Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by study line "Latinamerikastudier"

Sort by: Order: Results:

  • Savonen, Linda (2019)
    Tässä syventävien opintojen tutkielmassa analysoin Argentiinan senaatissa 8. elokuuta 2018 käytyä keskustelua abortin laillistamisesta. Aiemman tutkimuksen mukaan abortin laillistamista ovat Latinalaisessa Amerikassa ajaneet lähinnä institutionalisoituneet vasemmistopuolueet, joten olin kiinnostunut siitä, miksi lakiuudistus sai Argentiinassa kannatusta yli puoluerajojen. Edeltäviin tutkimuksiin perustuen alkuperäinen hypoteesini oli, että kansan-terveydelliset perustelut olisivat ne, joiden avulla hegemoniset abortin laillistamista vastustavat argumentit voitaisiin ylittää. Myös Uruguayn vuoden 2012 lakimuutos ja sen ympärillä käyty keskustelu näyttivät tukevan tätä hypoteesia. Aineistonani on lakimuutosta kannatteiden senaattorien puheenvuorot (32 kpl). Tutkimuskysymykseni on neli-osainen: 1. Mihin diskursseihin argentiinalaiset senaattorit vetosivat puolustaessaan lakialoitetta?; 2.Millaisia merkityksiä abortin laillistamiselle annettiin?; 3. Millaista tulevaisuuden Argentiinaa senaattorit rakensivat puheissaan?; 4. Mitä seurauksia diskursiivisilla valinnoilla on argentiinalaiselle yhteiskunnalle? Tutkimukseni metodeina käytän sisällönanalyysia hahmotellessani aineiston eri diskursseja ja diskurssianalyysia varsinaiseen tulkintaan. Aineistosta tutkin diskursiivista kamppailua hyödyntäen Arja Jokisen ja Kirsi Juhilan valta-analyysin hahmotelmaa, jonka mukaan analyysissä voidaan pohtia diskurssien välisiä ja sisäisiä valtasuhteita, sitä miten tietyt diskurssit muotoutuvat hegemonisiksi sekä hegemonisten diskurssien käyttöön kytkeytyviä ideologisia seurauksia ja muutoksen mahdollisuutta. Tutkimukseni perusteella kansanterveysargumentti nousee kyllä esiin lakiesityksen kannattajien puheissa, mutta vielä vahvemmin abortin laillistaminen kiinnitetään osaksi keskustelua kirkon ja valtion erottamisesta ja lainsäätäjien yhteiskunnallisesta roolista. Kaikkein tärkein löytöni on kuitenkin sukupolvidiskurssi, joka luo nuorille naisille uudenlaista aktiivista poliittista subjektiutta perinteisen maternalistisen kärsivän äidin roolin tilalle. Hegemonisina pitämistäni diskursseista aborttilain uudistajat välttävät kokonaan moraalifilosofista sikiön ja naisen oikeuksien vastakkainasettelua ja kiertävät argumentin perustuslainvastaisuudesta kyseenalaistamalla lakien merkityksen yhteiskunnassa sekä huomauttaen lakien muuttuvan yhteiskunnallisen kehityksen seurauksena. Abortin näkeminen tragediana sen sijaan näyttäytyy niin hegemonisena ajatuksena, etteivät abortin laillistamista kannattaneet senaattoritkaan kyseenalaista tätä. Tällä tragedia-konsensuksella on väistämättä negatiivisia seurauksia, sillä se osoittaa, ettei äitiyden kulttuurisesta mandaatista kieltäytyminen ole vielä täysin hyväksyttävää argentiinalaisessa yhteiskunnassa.
  • Kujala, Kai-Aleksi (2021)
    Boliviassa pidettiin lokakuussa 2019 presidentinvaalit, jotka johtivat vakavaan poliittiseen ja yhteiskunnalliseen kriisiin. Tämän aiheuttamissa levottomuuksissa kuoli kymmeniä ihmisiä. Marraskuussa 2019 vaalien tulokset mitätöitiin, ja maata vuodesta 2006 saakka johtanut presidentti Evo Morales erosi ja lähti maanpakoon. Analysoin maisterintutkielmassani poliittista keskustelua bolivialaisissa sanomalehdissä ennen syksyn 2019 vaaleja. Aineistoni koostuu kuuden sanomalehden presidentinvaaleja koskevasta uutisoinnista kahden viikon ajanjaksolla ennen vaalipäivää. Aineistoni lehdet ovat Cambio, El Deber, El Diario, El Tiempo, La Razón ja Página Siete. Tutkimusmetodinani käytän kehysanalyysiä. Tutkimuskysymykseni ovat: 1. Miten Bolivian presidentinvaalien kampanjointia kehystettiin mediassa? 2. Miten presidenttiehdokkuuksia kehystettiin Bolivian mediassa? Tunnistin aineistoni 52 sanomalehtiartikkelista kolme geneeristä kehystä: konfliktin, moraalin ja vastuullisuuden kehykset. Käytin kehysten tunnistamisessa apuna kehysmatriisia, kehysten alaluokkia ja aineistossa toistuvasti ilmenneitä fraaseja. Analyysini perusteella kehysten käyttö vaihteli lehdissä varsin paljon. Konfliktin kehys oli kehyksistä käytetyin. Myös muut kehykset saivat kuitenkin laajasti palstatilaa. Tutkimukseni osoittaa myös sen, ettei presidentti Evo Moralesin usein esittämä hallituksen ja perinteisten mediatalojen välinen hankala suhde ole tosiasiassa enää niin ongelmallinen kuin Morales on antanut ymmärtää. Tutkimukseni perusteella poliittinen uutisointi Boliviassa on joitakin poikkeuksia lukuunottamatta kunnioittavaa ja tasapuolista. Vaaleja edeltänyt poliittinen keskustelu pysyi odotetuissa teemoissa. Bolivian presidentinvaaleja koskevaa keskustelua on viime vuodet hallinnut presidentin uudelleenvalinnan ja tämän oikeutuksen teema. Aineistoni perusteella hallitus perusteli presidentin uudelleenvalinnan oikeutusta kansan tahdolla ja hyvillä saavutuksillaan. Myös oppositio korosti retoriikassaan kansan tahtoa ja etenkin vuoden 2016 kansanäänestyksen merkitystä Moralesin ehdokkuuden oikeutukselle. Opposition mielestä Morales ei olisi saanut enää asettua ehdolle vuoden 2019 vaaleissa, koska maan perustuslaki rajoittaa presidentin toimikaudet kahteen peräkkäiseen kauteen. Tutkimukseni tuo selkein esimerkein esille, miten presidentinvaaleja edeltänyt keskustelu keskittyi ehdokkaiden välisen vastakkainasettelun korostamiseen. Ehdokkaat saivat kuitenkin äänensä kuuluviin, joten avoimen poliittisen keskustelun käyminen Bolivian mediassa on yhä mahdollista.
  • Linnasola, Yasmine (2020)
    Venezuela on ollut säännöllisesti esillä medioissa ympäri maailman maan pitkään jatkuneen poliittis-taloudellis-sosiaalisen kriisinsä vuoksi. Suhtautuminen tähän kriisiin on jakanut kansainvälisen yhteisön kahtia, eikä tilanteen ratkaiseminen ole useista yrityksistä huolimatta onnistunut. Tässä syventävien opintojen tutkielmassa analysoin Venezuelan kriisiä koskevaa uutisointia keväällä 2019 kolmessa sanomalehdessä: espanjalaisessa El Paísissa, kolumbialaisessa El Tiempossa ja yhdysvaltalaisessa The New York Timesissa. Kyseisten lehtien kotimaat ovat olleet aktiivisesti mukana Venezuelan kriisin ratkaisemisessa, ja niillä on vahvat siteet Venezuelaan niin poliittisesti kuin kulttuurillisestikin. Tutukimusmetodeinani käytin kehys- ja kenttäanalyysia. Kehysanalyysin avulla selvitin, millaisia teemoja Venezuelan kriisiin liittyvässä uutisoinnissa nousi esiin ja pohdin, miksi juuri nämä teemat nousivat keskeisiksi. Kenttäanalyysiä hyödynsin selvittäessäni, kuka näitä kehyksiä tuottaa, eli ketkä saivat äänensä kuuluviin uutisoinnissa. Tutkimuskysymykseni olivat: 1. Mitkä ovat kaikista suosituimmat kehykset Venezuelan kriisiä koskevassa uutisoinnissa keväällä 2019 El Paísissa, El Tiempossa ja The New York Timesissa ja miksi? 2. Miten Espanjan, Kolumbian ja Yhdysvaltojen asettuminen tukemaan virkaa tekeväksi presidentiksi julistautunutta oppositiojohtaja Juan Guaidóta näkyy maiden suurimpien sanomalehtien uutisoinnissa? 3. Kuka uutisoinnissa pääsee ääneen, missä laajuudessa ja miksi? Löysin 43:sta uutisartikkelista koostuvasta aineistostani viisi geneeristä kehystä: Rauhan ja konfliktin kehys, uskottavuuden kehys, maailmanjärjestyksen kehys, inhimillisyyden kehys ja syiden ja seurausten kehys. Kenttäanalyysin avulla tunnistin erilaisia puhujia, jotka voidaan jakaa neljään kategoriaan: 1. poliitikot 2. asiantuntijat 3. tavalliset kansalaiset ja 4. nimeämättömät informantit. Tarkastelemani uutisointi tuki aineistona toimivien lehtien kotimaiden poliittisia intressejä. Tutkimukseni paljasti, että kaikki valitsemani lehdet asettuivat selkeästi tukemaan Guaidóta ja pyrkivät esittämään hänet uskottavana hallitsijakandidaattina, kun taas Venezuelan sosialistipresidentti Nicolás Maduro esitettiin epäuskottavana ja hänestä luotiin jopa demonisoitua kuvaa. Tästä huolimatta Maduro tukijoukkoineen pääsi kuitenkin itse kertomaan näkemyksensä kevään 2019 tapahtumista. Analysoimieni lehtien välillä on havaittavissa eroja siinä, mitä ne uutisoinnissaan painottavat. The New York Times korostaa kansainvälisen yhteisön näkemyksiä kriisin suhteen ja nostaa esiin sen taloudelliset vaikutukset antaen samalla runsaasti puhetilaa Venezuelan kansalaisille. El Tiempo painottaa asiantuntijoiden näkemyksiä ja jättää kansainvälisen yhteisön sekä Venezuelan kansalaisten näkökulmat vähemmälle huomiolle. El País tuo esiin kansalaisten kärsimystä dramaattisella tarinankerronnalla ja on lehdistä ainoa, joka siteeraa uutisoinnissa myös nimeämättömiä informantteja Monet tutkimustuloksistani ovat linjassa aiemman kehittyvää maailmaa koskevaa uutisointia analysoivan tutkimuksen kanssa. Tarkastelemani uutisointi oli pääasiassa negatiivista, eikä Venezuelan kriisin syitä taustoitettu lähes lainkaan, jolloin kuva globaalin etelän monisyisistä ongelmista jää varsin yksipuoliseksi. Lisäksi kaikista köyhimmät kansanosat eivät saaneet ääntään kuuluviin, vaan poliitikot ja asiantuntijat puhuivat näiden puolesta. Positiivista kuitenkin on, että kokonaisuudessaan Venezuelan kansalaiset saivat siteeraustilasta yli puolet.
  • Pitkälä, Noora (2022)
    ”Patriarkaatti tuomitsee ensihenkäyksestä mut / rangaistuksenani, on väkivalta kätketty,” kajahti Kolmen sepän patsaalla joulukuussa 2019. Joukko latinalaisamerikkalaisia naisia toisti Helsingissä Un violador en tu camino -performanssin (suom. Raiskaaja tielläsi), joka syntyi Chilen Valparaísossa osana laajoja mielenosoituksia vuonna 2019. Las Tesis -aktivismiryhmän performanssia kopioitiin ympäri maailmaa useilla kielillä, ja eri käännökset toistivat aina saman viestin: naisten kokema seksuaalinen väkivalta on osa yhteiskunnan valtarakenteita.   Suomessa performanssin järjesti latinalaisamerikkalaisten feministien aktivistiryhmä La Red de Mujeres Finlandia. Tutkielmassa haastattelu kahden ryhmän jäsenen kanssa ja osallistuva havainnointi Suomen Un violador -performanssissa tarjoavat näkökulman siirtolaiskontekstissa tapahtuvaan transnationaaliseen feministiseen solidaarisuustyöhön. Tarkastelen teoriaohjaavan sisällönanalyysin menetelmin siirtolaisuuskontekstissa tapahtuvan feministisen aktivismin ja erityisesti Un violador -performanssin kokemusta. Tutkin millaisia identiteetin ja kuulumisen kysymyksiä feministiseen aktivismiin liittyy siirtolaisuuskontekstissa? Millaisia motiiveja ja merkityksiä latinalaisamerikkalaisella feministisellä aktivismilla on Suomessa protestoidessa? Lisäksi pohdin, miten La Redin aktivismi ja Un violador -performanssi voidaan ymmärtää transnationaalisen feminismin ilmiöinä?   Paneudun tutkielmassa tunteiden merkitykseen feministisessä aktivismissa. Performanssi hahmottuu symbolisena solidaarisuuden eleenä, jolla osoitetaan tukea naisille ja feministeille Latinalaisessa Amerikassa. Performanssin osallistujat rikkovat tunnekulttuurin normeja sekä naisina että maahanmuuttajina, ja luovat tilaa uudenlaisten tunnekulttuurien muovautumiselle, tai ainakin hetkelliselle vapautumiselle normeista. Siirtolaisuuskontekstissa korostuvat transnationaaliset identiteetit ja kuulumisen neuvottelut, joita performanssin parissa käydään. Siirtolaisuuden, feminismin ja aktivismin intersektiossa avautuu analyyttinen monipaikantuneen feminismin muoto, jossa ammennetaan marginalisaation ja toiseutetuksi tulemisen kokemuksista. La Red de Mujeres Finlandian solidaarisuuteen perustuva aktivismi ei ainoastaan tarjoa tilaa omaehtoiselle identiteetin määrittelylle maahanmuuttajakontekstissa, vaan myös laajentaa feministisen ajattelun näkökulmia Suomessa.