Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by study line "General Linguistics"

Sort by: Order: Results:

  • Brenzoni, Sofia (2023)
    The present study aims at providing insights into the dynamics of language attitudes in native Italian speakers residing in Italy towards English as a foreign language. In the past decades, English has acquired an international role and has become increasingly important in many areas of life. Nonetheless, the English language proficiency of native Italians appears to fall behind, especially when compared with learners from other European countries. With this in mind, this thesis has two main objectives: 1) Identifying the overall attitudes of native Italian speakers residing in Italy with regard to English, and 2) examining whether there are any meaningful relationships between these language attitudes and specific profile characteristics, i.e., the individuals’ age, gender, region of residence, level of education, residence abroad, and self-reported English language proficiency. For this purpose, the research was carried out within the framework of the discipline of sociolinguistics and a quantitative study was conducted by employing a direct measure strategy. The questionnaire was distributed online across Italy and gathered a total of 470 submissions. The obtained data was subsequently analysed using methods of descriptive statistics and correlation tests. The participants’ answers to the open-ended questions were used as supporting information to the quantitative data. The results of the study revealed that Italian individuals residing in Italy have a mostly favourable orientation towards English as a foreign language. Individuals significantly value the importance of possessing good English language skills nowadays while at the same time showing a sound sense of Italian group identity. The research reports a clear perception of the different roles that Italian and English play within the Italian society. Attitudes to English are mostly favourable regardless of age and, while gender differences are not too strongly marked, women display more positive attitudes towards the language. The research also revealed that individuals who have achieved a higher level of education are more prone to view English in a positive light. The findings showed that the attitudes and opinions towards English as a foreign language among Italians are mostly favourable regardless of the individuals’ regions of residence. Moreover, having had past experiences abroad does not significantly influence the way that individuals perceive English as a foreign language. Finally, individuals who perceive their English language skills to be high also tend to have more favourable attitudes towards it.
  • Puzanauskaite, Migle (2023)
    The thesis explores object case-marking under long-distance negation. Opposed to local negation (where the negated verb governs the object directly), long-distance (or non-local) refers to negation where the main negated verb governs a clause, which includes an object. The aim of the thesis is to investigate how social (such as age, region of origin, education, bilingualism, second languages) and linguistic factors (structural verb types) might affect case choice between genitive and accusative in negated infinitival clauses in Lithuanian. The data was collected through a questionnaire, distributed to speakers of Lithuanian through Facebook. In total, 116 responses were received. The results were analyzed using statistical methods (Chi-square or Fisher's exact test for statistical significance, Cramer's V for strength of relationship). The findings show that age, region of origin and bilingualism show the strongest relationship with case choice. The choice of accusative is least frequent among the youngest, and most frequent among the oldest respondents. Accusative is also most common among residents of Mažoji Lietuva, followed by Vilnius, while speakers of Kaunas prefer the genitive. Russian-Lithuanian bilinguals favor accusative significantly more often that native speakers of Lithuanian, while Polish-Lithuanian bilinguals favor the genitive. Education and second languages (specifically, Russian and Polish) have weaker, but statistically significant relationships with case choice. The higher the degree of education the less frequent use of accusative, and more frequent the genitive. Second languages reflect the trends of bilingualism, but to a smaller degree: speakers of Russian as a second language use accusative more often, while speakers of Polish as a second language prefer the genitive. Case-marking variation under long-distance negation is still very much viable in Modern Lithuanian and the frequencies of each case used in object marking reflect those of earlier research. Structural verb types play a role in case choice, with some less and others more prone to take an accusative object: same-subject verbs are least likely to take an accusative object, the possibility increases with different-subject verbs and verb+noun complexes and reaches its height with dative experiencer verbs.
  • Raatikainen, Oona (2021)
    Tämä tutkielma tarkastelee aistiverbien koleksifikaatiotyyppejä Itämeren kielialueen kielissä, eli miten tämän kielialueen kielet erottelevat aistiverbien perusmerkityksiä leksikaalisesti, ja toisaalta mitä perusmerkityksiä kielet ilmaisevat samalla lekseemillä, eli koleksifikoivat. Tutkielma edustaa sekä leksikaalista typologiaa että areaalista kielitiedettä. Aikaisemmassa tutkimuksessa on havaittu areaalisia koleksifikaatiotyyppejä, niin aistiverbien kuin muidenkin semanttisten kenttien kohdalla. Itämeren kielialueen kielet ovat olleet kontaktissa tuhansia vuosia ja niistä löytyy monia areaalisia piirteitä, ulottuen fonologiasta leksikkoon. On myös esitetty, että alueen uralilaiset kielet ovat indoeurooppalaistuneet kontaktin myötä, ja toisaalta alueen indoeurooppalaisista kielistä on löydetty uralilaisia piirteitä. Tämän tutkielman tarkoituksena on tarkastella, onko Itämeren kielialueen kielissä havaittavissa jaettuja aistiverbien koleksifikaatiotyyppejä, ja onko koleksifikaatioissa havaittavissa ns. indoeurooppalaistumista tai uralilaistumista. Tutkielmassa verrataan Itämeren kielialueen kieliä sekä keskenään että verrattuna sukukieliin, joita puhutaan alueen ulkopuolella. Tutkielman aineisto kerättiin kyselylomakkeella, jossa äidinkielisiä puhujia pyydettiin kääntämään omalle äidinkielelleen englanninkielisiä lyhyitä lauseita, joissa esiintyi aistiverbejä. Lopullinen aineisto sisältää 199 vastausta 40 kielellä, joista kahdeksan on uralilaisia kieliä ja 32 Euroopassa puhuttavia indoeurooppalaisia kieliä. Itämeren kielialueen kielistä tutkimuksessa on edustettuna 14 kieltä, jotka kuuluvat viiteen eri kielihaaraan. Itämeren kielialueen ulkopuoliset kielet aineistossa muodostavat kontrolliryhmän, jota vasten kielikontaktien mahdollisia vaikutuksia voidaan verrata. Analyysissä jokaisesta kielestä tunnistettiin mahdolliset koleksifikaatiot, ja kieltenvälinen vertailu tapahtui sekä kielihaaran että -kunnan tasolla. Itämeren kielialueen kieliä verrattiin sekä suhteessa toisiinsa että suhteessa alueen ulkopuolella puhuttuihin sukukieliin. Tutkimuksesta selviää, että Itämeren kielialueen kielet eivät jaa yhtä yhteistä aistiverbien koleksifikaatiotyyppiä, vaan kielistä löytyy useita erilaisia tyyppejä. Tulokset osoittavat myös, että koleksifikaatiotyypit ovat hyvin samanlaisia samaan kielihaaraan kuuluvien lähisukukielten kesken. Osa Itämeren kielialueen kielistä kuitenkin poikkeaa huomattavasti lähisukukielistään, ja koleksifikaatiotyypeistä löytyy yhtäläisyyksiä myös kielisukulaisuusrajojen yli. Sama koleksifikaatiotyyppi löytyy mm. ruotsista, virosta ja meänkielestä, jotka samalla poikkeavat lähisukukielistään. Myöskin latvia ja liettua poikkeavat toisistaan, ja liettuan koleksifikaatiotyyppi muistuttaa slaavilaisista kielistä löytyvää mallia. Osa tuloksista näyttää heijastelevan kielikontaktien vaikutusta. Tutkimuksesta selviää myös, että osa koleksifikaatiotyypeistä on hyvin yleisiä kielikunnasta ja -haarasta riippumatta, joten kielikontakti ei välttämättä ole ainoa yhtäläisyyksiä ja eroavaisuuksia selittävä tekijä.
  • Räikkönen, Nea (2024)
    This thesis examines various colour terms that can be found in the Finno-Ugric languages. The study aims to find and list the most salient colour terms equivalent to the 11 possible basic colour terms in these languages. Etymological background is also provided to varying degrees along with the results. There are 8 Finno-Ugric branches, and the study includes at least one language from each branch, bringing the total to 16 languages. Theoretical background introduces the definition of colour, Berlin and Kay’s basic colour theory, as well as the Finno-Ugric languages. The main source materials for collecting the colour terms vary from dictionaries to research papers to etymological databases, etc. The results of this study are analyzed by comparing them to Berlin and Kay’s basic colour term evolution theory. Recent colour terms and their origins will also be discussed. The main findings show how the colour terms for grey differ from the rest of the colour terms in the final stage of the basic colour term evolution theory. More research should be conducted to see whether this is exclusive to the Finno-Ugric languages, but the results in this study suggest that grey should have its own stage earlier in the basic colour term evolution theory. Another main finding is the lack of distinction between green and blue in North Khanty which should result in there not being distinct terms for colours in the later stages of the theory. North Khanty did, however, have distinct terms for the colours grey and pink. The results also show that the colour purple was missing the most colour terms which would indicate it being the least common or newest colour term in the Finno-Ugric languages. There are many borrowed lexemes in the colour terms. Recent colour terms in the minority languages spoken in Russia are mainly dominated by Russian loanwords, while older loanwords consist of various origins and ages, such as Germanic and Baltic in the Finnic languages, Scandinavian in the Saami languages, and Turkic in the Mari languages and Hungarian.
  • Nyberg, Romina (2021)
    This thesis explores the family language policy (FLP) of mixed-language families living in Finland. More and more children are born in multicultural families, where parents have different first languages, and many of them wonder what language strategy to use in the home environment to be beneficial for the language development of their children. Sharing circumstances with other parents in multicultural families, and having a personal interest in multilingualism drove my interest in investigating the family language policy of mixed-language families who reside in Finland; how the daily use of more than one language is established, implemented and managed at the family level. With three main objectives - 1) identifying parental language practices, 2) examining parental views on multilingualism, 3) identifying influencing factors of language choice – this thesis intends to offer an overview of the family language policies employed by parents, and to reveal possible insightful information about attitudes towards language use. It also aims to highlight areas where parents who raise multilingual children in Finland might need practical guidance and support. A survey was conducted through an online questionnaire across Finland among parents of children up to 17 years old and whose spouses have different first languages. The questionnaire was both quantitative and qualitative in nature. The quantitative data was analysed by means of descriptive statistics, and for analysing the qualitative data, an inductive approach was used based on a thematic analysis performed at a semantic level. The main results identified one parent - one language (OPOL) as the most preferred language practice and showed that parents’ determination and plan to employ a language separation strategy does not fully materialize into practice. The type of parental language practice differs among parents of children from different age groups. Despite the myriad of factors that influence parents’ language choice, their family language policies seem to be oriented around a similar language ideology, one that places value on first language transmission and on equal early multilingual acquisition. The transmission of first language appears to be intrinsic to the nature of parenthood. In addition to the main findings, the timing of introducing a new language and the limited availability of language resources for minority languages were identified as the areas where parents who raise multilingual children in Finland need guidance and support. The results and findings of this study deepen our knowledge and understanding of relevant aspects and challenges related to the family language policies of mixed-language families.
  • Pänkäläinen, Anni (2024)
    Tämä tutkielma käsittelee konsonanttien äännesymboliikkaa. Äännesymboliikka on ilmiö, jossa yksittäisillä äänteillä kieli pyrkii muistuttamaan kielenulkoista maailmaa, kuten ääntä, esineiden muotoa tai väriä, ja usein samat äänteet yhdistetään samoihin ilmiöihin maailmanlaajuisesti. Aiemmin erityisesti vokaalien laadulla on havaittu olevan yhteyksiä valoon ja kirkkauteen, mutta konsonanttien kohdalla tulokset ovat olleet epävarmempia. Tässä tutkielmassa selvitetään, onko konsonanteilla mahdollista ilmaista äännesymbolisesti valon määrää tai puutetta ja mihin se mahdollisesti perustuu. Analyysi perustuu kuuteen sanaan/affiksiin (musta/valkoinen, yö/päivä ja tumma/vaalea), jotka on kerätty maailmanlaajuisesta areaalisesti ja geneettisesti tasapainotetusta 95 kielen otoksesta. Merkityspareja tarkastellaan paitsi yksittäisten konsonanttien, myös äänteiden rajat ylittävien distinktiivisten piirteiden ja sonorisuuden kautta sekä koko aineiston näkökulmasta että makroalueita vertaillen. Tavoitteena oli selvittää, esiintyykö semanttisesti tummien tai vaaleiden merkitysten ryhmissä yliedustettuja äänteitä tai piirteitä. Tilastoanalyyseissä on hyödynnetty logistista regressiota sekä Studentin t-testiä. Aineisto osoittaa, että tietyt äänteet korostuvat sekä tummien ([m], [ŋ]) että vaaleiden ([r], [h]) merkitysten ryhmissä, mutta sen sijaan sonorisuuden tai distinktiivisten piirteiden pohjalta ei voi tehdä maailmanlaajuisia yleistyksiä. Todennäköisemmin kyseessä ovat monien eri tekijöiden äännekohtaiset yhdistelmät, joita pohditaan tulosten ja aiemman tutkimuskirjallisuuden valossa. Tutkielma huomioi myös äännesymboliikan monitieteisen luonteen.
  • Ahola, Noora (2023)
    This thesis is an investigation of inalienably possessed lexical items in the languages of the New Guinea area. Inalienable possession is a linguistic feature in languages with an alienability distinction: in these languages, there are two distinct possessive noun phrases, the choice of which depends on the semantics of the possessed noun. Inalienable possession covers those possessive relations which are conceived as inherent, whereas alienable possession pertains to more prototypical ownership relations. Cross-linguistically, then, the nouns involved in inalienable possession are kinship terms, body part nouns, and spatial nouns. Additionally, there are often language-specific concepts that are inalienably possessed. The inalienable lexical items are not semantically uniform across languages, but it is rather highly language-specific which nouns are treated as inalienable. This variation forms the core of the thesis: the objective is to examine inalienable possession from the lexical perspective to gain a detailed understanding of the semantic nature of inalienability. The study is based on a genealogically balanced sample of 23 languages. The analysis of the inalienable lexical items is based on language descriptions and dictionaries of the individual languages. The results show that in general, the semantic characteristics of inalienable possession follow the cross-linguistic tendencies: kinship nouns and body part terms are the most common inalienable lexical items. Spatial relations, however, are not as commonly inalienable. The analysis shows that it is the most prototypical nouns in their respective semantic categories that are most frequently inalienably possessed. The languages also have inalienable nouns beyond kinship terms, body part nouns, and spatial nouns, and the majority of these nouns are inalienable in one language only. Explanations to these semantic deviations are proposed, and explanations to the tendencies present in the data are also discussed. The study also briefly addresses the areal distribution of alienability distinctions. Alienability distinctions are relatively common in the languages of the New Guinea area, but the study shows that although they are attested in languages spoken across the area, they are notably lacking from the southern part of the island.
  • Kapellis, Panagiotis (2024)
    The lack of large-scale typological research on the relationship of grammatical contact effects and the social settings language contact occurs in is glaring. The recent project Linguistic Adaptation: Typological and Sociolinguistic Perspectives to Language Variation (GramAdapt) closes this research gap to a degree. It provides a typological framework for analysing language contact from both a grammatical and a sociolinguistic point of view, and focuses specifically on how intensity of social contact affects various aspects of 47 pairs of languages in contact with each other. A question that is still left open, however, is whether the linguistic evidence for contact effects reflects sociolinguistic information about the language contact situations. The goal of the following study is to determine this for one aspect of the social context of the contact scenarios, linguistic dominance. Specifically, it asks whether contact-induced changes on nominal number marking and noun phrase possession marking can be indicative of the social dominance of the change-inducing language. To answer this research question, I made use of the framework developed in the GramAdapt project to compare the likelihood for one of two given languages in contact with each other having induced contact effects in the nominal number marking and noun phrase possession marking strategies of the other. Using a similar methodology, I analysed the likelihood for one of the two languages being more dominant than the other in the social domains where language contact can take place. I did both analyses for 22 pairs of languages from across the world. I then compared these two likelihoods (for direction of linguistic contact effects and for social dominance) with each other for each pair of languages by using the Kendall's tau-b statistical test. As a result, I achieved a p-value of 0.003207, suggesting that there is a statistically significant correlation between them. This means that, based on my global sample of 22 pairs of languages in contact with each other, effects of language contact on nominal number marking and possession marking in noun phrases do indicate which language is more dominant in the social contexts of the language contact.
  • Laine, Emma (2024)
    This thesis studies the use of four discourse particles (jees, jes, jess, yes) and their positions in a sequence. Data of this thesis comes from Suomi24 corpus. The goal is to find out how English-origin particle yes has adapted in borrowing process to its own specific particles and do these have distinct or similar functions in Finnish. There is also the question of the significance of sequence position in consideration, for example, does the end position correlate with closing the sequence function? The theories used are conversation analysis, discourse analysis and marginally sociolinguistics. There is a consideration of English in Finland and elsewhere on the background, including pragmatic borrowing. Methodology is based on corpus-methods. 200 particles per variant (jees, jes, jess and yes) have been collected from Suomi24 corpus and imported into an Excel sheet. The frequencies and percentages will be counted. This is conducted according to sequence position (start, middle, end) and function (adjective, affirmative, e.g.). Jees is the most established particle out of all the particles, and it has the function of adjective the most. Thus, it has gone through a pragmatic borrowing process. Yes-particle is most used as an interjection. The results of these two particles correlated with earlier research the most. Jes and jess show dispersion in their functions and positions. Change-of-state-token and closing the sequence have only marginal functions. Sequence positions are not in complementary distribution while they have certain tendencies. The study illustrates that these particles, specifically jes, jess and yes need more research, for there are a lot of dispersion in both functions and positions. In fact, one limit in the study is that the spoken language influence has not been considered. These particles could be studied more in corpus and spoken language studies to gain a broader understanding of them. This study does give guidelines in regards with what kind of properties these English-based Finnish particles do have.
  • Protassova, Maria Margarita (2021)
    Koronaviruspandemia vaikutti koko yhteiskuntaan vuonna 2020. Myös Suomi sulki valtionrajansa muulta kuin välttämättömältä liikenteeltä. Tästä johtuen kesällä 2020 ulkomaanmatkailijat hävisivät Helsingistä lähes täysin. Matkailijoihin keskittyvät yritykset joutuivat suuntaamaan markkinointinsa uudelleen kotimaisiin asiakkaisiin. Tässä tutkielmassa tarkastellaan, miten markkinoiden uudelleensuuntautuminen on vaikuttanut matkailijoihin keskittyvien yritysten kielenkäyttöön ja kielimaisemaan. Tavoitteena on selvittää paitsi muutokset, myös perustelut niiden takana, samoin kuin syyt sille, että muutosta ei olekaan tapahtunut. Tutkielma keskittyy yritysten kieliasioiden päättäjiin, heidän ratkaisuihinsa sekä heidän tyytyväisyyteensä omiin ratkaisuihinsa. Kielimaisema on sosiolingvistiikan tutkimussuunta, jossa tarkastellaan kielten esillepanoa tietyssä paikassa. Tutkimuksen kohteena ovat usein esimerkiksi katukyltit, mainosjulisteet ja infotaulut, niin julkisten kuin yksityisten tahojen tekemät. Kirjallisuuden mukaan keskeisiä ongelmia alalla on mm. tutkimusmenetelmien kehittymättömyys sekä dynaamisen näkökulman vähäisyys. Tämä tutkielma pyrkii osiltaan korjaamaan näitä puutteita. Aineisto on kerätty kyselylomakkeella sekä jatkohaastattelulla halukkaille. Lomakkeessa kysyttiin muutoksista suomen, ruotsin, englannin ja muiden kielten käytössä yrityksen sosiaalisessa mediassa. kotisivuilla, teksteissä tilojen ulkopuolella, julkisten tilojen sisäpuolella ja henkilöstötiloissa sekä yrityksen sisäisessä viestinnässä. Haastattelussa jokaista ratkaisua pyydettiin perustelemaan. Lisäksi kysyttiin erikseen koronaohjeistusta koskevista teksteistä. Sekä lomakkeessa että haastattelussa käsiteltiin myös vastaajien tyytyväisyyttä omiin kielivalintoihin. Lomakkeeseen vastasi 51 yritystä ja haastatteluihin osallistui näistä kahdeksan. Vastaukset koottiin yhteenvetotaulukoihin, joita analysoitiin pysty- ja vaakasuunnassa eri näkökulmista mahdollisimman kattavien tulosten saamiseksi. Tutkimuksesta selviää, että muutosta kielimaisemassa tapahtui suhteellisen vähän. Muutoksilla oli kuitenkin selkeä suunta: suomen kieltä lisättiin, englannin kieltä vähennettiin ja muut kielet poistettiin lähes kokonaan. Poikkeuksena oli ruotsi, joka selvästi jakoi mielipiteet yritysten kesken. Avaintekijänä yrityksen kielipäätöksiin toimi usein työntekijöiden kielitaito. Päätöksiin vaikuttivat selvästi myös toisaalta ulkomaalaisten turistien puuttuminen, toisaalta maahanmuuttajien ym. suomea osaamattomien asiakkaiden läsnäolo, joka ei ollut muuttunut. 92% vastaajista oli erittäin tai jossain määrin tyytyväisiä kieliratkaisuihinsa pandemian aikana.
  • Takaki, Akira (2021)
    Onomatopoeettiset interjektiot ovat huudahduksenomaisia, ääntä jäljitteleviä sanoja, jotka ovat monessa kielessä suhteellisen marginaaliseksi koettu ilmiö eikä sitä ole siten kovin laajalti tutkittu. Tutkimuksen vähyyttä korostaa terminologian epäyhtenäisyys, sillä tutkimuksesta riippuen sanoja saatetaan kutsua ideofoneiksi, imitatiiveiksi tai ääniefekteiksi. Onomatopoeettiset interjektiot ovat erityisesti sarjakuvista tuttu sanaluokka. Sarjakuvissa esiintyviä onomatopoeettisia interjektioita on kuitenkin aiemmin tutkittu lähinnä käännösratkaisullisista näkökulmista yhden tai kahden kielen osalta laajemman äännesymbolisen vertailun sijaan. Tässä tutkimuksessa vertaillaan onomatopoeettisten interjektioiden käyttöä neljässä Fenno-Baltian alueen kielessä: suomessa, virossa, latviassa ja liettuassa. Aineistona käytetään paralleelikorpusta, joka koostuu suomen-, viron-, latvian- ja liettuankielisistä Aku Ankka -sarjakuvista. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää interjektioiden ominaispiirteitä ja äännesymboliikkaa niin yleisesti kuin kielikohtaisella tasolla ja identifioida niistä semanttisen luokittelun avulla äännesymbolisia yksiköitä eli fonesteemejä. Tutkimuksen analyysiosuus koostuu fonologisesta ja semanttisesta osasta. Fonologisessa analyysissä verrataan interjektiosanaston grafeemifrekvenssiä neutraalin asiatekstin grafeemifrekvenssiin sekä tutkitaan kielten keskinäistä korrelaatiota sekä kieltenvälisiä eroja interjektioiden fonologian ja tavurakenteen osalta kielipareittain. Semanttisessa analyysissä interjektiot luokitellaan 15 eri luokkaan semanttisin perustein. Tämän avulla interjektioista identifioidaan tiettyyn semanttiseen käyttöalueeseen rajautuvia fonologisia piirteitä tai fonesteemejä niin kielikohtaisella tasolla kuin yleisesti. Tuloksista selviää, että erityisesti tremulantit ja klusiilit ovat yleisempiä onomatopoeettisissa interjektioissa kuin neutraalissa asiatekstissä. Sen sijaan grafeemi ⟨e⟩ on interjektioissa huomattavasti harvinaisempi, sillä suomen- ja vironkielisessä aineistossa sitä ei esiinny lainkaan. Kieliparien fonologinen korrelaatio interjektioaineistossa on odotettua sattumanvaraisempaa, mikä toisaalta tukee käsitystä äännesymboliikan universaaliudesta. Samaa kielii myös se, että interjektioista identifioidut fonesteemit ovat kielistä riippumatta hyvin samankaltaisia. Toisaalta jokaisesta kielestä löytyi myös yksittäisiä äännesymbolisia piirteitä, joita muissa kielissä ei esiintynyt.
  • Matysek, Ida (2023)
    The linguistic landscape of the Podlasie region in Poland is characterized by the presence of multiple minority languages, particularly local dialects influenced by Belarusian and Ukrainian. Traditionally, Polish, Belarusian, Ukrainian, and Lithuanian languages have been spoken in the area. Currently, Polish is the majority language and Belarusian has the status of an official supporting language in 5 municipalities. As a result of extended language and culture contact multiple vernaculars (called here Podlachian Varieties) and a local identity has emerged. This sociolinguistic questionnaire-based study explores the relationship between minority language attitudes and identities found in multilingual young adults (aged 18 to 29) from Podlasie. This study adopts the poststructuralist understanding of identity as fluid, multidimensional, and socially constructed (Hall 1999, Norton 2013). As Anchimbe (2007) underlines language is an important marker of identity especially in heterogenous communities as individuals and groups need to establish their boundaries to safeguard what they perceive as their distinct characteristics. Attitudes towards a language may determine whether it will head towards extinction or preserve in the community. This study approaches the issue of minority language speakers’ attitudes using Communication Accommodation Theory, developed by Giles. In CAT individuals adjust their communication styles to either converge or diverge with others based on their social motivations, underlining either similarities or differences respectively. The analysed material was gathered through an online questionnaire in December 2020. The questionnaire consisted of 23 questions and received 391 responses, out of which 39 were discarded due to irrelevance. Two-thirds of the participants believed that Podlachian Varieties are disappearing due to passing of older generations, lack of intergenerational language transmission, and the young generation feeling ashamed of the language. Those reasons demonstrate belief in the low perceived status of the language varieties leading to a converging communication strategy towards the Polish majority, which in turn results in intergenerational language shift and identity accommodation. This confirms analysis of Barszczewska (2010), who observed integration process and language shifts in the population. Polish identity holds the dominant position among the group. Belarusian identity was seldom declared (5%). In respect of identity, divergence and assimilation tendencies can be observed. People with local identity strive to diverge from both Polish and Belarusian identities, with the stronger trend seen in diverging from Belarusian. The assimilation trend is seen in native speakers of Belarusian, as nearly half of them identified as Polish and one-third as local. In the light of this study, it is evident that the Varieties are vulnerable and if the situation does not change in the close future, their continued existence might be threatened. The occurring assimilation and language shift poses a great threat to the vitality of Podlachian Varieties and the rapidly progressing urbanization process will continue to foster the language shift towards Polish.
  • Hyttinen, Saana (2022)
    This thesis explores the language practices, attitudes, and identities of multilingual couples that use English as a lingua franca in the relationship (ELF couples). The goal is to investigate how these couples utilize their multilingual resources and if they report using translanguaging or other language mixing practices. As a part of ELF couples’ language practices, the family language practices of families formed by ELF couples as parents are also addressed. Furthermore, the study aims to find out what kinds of attitudes ELF couples have towards translanguaging, as well as how the use of English as a lingua franca shows in their language identities. Earlier research has shown that translanguaging is an essential part of the use of English as a lingua franca especially in the context of informal social contact and close relationships. However, ELF couples as a target group have been studied little and most of the research so far has been qualitative. The focus in this thesis is quantitative, and the study was conducted using an online questionnaire which received 563 suitable responses. The main findings show that while the primary language used in ELF couples’ conversations is usually English, also the partners’ first languages are used to a varying extent. Translanguaging is present in ELF couples’ language practices also in larger scale, even though varying results regarding this aspect showcase the uniqueness of individual couples’ language practices. Moreover, the couples have positive attitudes towards language mixing in general, and many of them respond to it in a relaxed manner. Regarding ELF couples’ language identities, the data shows that the couples often identify themselves as English-speakers but also multilinguals, both individually and as a couple. Consequently, English as a lingua franca seems to have an important role in the relationships, and many of the couples report difficulties in attempts or even unwillingness to change the main language of the relationship to something else than English after having started the relationship using English as a lingua franca. The results also show that language mixing is used much less in the family context when addressing children, and that children seem to be one of the main triggers for more conscious language practices.
  • Alminas, Juozas (2023)
    Adopting the narrative approach of linguistic biographies as the data collection method, this thesis explores the linguistic practices and ideologies of Tibetans living in Finland. Although the presence of many multilingual communities in Finland is known, not many studies on the topic have been done, and there hasn’t been any previous work involving Tibetan speakers. I was curious as to what Tibetans themselves think about their language and the ways to maintain it in an expatriate setting. I came to discover, that the present-day linguistic situation and linguistic attitudes can only be understood through the socio-cultural landscape of consultants’ native Sikkim in India. Through this research I hope to answer two main questions: what are Tibetans’ linguistic ideologies and how do the consultants’ multilingual practices manifest in daily life? The collected data is based on fieldwork interviews conducted with Tibetan consultants. In line with a more inclusive approach towards the linguistic fieldwork, I have tried to present the speakers through their own words, allowing them to speak for themselves. The lives of the consultants have been shaped in the highly multilingual landscape of Sikkim. The linguistic ideologies are deeply rooted within that landscape, but also within the Tibetan Buddhism. Consequently, the puristic ideologies and expectations of a good linguistic performance can sometimes overshadow and hinder Tibetan language learning. However, the demands of the present world are beginning to reshape individuals’ identities, whereby the linguistic performance is not anymore a preclusion for linguistic and ethnic belonging. In the second part of the thesis I analyze how the consultants’ linguistic ideologies have been shaped and what languages have a performative function and in what contexts. I go on to discuss the linguistic practices of the consultants and propose the label ‘translanguaging’ as the most adequate do describe their multilingual performance. The results of the study showcase a multilayered and complex linguistic and social landscape in which Tibetans live. I suggest that the studies geared towards small-scale multilingualism could offer a deeply holistic approach through which to study such landscapes and situations. Which in turn would shine more light on language vitality and its usage. The study’s findings suggest that the vitality of Tibetan language lies in its ability to adapt to the speakers’ world and mix fluidly with other languages. With this work I hope to bring forth the importance of individuals’ ideologies in studying linguistic change and contribute to our understanding of complex multilingual practices.
  • Melander, Etta (2024)
    Tämä tutkielma käsittelee tekijän häivyttämistä rikosotsikoissa Iltalehdessä ja Ilta-Sanomissa vuonna 2022. Tekijän häivyttäminen on ilmiö, jossa otsikossa tekijä taka-alaistetaan tai tekijää ei ilmaista. Tekijän häivyttäminen voi auttaa mediaa pysymään objektiivisena sekä neutraalina, mutta etenkin rikosotsikoissa tekijän häivyttäminen voi vääristää lukijoiden käsitystä tilanteesta. Tässä tutkielmassa tutkitaan, esiintyykö rikosotsikoissa tekijän häivyttämistä ja jos häivyttämistä esiintyy, missä konteksteissa. Tutkimus on osa kielen ja sukupuolen tutkimusta, mutta se on relevantti myös viestinnän tutkimukselle. Analyysi perustuu diskurssintutkimukseen, jonka keinoin analysoidaan noin 500:sta pistokoemaisesti kerätystä otsikosta koostuva data. Data on kerätty Iltalehden sekä Ilta-Sanomien paperi- ja digilehdistä vuonna 2023 ja 2024. Tavoitteena oli selvittää, mitkä tekijät ovat läsnä otsikoissa, joista tekijä häivytetään, missä tilanteissa tekijä häivytetään sekä millä keinoilla tekijän häivyttäminen tapahtuu. Aineisto osoittaa, että tekijä häivytetään otsikoista esimerkiksi silloin, kun kyse on vasta tutkinnan vaiheessa olevasta teosta. Tyypillisimmin tekijä-viittauksia vältetään kertomalla asiasta uhrin kautta. Merkittävää on kuitenkin se, että rikoksista, joissa epäilty tai tekijä on nainen, on todennäköisempää kertoa sukupuoli jo otsikossa. Miesten kohdalla rikoksista uutisoitaessa on todennäköisempää sekä rikosepäilyn että tuomion kohdalla, että tekijän tai epäillyn sukupuoli ei paljastu otsikossa, kuin verrattuna rikoksiin, joissa (epäilty) tekijä tekijä on nainen.
  • Mikkonen, Seija (2020)
    Tutkielma tarkastelee selkokielen nominitaivutuksen periaatteiden toteutumista informoivissa selkoteksteissä. Tavoitteena on selvittää, toteutuvatko selkokielen mittarissa olevat nominitaivutuksen kriteerit teksteissä. Selkokielen mittarin avulla voidaan arvioida tekstin selkokielisyyttä. Mittarin kriteereissä kehotetaan suosimaan nominien perusmuotoja sekä välttämään vajaakäyttöisiä sijoja. Lisäksi selvitetään, mitä keinoja selkokirjoittajat ovat käyttäneet muuttaessaan nominien taivutusmuotoja perusmuodoiksi. Tavoitteena on kytkeä tulokset osaksi selkokielen mittarin kehitystyötä. Tutkielman taustalla on funktionaalinen kielikäsitys. Teoriaosa esittelee selkokielen kehittämistä, selkokielen ohjeistusta sekä luetun ymmärtämistä. Aineisto on kerätty korpus- ja kyselytutkimuksen menetelmin. Tutkielmassa vertaillaan kolmea selkokielistä esitettä tai opasta ja yleiskielisiä lähtötekstejä. Kustakin selkokielisestä tekstistä aineistoon kuuluu 1200–1300 sanaa. Kyselyllä selvitetään selkokielen kirjoittajien (n = 21) näkemyksiä sekä keinoja rakentaa tekstiin perusmuotoja. Kvantitatiivisessa tutkimuksessa lasketaan nominien perusmuotojen ja taivutusmuotojen esiintymien määrät. Perusmuotojen rakentumista selvitetään kvalitatiivisin menetelmin analysoimalla yleis- ja selkokielisten tekstien sanapareja sekä kyselytutkimuksen vastauksia. Tulosten mukaan nominien perusmuotoja esiintyy kaikissa selkokielisissä teksteissä enemmän kuin lähtöteksteissä. Myös erikseen tarkasteltujen substantiivien perusmuotoja esiintyy selkokielessä enemmän kuin yleiskielessä. Vajaakäyttöisiä sijoja ei selkoteksteissä ole käytetty. Nominitaivutuksen kriteereiden periaatteet toteutuvat aineistoon kuuluvissa teksteissä. Perusmuodon rakentamisen keinoina on käytetty esimerkiksi lausekkeiden muuttamista sivulauseiksi, lausetyypin muutoksia, sanavalintoja ja aktiivimuotoisia lauseita. Korpus- ja kyselytutkimuksen tulokset tukevat toisiaan, mutta tuloksia ei voida yleistää koskemaan kaikkia informoivia selkotekstejä. Tulosten perusteella selkokielen mittarin nominitaivutuksen kriteereihin esitetään joitakin tarkennuksia.
  • Salmi, Vili (2023)
    Tässä maisterintutkielmassa pyrin kuvaamaan ruotsin opettamisen lopputuloksia arkisessa ympäristössä eli kauppakeskuksissa. Tämän lisäksi pyrin kuvaamaan ruotsin statusta pääsääntöisesti pakollisena kouluaineena koskevaa keskustelua sekä ilmiötä itsessään. Aihettani kuvaakin parhaiten sana ”pakkoruotsi”, sillä aiheesta käytävä keskustelu on osasyy itse oppimistulosten heikkouteen, mutta ennen kaikkea aiheen toistuvuus ja lähes ikuinen ajan-kohtaisuus toimi kohdallani alkuperäisenä tutkimuksen alulle panneena syynä. Pyrin kuvaamaan aihetta sen ansaitsemalla monipuolisella ja moniulotteisella lähestymistavalla kontrastina aiheen pelkälle vastustamiselle ja puolustamiselle. Oma panokseni aiheeseen on lahtelaisissa ja helsinkiläisissä kauppakeskuksissa toteutettu kyselytutkimus, jossa pyrin kartoittamaan kauppakeskuksien työntekijöiden käsitystä ruotsin taidon arvostamisesta työnantajien taholta, asiakaspalvelijoiden todennäköisyyttä ainakin edes yrittää palvella ruotsia puhuvaa asiakasta ruotsiksi sekä ruotsin käytön tarvetta asiakaspalvelutyössä. Lisäksi halusin tietää kyselyyn vastanneiden ruotsinkielisen viihteen kulutuksesta sekä uskomuksista pakkoruotsikysymykseen liittyen.
  • Božović, Dušica (2023)
    The aim of this research was to investigate the teaching of pluricentric languages as heritage languages in Finland, examine how they are perceived, and explore the expectations related to their teaching. Moreover, the study aimed to identify successful approaches in the teaching of pluricentric heritage languages. The motivation for conducting this study was my personal experience of teaching a pluricentric language as a heritage language and the limited coverage of this topic in academic literature. In addition, the lack of attention paid to attitudes in heritage language studies was also noted in the literature. The method used is a direct measures approach. Respondents provided their answers through a questionnaire predominantly including Likert-scale statements. The findings indicate that there is a desire to improve communication among the stakeholders in heritage language teaching. Respondents expressed positive attitudes towards groups with different language varieties and active inclusion of different varieties in class. They believed that all varieties should be treated as equally valid, and teachers should not treat forms of other varieties as mistakes. Studying in a linguistically heterogeneous group was seen as an enriching experience that can contribute to combating prejudices and building solidarity among speakers. The limitations of the study included a small number of respondents and imbalanced material in terms of language. The findings of the study have practical implications for heritage language coordinators and educators in their planning and teaching activities, as well as for policymakers seeking to enhance heritage language education. Additionally, the study advances the academic discourse on heritage language teaching and suggests areas for further research. Heritage language teaching in general requires significant improvement to achieve its aims. The study highlights the importance of addressing issues in pluricentric heritage language teaching and implementing strategies that promote positive attitudes towards language varieties and effective communication between coordinators, teachers, and guardians.
  • Haakana, Viljami (2020)
    Tämä työ tarkastelee suomen kielen rajageminaation eli loppukahdennuksen aiheuttavien sanojen käyttäytymistä vokaalialkuisten sanojen edellä. Tietyt sananmuodot, kuten herne ja tule, aiheuttavat seuraavan sanan alkukonsonantin pidentymisen: hernekeitto lausutaan ”hernekkeitto” ja tule tänne lausutaan ”tulet tänne”. Vokaalialkuisen sanan edellä (esim. ei aloiteta alusta) tilanne on monimutkaisempi. Työssä kuuntelin ensiksi osia Murteenseuruukorpuksen äänitteistä ja luokittelin mainitun kaltaiset vokaalinetiset tapaukset, joissa konsonanttialkuisen sanan edellä odottaisi konsonantin kahdentumista, neljään eri luokkaan sen mukaan, onko tilanteessa äännetty pitkä glottaalisegmentti, lyhyt glottaaliklusiili, lyhyt narina vai täyskato. Lopputulos oli, että Murteenseuruukorpuksen paikkakunnilta kotoisin olevat 1980-luvulla syntyneet puhujat, Pälkänettä lukuun ottamatta, äänsivät nuo tilanteet nykyäänkin suunnilleen samoin kuin paikkakunnilla äännettiin vanhastaan Lauri Kettusen murrekartan mukaan. Länsi- ja kaakkoismurteissa esiintyi lähes yksinomaan täyttä katoa, savolaismurteissa esiintyi enemmän vaihtelua. Savolaismurteissa oli tilastollisesti merkitsevää se, että glottaaliklusiili jäi todennäköisemmin pois ennen että-sanaa kuin muualla. Analysoin työssä myös itse äänitettyä lukupuhuntaa akustisesti. Sotkamolainen ja pääkaupunkiseutulainen informantti lukivat ääneen tekstin, josta otettujen esimerkkien spektrogrammeja nähdään työssä. Molempien informanttien luennassa oli tyypillistä, että vokaalialkuisen ja vokaaliloppuisen sanan väliin jäi jonkin mittainen perustaajuudeton osuus, joko glottaaliklusiili tai narinaa. Perustaajuudettoman osuuden kesto rajageminaatiollisissa tapauksissa oli kummallakin informantilla sama (ei tilastollisesti merkitsevää eroa), mutta sotkamolaisella perustaajuudettomat osuudet rajageminaatiottomissa tapauksissa olivat keskimäärin lyhyempiä kuin pääkaupunkiseutulaisella puhujalla.
  • Pöllänen, Roosa (2022)
    In earlier research, the sociative causative has been considered a subcategory of a prototypical causative and not a category of its own. In the sociative causative the causer both initiates the event and participates in it, unlike in the prototypical causative in which the causer is only the initiator. It has been proposed that the causer can participate in the event either by acting together with the causee, helping the causee, or supervising the causee. The sociative causative can be marked on the predicate by using a specific sociative causative marker or it can be a reading of a prototypical causative construction or a reading of an applicative. The objective of the thesis is twofold. First, the intention is to find out, using a typological sampling method, if there are more languages with a specific sociative causative construction beyond those that are currently known and, second, how these constructions behave. Special attention is paid to the exact semantics of the sociative causation to see if it reflects the semantics proposed in the earlier literature. The contexts in which the prototypical causatives and applicatives can get the sociative reading are also studied. The intention is to find out where the sociative causative aligns in the causative continuum. It has been proposed in the previous literature that the sociative causative is an areal feature of the South American indigenous languages, and 26 languages were previously known to have sociative causative. In addition to these 26 languages, a genealogically balanced sampling method was applied and four languages with sociative causative function were found. Since South America is one of the world’s most linguistically diverse areas the data gathering was limited to the western part of the continent. The 30 languages were analyzed formally and semantically. The analysis shows that the sociative causative usually describes the type of causation in which the causer is a co-actor with the causee or the causer helps the causee. The supervision type of sociative causation, however, occurred rarely. The sociative causative tends to be used with intransitive verbs that express motion or physical activity. In the causative continuum it seems to be in the middle, as the previous research proposes.