussa, joissa edustettuina oli suomalaisten kaupunkien ja alueiden kunta- ja elinkeinoelämän päättäjiä maantieteellisesti eri puolilta Suomea. Tulokset osoittavat, että kunta- ja elinkeinoelämän päättäjät pitävät rooliaan merkittävänä puukerrostalorakentamisen ja -asumisen kehittämisessä. Puukerrostalorakentamisen suurimmaksi hyödyksi nousi esiin sen ilmastonäkökulma: puurakentamista pidettiin vihreämpänä ja ilmastoystävällisempänä rakennustapana kuin esimerkiksi betonirakentamista. Puukerrostaloasumisen eduiksi nousi vastauksissa puun miellyttävyys materiaalina sekä puun terveyshyödyt. Puukerrostalorakentamisen riskeissä päättäjiä huolestutti erityisesti paloturvallisuus. Päättäjiä huolestutti laajasti myös puukerrostalojen äänimaailma: esimerkiksi se, että puukerrostalot pitää äänieristää paremmin, lisäisi osaltaan rakentamisen kustannuksia ja vähentäisi puukerrostaloasuntojen houkuttelevuutta. Keskeiseksi havainnoksi kunta- ja elinkeinoelämän päättäjien vuorovaikutussuhteesta puukerrostalorakentamisen edistämiseksi nousi ristiriitaisuus päättäjien kokemuksien välillä. Elinkeinoelämän päättäjät kokivat tämän yhteydenpidon olevan pääsääntöisesti toimivaa ja aktiivista, kun taas kuntapäättäjät olivat paikoin jyrkästikin erimieltä. Kuntapäättäjien puolelta keskustelua kaivattaisiin enemmän ja toivottiin elinkeinoelämältä aktiivisempaa otetta molemminpuoliseen tiedon jakamiseen ja ymmärryksen kehittämiseen. Haastateltujen päättäjien vastauksissa oli puolestaan havaittavissa alueellista vaihtelua, varsinkin elinkeinoelämän päättäjien osalta. Erityisesti tämä korostui siten, että maakunnissa, joissa metsäteollisuudella on merkittävä rooli, puukerrostalorakentamiseen määrän lisäämiseen suhtauduttiin kaikkein positiivisimmin ja koettiin, että se voisi piristää alueen elinkeinoelämää esimerkiksi luomalla työpaikkoja ja kerryttämällä verotuloja.