Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by study line "Metsäbiotalouden liiketoiminta ja politiikka"

Sort by: Order: Results:

  • Lemström, Emil (2023)
    Tiivistelmä * Referat * Abstract Kasvava kysyntä uusiutuvalle energialle on ajanut Suomen energiasektoria yhä enemmän hyödyntämään biopohjaisia raaka-aineita, kuten kiinteitä puupolttoaineita energiantuotannossa. Asetettujen ympäristötavoitteiden saavuttamiseksi on ensiarvoisen tärkeää, että energia tuotetaan kestävästi ja resurssitehokkaasti mahdollisimman vähäisin ilmastovaikutuksin. Kaskadikäyttöperiaate on osa EU:n uusiutuvan energian direktiiviä (RED), joka tavoittelee kestävämpiä energiaratkaisuja kaikilla EU:n talouden aloilla. Kasvava tarve uusiutuvalle energialle ja fossiilisten raaka-aineiden korvaamiselle luovat kestävyyttä ajatellen tarpeen selvittää, missä määrin Suomen kiinteän puupolttoaineen raaka-ainemarkkinat noudattavat kaskadikäyttöperiaatetta. Tutkielma keskittyy selvittämään, päätyykö aineskelpoista puuraaka-ainetta energiatuotantoon korkeamman jalostusasteen sijaan ja mitkä tekijät vaikuttavat puuraaka-aineen ohjautumiseen polttoaineeksi. Hypoteesina oli, että appropriate fit -periaate, joka edellyttää laadukkaimpien resurssien hyödyntämistä ensisijaisesti kaikkein vaativimpaan käyttöön, ei kaikilta osin toteudu Suomen nykyisillä kiinteän puupolttoaineen teollisilla raaka-ainemarkkinoilla. Hypoteesiin liittyy epäilys kiinteitä puupolttoaineita koskevan tilastoinnin paikkansapitävyydestä, joka on osaltaan mahdollistanut aineskelpoisen puuraaka-aineen energiakäyttöä. Tutkielma yhdistelee tilastollista vertailua ja asiantuntijahaastatteluihin nojaavaa laadullista analyysia. Tulokset osoittavat, että kiinteän puupolttoaineen teolliset raaka-ainemarkkinat noudattavat pääosin kaskadikäyttöperiaatetta, mutta yksittäisten poikkeamien todennäköisyyttä pidettiin mahdollisena puuraaka-aineen markkinaehtoisen ohjautumisen myötä. Yksittäisten poikkeamien lisäksi esiintyy kuitenkin alueellisesti jopa systemaattisia eroavaisuuksia siinä, missä määrin kiinteät puupolttoainemarkkinat noudattavat kaskadikäyttöperiaatetta. Lukuisten markkina-alueiden sekä metsäteollisuuden, suhteessa energiantuotantoon, maantieteellisesti epätasaisen jakautuneisuuden vuoksi, esiintyy Etelä-Suomessa ja rannikolla epätasapaino kiinteän puupolttoaineen tarjonnan ja kysynnän välillä. Puuraaka-aineen kysyntä on kasvanut sekä metsä- että energiateollisuuden parissa. Kasvavan kysynnän odotettiin lisäävän myös jalostuskelpoisen puuraaka-aineen energiankäyttöä erityisesti edellä mainituilla alueilla, joilla esimerkiksi metsähaketase on jopa nykyisellään alijäämäinen. Kiinteän puupolttoaineen tilastoinnin osalta tilastoviranomaisten julkaisut koettiin luotettaviksi ja tarkastelukin osoitti tilastoinnin olevan luotettavaa pääpuupolttoaineluokkatasolla. Tutkielman tulokset vahvistavat kuitenkin hypoteesia ja tunnistivat tarpeen kehittää runkopuuhakkeen laatua koskevan tilastoinnin luotettavuutta ja tarkkuutta. Etenkin runkopuuhakkeen jakautumisessa pienpuuhun ja järeään puuhun, esiintyy tilastoinnissa enemmän epävarmuustekijöitä, eikä teknistä tilastointiharhan mahdollisuutta voida poissulkea aines- ja energiapuun kulutuksen välillä.
  • Dmitrijeva, Anastasija (2023)
    The construction sector is a substantial contributor to waste and global carbon emissions due to the extraction and consumption of natural resources. Scholars underscore the critical importance for the construction sector to embrace the principles of the circular economy (CE), with a central focus on the efficient and careful use of natural resources, promoting material reuse and avoiding waste. Previous research conducted on the CE transition within the construction sector has shown a gap in addressing its material perspective. In Finland, the use of wood in construction is actively promoted by the government due to its potential to reduce industry’s carbon emissions. However, most used wood materials and waste from construction end up in energy recovery processes releasing absorbed carbon. This study explores the reasons for the limited wood recirculation within the shortest and most preferable loops in construction sector in Finland. The qualitative research data is based on 12 semi-structured qualitative interviews with professionals working either directly or closely to the construction sector. Employing the method of thematic analysis, this study endeavors to discover barriers, drivers and opportunities associated with recirculation of wood in the construction industry of Finland. While the findings of this study were found to be aligned with previous research that has identified barriers and drivers to CE implementation both within the construction industry and more broadly, multiple new wood-specific challenges were identified. The research findings demonstrate the necessity of adopting a holistic and systematic approach to increasing wood recirculation in construction and underscore the significant role of mediating actors, such as management of material hubs, in facilitating its implementation. This study suggests that supported by mediating actors, the development of the business ecosystem for circulated wood, enhancement of construction industry’s experience beyond internal projects is needed. Harmonization of the industry’s practices within the interplay of CE and bioeconomy thinking would promote wood recirculation in construction.
  • Aaltio, Anniina (2022)
    Rakennusteollisuuden suuret päästöt, alati nouseva ympäristötietoisuus ja tavoitteet kohti hiilineutraaliutta yhdessä väestönkasvun kanssa ajavat rakennusteollisuutta vääjäämättä keskelle muutosta. Puukerrostalojen on nähty toimivan yhtenä ratkaisuna tämän muutoksen edesauttamiseksi. Puukerrostalohankkeiden ekosysteemiin liittyvillä toimijoilla onkin täten mahdollisuus yhdessä toimien löytää uusia rakennusalan innovaatioita, joilla vastata koko alan kohtaamiin ulkopuolelta tuleviin muutostekijöihin, jotka osaltaan luovat painetta niin sisäisesti kuin ulkoisesti. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli saada parempi käsitys liiketoimintaekosysteemikonseptin soveltuvuudesta puukerrostalohankkeisiin ja miten hanketoiminta tukee ekosysteemin toimintaa. Ensimmäisellä tutkimuskysymyksellä pyrittiin saamaan vastauksia yhteistyöstä ja viestinnästä. Toinen tutkimuskysymys käsitteli puukerrostalohankkeissa mukana olleiden toimijoiden ympäristötietoisuutta. Tutkimus toteutettiin tekemällä 10 teemahaastattelua, jotka liittyivät kolmeen eri puukerrostalokohteeseen, jotka sijaitsivat Suomessa eri paikkakunnilla. Tutkimuksen tuloksena havaittiin, että näiden kolmen puukerrostalohankkeen liiketoimintaekosysteemit muodostavat useiden eri toimijoiden verkostoja, jotka toimivat ekosysteemin eri tasoilla yhteisenä päämääränään tuottaa laadukasta ja ympäristöystävällistä rakentamista, joka osaltaan lisää maamme hiilivarastojen määrää. Tätä edellyttää toimijoiden välinen yhteistyö, jossa viestintä koettiin pääsääntöisesti sujuvaksi. Toisaalta haasteita oli havaittavissa keskinäisessä kommunikoinnissa ja toimintatapojen yhteensovittamisessa, johtuen työskentelystä uuden asian äärellä. Aikataulutus, tutut toimijat sekä materiaalitoimittaja vaikuttivat positiivisesti hankkeen lopputulokseen. Hiilijalanjälki ja -kädenjälki laskelmiin toivottiin yhteneväisiä laskentatapoja, jotta vertailtavuus lisääntyisi. Hankkeissa tunnistettiin rakennusten potentiaali hiilivarastona ja puukerrostalohankkeiden ympäristömerkitys nähtiin suurena. Hankkeessa mukana olleet toimijat kokivat, että tarvittaisiin asennemuutosta niin kuluttajien kuin rakennusteollisuuden osalta, jotta puukerrostalohankkeiden määrää saataisiin nostettua. Nähtävissä oli haastateltujen taholta pohdintaa siitä, ovatko yritykset tarpeeksi laajasti omaksuneet ympäristöajattelun ja tullaanko asetettuihin vastuullisuustavoitteisiin pääsemään niin yrityksissä kuin laajemmalti rakennusteollisuuden puolelta. Tästä huolimatta puukerrostalorakentaminen nähtiin positiivisena asiana, jonka myötä on mahdollisuus ottaa askel kohti nykyrakentamista kestävämpää tilaa ja siten olla osana suurempaa, yhteistä muutosta, johon pääseminen edellyttää toimialat ylittävän yhteistyön laajentumista. Tämä kuitenkin vaatisi rakennuskäytäntöjen muuttamista ja rohkeutta tehdä asioita uudella tavalla sekä avoimempaa yhteistyötä eri toimijoiden keskuudessa.
  • Sinisalo, Viivi (2021)
    Purpose: The changing global economy has presented uncertain factors in future development. To keep up with the competition, companies have launched partnership programs. Many organizations seek strategic partners to enhance their positions, create joint business development and marketing opportunities, and that way strengthen their competitiveness. Methods: The objective of this study is to discover the characteristics of a partnership program in a Finnish software company. Quantitative methodology is used to examine how accurately partners can be distinguished from non-partners. Furthermore, this study introduces how customer focus should be incorporated based on a partner portfolio analysis. Also, it suggests how to derive improvements to a partnership program based on a partner portfolio analysis. Results: The main finding of this research is that partners are more profitable from the sales perspective. Their net sales have increased more during the five years, almost all of them have bought again at least once after the first purchase, and all of them increased their net sales when joining the partnership program. In addition, grown marketing and sales costs have led to an increase in partners’ net sales, which correlates with a number of joint marketing activities. This study suggests case company to focus on technology partners the most, as they are the most profitable from both sales and marketing perspectives. Based on the theoretical framework and empirical research results, proposals for further academic research are given in the thesis.
  • Vahteristo, Väinö (2023)
    The textile industry is in a need of various solutions to address its sustainability and responsibility issues and goals the industry players have set. Sustainable textile material sourcing plays a remarkable role as a solution for such issues. In addition to sourcing cotton, polyester or other conventional textile materials, next generation textile fibres are a part solution for the industry. However, market diffusion of such innovative products is a complex process. Purpose of the study is to study the innovation commercialisation and innovation selling from the point of view of a start-up or an innovator company that develops such technologies for the market. The literature part of the study defines the key determinants for a successful innovation commercialisation, which are reflected to results of semi-structured interviews with innovators from the industry. By collecting views and perceptions by textile brand owners and consumers, the study forms a practical pathway for innovators to make their commercialisation process succeed, ultimately, in support to tackle the sustainability issues of the industry. Results of the study elaborate the importance of flowing exchange of information throughout the textile value chain. Information flow is based on the value propositions of the innovation, which function as core values of innovators’ team building and communication with the value chain and the consumers, to build grounds for innovation acceptance and market diffusion. Reciprocally, collecting feedback from both is crucial to adapt to expectations flexibly. Lack of consumer awareness and, therefore, currently slow implementation pace of next generation textile fibres by the brand owners limit the resources of innovators and slow down market diffusion. The study finds that the role of brand owners in shifting consumer perceptions of prevailing issues in the industry is centric. Generally, consumers find the sustainability topics the brand owners promote and state to be addressing, as the most concerning. Therefore, as the brands are sparsely involving or offering next generation textile fibres as solutions for the issues, consumers do not see them as sufficient solutions. The study concludes that commercialisation of next generation textile fibres requires better facilitated educative information flow from innovators with all stakeholders of the process to build consumer demand and to activate the value chain. The most evident measure for it would be the better utilisation of various key opinion leaders. Well facilitated information flow and early start of educative sharing of information are centric for the successful market diffusion.
  • Gaddis, Jonathan Andrew (2021)
    The purpose of this study is to explore the economic and operational environment factors that are contributing to the development of the secondhand smartphone market. The secondhand smartphone market is a fascinating subject. The market is relatively young, only coming into existence in the last eighteen years after the introduction of the first smartphones. However, it is in recent years that the market has seen massive growth and is considered to hold a great amount of potential for further growth. The case of secondhand smartphones and its growth are intriguing from a circular economy perspective. The example that smartphones represent for product life extension, added value creation and circular flows of consumption via systems of recycling, refurbishing and reselling offer insight into the potential of circular economy frameworks for other industries and product categories. Seeking to understand what factors are contributing to the secondhand smartphone markets development also offers insights for actors, such as businesses, policy makers and academics. Such research enables the various actors to better understand the dynamics of their operating environment. Essentially, understanding what factors are contributing to the market’s development allows actors to make more informed decisions, to develop sound strategy and to allocate resources. This study was conducted as a combination quantitative and qualitative research. A quantitative approach has allowed for the sampling of a population of industry actors and to measure specific concepts, such as economic factors, via a survey. With the procurement of such data statistical analysis has been applied to understand the frequencies, correlations, and significance of the specific concepts under measurement. A qualitative approach has allowed for a more in-depth understanding and context of the survey results or where the survey results have been minimal. The results show a tendency for the business environment to be populated by companies that are vertically integrated, relatively new enterprises and have relatively small annual revenues. Additionally, the results show several clear factors that are contributing to the secondhand market’s development. The factors highlighted include the following: - The price of wholesale stock is not the main point of supply competition. With other sales terms playing such as available volumes, payment terms and stock quality playing a major role in terms of competition. - The improvement over time in the availability of smartphone devices on the wholesale market. - The strong role of relationships and developing long term partnerships. - The low barriers to entry and ease of acquiring secondhand smartphones on the wholesale market. - The growth in business networks and the need for specialization in business acumen and establishing industry wide standards. - Repairability of new models of smartphones is critical to growth and the protectionist position of OEMs. The finding paints a picture of a business environment that has low barriers to entry, generally localized small players.
  • Laakkonen, Tuomas (2024)
    Yhä kasvavassa määrin on ymmärretty, että palvelun arvo syntyy myyjän ja ostajan välisestä kanssakäymisestä. Tämä pitää varsinkin paikkansa tietointensiivisten liike-elämän palveluiden kohdalla, joiden käyttö on lisääntynyt viimeisten vuosikymmenien aikana. Perinteiset myynninteoriat ottavat kuitenkin vain vähän kantaa myyjän konkreettisiin menetelmiin. Tässä työssä tarkastellaan myyjän opetuksellista toimintaa ostajan näkökulmasta. Tavoitteena on selvittää miten myyjän opetuksellinen toiminta näyttäytyy ostajalle. Tutkimus suoritetaan laadullisena tutkimuksena, jonka aineistoa varten on haastateltu liike-elämän ammattilaisia, joilla on kokemusta tietointensiivisten liike-elämän palveluiden ostamisesta. Tutkimuksen tuloksien perusteella myyjän opetuksellista toimintaa tarkastellaan tavoitteiden, menetelmien, edellytysten ja haasteiden näkökulmasta. Tuloksia verrataan myös vakiintuneisiin myynnin teorioihin ja myynnin prosessiin. Tulosten perusteella opetuksellinen myynti voi tukea vakiintuneita myynnin teorioita, jonka lisäksi opetuksellista toimintaa voidaan suorittaa laajalti myyntiprosessin eri vaiheissa.
  • Sivén, Jade (2024)
    Tässä tutkimuksessa kehitettiin sopivaa kysymyspatteristoa epäeettisen myynnin tutkimiseen. Tutkimuksen aluksi luotiin kyselylomake, jonka avulla voitaisiin tutkia vastaajien mielipiteitä ja arvioita heidän kohtaamastaan epäeettistä myyntikäytännöistä. Kyselylomaketta testattiin 43 vastaajalla. Aineistolle tehtiin tilastollisia tarkasteluja SPSS-ohjelmalla. Tutkimuksessa arvioitiin tuloksia, kyselylomakkeen toimivuutta ja niihin johtaneita syitä. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että epäeettisellä myynnillä on negatiivisia vaikutuksia niin asiakkaan ostopäätökseen kuin asiakkaan ja yrityksen väliseen asiakassuhteeseen kokonaisuudessaan.
  • Antola, Hanna (2023)
    Metsäalan toimintaympäristö on nopeassa muutoksessa niin kansallisesti kuin kansainvälisesti. Metsiin kohdistuu suuria odotuksia uusiutuvien raaka-aineiden lähteenä, luonnon monimuotoisuuden ylläpitäjänä sekä hiilinieluna. Metsäalan koulutus näyttäytyykin siksi tulevaisuudessa ehkä tärkeämpänä kuin koskaan. Tulevaisuuden ammattilaisilla on edessään aikamme yksien suurimpien kysymysten ratkaiseminen. Yhteiskunnan muuttuvat odotukset julkishyödykkeille, kuten metsäluonnon monimuotoisuudelle, vaativat metsäalan perinteisten opetusaiheiden ja tapojen kehittymistä uuden tutkimustiedon ja muuttuvien odotusten mukana. Erityisesti ympäristöön liittyvien tieteiden opettamisessa painottuu se, miten luonto toimii. Metsätieteiden kohdalla tämä tarkoittaa esimerkiksi konkreettisia maastokäyntejä. Digitalisoituvassa yhteiskunnassa myös perinteisempiä opetustyylejä on hyvä kehittää ja arvioida niiden toimivuutta uusien innovaatioiden avulla. Tulevaisuudessa etämaastokäynnit voivat toimia opetuksen resurssina esimerkiksi niin, että opiskelijat voivat oppia etänä valitsemassaan sijainnissa digitaalisessa ympäristössä ainakin jonkin osa-alueen. Tässä pro gradu -tutkielmassa tutustutaan etämaastokäynnin toteutukseen sekä opiskelijoiden kokemuksiin toteutetusta etämaastokäynnistä. Tutkimuksessa kartoitetaan opiskelijoiden kokemusten perusteella sitä, miten etämaastokäyntejä tulisi toteuttaa tulevaisuudessa parhaalla mahdollisella tavalla ja miten opiskelijoiden mielestä etämaastokäyntejä voitaisiin hyödyntää opetuksessa tai työelämässä. Aiempaa tutkimusta aiheesta löytyy niukasti, vaikkakin etämaastokäyntejä on testattu ulkomailla positiivisin tuloksin. Erityisesti ajan ja rahan säästyminen näyttäytyi aiemmissa tutkimuksissa positiiviseksi puoleksi, sen lisäksi että etämaastokäynti mahdollistaa sen, että siihen voi osallistua mistä tahansa ja se on saavutettavissa kaikille. Tulevaisuudessa tämän tutkielman tuloksia voidaan hyödyntää tulevien metsätieteiden etämaastokäyntien suunnittelussa ja toteutuksessa. Tutkimus toteutettiin Helsingin yliopiston ja Tapion palvelut Oy:n yhteisen Digitaalisuuden hyödyntäminen maastokäynneissä -hankkeen oppilaitososuudessa. Helsingin yliopiston ja Tapion hankkeessa pilotoitiin ja tutkittiin mahdollisuuksia järjestää maastokäyntejä etäyhteyksin. Hankkeessa tuotetun suoratoistetun etämaastokäynnin pohjalta toteutettiin Helsingin yliopiston Metsäekonomian ja markkinoinnin perusteet -kurssin opiskelijoille nauhoitemuotoinen etämaastokäynti. Etämaastokäynnin jälkeen opiskelijoilta kysyttiin heidän kokemuksiaan käynnistä Microsoft Forms - kyselytyökalulla. Saadut vastaukset, yhteensä 51 kappaletta, analysoitiin sisällönanalyysin menetelmällä hyödyntäen teemoittelua. Opiskelijat kokivat etämaastokäynnin pääosin positiivisena kokemuksena, ja ainakin useimmille jäi ainakin jotain oppeja käyttöön. Selkeästi negatiivisena etämaastokäynnissä näyttäytyi se, että ainakin tässä toteutuksessa opiskelijoiden sosiaalinen aspekti jäi puuttumaan. Lisäksi etämaastokäynnin haasteeksi muodostui videomateriaalin heikko laatu, jonka vuoksi osa koki maaston arvioinnin videolta hankalaksi. Etämaastokäyntien eduiksi opiskelijoiden vastauksissa muodostui se, että niiden avulla säästyy toteutuksen osalta aikaa ja rahaa, ja ne ovat perinteistä maastokäyntiä nopeampi suorittaa. Lisäksi ne ovat olla kaikille osallistujille saavutettavissa. Lisäksi osa opiskelijoista huomioi, että etämaastokäynti säästää myös ympäristöä. Vaikka etämaastokäynneissä on runsaasti kehitettävää, uskovat opiskelijat niillä olevan paikkansa niin opiskeluissa kuin tulevaisuuden työelämässä. Erityisesti opiskelijat kokivat, että etämaastokäynnit voisivat soveltua työelämässä metsänomistajapalveluihin sekä henkilöstön koulutukseen. Yhä lisääntyvän etätyön ja monipaikkaisuuden yhteiskunnassa tarvitsemme uusia etäosallistumisen mahdollisuuksia myös metsäalan opetukseen ja työelämään, johon etämaastokäynnit osaltaan voivat vastata.
  • Lahtinen, Taina (2020)
    Both the ever-increasing littering problem and climate change mitigation have driven towards to develop more sustainable packaging solutions for food. Thus, a sustainability of a food package is a complex issue and needs careful analysis in order to ensure the paramount, the food safety. The recent research has concentrated to find novel solutions to replace for instance plastics as a packaging material. So far there has been very little data about the used food packaging materials and their volumes, especially in product groups, not only as single items. This thesis analysed the single food items sold in the Finnish supermarkets, by categorising the data into product groups and analysing the obtained product data further. The analysis focused to identify product groups for possible packaging material substitution, especially single-use plastics (SUP). Pre-determined criteria were used to identify the most interesting product groups for further research. The criteria included (i) sufficient volumes, either in packaging material weight in grams or in sales share, (ii) the suitability of the polymer type for recycling, and (iii) the possible impact of the SUP directive. The EU’s SUP directive (Directive (EU) 2019/904) sets several restrictions for the SUP use also in the food packaging industry. Therefore, there is a need to substitute some of the most harmful packaging materials. In most cases the main driver for substitution is the environmental impacts, especially littering and its prevention. This thesis concentrates to find possibilities to diminish the littering problem from the packaging material perspective.
  • Inoranta, Elli (2023)
    Social media has emerged as a mainstream communication channel alongside traditional media. Twitter in particular has risen to a significant social role, even though it is not the most popular social media. Twitter serves as an arena for discussion, where a diverse user base expresses its views on issues such as logging. The logging amounts are much discussed because of the carbon emissions and the disruption of biodiversity it causes. This study uses data collected from Twitter, where logging is mentioned, and trends are formed to show the public's opinions on logging. This study uses framing analysis to analyse the content, language, and perspective of the tweets to form frames that describe public opinions. The data set is 500 tweets collected between 1 January 2022 and 31 November 2022, which were collected manually using Twitter's built-in advanced search function to limit the data using the search terms #logging and logging, and by limiting the timeframe. The collected data is analysed using framing analysis, after which larger frames representing consistent trends are formed from the frames. In the analysis, the most common frames were found to be the neutral information sharing frame and the forest use criticism frame, which was contrary to expectations given Twitter's reputation as a platform for heated debate. The next most common frame was the frame of defending nature conservation. The results show that public opinion is a combination of neutral information sharing and condemnation of logging. The results may have been influenced by the keywords chosen to collect the data, which are negatively charged in themselves. Twitter has worked well as a platform for information sharing and discussion, on forests and other topics. The future of Twitter is currently uncertain. Changes made by its current owner have caused problems and many users and advertisers have fled the platform. In the future, it remains to be seen whether a social media replacement for Twitter will be found, or whether the platform will change for the better.
  • Vainionpää, Jussi-Pekka (2021)
    The right wood raw material should be delivered to the right wood processing mill at the right time, while minimizing costs. In other words, the log demand distributions and quality requirements of mills should be fulfilled. Bucking control tries to solve two problems; what kind of wood assortments to cut from each stand, and what dimensions to cut within each wood assortment. The success of bucking is important, as it is difficult to fix a poor bucking outcome. Modern harvesters collect stem data, from which virtual trees can be created. The bucking of these virtual trees can be simulated with different product instructions and settings. A bucking simulator can be utilized in predicting and optimizing bucking outcome. However, without quality-information of stems a bucking simulator is overly optimistic. Stem quality-information utilized in previous studies has been laborious to collect, and there has been little validation of log distributions simulated with stem quality-information. The object of this study was to determine whether a method, where stem quality-information is derived from harvester-collected stem and log data, could be utilized to improve the accuracy of simulated wood assortment recoveries and distributions. The study focused on Metsä Fibre’s sawmill in Vilppula and clear-cut stands. The usability of the method in bucking control and wood procurement in Finland was of central interest. Results were examined based on the theoretical framework of the study, which outlined the significance of the results to business operations. The bucking of real stems registered by harvesters was simulated with real quality-information derived from harvester-collected data, predicted quality-information derived from the previously mentioned quality data, and without any quality-information. The bucking outcomes were compared to real bucking outcomes registered by harvesters. The focus was on validating the real quality-information derived from harvester-collected data, while the predicted quality-information worked as an example. Without quality-information the simulated total log distribution and the real total log distribution had a match of 84.2 % (butt log: 86.4 %; top and middle log: 80.8 %). With the real quality-information this percentage increased by 2.9 percentile points (butt log: 2.4 pp; top and middle log: 2.4 pp). With the predicted quality-information the percentage increased by 1.6 percentile points (butt log: 1.4 pp; top and middle log: 2.7 pp). The relative bias and the RMSE of the simulated log recovery were 19.0 % (42.6 m³) and 24.6 % (55.1 m³) with no quality-information. With the real quality-information the relative bias and the RMSE of the simulated log recovery were -0.4 % (-1.0 m³) and 4.1 % (9.1 m³). With the predicted quality-information the relative bias and the RMSE of the simulated log recovery were 2.0 % (4.4 m³) and 12.3 % (27.6 m³). The real quality-information was derived from data that was cost-effectively collected by harvesters. Quality-information derived from harvester-collected data enables the consideration of complex dimensional and qualitative requirements, and the derivation of quality-information predictions, in a situation where clear quality-sections of stems can’t be defined.
  • Ylönen, Teemu (2022)
    Metsä Group lanseerasi vuonna 2021 uuden harvennusten raakapuun hinnoittelumenetelmän. Järeysrunko-hinta tarkoittaa, että harvennettavat puut ostetaan kokonaisina runkoina. Koko rungolle maksetaan sama kuutiohinta ja metsäomistajan saama hinta määräytyy poistettavien puiden keskijäreyden mukaan. Runkojen katkonta ei vaikuta metsänomistajan saamaan puukauppatuloon, mutta Metsä Group voi katkoa rungot markkinatilanteen vaatimilla mitoilla. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, että saako Metsä Group taloudellista etua uudesta harvennusten hinnoittelumallista. Taloudellisen edun selvittämiseksi kartoitettiin puutavaralajihinnoittelun sekä järeysrunkohinnoittelun välisiä korjuunkuluja, täsmällisemmin hakkuukoneen tuottamia kuluja. Hakkuukoneen taksoitus perustuu poistettavan puuston keskijäreyteen. Tutkimuksessa käytetty valtakunnallinen harvennushakkuiden aineisto saatiin Metsä Groupilta ja se ajoittui 1.4.2021-29.3.2022 väliselle ajalle. Tutkittavaa aineistoa oli puutavaralajihinnoiteltujen puiden osalta --- kuutiometriä ja järeysrunkohinnoiteltujen puiden --- kuutiometriä, joka kattoi koko Suomen. Tutkimuksessa analysoitiin hakkuukoneesta muodostuneita kuluja hinnoittelumuodoittain koko Suomen osalta, johon sisältyivät neljätoista hankintapiiriä ja niiden sisältämät neljänkymmentä hankintaryhmää. Aineistossa olivat mukana yleisimmät puutavaralajit hinnoittelumuodoittain. Aluksi kartoitettiin kuitupuun ja tukin aiheuttamat hakkuukoneen kulut alueittain, joita verrattiin keskenään hinnoittelumuodoittain sekä selvitettiin, että selittikö mahdolliset järeyserot kulueroja. Eri hinnoittelumuotojen väliset hakkuukoneen kuluerot laskettiin ja raportoitiin jokaiselle hankintapiirille. Lopuksi selvitettiin keskiarvosta johdettavan keskihajonnan avulla, että vaikuttaako järeyteen perustuva puunhinnoittelu hakkuukoneen lopullisiin kuluihin. Hakkuukoneen suuremman kulun selittäväksi tekijäksi muodostui puutavaralajikauppojen osalta poistuman keskijäreyden virhearvio ja pienempi poistuman keskijäreys. Harvennusten poistuvan puuston keskijäreyden arviointivirhe oli järeyden suhteen suurempi kuin toteutunut. Tällöin hakkuukoneen kulu arvioitiin metsähakkuusopimuksen solmimisen yhteydessä pienemmäksi kuin se toteutuessaan oli. Järeysrunkohinnoittelussa vastaavanlaista poistuman keskijäreyden arviointivirheen aiheuttamaa kulua ei esiintynyt. Tutkimuksessa kartoitettiin harvennusten poistuman keskijäreyden arviointivirheelle rahallinen arvo alueittain, kuitupuun ja tukin osalta hakkuukoneen kuluille. Metsä Groupilla on tavoitteena lisätä järeysrunkohinnoittelua systemaattisesti kymmeneen prosenttiin harvennusten osalta. Kun kymmenen prosentin tavoite täyttyy Metsä Group saa taloudellista etua --- €. Metsä Groupin olisi suotavaa lisätä valtakunnassa uutta hinnoittelumenetelmää harvennuksilla ja korvata sillä useammin käytettyä puutavaralajihinnoittelua. Järeysrunkohinnoittelu tuo etua etenkin kuitupuun osalta hakkuukoneen kuluissa, koska korjuun hinta oli suurempi ja järeyden arviointivirheet olivat suhteessa suuremmat kuin tukin korjuussa.
  • Autio, Johanna (2022)
    Finland is the world's seventh largest producer of softwood timber and the fourth largest exporter. Three-quarters of the approximately 12 million cubic meters of sawn timber produced annually are exported to more than 60 countries. The total annual value of exports in 2021 was approximately EUR 2.8 billion. Finnish sawmills are the backbone of the Finnish economy, but at the same time they are part of a global operating environment whose movements, directly or indirectly, affect product demand and prices, industry profitability, operating conditions, forest raw material prices, Finnish employment, Finland's GDP and society's well-being. This study was conducted as a collective case study. The aim of was to identify global weak signals that could be interpreted to anticipate short-term movements in the global sawn timber market. Also, the aim was to retrospectively identify potential events that have previously triggered or have been a driving force behind market developments and to provide sawmill operators a tool to anticipate these movements, prepare for possible events and support strategic planning. The research question of the thesis was the following: Are there identifiable similar signals or series of events that have had congruent effects on the development of the global sawn timber market in the 21st century? The purpose of the auxiliary research question was to deepen the understanding of the operating environment and the impact mechanisms of change. The auxiliary research question sought to establish whether the effects have been direct or indirect. The methods of future studies and business environment research are used in this research. The key elements in the study are PESTEL framework, scenario method and the future table. The study builds on previous future studies and the use of scenario methods, providing a perspective on a relatively little-studied industry. The study was conducted as an explanatory extensive case study. The research material consisted of industry and customs statistics for selected periods and semi-structured qualitative thematic interviews. Finnish long-term professionals in the export and trade of sawn timber, influencers from the domestic and foreign policy scene in the 21st century, and professionals in the economic and social sciences were selected for interviews. The interview material was themed and a future table describing the industry was built on the basis of it. Three different scenarios utilizing the narrative were formed from the future table. The research question was approached with the help of the PESTEL tool. It was used to map the phenomena shaping the global sawn timber market. Several different factors affecting the market were found. The study also showed that weak signals can be found in the context of the global timber trade. With regard to the auxiliary research question, all the weak signals observed in the research have had indirect effects on the operations of Finnish sawmills in a global context. The study showed that weak signals could be found in the operating environment of the global sawn timber market and that their effects on Finnish companies have been indirect. Since weak signals have occurred in the past, it is entirely expected that they are found now and, in the future, too. In order to succeed in a fast-paced and complex operating environment, it would be advisable for sawmills to build internal processes for a more diverse observation of the operating environment. The results of this study and the future table can be used in companies' strategy work and as a basis for their own scenarios.
  • Kummunsalo, Saku (2021)
    Hiilinielujen kasvattaminen on olennainen osa ilmastonmuutoksen hillintää. Kasvavan metsän rooli tunnustetaan tärkeäksi, mutta myös metsistä tapahtuvaan hiilen vapautumiseen on kiinnitettävä huomiota. Yksi keino hiilinielujen vahvistamiseen on kompensaatiojärjestelmä metsänomistajille. Hiilensidonnan lisäämiseen tähtäävä kannustin tarjoaa potentiaalisen instrumentin ilmastonmuutoksen hillintään metsäsektorilla. Tässä tutkimuksessa kartoitettiin hiilikompensaatiojärjestelmien piirteitä ja metsänomistajien preferenssejä liittyä hiilensidonnasta maksettavaan järjestelmään kvantitatiivisen kyselyn ja tilastollisen mallinnuksen avulla. Metsänomistajille lähetettiin sähköinen kysely, jossa esiteltiin taustakysymyksien lisäksi yhdeksän vaihtoehtoista hiilikompensaatiojärjestelmää. Jokainen järjestelmä koostui neljästä ominaispiirteistä eli attribuutista, joista jokaisesta oli määritetty kolme vaihtoehtoista tasoa. Kyselyssä käytettiin paras-huonoin valintakoemenetelmää, jossa vastaaja valitsee esitetystä profiilista parhaimman sekä huonoimman vaihtoehdon. Kyselyn tuloksista aineistoon hyväksyttiin 1399 vastausta, joista mallinnettiin vaikutuskertoimet jokaiselle esitetylle attribuutin tasolle. Vaikutuskertoimet kuvastavat metsänomistajien preferenssejä ja niiden avulla voitiin järjestää attribuutit ja niiden tasot vaikuttavuusjärjestykseen. Hiilikompensaatiojärjestelmien ominaispiirteitä ovat kompensaation järjestäjätaho, kompensaatiosta saatava taloudellinen hyvitys, ohjelmakauden ennenaikaisen irtisanoutumisen sanktio ja sopimuksen tai ohjelmakauden sitoutumisaika. Tulokset osoittavat, että metsänomistajien mielestä kielteisimpiä ominaisuuksia olivat sitoutumisaika ja irtisanomissanktio, joskin sanktion suuruudella ei ollut merkittävää vaikutusta koettuun hyötyyn. Tärkeimpänä ominaisuutena nähtiin hehtaarikohtainen hyvitys, joka vaikutti eniten metsänomistajien kokemaan hyötyyn. Vastausaineiston mukaan metsänomistajat haluavat hiilikompensaatiojärjestelmän järjestäjäksi mieluiten voittoa tavoittelemattoman organisaation.
  • Karlsson, Martin (2024)
    During recent years there has been more uncertainty globally, stock market volatility spikes and both economical and political uncertainty. Moreover, how has the roundwood price volatility reacted to this uncertainty or is it diversified from global uncertainty. This master’s thesis studies this question. This master’s thesis examinates the impact of global uncertainty on the roundwood price volatility in Finland. The more specified objective of the research is to examine if there have been more volatile periods in the Finnish roundwood market regarding price volatility and if global market volatility and political and economical uncertainty affects the volatility of roundwood prices in Finland. Furthermore, the research question is: Does global market volatility and political and economical uncertainty affect the volatility of roundwood prices in Finland. The research was executed by first using Analysis of Variance to compare if the roundwood prices have been more volatile in different time periods. This analysis was followed by regression analysis to investigate if global stock market volatility and global political and economical uncertainty had an impact on it. The results indicated that there have been significant differences in volatility terms of the roundwood prices in Finland, with roundwood prices being more volatile between 2017 - mid 2023. The regression results, however, did not show significant relationships between roundwood volatility and global uncertainty but, did show significant results that are suggesting that the roundwood price volatility is diversified from the stock market volatility. Decision makers can benefit from understanding the link between global stock markets and fluctuations in roundwood prices, highlighting the need for risk management strategies. Future research should focus on the impact of local uncertainty factors on raw wood prices in Finland since the market has been volatile but is not affected by global uncertainty according to this study.
  • Skippari, Risto (2024)
    The importance of risk management for companies has increased significantly in recent decades as changes in the business environment, such as technological advancements and unexpected events like pandemics, demand more effective risk management. Especially international forest industry companies operating in global markets require vigilance and the ability to adapt to environmental changes. The long-term success of companies is strongly related to their ability to identify, assess, and manage risks. The aim of the thesis was to provide understandable information on how and why UPM-Kymmene Oyj (UPM) has adapted its risk reporting and in what context these changes have occurred. The theoretical framework of the thesis, which formed the basis for the analysis phase, was strongly built around Enterprise Risk Management (ERM) literature and frameworks. During the review period, UPM's risk reporting has undergone significant changes, reflecting both the company's strategic decisions and the impact of changes in the operating environment. Risk reporting has mainly evolved and increased over the years towards a more comprehensive approach to risk management. There are no significant shifts observed in UPM's risk management through risk reporting, reflecting the company's stability and long-term perspective. Further research could investigate the development of risk reporting in other companies operating in the forest sector, which would provide a more comprehensive understanding of sectoral changes and allow for comparison between companies. A broader sample could also clarify whether UPM's reporting changes have followed others, followed mainstream practices, or if the company has been a pioneer in the forest sector.
  • Lammi, Juho (2021)
    The value of wood production of forest property is based on the net present value of future cash flows. In practice, the value of the forest property can be determined by future cash flows, replacement cost or market price. When the valuation is based on the probable market value of the forest property on the free market, the valuation should be based on market information according to the International Valuation Standards. In Finland, the main forest property valuation methods are summation approach, income approach and market approach. Market information can be considered in income and market approaches as required by the International Valuation Standards. The market approach is based on comparison, where different descriptive and explanatory predictors that affect the transaction price are being compared. Income approach is based on the discounted net present value of future cash flows from forest. The market approach will lead directly to the likely market value if there are enough representative transactions. The income approach leads to the likely market value if the discount rate is derived from market information. In this case, the income approach is called market-based income approach. The aim of this study is to determine how usable market approach is for valuation of forest properties. In this study different price models are created with large transaction price statistics, containing over 4 500 forest property transactions between years 2017–2020, which includes average forest inventory data transaction-wise. Price models explain the variation between price per hectare by region with average forest inventory data. The price models are compared to marked-based income approach with most recent transactions due to transactions price statistics used in this study (n=158). To calculate the marked-based income approach for different forest properties, open forest data were acquired from Finnish Forest Centre and internal rates of return were calculated transaction-wise. The market-based income approach was calculated with IPTIM Assets -software provided by Simosol. According to the results of this study, it was found that the market approach could explain the variation of price per hectare well, but the results of price models remained quite inaccurate by root mean square error. When determinants were added, model-specific explanation rates increased, and the accuracy of the models improved. The most comprehensive model included region, volume (m3/ha), proportion of seeding stands on forest land (ha), log percentage (%) and year as determinants for price per hectare. The most comprehensive model had an explanation rate of 88,1 %, RMSE of 686 €/ha and RMSE % of 19,5 %. For the calculation of market-based income approach, internal rates of return were calculated. The average internal rate of return was 4,2 % and the median was 2,4 %. Treatment and the net present values of forest properties were optimized with average internal rate of return. The open forest data caused significant uncertainty in comparison of different approaches. The market approach appeared to be more accurate than the market-based income approach according to RMSE and RMSE %. The results of the comparison can only be considered as indicative due to relatively small sample size. According to this study, the market approach is usable for determining the market value of forest properties, but due to contingency on the forest property market, the results of models were relatively inaccurate. In the future combination of open forest data and transactions price statistics would improve the use of market approach and market-based income approach.
  • Mäki, Mikko (2024)
    Muutosta kohti vähäpäästöisempää rakentamista ajavat useat megatrendit, kuten ilmastonmuutos, urbanisaatio ja luonnonvarojen ehtyminen. Rakennusteollisuuden päästöjen ollessa merkittäviä on yhdeksi ratkaisuksi noussut puukerrostalojen määrän kasvattaminen rakentamisessa. Suomessa puukerrostaloasuntojen määrä ei ole kasvanut halutulla tavalla, vaikka poliittista tahtotilaa tuntuisikin löytyvän. Aikaisempien tutkimusten valossa erityisen merkittäviksi tekijöiksi puurakentamisen valtavirtaistumisessa on tunnistettu kunta- ja elinkeinotoimijoiden päättäjien ja vaikuttajien asenteet, tahtotila ja sujuva yhteistoiminta. Näiden toimijoiden välistä yhteistyötä ei olla kuitenkaan tutkimuksissa toistaiseksi laajasti selvitetty, vaikka niiden rooli puurakentamisen edistäjinä on tunnistettu. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli luoda parempi käsitys kunta- ja elinkeinoelämän päättäjien näkemyksistä puukerrostalorakentamisen ja -asumisen riskeistä ja mahdollisuuksista sekä selvittää näiden toimijoiden välistä yhteistyötä puukerrostalorakentamiseen liittyen. Lisäksi tutkimuksessa selvitetään, miten kaupunkien- ja elinkeinoelämäpäättäjät näkevät roolinsa puukerrostalorakentamisen ja -asumisen kehittämisessä sekä minkälaisia alueellisia eroja päättäjien näkemyksissä on tunnistettavissa. Teemahaastattelujen keinoin selvitettiin näiden toimijoiden näkemyksiä yhteensä 14 asiantuntijahaastattelussa, joissa edustettuina oli suomalaisten kaupunkien ja alueiden kunta- ja elinkeinoelämän päättäjiä maantieteellisesti eri puolilta Suomea. Tulokset osoittavat, että kunta- ja elinkeinoelämän päättäjät pitävät rooliaan merkittävänä puukerrostalorakentamisen ja -asumisen kehittämisessä. Puukerrostalorakentamisen suurimmaksi hyödyksi nousi esiin sen ilmastonäkökulma: puurakentamista pidettiin vihreämpänä ja ilmastoystävällisempänä rakennustapana kuin esimerkiksi betonirakentamista. Puukerrostaloasumisen eduiksi nousi vastauksissa puun miellyttävyys materiaalina sekä puun terveyshyödyt. Puukerrostalorakentamisen riskeissä päättäjiä huolestutti erityisesti paloturvallisuus. Päättäjiä huolestutti laajasti myös puukerrostalojen äänimaailma: esimerkiksi se, että puukerrostalot pitää äänieristää paremmin, lisäisi osaltaan rakentamisen kustannuksia ja vähentäisi puukerrostaloasuntojen houkuttelevuutta. Keskeiseksi havainnoksi kunta- ja elinkeinoelämän päättäjien vuorovaikutussuhteesta puukerrostalorakentamisen edistämiseksi nousi ristiriitaisuus päättäjien kokemuksien välillä. Elinkeinoelämän päättäjät kokivat tämän yhteydenpidon olevan pääsääntöisesti toimivaa ja aktiivista, kun taas kuntapäättäjät olivat paikoin jyrkästikin erimieltä. Kuntapäättäjien puolelta keskustelua kaivattaisiin enemmän ja toivottiin elinkeinoelämältä aktiivisempaa otetta molemminpuoliseen tiedon jakamiseen ja ymmärryksen kehittämiseen. Haastateltujen päättäjien vastauksissa oli puolestaan havaittavissa alueellista vaihtelua, varsinkin elinkeinoelämän päättäjien osalta. Erityisesti tämä korostui siten, että maakunnissa, joissa metsäteollisuudella on merkittävä rooli, puukerrostalorakentamiseen määrän lisäämiseen suhtauduttiin kaikkein positiivisimmin ja koettiin, että se voisi piristää alueen elinkeinoelämää esimerkiksi luomalla työpaikkoja ja kerryttämällä verotuloja.
  • Sarasto, Johan (2020)
    Pro gradu-avhandlingens tema var preliminärt organisatorisk miljöansvarig kommunicering inom sociala medier. Hur man eventuellt kunde mäta/kvantifiera miljöansvariga kommuniceringens olika identifierbara kriterier och mängden av dessa kriterier fungerade som huvudmålsättningen till avhandlingen. Avhandlingen baserar sig på en utveckling av en kriteriebaserad kvantifierbar metod. Kriterierna som metoden strävar efter att kvantifiera är identifierbara inom miljöansvarighetsrelaterade publikationer i sociala medier. Med kriterierna som metoden strävar efter att kunna identifiera och kvantifiera är ändamålet att kunna skapa en tydligare helhetsbild av organisatoriska prioriteringar inom miljöansvarig kommunicering i sociala medier. De slutliga kvantifierade mängderna av de olika kriterierna är också jämförbara mellan olika företag, man kan med andra ord sammanställa olika företags mängder av olika identifierbara kriterier och jämföra dem sinsemellan. Kriterierna som identifieras och kvantifieras i metodutvecklingen var resultat av en fokusgruppdiskussion där målsättningen var att diskutera om miljöansvarighet och dess kommunicering i sociala medier och hur man eventuellt kunde tolka nivån av pålitligheten i olika miljöansvarighetsrelaterade publikationer i sociala medier. Från diskussionens valdes ut fem kriterier som kan identifieras och kvantifieras i olika publikationer. Data där de olika kriterierna identifierades var tre olika skogsföretags miljörelaterade publikationer i olika sociala media kanaler under år 2019. När publikationerna granskades igenom var målsättningen att identifiera olika kriterier och sammanställa dem och jämföra dem sinsemellan företagen. Resultaten presenteras kriteriespecifikt 1-5 från året 2019. Kriterierna innehöll också olika specifika dimensioner som strävade efter att ge ytterligare information av kriterierna och deras detaljer. Kriterierna identifierades och kvantifierades relativt ofta i de olika publikationerna. Resultaten av de olika kriterierna och dess dimensioner hade relativt mycket avvikelse och skillnad sinsemellan. Resultaten varierade också mellan de olika företagen. Slutsatsen av metoden var att man med hjälp av de kvantifierade kriterierna fick en jämförbar helhetsbild av prioriteringar inom miljöansvarig kommunicering i sociala medier. För att kunna tydligare identifiera pålitligheten av miljöansvarighet konstaterades det slutligen att man i fortsatta studier kunde koncentrera mer på vad som inte publiceras i sociala medier, s.k. selektivt avslöjande.