Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by study line "Maantieteen opettaja"

Sort by: Order: Results:

  • Aalto, Nelli (2021)
    Ilmastonmuutos on aikamme haastavin ympäristöongelma, joka uhkaa ihmiskuntaa ja elämää maapallolla. Hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli IPCC on todennut, että ihmisen toiminta on kiihdyttänyt ilmaston lämpenemistä ja että lämpeneminen tulisi pysäyttää 1,5 asteeseen esiteollisen ajan tasoon verrattuna. Yksi tehokkaimmista ilmastonmuutoksen hillintäkeinoista on onnistunut ilmastokasvatus eli ilmastonmuutosilmiön syvälliseen ymmärtämiseen tähtäävä kasvatuksen osa-alue. Ilmastokasvatusta toteutetaan vaihtelevalla laajuudella suomalaisen koulujärjestelmän kaikilla tasoilla varhaiskasvatuksesta alkaen. Ensimmäisen kerran “ilmastonmuutos” -termi mainittiin Lukion opetussuunnitelmassa vuonna 2003 ja uusimmassa, syksyllä 2021 voimaan astuvassa, Lukion opetussuunnitelmassa ilmastokasvatuksen pitäisi tulla osaksi kaikkia oppiaineita laaja-alaisen osaamisen osa-alueen, eettisyys- ja ympäristöosaamisen, myötä. Kuitenkin yleensä vastuu ympäristö- ja ilmastokasvatuksesta koetaan olevan vain luonnontieteellisten oppiaineiden,kuten maantieteen, harteilla. Oppikirjoilla on yhä vahva asema suomalaisessa koulussa, vaikka koulumaailma onkin viimeisten vuosien aikana muuttunut enenevissä määrin sähköiseksi. Tutkimukset ovat osoittaneet, että opettajat suunnittelevat ja toteuttavat opetustaan usein käyttäen apunaan oppikirjoja. Oppikirja on opetukseen tarkoitettu teos, jonka sisältö peilaa opetussuunnitelman sisältöä. Opetussuunnitelma antaa kuitenkin melko väljät raamit oppikirjailijoille kirjojen sisällön suhteen, joten markkinoilla on keskenään hyvinkin erilaisia oppikirjoja. Ilmastokasvatuksen painoarvo on kasvanut nyky-yhteiskunnassa ja suomalaisessa lukiomaailmassa ilmastokasvatus on ollut perinteisesti maantieteen vastuulla. Perinteisillä oppikirjoilla on yhä merkitystä opettajille työvälineenä ja oppilaille opiskeluvälineenä, joten on mielenkiintoista tarkastella, miten maantieteen oppikirjoissa käsitellään ilmastonmuutosteemaa. Tässä tutkielmassa vertailen keskenään vuosien 2015 ja 2019 Lukion opetussuunnitelmienmukaisia lukion maantieteen GE1 Maailma muutoksessa kurssin oppikirjoja ja sitä, miten näissä käsitellään ilmastonmuutosta. Vertailun kohteena ovat ilmastonmuutosteeman käsittelyn määrä, ilmastonmuutostekstin sisällön pääteemat, ilmastonmuutokseen liittyvät avainkäsitteet ja termit sekä käytetyt havainnollistamisen keinot ilmastonmuutosteeman yhteydessä. Lisäksi tarkastelen, miten vuoden 2019 Lukion opetussuunnitelmassa määritettyihin laaja-alaisen osaamisen osa-alueisiin voidaan vastata maantieteen GE1-kirjojen ilmastonmuutosteemassa. Tulosten perusteella ilmastonmuutoksen käsittelyn määrä on kasvanut ja monipuolistunut GE1 Maailma muutoksessa -kurssin oppikirjoissa huomattavasti siirryttäessä vuoden 2015 Lukion opetussuunnitelman mukaisista kirjoista vuoden 2019 Lukion opetussuunnitelman mukaisiin kirjoihin. Tämä muutos noudattaa opetussuunnitelmissa tapahtunutta ilmastonmuutosteeman käsittelyn kasvua ja suuremmassa mittakaavassa kertoo siitä, miten ilmastonmuutos koetaan koko ajan tärkeämmäksi yhteiskunnalliseksi asiaksi ja miten kansalaisten ilmastokasvatusta pidetään arvossa.
  • Palomäki, Tanja (2022)
    Tässä maisteritutkielmassa olen pohtinut maantieteen opetuksen mahdollisuuksia tukea nuorten osallisuutta ja vaikuttamista kaupunkitiloissa. Tarkastelemalla opiskelijoiden kanssa kaupungin julkisten tilojen saavutettavuutta, voidaan lisätä nuorten ymmärrystä omista oikeuksista olla osana kaupunkia. Tutkielmaa varten luotiin opintokäynti yhdessä helsinkiläisen lukion ja Helsingin yliopiston geotieteiden ja maantieteen osaston tiedeluokan, Geopisteen, kanssa. Opintokäynnillä opiskelijat piirsivät itselleen tärkeän julkisen paikan. Piirretyn paikan avulla havainnoitiin tiloihin pääsyä eli saavutettavuutta ja näihin paikkoihin vaikuttamista. Opiskelijoiden tekemiä havaintoja käytiin tunnilla keskustellen läpi yhdessä oppien. Aineistona tutkielmassa ovat opintokäynnin suunnitelma, piirretyt kuvat, niihin liitetyt muistiinpanot ja tunnilla käydyt keskustelut. Opintokäynnillä ymmärrys paikkojen ja ihmisten vuorovaikutuksesta syvenee ja samalla tiedot ja taidot omista osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksista lisääntyvät. Opintokäynti on suunniteltu vastaamaan useisiin opetussuunnitelmien tavoitteisiin, mutta ennen kaikkea tuomaan opiskelijoiden omia elämismaailmoja, arjen maantiedettä, osaksi opetusta. Kaupunkiympäristöt ovat merkittävä osa nuorten kasvuympäristöä ja siksi niiden tarkasteleminen on tärkeää myös kouluissa. Nuorten halua pitää huolta ympäristöstään ja kehittää sitä paremmaksi voidaan edistää lisäämällä nuorten osallisuuden kokemusta ja paikkaan kiinnittymistä. Ennen opintokäyntiä opiskelijat katsoivat aihetta taustoittavan videoluennon. Lisäksi luennon sisältöjä kerrattiin opintokäynnin aluksi. Saavutettavuuden ja vaikuttamisen käsitteitä avattiin myös esimerkein. Opettajan merkitys oppimisen ohjaajana on työskentelyssä suuri, sillä käsitteet ja tapa tarkastella tilaa ovat opiskelijoille uusia. Monet opiskelijoista piirsivät esimerkeissä annettuja paikkoja ja havainnoivat myös niiden saavutettavuutta annettujen esimerkkien pohjalta. Opiskelijoiden tuottamissa piirroksissa ja muistiinpanoissa on suurta vaihtelua. Joistain ei voi tehdä päätelmiä, mutta osan opiskelijoiden tuottamista piirroksista ja muistiinpanoista huomaa aiheen laajempaa ymmärrystä, sillä saavutettavuutta on ajateltu hyvin monipuolisesti. Yhdessä tunnilla käytyjen keskustelujen perusteella voi myös olettaa tapahtuneen oppimista. Opiskelijoilla oli jo valmiiksi hyvät tiedot vaikutusmahdollisuuksistaan. Opiskelijat toivat keskusteluun monipuolisesti erilaisia tapoja ja toiminnan muotoja, joilla ympäröivään maailmaan voi hakea muutosta. Opintokäynti oli kokeilu, jonka perusteella olen pohtinut työskentelyn toimivuutta. Tekemieni havaintojen perusteella olen pohtinut lyhyesti myös muita tapoja toteuttaa samankaltaista työskentelyä. Jokaisen opetusryhmän ollessa erilainen on tärkeää, että työskentelytavat ovat muokattavissa ryhmälle sopivaksi. Opettaja, joka tuntee ryhmänsä, voi ohjata työskentelyä heille sopivaksi ja painottaa ryhmän kannalta tärkeiksi kokemiaan sisältöjä.