Browsing by study line "German Language and German Speaking Culture"
Now showing items 1-12 of 12
-
(2024)In der vorliegenden Masterarbeit wird bilinguale Erziehung finnisch-estnischer und finnisch-deutscher Familien in Finnland untersucht. Das Ziel der Arbeit war es, herauszufinden, wie bilinguale Erziehung in ausgewählten Familien in der Praxis umgesetzt wird und welche Ansichten und Meinungen die Eltern zweisprachiger Familien zur Bilingualität haben. Die Forschungsfragen konzentrierten sich auf die Sprachgebrauchssituationen in zweisprachigen Familien, die Sprachverteilung innerhalb der Familien, Informationsbeschaffung bezüglich Zweisprachigkeit und zweisprachiger Erziehung sowie die wahrgenommenen Vorteile und Herausforderungen einer bilingualen Erziehung und die Eintragung mehrerer Muttersprachen ins finnische Bevölkerungsregister. Die Datenerhebung erfolgte durch eine qualitative Befragung mittels Fragebogen und vertiefender halbstrukturierter Interviews. An der Studie nahmen zwei finnisch-estnische und zwei finnisch-deutsche Familien teil. Alle Elternteile füllten den Fragebogen separat aus. Basierend auf ihren Antworten wurden die Mütter aller Familien als Interviewpartnerinnen ausgewählt. Die Forschungsdaten wurden im Anschluss mit Hilfe einer qualitativen Inhaltsanalyse ausgewertet. Die Inhalte wurden in Kategorien gruppiert, die jeweils ein für die Forschungsfragen relevantes Thema repräsentieren. Die Ergebnisse geben einen Einblick in die zweisprachige Erziehung der ausgewählten Familien sowie die jeweiligen Meinungen und Ansichten der Elternteile im Hinblick auf Zweisprachigkeit. Die befragten Elternteile sehen klare Vorteile der bilingualen Erziehung; dabei bezogen sie sich in der Befragung vor allem auf einen allgemein verbesserten Spracherwerb, die Entwicklung von Denkvermögen und Kommunikationsfähigkeiten, soziale Vorteile und internationale Perspektiven sowie die Förderung der Nähe zwischen Eltern und Kindern. Als Herausforderungen nannten die Eltern unter anderem die vermischte Verwendung der Sprachen, Missverständnisse, etwaige psychische Belastung und Ermüdung, eine langsamere Wortschatzentwicklung und doppelte Arbeit sowie Sorgen bezüglich Mobbings und Kommunikationsschwierigkeiten. In allen Familien haben sich die Mütter über bilinguale Erziehung informiert. Sie taten dies zum Beispiel bei Nahestehenden, bei einer Beratungsstelle, bei Kinderbetreuer:innen oder beim Kinderbetreuungspersonal im Kindergarten und über das Internet. Nur in einer Familie hat auch der Vater Informationen zur zweisprachigen Erziehung eingeholt. Die Mütter befinden eine Eintragung von mehr als einer Muttersprache ins finnische Bevölkerungsregister als (eher) positiv, wohingegen die Hälfte der befragten Väter dem Thema skeptisch gegenübersteht.
-
(2021)Maisterintutkielmani aiheena on idiomaattisten verbifraseologismien käyttö ja tekstifunktiot Erich Kästnerin lastenkirjan Emil und die Detektive vuonna 1929 ilmestyneessä saksankielisessä alkuperäisteoksessa sekä sen kahdessa, vuosina 1931 ja 1956 ilmestyneissä suomennoksissa. Fraseologismeilla tarkoitetaan kulloiseenkin kieleen vakiintuneita, kahdesta tai useammasta sanasta koostuvia, usein idiomaattisia, ilmauksia. Oheisen tutkimuksen tarkoitus on tutkia aineistoon valittujen fraseologismien sulautumista niitä ympäröivään tekstiin ja kontekstiin sekä vertailla käännösteksteistä kerättyjä tuloksia alkuperäistekstiin ja luoda siten kokonaiskuva tutkimusmateriaaliin kuuluvien fraseologismien käytöstä ja sopivuudesta kyseisten tekstien kokonaistyyliin. Tutkimuksen teoreettinen tausta on käännöstieteessä ja kontrastiivisessa fraseologiassa, ja tutkimus rakentuu vahvasti fraseologiatutkimuksessa käytetyn (kon)tekstuaalisen ”sulauttamisen” tai ”upottamisen” (textuelle Einbettung) käsitteen ympärille. Työn teoriaosassa esitellään lisäksi tiukasti määritellyn fraseologismin tunnusmerkit polyleksikaalisuus, kiteytyneisyys ja idiomaattisuus sekä määritellään fraseologiatutkimuksen muita keskeisiä käsitteitä. Tutkimusaineisto koostuu kolmesta korpuksesta, jotka kerättiin alkuperäisteoksesta ja sen suomennoksista rajaamalla alkuperäistekstin aineisto (vähintään heikosti) idiomaattisiin, finiittiverbin sisältäviin fraseologismeihin ja poimimalla vastaavien kohtien ilmaukset käännöksistä. Fraseologismien tunnistamisessa hyödynnettiin useita sanakirjoja sekä tarvittaessa DWDS:n referenssi- ja lehtikorpuksia. Tutkimuksen aineistona toimivat kolme korpusta sisältävät kokonaisuudessaan 203 esiintymää, joista 68 on alkuperäistekstin fraseologismeja, 68 vastaavia vanhemman käännöksen ilmauksia ja 67 vastaavia uudemman käännöksen ilmauksia. Käännösratkaisut sisältävät sekä fraseologisia että ei-fraseologisia ja idiomaattisia ja ei-idiomaattisia ilmauksia. Tutkimuksen tulosten mukaan 75 % alkuperäistekstin fraseologismeista on jollain tekstuaalisella tavalla sulautuneita ympäröivään kontekstiinsa. Vanhemman käännöksen fraseologismeista kontekstiin sulautuneita on 73,3 %, uudemman käännöksen 78,8 %. Useimmin kaikkien kolmen korpuksen fraseologismit sulautuvat osaksi muuta tekstiä ja kontekstia erilaisten parafraasien ja modifikaatioiden avulla. Vanhemman käännöksen fraseologismeista 66,7 % on lisäksi sulautuneisuudeltaan ja sulauttamistavoiltaan yhteneviä alkuperäistekstin vastaavien kohtien kanssa. Uudemman käännöksen osalta tämä prosenttiluku on 75,8 %. Tuloksista voi päätellä, että Kästnerin fraseologian käyttö on monipuolista ja oivaltavaa ja että käännöksissä fraseologiaa käytetään – siinä määrin kuin alkuperäistekstin fraseologismit ylipäätään on suomennettu fraseologismeilla – verrattain yhtä monipuolisesti kuin alkuperäistekstissä. Uuden käännöksen fraseologian käyttö on alkuperäistekstin kanssa kuitenkin jonkin verran yhtenevämpää kuin vanhemman käännöksen. Fraseologian käytön kannalta uutta käännöstä voitaisiin siis pitää semanttisesti, stilistisesti ja tekstuaalisesti hieman paremmin alkuperäistekstiä vastaavana. Käännösten kokonaistyylin ja niiden yleisen laadun sekä uudelleenkääntämisen merkityksen arvioimista varten tarvitaan kuitenkin lisää tutkimusta.
-
(2022)Oheisessa maisterintutkielmassa pyritään oppikirja-analyysin avulla tutkimaan kuulunymmärtämistehtäviä kahdessa lukion alkavan saksan (B3) oppikirjassa (Plan D 1-2, Sanoma Pro, 2021 ja Magazin.de 1, Otava, 2020). Ensimmäinen mainituista soveltuu lukion opetussuunnitelman mukaiseen kahteen ensimmäiseen moduuliin (ennen näitä nimitettiin kursseiksi) ja toinen yhteen. Teoreettinen tausta on kuulunymmärtäminen kieltenopetuksessa, kuulunymmärtämistehtävät sekä suurempana viitekehyksenä konstruktivismi ja sosiaalinen konstruktivismi. Kyseessä on kaiken kaikkiaan sisällönanalyysi näistä oppikirjoista. Konstruktivismi kuvaa oppimista aktiivisena prosessina, jossa oppija itse on keskiössä. Sosiaalinen konstruktivismi pohjaa myös tähän ajatukseen, mutta siinä korostetaan oppimisen olevan vuorovaikutuksellista toimintaa. Näiden oppimiskäsitysten valikoituminen tämän tutkimuksen taustaksi juontuu lukion opetussuunnitelmasta (viimeisin LOPS on vuodelta 2019). Siinä konstruktivismiin ja ennen kaikkea sosiaalinen konstruktivismi ovat sen oppimiskäsitysten pohjana. Tämä käy myös ilmi tutkielmassa. Molempia näitä tarkastellaan sekä teoriaosassa että analyysissä. Teoriaosuus alkaa konstruktivismin kuvailulla ja siinä mm. kerätään lähdekirjallisuudesta kohta, joilla konstruktivismin oppimiskäsitystä voi käytännössä sovittaa luokkahuoneeseen. Tutkielmassa esitellään kirjallisuuteen nojaten periaatteet, joilla oppikirjojen kuulunymmärtämistehtäviä tutkitaan. Näin muokataan kategorioita, joiden pohjalta annetaan esimerkkejä oppikirjojen kuulunymmärtämistehtävistä. Kuulunymmärtämistehtävien määrät oppikirjoissa myös lasketaan näiden kategorioiden mukaan. Konstruktivismia oppikirjoissa analysoidaan niiden kohtien avulla, joita teoriaosuudessa esitettiin. Lisäksi sosiokonstruktivistinen näkemys oppimiseen otetaan huomioon analyysissä niin, että sille muodostetaan lähdekirjallisuuden perusteella omat kriteerit, joilla kuulunymmärtämistehtäviä voi tutkia tästä näkökulmasta. Oppikirjoja myös verrataan toisiinsa. Analyysiosiossa kävi muun muassa ilmi, että oppikirjoista Magazin.de 1 on ikään kuin ”keskustelevampi”. Joissakin sen tehtävissä opiskelija saattoi pohtia kuulemaansa. Analyysin perusteella selvisi myös, että oppikirjoissa tulee vain vähän esille sosiokonstruktivistinen oppimisnäkemys, mutta samalla huomautetaan, että oppimistilanteiden keskusteluja ei voi todentaa.
-
(2022)Tutkielman tavoitteena on tutkia pakoa ja vierautta kahdessa sarjakuvaromaanissa. Tutkimuskysymyksenä on: mitä paon ja vierauden teemaan kuuluu ja miten teema esitetään käyttäen sarjakuvaromaaneille tyypillisiä keinoja kuvassa ja tekstissä? Toisena kysymyksenä on: mitä samanlaista ja erilaista teoksissa on suhteessa pakoon ja vierauteen? Aineistona käytetään sekä saksankielistä että suomenkielistä sarjakuvaromaania. Reinhard Kleistin 2017 ilmestynyt teos ”Der Traum von Olympia” perustuu tositapahtumiin ja kertoo somalialaisen juoksijan Samia Yusuf Omarin paosta ja sen yrityksestä Eurooppaan. Toinen aineiston sarjakuvaromaani ”Näkymättömät kädet” (2011) perustuu kirjailija Ville Tietäväisen tekemään tarkkaan tutkimustyöhön maahanmuutosta. Teos on sekoitus fiktiota ja todellisuutta ja käsittelee päähenkilö Rashidin pakoa kotimaastaan Marokosta Espanjaan laittomaksi pakolaiseksi. Tutkielman keskeisiä käsitteitä ovat vieraus ja kulttuuri, jotka liittyvät keskeisesti teoksien teemaan. Tutkielman menetelmänä on käytetty sekä teema-analyysia että sarjakuva-analyysia. Teema-analyysin avulla tutkittiin vierauden ja paon käsitteitä sekä niiden ilmaantuvuutta teoksissa. Myös keinot, joilla vierautta ja pakoa kuvataan, kuuluivat teema-analyysiin. Sarjakuva-analyysissa keskiössä olivat sarjakuvalle tyypillisten keinojen käyttäminen vierauden ja paon kuvauksessa. Tutkimuksen tuloksena oli, että teokset ovat samanlaisia suhteessa pakenemisen syyhyn. Molemmissa teoksissa henkilöt pakenevat tavoitteenaan paremmat mahdollisuudet elämään. Myös paremman elämän tarjoaminen kotimaahan jääneelle perheelle oli keskiössä. Pakoon päätymiseen vaikutti myös kotimaan tilanne. Teokset erosivat toisistaan pakomatkan suhteen. Kleistin teoksessa pako kesti huomattavasti kauemmin kuin Tietäväisen teoksessa. Kleistin teoksessa päähenkilö ei myöskään koskaan päässyt Eurooppaan, jolloin elämää pakolaisena Euroopassa ei kuvattu teoksessa. Tältä osin teoksia ei siis pystytty vertailemaan. Teosten erilainen sisältö tarjosi kuitenkin kattavan kuvan pakolaisten elämästä paossa ja kohdemaassa. Tutkimuksen muihin tuloksiin kuului, että etenkin muut pakolaiset muodostuivat tärkeiksi päähenkilöille, eivätkä paikalliset suhtautuneet kovinkaan positiivisesti pakolaisiin. Sarjakuvalle tyypillisiin keinoihin kuului paon ja vierauden kuvaus etenkin värien, symbolien ja paneelien avulla. Paon negatiivisia piirteitä kuvattiin esimerkiksi tummilla väreillä. Symboleista supersankarifiguuri ja juoksemiseen sekä olympialaisiin liittyvät symbolit kuvasivat paon tarkoitusta. Takaapäin ja kasvottomina esitetyt pakolaiset kuvasivat pakolaisten näkymättömyyttä. Tulokset tarjoavat tietoa elämästä paossa sekä tietoa siitä, miten vieraus ja pakolaisuus esitetään kirjallisuudessa.
-
Humorvolle Effekte in multimodaler Werbekommunikation auf dem Instagram-Konto von Haribo Deutschland (2021)Työn tavoitteena on selvittää mitä humoristisia kommunikatiivisia keinoja Haribo Saksa käyttää Instagram-julkaisuissaan. Työssä keskitytään erityisesti erilaisiin kielileikkeihin, jotka ilmenevät julkaisuissa 26.2.2020-12.3.2021 välisenä aikana sekä minkä teemojen pohjalta kielileikit ovat rakennettu. Apuna kielileikkien kategorisoinnissa käytetään Janichin (2013) kielileikkien luokittelua sanaleikkeihin, referenssileikkeihin sekä kontekstileikkeihin. Työssä keskitytään erilaisiin sanaleikkeihin sekä referenssileikkeihin. Sanaleikit ovat Janichin (2013) luokittelua mukaillen luokiteltu työssä sananmuodostukseksi, sanan vaihdoksi, äänteen lisäykseksi, homoifooniksi sekä kontaminaatioksi. Myös referenssileikit ovat Janichin (2013) luokittelun mukaan jaettu polyseemeihin, personifiointiin, kontekstikombinaatioihin sekä viittauksiin kuvan ja tekstin välillä. Analyysimateriaaliksi on rajattu pelkästään kuvajulkaisut, joissa ilmenee vähintään yksi kielileikki. Osa Haribon tuotteiden nimistä on rakennettu sanaleikkejä käyttäen, ja siksi myös julkaisut, joissa ilmenee pelkästään tuotteen nimi, ilman humoristista yhteyttä julkaisun kuvaan, ovat rajattu pois. Myöskään videojulkaisuja ei analysoida. Analyysimateriaali on kerätty näyttökaappauksina haribo_deutschland Instagram-käyttäjältä 24.2.2021-6.4.2021 välisenä aikana ja yhteensä analysoitavia julkaisuja on 69. Työssä keskeisessä roolissa kielileikkien lisäksi ovat Instagram, mainonta sekä multimodaalisuus. Clueleyn (2017: 3) mukaan mainokset voivat muistuttaa ulkoisesti esimerkiksi taidetta tai uutisia, joten mainoksen määrittäväksi tekijäksi sopii paremmin sen tavoite vaikuttaa ihmisiin, ja saada yleisö esimerkiksi ostamaan mainostettua tuotetta. Tämän perusteella Haribo Saksan julkaiseman Instagram-sisällön voi luokitella mainonnaksi. Stöckl et al. (2011) määrittelevät multimodaalisuuden käsitteenä kommunikatiivisille tilanteille, jotka sisältävät useita eri moodeja (esimerkiksi kieltä, kuvia tai ääntä). Tässä työssä analysoidut Haribo Saksan Instagram-julkaisut sisältävät sekä kieltä että kuvia, joten ne ovat multimodaalisia. Multimodaalisuus on tärkeä osa analysoitavien sanaleikkien ymmärtämistä, sillä analysoidut sanaleikit syntyvät juuri kuvan, sekä kuvatekstin tai kuvassa olevan tekstin yhteydestä. Työssä yhdistyy sekä laadullinen että kvantitatiivinen analyysi. Julkaisut analysoidaan ensin laadullisesti, kun määritellään mikä kielileikki ja teema on kyseessä. Sitten julkaisut analysoidaan kvantitatiivisesti, kun eritellään kuinka usein mikäkin kielileikki tai teema on ilmennyt analysoitavissa postauksissa. Analysoiduista 69 julkaisusta löytyi 20 sanaleikkiä ja 54 referenssileikkiä. Löytyneiden kielileikkien suurempi määrä kuin analysoitavien postausten määrä selittyy sillä, että yksi julkaisu voi sisältää useamman kielileikin. Sanaleikeistä yleisin oli sananmuodostus, joka löytyi yhdeksästä julkaisusta. Referenssileikeistä suurimman ryhmän muodosti kontekstikombinaatiot, joita löytyi 44. Teemat kielileikkien taustalla on jaettu makeisen ulkonäköön, nimeen, väriin ja makuun. Löytyi myös teemoja, jotka eivät sovi tähän jaotteluun ja ne muodostavat oman ryhmänsä. Yleisin teema, jonka pohjalta analysoidut sanaleikit sekä referenssileikit oli rakennettu, oli makeisen ulkonäkö. Tämä selittyy osin sillä, että mikäli kielileikin teema olisi voinut olla sekä ulkonäkö että esimerkiksi maku, on ensisijaisena pidetty ulkonäköä.
-
(2023)Tutkielman tavoitteena on selvittää kulttuurin ja maantuntemuksen esiintymistä saksankielisten kielisuihkujen materiaaleissa. Tutkielmassa vastataan seuraaviin tutkimuskysymyksiin: ”Mitkä maantuntemuksen osa-alueet tulevat esiin materiaaleissa?”, ”Kuinka monipuolisesti ja millä tavoin kulttuurin- ja maantuntemusta opetetaan kielisuihkuissa?” sekä ”Miten kielisuihkuja voitaisiin käytännössä parantaa, etenkin kulttuurin ja maantuntemuksen näkökulmasta?”. Tutkielmassa tarkastellaan kahta eri materiaalipakettia: Saksaa leikitellen: materiaalipaketti saksankielisille kielisuihkuille (Pentikäinen 2016) ja Saksaa Felixin ja Franzin kanssa (Goethe-Instituutti Lontoo, 2015). Menetelmänä käytetään oppimateriaalianalyysia. Tutkielman teoreettinen viitekehys koostuu kolmesta osasta. Koska kielirikasteiseen opetukseen, voi sekoittua monia käsitteitä, kuten kaksikielinen opetus ja varhennettu tai varhainen kieltenopetus, selitetään tutkielman toisessa kappaleessa aluksi käsitteiden eroja. Lisäksi käydään läpi varhennetun kieltenopetuksen hyviä ja huonoja puolia (esim. pienten lasten heikompi kognitiivinen kypsyys, yleinen kiinnostus kaikkea uutta kohtaan), sen tavoitteita (esim. tutustuminen uuteen kieleen ja sen kulttuuriin, rohkaiseminen kohdekielenkäyttöön) sekä sille ominaisia opetusmetodeja (esim. toiminnallisuus, aistit). Kolmas kappale käsittelee kielikylvyn, kielisuihkun ja CLIL-opetuksen välisiä eroja ja niiden tilannetta sekä Suomessa että Sveitsissä. Neljäs kappale käsittelee kulttuuria, maantuntemusta, kieli- ja kulttuuritietoisuutta ja niiden esiintymistä vieraan kielenopetuksessa. Kirjallisuuden perusteella nousivat esille mm. kulttuurin ja maantuntemuksen monimutkaisuus, maantuntemuksen eri osa-alueet (kuten maa ja kansa, historia tai koulutus ja tiede) ja pedagogisia työskentelytapoja, esimerkiksi kognitiivinen tai kommunikatiivinen lähestymistapa sekä etenkin toiminnallisuuden korostaminen myös maantuntemuksen opettamisessa. Tutkielman yksi keskeisimmistä tuloksista on kulttuurin- ja maantuntemuksen jääminen hieman irralliseksi itse kielenoppimisesta. Molemmista materiaaleista löytyy kuitenkin kulttuuripiirteitä yli puolesta eri maantuntemuksen kategoriasta, mutta usean osa-alueen osuus jää pieneksi. Piirteet ovat vaihtelevia, mutta eivät niinkään monipuolisia, sillä kulttuurinen moninaisuus sekä saksan osavaltioiden että saksankielisten maiden välillä jää heikoksi. Myös kieli- ja kulttuuritietoisuuden osuus jää vähäiseksi, mutta kohdemaasta luodaan kuitenkin positiivinen ja ennakkoluuloton kuva oppilaille. Molemmissa materiaaleissa on onnistuttu käsittelemään samoja teemoja eri näkökulmista. Pienille lapsille ominaiset metodit (kuten toiminnallisuus) tulevat esille jokseenkin, mutta kulttuuriset piirteet tulevat usein esille vain keskusteluissa. Osa tunneista kuitenkin sisälsi kielisuihkuille ja pienille lapsille ominaisia leikillisiä ja motivoivia metodeja ja teemat sopivat hyvin kohderyhmälle. Teemat vastaavat useamman lapsen kiinnostuksen kohteita. Valittujen materiaalien perusteella voidaankin päätellä kielisuihkujen päällimmäiseksi tavoitteeksi ”vain” lasten motivoiminen kieltenopiskeluun.
-
(2023)Während meiner Tätigkeit als Willkommenslehrkraft an einer Grundschule in Berlin erlebte ich die Unorganisiertheit in der Planung und Durchführung des Unterrichts in den Willkommensklassen. Ziel meiner Masterarbeit ist es, die Herausforderungen im Zusammenhang mit den Willkommensklassen an Grundschulen in Berlin zu erforschen und somit Interesse an ihrer Weiterentwicklung zu wecken. In der Masterarbeit erfolgt eine detaillierte Analyse der Herausforderungen sowie eine Untersuchung der Differenzierung des Unterrichts in den Willkommensklassen. Die Forschung folgt einer qualitativen Methode. Im Frühling 2023 wurden sechs Willkommenslehrkräfte interviewt, die Kinder im Alter von 6-12 Jahren unterrichten. Das Interviewmaterial wurde mittels theoriegeleiteter, datenorientierter Analyse ausgewertet. Die Ergebnisse der Studie zeigen, dass die Planung und Umsetzung des Unterrichts in den Willkommensklassen in Berlin hauptsächlich in der Verantwortung der Willkommenslehrkräfte liegen. Es existiert kein fester Rahmenlehrplan für die Willkommensklassen; vielmehr ist das übergeordnete Ziel Deutsch so schnell wie möglich zu erlernen, um den Übergang in die Regelklasse zu ermöglichen. Neben dem Deutschunterricht tragen die Willkommenslehrkräfte auch die Verantwortung für die Schaffung eines Zugehörigkeitsgefühls bei meistens traumatisierten Kindern in einem fremden Land. Eine mögliche Fortführung der Forschung könnte darauf abzielen, zu ermitteln, welche Unterstützung ein Kind erfährt, wenn es von der Willkommensklasse in eine Regelklasse wechselt.
-
(2024)Syftet med denna avhandling är att undersöka muntliga övningar i läroböcker för tyska som främmande språk i Finland och Sverige. Som undersökningsmaterial används den finska läroboken Plan D 1-2 och de svenska läroböckerna Alles Deutsch 6 och Alles Deutsch 7 som är avsedda för nybörjarnivå i grundskolan. Förmågan att kommunicera muntligt på främmande språk är viktigt både i vardagen och i arbetslivet då en stor del av kommunikationen sker muntligt. På grund av detta är det viktigt att ett högt värde sätts på muntlig kommunikation i undervisningen redan från början. Avhandlingen fokuserar på läroböcker eftersom de har en stor inverkan på vad som undervisas på lektionerna och på vilka sätt. I avhandlingen behandlas muntlig språkfärdighet och dess roll i undervisningen i främmande språk. Det granskas vilka övningsformat och övningstyper av muntliga övningar det förekommer i läroböckerna. Ytterligare undersöks vilka egenskaper av undervisningsmetoderna som använts under de senaste århundradena syns i muntliga övningarna för att se deras inflytelse på dagens läroböcker. Undervisningsmetoderna i fråga är grammatik- och översättningsmetoden, direktmetoden, audiolingvala och audiovisuella metoden samt den kommunikativa metoden. Slutligen granskas det ifall det finns några skillnader mellan de finska och svenska läroböckerna gällande muntliga övningar. Resultaten visar att de undersökta läroböckerna har små skillnader gällande övningsformat, övningstyper och egenskaper av undervisningsmetoderna, men inga radikala skillnader finns att se. Det är ett förväntat resultat eftersom läroböckerna är avsedda för samma nivå och läroplanerna i Finland och Sverige ställer liknande mål för undervisningen gällande muntlig kommunikation i främmande språk. Gemensamt för båda läroböckerna är att övningar vars funktion är att förbereda för kommunikation dominerar i de första kurserna, medan övningar som strukturerar och bygger upp kommunikation utgör majoriteten i de andra kurserna. Fastän en relativt stor andel av övningarna i de undersökta läroböckerna är muntliga och kommunikation anses som en viktig del av undervisningen, visar det sig att de flesta muntliga övningar förekommer i form av imitation och dialogmönster, dvs. den audiolingvala metoden är dominerande. Detta betyder att fri textproduktion och övningar som simulerar kommunikation inte får lika mycket plats.
-
(2023)Früher erworbene bzw. gelernte Sprachen haben einen Einfluss auf die Sprachlernprozesse von neuen Sprachen und können dabei eine Hilfe sein. Die SchülerInnen der Klassenstufen 7–9 der finnischen Gesamtschule haben bereits Kenntnisse in mindestens drei Sprachen. Dem Lehrplan nach soll die Mehrsprachigkeit der SchülerInnen im Fremdsprachenunterricht genutzt und gefördert werden. Für die Umsetzung dieser Lehrplanziele ist es erforderlich, dass die LehrerInnen sich des mehrsprachigen Repertoires der SchülerInnen sowie der Mehrsprachigkeitsdidaktik bewusst sind. Das Ziel der vorliegenden Arbeit ist es herauszufinden, inwieweit sich die FremdsprachenlehrerInnen darüber bewusst sind, über welche Sprachreserven ihre SchülerInnen verfügen, wie sie zur Mehrsprachigkeit der SchülerInnen eingestellt sind und inwiefern sie die Mehrsprachigkeit der SchülerInnen in ihrem Unterricht nutzen und fördern. Die Forschungsfragen sind die folgenden: Wie bewusst sind sich die FremdsprachenlehrerInnen der sprachlichen Ressourcen ihrer SchülerInnen? Wie ist die Einstellung der FremdsprachenlehrerInnen zur Mehrsprachigkeit ihrer SchülerInnen? Wie wird die Mehrsprachigkeit der SchülerInnen durch die FremdsprachenlehrerInnen im Fremdsprachenunterricht genutzt und gefördert? Um die Forschungsfragen zu beantworten, wurde ein Online-Fragebogen erstellt und an FremdsprachenlehrerInnen der 7.–9. Klasse der finnischen Gesamtschule verschickt. Insgesamt haben 43 FremdsprachenlehrerInnen aus Schulen rundum Finnland den Fragebogen beantwortet. Die Antworten auf den Fragebogen sind bezüglich allen drei Aspekten (Bewusstheit, Einstellung sowie Nutzung und Förderung) überwiegend positiv. Es lässt sich aber eine gewisse Diskrepanz zwischen der befürwortenden Einstellung und der tatsächlichen Nutzung bezüglich der Mehrsprachigkeit der SchülerInnen im Unterricht erkennen. Außer der Einstellung zur Mehrsprachigkeit spielen unter anderem die Lehrmaterialen und die Sprachkenntnisse der LehrerInnen dabei eine Rolle, inwieweit die Mehrsprachigkeit der SchülerInnen im Fremdsprachenunterricht genutzt und gefördert wird. Für weitere Untersuchungen wären daher Lehrwerke bezüglich der Berücksichtigung von Mehrsprachigkeit ein interessantes Untersuchungsobjekt.
-
(2023)Die vorliegende Arbeit beschäftigt sich mit den Themen referierende Ausdrücke und referentielle Bewegung in der Pressekonferenzen der deutschen Fußballbundesliga. Unter referierende Ausdrücke werden in dieser Arbeit die sprachliche Bezugnahme auf gemeintes Objekt verstanden. Solche Ausdrücke, die in dieser Arbeit vorkommen, sind z.B. die Personalpronomina und definite Kennzeichnungen. Der Begriff referentielle Bewegung bezieht sich auf die Weisen wie sich die Information von einem Satz zum nächsten entfaltet. Ziel der Untersuchung ist zu zeigen, mit welchen referierenden Ausdrücke die Trainer auf ihre Mannschaft Bezug nehmen und die referentielle Bewegung in einem längeren Abschnitt in einer Pressekonferenz. Die referierende Ausdrücke können z.B. die Verwendung des Personalpronomens wir oder definite Kennzeichnungen wie die Mannschaft oder die Jungs sein. In der Arbeit wird auch mit Hilfe der referentiellen Bewegung die Formen der referierenden Ausdrücke in einem längeren Ausschnitt untersucht. Es wird auch analysiert, welche kommunikative Funktion die Verwendung verschiedener referierender Ausdrücke, die sich auf dasselbe Objekt beziehen, hat. Für die Arbeit wurde ein Korpus erstellt. Das Korpus setzt sich aus vier transkribierten Pressekonferenzen aus der deutschen Fußballbundesliga zusammen. Zeitlich haben alle Spiele während der Rückrunde 2023 stattgefunden. Die Pressekonferenzen sind auf der Videoplattform YouTube frei verfügbar. Die für die Arbeit ausgewählten Pressekonferenzen dauerten insgesamt 81 Minuten und insgesamt umfasst das Korpus 13 530 Wörter. Die theoretischen Grundlagen der Arbeit besteht aus der Referenztheorie, Quaestio-Theorie und zur QuaestioTheorie gehörende referentielle Bewegung. Eine der wichtigsten Werke zum Thema Referenztheorie in dieser Arbeit ist das Buch Sprechakte (1971) von Searle. Über das Thema Quaestio-Theorie hat Stutterheim (1997) in ihrem Buch Einige Prinzipien des Textaufbaus geschrieben. Es wurde mit Hilfe des Korpus die verschiedenen referierenden Ausdrücke, die die Trainer verwenden gezeigt. Auch wurden die Funktionen erläutert, warum die Trainer verschiedene referierende Ausdrücke verwenden. Aus den gewonnenen Erkenntnissen lassen sich die Schlussfolgerungen ziehen, dass es Variationen in der Auswahl der referierenden Ausdrücke gibt und die Auswahl des Ausdrucks die Möglichkeit zur Perspektivwechslung ermöglicht. Besonders wenn es um das Lob geht, wurde gezeigt, dass die Trainer sich selbst von den Spielern distanzieren wollen und verwenden öfter definite Kennzeichnungen wie z.B. die Mannschaft oder die Jungs als das Personalpronomen wir. Die Ergebnisse der Untersuchung zeigen, wie die Verwendung verschiedener referierender Ausdrücke einen großen Unterschied besonders in einem längeren Auszug verursachen kann
-
(2022)I denna magisteravhandling jämför jag tre Lidl-broschyrer sinsemellan. Broschyrerna granskas ur ordförrådets, stilistikens och retorikens synvinklar. Mina forskningsfrågor är: Vilka stilistiska eller retoriska egenskaper uppvisar reklambroschyrerna från Tyskland, Österrike och Schweiz? Vilka egenheter uppstår i förhållande till ordförrådet? Med vilka medel försöker man uppnå reklamernas mål? Stilistik, retorik och ordförråd utgör den teoretiska referensramen. Sociolingvistiska perspektiv presenteras ävenså. Broschyrerna som ingår i forskningsmaterialet är från Tyskland, Österrike och Schweiz. Broschyrerna publicerades i februari 2021. Forskningsmetoden jag använder är en jämförande metod. Jag jämför broschyrerna och undersöker likheter och skillnader. Analysen stöds av analysmodellen som presenteras av Nina Janich. Forskningen visar att det används olika stilistiska eller retoriska medel. Det är dock anmärkningsvärt att exempelvis brott mot språknormer inte förekommer. Ordförrådmässigt förekommer det att engelska främmande ord är mycket vanliga och att det inte finns några egentliga fackord. Om man tar hänsyn till ordförrådet förekommer det inte många ord på österrikisk eller schweizisk tyska. Det finns många ord av hög kvalitet, men inga fackord. De engelska orden representerar de främmande orden. Forskningen visar tydligt att målet är att påverka köpbeslutet. Det var väntat att det skulle finnas fler likheter än skillnader mellan broschyrerna. När jag klassificerade exemplen framkom det att vissa kategorier var mer representerade i vissa broschyrer.
-
(2023)Die Stimme ist eines der wichtigsten „Werkzeuge“ für den Lehrerberuf. Lehrerstimmen müssen Störgeräuschen, schlechter Raumakustik oder Raumluftproblemen standhalten, weshalb der Lehrerberuf mit einem erhöhten Risiko für Stimmprobleme behaftet ist. Diese Studie untersucht, inwieweit sich finnische Lehrer der allgemeinen Schulbildung ihrer Stimme bewusst sind, inwiefern insbesondere finnische Fremdsprachenlehrer mögliche Stimmprobleme wahrnehmen und wie sie ihre Stimme pflegen. Die Daten wurden in einer anonymen Online-Umfrage erhoben und umfassten Antworten von 76 Teilnehmenden. Bei den Teilnehmenden handelte es sich um Lehrkräfte verschiedener Schulstufen der finnischen allgemeinen Schulbildung, die in 24 verschiedenen Fächern unterrichteten. Unter den Teilnehmenden waren 21 Fremdsprachenlehrer. Die Ergebnisse der Umfrage zeigten, dass fast zwei Drittel der Lehrkräfte kein Stimmtraining erhielten. Dennoch gab eine große Mehrheit aller Teilnehmenden an, sich ihrer Stimme während des Unterrichts bewusst zu sein. Fast alle Lehrkräfte mit Stimmtraining gaben an, sich ihrer Stimme bewusst zu sein. Das Stimmbewusstsein unter finnischen Fremdsprachenlehrern war hoch, aber durchschnittlich deutlich niedriger als bei Lehrkräften aller anderen Unterrichtsfächer. Besonders machte sich bemerkbar, dass Fremdsprachenlehrer größere Probleme hatten mit Stimmsymptomen, die beim längeren Sprechen auftraten.
Now showing items 1-12 of 12